Tastonen katsahdus kansakouu-tomn Suomen maassa ukuvuotena 8 8. K o u u - y h a t u k s e n t e k e m ä. I. Semnart kansakouun-opettaja ja opettajattara varten. Lukuvuotena 8 8 on anoastaan kaks senasta atosta out oemassa, nmttän semnar Jyväskyässä, joka on jaettu kahteen tosstaan erotettuun osastoon, tonen mes-puose-, tonen nas-puoseoppae, tarkotuksena muodostaa opettaja ja opettajattara suomen-kesä kansakouuja varten, ja semnar Tam m saarea nas-puosa oppata varten, a otut ruotsnkesten kansa-kouujen opettajatarks. Sem nar Jyväskyässä on ukuvuotena out atusessa vakutuksessa Eokuun 0 p:stä 8 Kesäkuun p:ään 8, patse jo u u - ja pääsäs-upa-akona, jo h dettuna atoksen johtajata, jonka apuna. on out naspuosta osastoa varten johtajatar. Opetus semnarssa on out jaettuna yä-m anttun henköden ja 8 ehtorn sekä opettajata re n kesken; semnarn yhdstetyssä norma-kouussa poka varten kouun johtajan ja kansakouu-kokeaan kesken, norma-kouussa tyttöjä varten kouun johtajattaren ja avusena oevan kansakouu-opettajattaren ynnä 5 oppttaatar-kokeaan kes-
ken. Laps-tarhasta on sen johtajatar, jonka apuna ovat oeet opettajatar-kokeaat vuoroteen, ptänyt huota sekä opetuksesta seä. Laps-sem on out semnarn jo h tajataren vaarn-pdon aa ja asten hodosta ovat samaa tavon opettajatar-kokeaat vuoroteen ptäneet huota. Lukuvuotena opetusta nauttven oppaden ukum äärä sem narssa on out seuraava: Mes-puosen-osaston I uokaa... 8.» II 55... 8. 55 III 55... 0. 55 IV 55.... 90. Nas-puosen-osaston I uokaa.... 55 II 55... 9. 55 III 55.... 55 IV 55... 5. 89. Mes-puossta oppasta o suurn osa e vskym mentä taosten poka, jäeä oevsta o : papn ta opettajan, ukkarn ta krkon-pavejan, rokonpanan, 9 kästyöään, 5 ruukn-hotajan ta ampuotn ja os- ta työmehen poka sekä, joden sää e tunnettu. Nas-oppasta o enemmstö e komekymmentäkaks papn ta opettajan tytärtä, ja jäeä oevsta o professorn, 6 sv-vrkam ehen, sotaan, taosen ta m aaä jeän, kauppamehen, kästyöään y. m., ukkarn ta krkonpavean, vahtmestarn, mermehen ja työkansan tyttärä. Kumpaseakn osastoa o nejäkymmentävs oppasta ssä-oppana, oput uko-oppana. Sem narsta päästettn opettaja- ja 5 opettajatar-kokeasta.
Sem narn yhdstetyssä kansakouussa on oppasten ukum äärä out seuraava: P oka-norm akouussa : Vamstavasea o s a s t o a.... 6. Ensm äsen uokan aa-osastoa..... 8.»» y*».... 9. Tosen kump. yhdstet. ossat.... Komannen aa-osastoa...... T yttö-norm akouussa : Vamstavasea osastoa.... 8. Ensm äsen uokan aa-osastoa..... 8. n» y - v.... 5. Tosen» aa* n.... 0.»» y-».... 5. Komannen n aa».....»» y-»...... Laps-tarhassa: P o k a..... T y t t ö j ä... 50. Semnarn aps-semessä on hodettu tyttöä, jo tk a kakk, patse yks aa-känen, ovat saaneet opetusta aps-tarhassa tah tyttö-normakouussa ja ovat ukuun otetut yä mantussa uetteossa. Oppasten ukum äärä yeseen semnarssa ja shen kuuuvssa kasvatus-atoksssa o ss 9. Sem narn krjasto on ukuvuotena 8 säänty n y t seuraava ndoksa. Ostettuja Oman m aan krjasuutta. Suomen kesä krjotuksa : k r j o j a...8 ndosta.
Lahjotettuja... 6 ndosta. Ostettuja s a n o m a e h tä...9 Ruotsn-kesä k rjo tuk sa: Ostettuja k r jo ja... Lahjotettuja... n O stettuja s a n o m a e h tä... Uk o-m aan krjasuuta. Skandnavosta krjasuutta. Ostettuja k r j o j a...8 Lahjotettuja... S a n o m a e h tä... Saksaasta krjasuutta: Ostettuja k r j o j a... 9 Lahjotettuja... Ostettuja s a n o m a e h tä...y nd. M aan-teteen opetusta varten ovat seuraavat väkappaeet tueet säks: Suomen maan yes-kartta, pohjonen osa.. kapp. Suomen tastonen kartta.. _... Jyväskyän ptäjän k a r tta... Anatoman opetusta v arten : 6 kappa. kuvaus-tadosta teosta. Tauu, osottava yesest käytetyn rehun ja ruokaaneden kem asta yhdstystä. Hstoran opetusta varten:,rw andkarte der aten W et von Kornatsk. Luonnonteteen opetusta varten: 9 kappa. M. v. W rght n maaaama ntuja. Pastsch nachgebdete Pze.'
Sotanto-opetusta varten: Pano-skoa af Bejer 8 kappa. Sängduetter vd pano af Schutz" kappae. W ennerberg kap. Msukasches W ochenbatt Frutge tä :tes Jährg. V atuta Suom. Seuran Lauuja. Lsethen. Semnarn raha-kokous on vuoden kuuessa sääntynyt kuta-, 9 hopea- ja vask-rahaa sekä yhdea sekanasesta m etasta; oston kautta patna- ja 5 vask-rahaa. Munas-kaujen kokoemaan on ahjotettu: kuus kappaetta, nden seassa yks ohto-sauva vuodeta 56. K ansakou-opettajatar-sem nar Tammsaaressa, joka avattn p. Lokakuuta 8, on ukuvuotena 8 out atusessa vakutuksessa, johtajan ja jo h ta ja tta a n johdon aa, kahdea uokaa. Opetus on out jaettuna yäm anttun henköden sekä ehtorn ja opettajattaren vää. Oppasten uku-m äärä ukuvuoden aussa o I ja II uokaa e yhteensä 50, josta 0 ovat ssäoppata, oput uko-oppata. Vmesessä ssään-pääsytutknnossa hyväksytystä ja oppatokseen otetusta oppasta o professorn, tuomoprovastn, 5 papn, kouun-opettajan, sv-vrkamehen, apoteekarn, kauppam ehen, maanvjeän tyttärä ja torpparn tytär. Semnarn krjasto on sääntynyt seuraava: Oston kautta 59 teoksea. Lahjotuksen K ansakouun-opettaja semnar Uudessa-Kaare-, pyyssä vhttn Syyskuun p:nä 8. Opettaja-kun- }\ taan kuuu johtaja ja ehtora. s
6 Semnarn ssäe-pyrkven ukumäärä o, josta 9 o äsnä tutknnossa, joka pdettn Eokuun 0 p. Koetus-ajaks otettn nästä oppasta, josta o Uusmaaasa, toset Pohjoasa, vaan e ykskään A h venen maata. Taonpokas-säätyä o kakk patse, josta o äänn-ääkärn ja ukkarn pokaa. Kymm enen oppasta pääs ssä-oppaks. Mutten täyty m ajottua kaupunkn. II. Yenen smäys vaktusn kansa- kouuhn ukuvuotena 8 -. A) K a upunken kansakouut. Uudenmaan ään. Läänn kaupungsta on uku-vuotena seur aava out yhteensä yhdeksäntosta, nm ttän yem pää ja aempaa kansa-kouua vakuttam assa: Porvoossa yem pää, Hesngssä yem pää ja aempaa, sekä Lovsassa yemp ja aemp. Nätä kansakouuja on anoastaan aemp kouu Lovsassa ja aemp kuou Hesngssä perustettu tänä uku-vuotena. Syksyä 8 ako myöskn Tammsaaressa, joka jo ennen on saanut apua suostunta-verosta, yks aemp kansa-kouu vakutuksensa, ja vpym ättä avataan seä yem pkn kouu. Turun ja Porn ään. Läänn 6 kaupungsta on seuraava out yhdeksäntosta kansa-kouua, 0 yem pää ja 9 aem paa, va-
kutttamassa : Porssa yemp ja aemp, Uudessa kaupungssa yem pää ja aempaa, R aum aa y em pää ja aemp, Turussa yem pää ja 5 aempaa. Usemmat nästä, nm ttän kansa-kouut Uudessa kaupungssa ja Raumaa sekä kakk yem m ät ja aemp kouu Turussa, ovat nyt oeet ensmmästä uku-vuotta vakuttamassa. Luku-vuotena 8 on M aaranham nan kaupunge myönetty vato-apua yem pää kansakouua varten. Porn kansa-kouujen uudesta järjestäm nen, jota varten kaupunge TB 8 o m yönnetty yesstä varosta sätty apu, tapahtu syksyä 8, yemmän ja aemman kouun perustamsea. N aantaa e oe teten veä ryhtynyt mhnkään tomn kansakouun järjestäm stä varten. Hämeennnan ään. Läänn kaupunga on out kakkaan kuus kansa-kouua, yem pää, ja aempaa, vakuttamassa, nmttän sekä H äm eennnassa että Tampereea kumpasessakn yem pää ja aemp. Kansakouut T am pereea akovat vakutuksensa tämän uku-vnoden a ussa. Wpurn ään. Läänn 5 kaupungsta on seuraava out yhteensä kym m enen kansa-kouua, yem pää ja aempaa, vakuttam assa: H am nassa aem paa, W purssa yem pää ja aempaa, Lappeenrannaa yemp ja aemp. Kansa-kouut ^Vpurssa avattn tämän uku-vuoden aussa. 8 vuoden kuuessa annettn Lappeenrannan kaupunge vato-apua yem pää poka-kansa-kouua var-
8 ten joka samon kun yem pää kansa-kouua H a m nassa avattn sam ana syksynä. Käksam ja Sortavaa evät oe tettäväst veä ryhtyneet mhnkään tomn saadakseen ajan-mukasa kansakouuja. Mkken ään. Läänn kom esta kaupungsta on anoastaan yhdeä, nmttän M kkeä, vuoden kuuessa out kansakouuja: yhteensä kome, yem pää ja aemp, jotka kakk ovat äsken perustetuta. H enoassa avattn syksyä 8 kaks yempää kansa-kouua, jota varten kaupunge y 8 o myönnetty vato-apua. Savonnna e oe veä ryhtynyt tomn saadaksensa kansa-kouuja. Kuopon ään. Läänn kaupungsta on K uopossa out kakkaan nejä kansakouua, yem pää ja aempaa, tomessa. Nämät kakk ovat uusa. Stä vaston Joensuussa e oe veä pantu tomeen m tään, kansa-kouujen järjestäm seen nähden. VTaasan ään. Patse Jyväskyässä, jossa semnarn normakouu vastaa kaupungn kansa-kouu-tarvetta, on anoastaan :ssa äänn kaupungsta out kahdeksan, yem pää ja aempaa kansa-kouua kuuneena ukuvuotena, nmttän R stnassa yem pää ja aemp sekä N - koankaupungssa yem pää ja aempaa. Rstnan mantut kansa-kouut ovat perustetut tämän ukuvuoden kuuessa.
9 8 vuoden kuuessa on myöskn K okkoan kaupunge myönnetty vato-apua, ja sekä seä että Petarsaaressa, joe y 8 yesstä varosta vato-apua o myönnetty, avattn syksyä 8 kaks yempää kansa-kouua. Kasknen ja Uus Kaarepyy stä vaston evät veä oe ruvenneet mhnkään tomn kansa-kouujen järjestämsen suhteen. Ouun ään. Yhdessä äänn kaupungsta, nmttän Raahessa o uku-vuotena kaks kansa-kouua, kum panenkn aem p, tomessa, ja syksyä 8 avattn seä yemp kansa-kouu. Samaa tavon avattn sj^ksyä 8 kaks yem pää kansa-kouua Kajaanssa; ja 8 myönnettn Ouun kaupunge vato-apua kansa-kouujen järjestämstä varten. Torno e oe veä asnkaan ryhtynyt tomn saadaksensa kansa-kouuja. Maamme kaupungsta, Jyväskyä nhn uettuna, on ss ukuvuoden opussa, anoastaan kahdeksantosta kansa-kouujen asettam aa akaneet ja suuremmassa ta vähemmässä m äärässä järjesteeet ne säädettyjä kansa-kouuja. Nästä kakkaan kouusta, jotka nässä kaupungessa ovat tomessa, o ukuvuoden aussa veä perustam atta. Shen säks on veä setsemän kaupunka, nden joukossa kome 8 vuoden kuuessa pyytänyt a
0 pua yesstä varosta, joka hee on myönnetty, sekä vanhemp kouu-kunta samaa tavon 8 vuoden ku uessa saanut korotetun apu-rahan. Vdessä kaupungssa on myöskn kansa-kouuja, kakkaan 8 yem pää ja aemp, perustettu syksyä 8. Kun shen kouujen ukumäärään pannaan 6 yem pää ja aempaa k an sa-kouua, jo tk a samaan akaan tuvat säks vanhem mssa kouukunnssa, ovat ss kaupunken kansa-kouut uku-vuoden 8 aussa sääntyneet kahdeksaatosta ( yem m ää ja aemmaa.) Jäeä-oevat kaupungt, jotten ukum äärä on ka h deksan, evät veä oe ruvenneet noudattam aan kansakouu-sääntöjen 0 :ää. B) K ansakouut maaseudua. Uudenmaan ään. Läänn 8 seurakunnasta on seuraavssa out kakkaan kom ekym nentä-yhdeksän kansa-kouua vakuttam assa: O rm attan ja P ernajan ptäjssä kumpasessakn, H esngn ja Lohjan ptäjssä kumpassessakn, A njaan, Em äen, Itn, K rkkonum m en ptäjssä, L jenda'n kappessa, M äntsään, P ohjan ja W hdn ptäjssä kussakn, sekä A rtjärven ptäjässä, Porneesn kappessa, Ingon, K arjan, K arjaohjan ptäjssä, N um m en ja Sam m atn kappessa, Spoon ja Sunton ptäjssä, kussakn kansa-kouu. 6 nästä kansakouusta, nmttän Pernajan ptäjässä (G am m ebyn ja H ärkäpään pressä), ruotsaanen kouu Lohjaa ja Hesngn ptäjän kouusta (KongstedtH n prssä) sekä
kansa-kouut K arjan ja Karjaohjan ptäjssä ovat syntyneet tänä uku-vuotena. M äntsään ptäjän kansakouut, jo tk a yä-pdetään ykstyseä testam entt-varastoa, evät naut vato-apua sekä ovat Porvoon tuomokaptun tarkastuksen aasna. 8 vuoden kuuessa on stä pats seurakunnae, nm ttän A skoan ja R uotsn-p yhtään kappeee sekä M yrskyä n ja N urm jä rven ptäje myönnetty vato-apua. Ennen v. 8 on tätä vato-apua myöskn jaettu muue seurakunnae, nm ttän Espoon ptäjäe P usuan ja P yhäjärven kappeee, ja stä pats on A rtjärven ptäjäe vakuutettu vato-apua tyttö-kouun yä-ptäm stä varten. Nästä on anoastaan seurakuntaa syksyn kuuessa 8 tom een-panneet kansa-kouuja, nmttän E s poon seurakunta ja M yrskyän ; kun tähän veä säks uetaan eräs vdes kansa-kouu Ormattassa, jota varten vato-apua on myönnetty, o kouujen-ukumäärä 8 uku-vuoden aussa sääntynyt nejää. Seuraavat 0 seurakuntaa evät veä oe pyytäneet rahan-m ääräystä yesstä varosta kansa-kouun tom een-panemsta varten: Degerby n ja Snappertunan kappe, Tammsaaren m aa-serakunta, Tenhoan ja Brom arfn ptäjät, Östersundoxj n kappe, Tuusuan ja Porvoon ptäjät, Pukkan kappe ja Lapträsk n ptäjä. Turun ja Porn ään. Läänn 8 seurakunnasta on anoastan seuraavssa 9:ssä out yhteensä kom etosta kansa-kouua vakuttam assa: P ernö -Y kyä n ja D ragsfjerdn kappessa (Dahsbruk), H akon ja L ata a n ptäjssä kussakn, sekä Hnnerjoen kappessa, Kokemäen, P unkaatum en, Sun n ja M ynäm äen ptäjssä, kussakn yks kansa t
kouu. Äsken perustettuja näden kansa-kouujen joukossa o seuraavat : Moemmat kansa-kouut Pernön- Yky Iässä ja Lataassa, poka-kouu Hakossa sekä kansa-kouut Kokem äeä ja Mynämäeä. Vato-apua on vuonna 8 m yönnetty seuraave seurakunnae: K em ön ja K sko n ptäje, Suonemen kappee ja H äm een-k yrön ptäjäe (yhtesest W jakkaan kappen kanssa), sekä ennen v. 8 seuraave 8 seurakunnae: Pernön ptäjäe (Tejon ruuke), H uttsten, K arkun, Satvkn, Tyrvään ja Uskean ptäje sekä K osken ja W estanfjerd n kappee. Syksyä 8 on kakkaan uutta kansa-kouua avattu, nm ttän yks kouu kussakn seuraavassa ptäjässä: Karhussa, Kemössä, K okem äeä (tyttö-kouu), Satvkssä, Suonem eä, T yrvä ä ä ja Uskeassa. Seuraavat 98 seurakuntaa e veä oe pyytänet raha-m ääräystä yesstä varosta kansa-kouujen tomeen panem sta varten, nm ttän: W ärdö n, Kumng n, B rändö n, Fögö n ptäjät, S o ttu n g a^, Kökarn kappet, Lernand n ptäjä, Lumparand'n kappe, Hammarand n, Jomaan, Fnström n ptäjät, E ckerö n, Getan kappet, Pyhämaan, Uudenkrkon, Tavassaon, Wehmaan ptäjät, Uudenkaupungn m aaseurakunta, Inön, Kvmaan, W ekuan, Lokaahden kappet, Nauvon, Korpon, H outskär n, Rym ättyän, Lemun ptäjät, Mermaskun, Karjaan, 'VYehmaahden, Metosten, Louhsaaren kappet, Sauvon, Parkasten, Pamon. Pkkön, K aarnan ptäjät, Karunan, Kuusston, Kaskerran kappet, H ttsten, Kkaan, Pertten ptäjät, Fnnby n, Suomusjärven, Muuran, Angenemen kappet, Uvan, Norrm arkun, Nakkan, M erkarvan, Skasten, E uran, Eurajoen, Lapuan ptäjät, Porn ja Rauman m aaseurakunnat, Poomarkn, Kuan, Ahasten, Kukasten, Honkaahden, Luvan, Yänteen kappet, Ikasten, Parkasten,
Kankaanpään, Mouhjärven ptäjät, Karvan, Honkajoen, Suodennemen, Kkasten, Kkosten kappet, Lomajoen, Aastaron, Köyön, Säkyän, Pöytn ptäjät, Metsämaan, Orhpään, W ampuan, Kauvatsan, Harjavaan kappet, Marttan, Ledon, Nousasten, Maskun, Rason, Maaran ptäjät Naantaan maaseurakunta, Euran, Karnasten, Brunkaan, W ahtoou, Ruskon ja Paatsen kappet. Hämeennnan ään. Läänn 9 seurakunnasta on tämä uku-vuotena seuraavssa out kansa-kouua yhteensä komekymm entä-kome: Akaan, H attuan, H ausjärven, J a n a k kaan, Jäm sän, K angasaan, Lopen, Tammean ja Urtaa ptäjssä kussakn, sekä P rkkaan, Hauhon, H ooan ptäjssä, Jokosten kappessa, K avoan, N a s toan, Orhve en, P adasjoen, Ruoveden, Sääksm äen p täjssä, Teskon, Tottjärven, Tuuosten ja Tyrvännön kappeessa sekä W anajan ptäjässä kussakn mantussa kansa-kouu. Tämän ukuvuoden kuuessa avattn anoastaan näm ät kansa-kouua: Prkkaassa, Kavoassa ja Tottjärveä. Kansa-kouujen tomeen panemsta varten on seuraavae kunne 8 vuoden kuuessa myönnetty vato-apua, nm ttän: K osksten ja K ärköän kappeee sekä L em päään p täjäe; patse stä on myöskn Nastoan ja Sääksmäen ptäjät uku-vuotena saaneet säapua, nm ttän edenen ptäjä yestä kansa-kouua varten, jäkm änen tyttö-kouua varten. Jo tätä ennen on kunnae nmttän Lam m en ptäjäe ja Luoposten kappee vakuutettu vato-apua. Kussakn seuraavassa 5 seurakunnassa avattn syksyä 8 yem p kansakouu: Koskea, Lem pääässä
Luoposssa, N a sto a ssa (Spuran kouu-prssä), P a dasjoea (tyttö-kouu jäeen avattu). Seuraavat 0 seurakuntaa evät veä oe pyytäneet rahan-m ääräystä yesstä varosta kansa-kouujen tom een-panem sta v a ste n : Kurun kappe, Y äjärven kappe, W esahden, Messukyän, Päkäneen, Sahaahden ptäjät, Kymäkosken, Humppan, Perttuan, Somernem en kappet, Someron ptäjä, Rengon kappe, H äm eennnan m aaseurakunta, Korpahden, Längem äen, Kuhmosten ptäjät, Kuorehveden, Eräjärven, Kuhmaahden kappet sekä A skkaan ptäjä. Wpurn ään. Läänn 55 seurakunnasta on vuoden kuuessa seuraavssa 5 out yhteensä kom ekym m entä kansakouua, joden joukossa aempaa, vakuttam assa: W purn ptäjässä (U uden-kartanon kouua), Sppoan ja Sortavaan ptäjssä (Stosen kouu) kummassakn, K ovston, H toan, Im pahden, K urkjoen, R ä sä än, W akeaan, W roahden, W ehkaahden ptäjssä kussakn, sekä K akn (Johanneksen) (Uuraan-samen), Jääsken, Luum äen ja Ruskeaan ptäjssä, kussakn yks kansa-kouu. Jääsken, Luumäen, Ruskeaan ja Räsään kouut, kakkaan 5, pantn tämän uku-vuoden kuuessa tomeen. K vennavan ja U uden-krkon ptäje on m yönnetty vato-apua v. 8 ynnä tätä ennen muue, nm ttän A n tren, K rvusten ja K y m n ptäje. A ntren ptäjässä on kouu opettajattaren puutteesta a annut; kumpasessakn jäkm äsessä e oe kouuja veä avatttu. Seuraavat 5 seurakuntaa evät ss veä oe ry h tyneet mhnkään tomn saadaksensa kansa-kouuja, nm ttän: Kuoem anjärven ptäjä, Lavansaaren, Ses
karn, Suursaaren ja Tytärsaaren saar-seurakunnat, Säkkjärven, Pyhtään, Lappeen, Lemn, Tapasaaren, Savtapaeen, Suomennemen, Joutsenon, Ruokoahden, Rautjärven, Mohan, Henjoen, W akjärven, Rautun, Sakkoan, Pyhäjärven, Käksamen ptäjät, Metsäprtn, Kaukoan, m eksen, Turuan kappet, Parkkaan, Jaak kman, Uukunemen, Sustamon, Samen, Suojärven ptäjät, Leppäahden, Kteän ja Korpseän kappet. Mkken ään. Puomäärässä e :ssa äänn seurakunnasta on kansa-kouuja out tomessa vs-kom atta, nm ttän: Jorosten ptäjässä, sekä H artoan, H densamen, Ju va n, Joutsenon, Kangasnem en, R stn a n p täjssä, M kken maa-seurakunnassa, M äntyharjun, P e k sämäen, Rantasam en ja Sysm än ptäjssä kussakn kouua. Peksämäen ja Rantasamen kansa-kouua o nyt ens uku-vuotta tomessa. Vuonna 8 on Hrvensamen ptäjä veä sttenkn saanut sä-apua uusa kansa-kouuja varten, vaan evät nämät, evätkä myöskään Levonmäen kappen kouut, joe jo tätä ennen on m yönnetty vato-apua, ja jossa jonkun akaa poka-kouu on out tomessa, oe nykyjään kunnassa. Jäeä oevat seurakuntaa e oe veä tettäväst, ryhtyneet mnkäänasn tomn kouua varten, nmttän: Henoan ja Luhangon ptäjät, Haukvuoren, Jäppän kappet, Puum aan, Sukavan, Säämngn, Kermäen, Henäveden ptäjät, Kangasammen ja Savonrannan kappet. Kuopon ään. IS Läänn seurakunnasta on kuuneena uku-vuo
6 tena anoastaan 6:ssa out kansa-kouuja, kakkaan vstosta, joden joukossa yks aemp, nm ttän: L eppävrra n ptäjässä 6, W arkauden ruukssa ja Sorsakosken sahaa, Tohm ajärven ptäjässä (josta W ärtsän ruukssa on ), K teen ptäjässä sekä K a rttu a n kappessa, K ontoahden ja L p ern ptäjssä, kussakn kouu. m antusta kouusta, nmttän kouu K arttuassa ja ptäjän tyttö-kouu Leppävrroa, avattn tä män ukuvuoden aussa. Komee seurakunnae, nm ttän K uopon m aaseurakunnae, K uusjä rven kappee ja N sä n p täjäe (Juvankosken ruuke) on 8 vuoden kuuessa m yönnetty vato-apua, ja :e, nmttän Pesjärven ptäjäe tätä ennen. Komessa seurakunnassa on syksyä 8 avattu kakkaan 5 kouua, nm ttän: K uopon m aa-seurakunnassa, P esjärven ptäjässä ja K uusjärven seurakunnassa. Ne seurakuntaa, jo tk a tetääksem m e asan varten evät veä oe tehneet mtään, ovat: Nurm eksen p täjä, Rautavaaran kappe, Juuvan, Iomantsn, Enontapaeen. Khteysvaaran, Päkjärven, Kaavn, Räkyän ja Kesäahden ptäjät, Povjärven, Kuruveden, Lapnahden kappet, Isamen, Maanngan, Tuusnemen, P eaveden, Keteen, Rautaammen, Hankasam en, Suonenjoen ptäjät, W esannon kappe. Waasan ään. Läänn 80 seurakunnasta on anoastaan seuraavat perustaneet kansa-kouuja, kakkaan kaks-kym - mentu, nm ttän: K euruun, L aukkaan ja Saarjärven ptäjät kukn, Aahärm än, A avuuden, K okkoan, I moan, K ruunupyyn, Lahean, Lappajärven, Lapuan, JVähänkyrön, L o h ta ja n ptäjät, M utan kappe, M un-
: I : saan ptäjä, Senäjoen kappe, W tasaaren ptäjä ku- kn kansa-kouuu. Nästä kouusta on anoastaan I pantu tomeen tämän uku-vuoden aussa, nm ttän j kouu Lappajärveä ja tyttö-kouu Laukkaaa. Nejäe seurakunnae, nmttän : K auha vae, K - j vjärvee, Isoe-K yröe ja W öyre, on vuonna 8 myönnetty vato-apua, patse stä on vanhem paa kouf u-kuntaa pyytänyt sä-apua, jota hee on m yönnetty, I nm ttän A avuuden ja K eurun ptäjät (M äntän saha) ; jota pats seuraave 5 seurakunnae jo tätä ennen on myönnetty vato-varoja: Jurvan ptäjäe, K arstu a n kappee, W m pen, Ykannuksen ja Ä tsä rn ptäje: pats stä on myöskn jo tätä ennen Lohtajae (W ä vrren prä varten). Saarjärvee (P ykynm äen prä varten) ja Isoe-Kyröe vakuutettu sä-apua, jo ta varoja vuoden kuuessa e oe käytetty vakuttam assa oeven kouujen tarpeeks. Syksyä 8 avattn kakkaan 5 kansa-kouua seuraavssa seurakunnassa: kansakouu tyttöjä varten A avuudea, kansakouu M äntän sahaa ja K vjärven ptäjässä sekä kum pasetkn kansakouut Ykannuksen ptäjässä. Ntten seurakunten ukumäärä, jotka evät veä oe pyytäneet rahau-m ääräystä kansa-kouujen tom eenpanem sta varten, on 5, nmttän : Lapväärtn, Närpön, ; Teuvan, Isojoen, Sdepyyn, Pyhännän, Korsnäsn, Kauha- I joen, K urkan, Jaasjärven, Peräsenäjoen ja Nurmon kappet, Maaahden, Suvan, Prttkyän, Mustasaaren, Kovuahden ptäjät, Petoahden, Bergö n, R epofn, Ystaron kappet, Uuden K arepyyn, Yhärmän ptäjät, Oravasten, Maksmo n, Jepon kappet, Petarsaaren, Luodon, Ähtävän, Teerjärven, Kaustsen, 'YVeten, Kävön ptäjät Aaveten, Purmo n, Perhon, Hason, Uavan, Hmangon, Tohoämneu, Lestjärven kappet, Evjär-
8 ven, Kortesjärven, Aajärven ptäjät, Sotn, Lehtmäen, K uortaneen, Töysän, Phajaveden, W rtan kappet, J y väskyän, Petäjäveden ptäjät, Sumasten, Uurasten, Phtputaan kappet. Ouun ään. Läänn 69 seurakunnasta on anoastaan seuraavssa 6 out yhteensä setsemän kansakouua vakuttam assa: Rovanem en ptäjässä, Haapaveden, Lm ngon, P uhasjä rv en, ja Saon ptäjssä sekä Sm on kappessa kussakn kouu. Vmemantun kunnan kansakouu ja Rovanemen tyttö-kouu, e yhteensä kouua, akovat vakutuksensa täm än uku-vuoden kuuessa. Vuonna 8 on Oun maa-seurakunnae, ja stä ennen K em n ptäjäe myönnetty vato-apua, yhteensä kouue, jotka myöskn syksystä 8 ovat oeet vakuttam assa, edesessä, jäkm äsessä kunnassa. Seuraavat 6 seurakuntaa evät veä oe tetääksemme ryhtjrneet mnkäänasn tomn kansa-kouujen perustam sta v arten: Kempeeen, Tyrnävän, Tem m eksen, Lumjoen kappet, Ouun, Muhoksen, K m ngnkn, Kuusamon ptäjät, Ouun-Saon, Utajärven, Haukputaan, Yäkmngn, Kuvanemen, Jokjärven kappet; Kaajoen, Evjärven, Pyhäjoen, Skajoen, Luodon ptäjät, Aaveskan, Yveskan, Rauton, Ouasten, Merjärven, Saon, W haunn, Revoahden, Paavoan, Ranttan kap pet, H aapajärven, Pyhäjärven, Kärsämen, Pppoan p täjät, Resjärven, Pukkan, Kestän kappet, Patamon, Säväjäsnemen, Hyrynsamen, Suomussamen, Sotkamon, Kuhmonemen, Tervoan, Aa-Tornon, Karungn, Yä- Tornon, Kemjärven. Kuoajärven ptäjät, Kajann, Puoangan, Rstjärven, Turtoan, Koarn kappet, Muononskan, Sodankyän, Kttän, Utsjoen ptäjät, Enonteksen ja Inarn kappet.
Maam me 65 m aa-seurakunnasta on ss sadassakymmenessä uku-vuoden ajaa out vaktusa kansakouuja. Nätten yhteen-uettu ukum äärä tek 8, josta o anoastaan 5 aempaa, e vaktusta pentenasteu-kouua; oput ovat kaupunken yempän kansa-kouun vertasa. Kansa-kouujen koko uku-m äärästä avattn kom ekym m entä-yks () tämän ukuvuoden kuuessa. - Kaks ukuun otettua kuntaa e nauttnut vato-apua kouujansa varten, nmttän Sortavaa (Ston n kouu) ja Mäntsää (Ehnroos n kouu). N ejäkym m entä-nejä seurakuntaa, jossa uku-vuotena e oe out kouua, on kutenkn jo pyytänyt senasa varten vato-apua, joka hee on myönnetty. seurakunnae mantusta ukumäärästä, myönnettn v. 8 täm ä etu, ja stä pats sättn samana vuonna vato-apu 5 vanhemmae kouu-kunnae. 8 kuntaan, jossa uku-vuotena e out kansa-kouua, perustettn syksyä 8 yhteensä kouua, ja kun tähän sätään ne 6 kouua, jotka 6 vanhassa kouu-kunnassa on pantu tomeen samana syksynä, o kansa-kouut eneneet 8- T uku-vuoden aussa m aa-seurakunnssa yhdekseä-kom atta. M antusta kouu-kunnsta o 55:ä anoastaan yks kouu, 5:ä kaks, 5:ä (Hesngn, Lohjan, Sppoan, Sortavaan, Jorosten, kome, :ä (Ormattan, Pernon, W purn maa-seurakunnaa, Tohmajärven) nejä ja :ä (Leppävrtan) kuus kansa-kouua. Tähän ukuun uetaan myöskn ne muut aemmat vaktuset kansa-kouut, jota ruuk-atoksssa y. m. on pdetty vamsteevasna kansa-kouuna. Kysymyksessä-oevsta maa-seurakunnsta öytyy komesctaa-yksosta, jotka evät veä oe ryhtyneet mnkäänasn tomn saadaksensa kansakouuja. 9
! 0 Seuraava vertaeva tauu osotta suhtasuuden kunten koko ukumäärän sekä nden kunten ukumäärän vää, jossa on vaktusa kansa-kouuja, että myöskn kansa-kouujen ukumäärän vme kuuneena komena uku-vuotena. Kuopon Waasan I Ouun Yhteensä Uudenmaan ään Turun ja Porn Hämeennnan v Wpurn Mkken Läänt. 6 5 ukumäärä. Kunten koko - 80. Kaupungt. K o u u k u n ten J u k u -, määrä.! I! 0 j! 8 5-6 80. 8-. 8. Kouujen : Juku- ' määrä.!, 6 8 [0 9 9 6 0 H 8 P 8 9! 55 80! 69 I 65 8-. 8. I Kuntan koko uku-määrä. 6 9 6 5 6 0 8. 8. 80. 8. 8. 80. M aaseurakunnat. K ouu -kuntan u k u m ä ä rä. j K ouujen ukum äärä. 9 5 0 5 6 5 9 9 5 6 «00 6 9 0»9 ( 6 0 5 9 5 5 9 0 5 5,8
Seuraava tauun-tapanen uetteo osottaa kunka monee ja mssä määrässsä jokasee er kunnae vato-apua on myönnetty ana vuodesta 86, joon ensmäset vato-avut annettn, 8 vuoden oppuun ast. Kaupunka. M aaseurakunta.! Vuos. L u u k u -m aärä vaton m yöntämää raham ääräystä- M arkkaa. L u k u -m äärä vaton-m yöntämaä raham ääräystä. M arkkaa. V. 86 > 86» 86 «865 866 86 868 869 80 8 «8 8 Yhteensä 5 8,000,500 0,000, 5, 6,00 5,500 6 8 8 6 9 00 0,00,000 8,500,60 9,000 9,900 5,800, 6,800,00 Yhteensä M arkkaa. 00 0,00,000 8,500,60 0,500 9,900 8,00 0.00,000 89,900 Huom. Kun monee seurakunnae on enämmän kun kerran vato-apua m yönnetty, tarkottaa täm ä yhteen-uettu uku-m äärä nm. 5, vaton vara-m ääräyk-
sä ekä apua saaneden kunten uku-määrää. Nätten seurakunten uku-määrä on, kuten seuraavassa tauunmuotosessa uetteossa ähemmn määrätään yhteensää, josta 5:ä, perustamansa kansakouujen kautta myöskn o okeus tänä ukuvuotena pyytää m yönnettyjä vaton vara-m ääräyksä.
I I I. Tauuntapanen katsahdus er oosta ukuvuoden 8 - kuuessa. tomessa oevssa kansakouussa, johon katsahdukseen kummnkn täydesyyden vuoks on otettu kakk nekn kouut, jota varten vuoden 8 oppuun on vatoapua myönnetty, ja tosaata katsoen muutama kansakouuja, jotka evät naut vatoapua, vaan jotka mussa suhtessa ovat tavasten kansakouujen kataset. - Must.. Merkä * on motettu se opettajan ta opettajattaren ukumäärä, joka on käynyt semnarn äp; kun tämä on sukumerkken ssää, mottaa numero sukumerkn etupuoea koko opettajan ta opettajattaren ukumäärän. Nssä kouussa, jotka ovat yhteset sekä poje että tytöe, on yhteen-stovaa vvaa oppasten ukumäärän aa motettu, että poka ja tyttöjä on yhtesest ja samaa akaa opetettu. Numerot opetus-anetten rvessä mottavat nden kouujen ukumäärän, jossa manttua anetta on opetettu. Must... Erajsten kouuhuoneten ukumäärää e asnkaan oe votu yhteenaskea, syystä että tedot nstä ovat oeet osaks vanasa, osaks er perustuksa annettuja. Nssä monssa kouussa, jossa asanomaset evät oe ähemmn mottaneet oppasten kouun-käynnstä, on kaupungessa ja tehdas-seurakunnssa koko oppaden ukumäärä manttu ensnäsessä komesta tähän kuuuvasta rvstä, sekä maaseurakunnssa tasan jaettu kakken komen rvn vää. -Au) Kaupunken kansakouut. Lään. K aupunk. M yönnetty A ka. vat oapu. M arkkaa. Pokakouuja. Yempä. V aknasa kouuja. Tyttö - kouuja. A em pa. Sekä poka että ty ttö jä varten. O petus ; keenä. Suom. R uots. Suom ja ruots. Kouuhuoneet. Omat. H y y rä ty t. O pettajat. O pettajattara O pettaja. O ppaden ukum äärä. L ukuvuoden kuuessa vastaanotetut. Poka. T y ttöjä. 5 o Kouussa k äy neet. Koko u k u vuoden.!enemp kun j kuu kautta. Vähemp kun kuue. Luokka ta osastoja. f Lukuvuoden vkkojen J: m äärä. XJskonnon-oppa. Ätnkeen ukem sta. O petus-aneet. (K ansakouu-sääntö 06, 0.) K rjotusta. M aantedettä. H storaa. L u un askua. ü e o m e tn sta m uoto-oppa. L uonnontedettä. Pru stu sta. Lauua. Vom steua. K äs-työtä. M ustutuksa. U udenm aan ään. : 98 Porvoo... $ 8 V 0,000 T a m m s a a r... 8 * ' (,000) 9 n 8 5 T y ttö k o u u on erään n asy h tö n perustam a ja "( osaks yäptäm äkn. / Penten asten kouu avattn sy k sy ä 8 ( k o u u a veä oe votu avata. t aem paa k o uua o sjo tettu er haaroe kau- p u n g n ukopuosssa osssa; k ak k m u u t kouu t 6 I k ä y ttv ät, osa cdeäpuoen-, osa jäkeenpuoen-pä- 85! vän, kansakouun om a huoneta keskeä kaupunka. H e s n k...! 8 V 0 8,000 5(* 5,(*),8 y Osa tässä u etetusta uoksta o parae-osas- 8,058 80 toja. vm eks m an ttu a k o u u a o p eru stettu 9 6 f 0(*) 5 9 9 9 9 9 9 9 9 9 { / 5 ) t L o v sa...^ 8 0 8 V 00! 5 5 0 6 6 5 6 Yhteen,000 5 (5*) 86,55,8 9 6 0 9 9 9 5 9 vanhempa (kasvatuksen suhteen) am nyötyjä apsa varten, erttän poje, e rttän tytöe. 6 oppasta m akso suurem m an ta vähem m än kouuverot; m uut 595 evät m tään. / Penten asten kouu avattn v asta T8. Yemp ty ttö k o u u on erään n asy h tö n perustam a., Y em p poka-kouu a o ttn avata sy k sy ä 8. I V ähäsenanen osa ty ttö k o u u n o ppasta on suo- I r tta n u t kouuveron. T urun ja Porn ään. 8 V 0 5 O ppasta puhu 5 suom ea, ruotsa. ^ 88 50 8 T T (,00) 59 6 > K aupungn kansakouujen uus järjestäm n en ta- pahtu syksyä 8. M aran k atu n a... 8 * () : E oe veä avattu. ( (*) 0 6 j 8 I 8 V,000 \ 8 U u s k a u p u n k...{ 6 \ ' 9 6 0 8 ) 0 9 ) 8 I f R a u m a... 8 V, T u r k u... ' 8 6,000 I - 9 5 06 6 8 58 6 5 9 5 * L 9 5! 0 5 ) > ( 8 ; 8 5 5 5 A em m at kansakouut, jo tk a aem pna osastona ovat oeet yem pen yhteydessä, ovat säännösyyden vuoks m antu t er kouuna. R uotsaasa k ouuja hot sy k sy n kuuessa anoastaan opettajatar. K ouu-johtokunnan k ertom uksesta m anttakoon, että m aksut jokasesta vuoden kuu essa vastaanote- ' tu sta oppaasta keskm äärn ovat nousneet 5 m. p. ( Y em m ät ja aem m at poka- ja'ty ttü -o sasto t tässä f sam on m an tut er kouuna. I Mon vanhem m sta apssta o o u t possa kou- Yhteen 5,00 9 9 (*) 6(*) 55 5,088 99 68 6 8 9 9 9 0 9 6 M usta, johon sy y n ä: asten k äy ttäm nen kottössä. ' Vm eks m anttu kansakouu on out van hempa amnyötyjä apsa v a rte n, ru o t saasta, 6 suom aasta. M antaan, että m on, e rttän k n yem pen pok akouujen oppasta on u k u v u o d en o p u a out k o u u sta possa, johon sy y n ä : y en en vu-taut, kenken puute ja työnanso. U uden oman kansakouu raken n u k sen on k u n ta p äättän y t rakentaa. Hämeennnan ään. 8 V,000 * V * 5 0 : 5 5 0 Oman kansakouu-huonetten rakentam seks on! vam stavasta tonta pdetty. / 5
H ä m e e n n n a...^ ^,000 * 5 6 6 <.! } 6, T estam entssa tehdyn m ääräyksen k a u tta on j kouu a jo k a vuos ja e tta v a n a non 60 m arkkaa * stpendona. Yhteen,000 6 (*) 5(*) ' 60 0 ; 9 J C 8 6 6 6 6 6 6 Wpurn ään. H am na... 8 V,500 W p u r...^ 8 * 69 8 V L appeenranta... ^ 8 V 65 8 y (,500) 5,000 () f < \ I'!! j I * (*) (*) (*) 5C C»? J 65 9( * * 0 5 8 a 8 S 5! 6 6 / 59! 59? Tonen kouu on kreekkaas-vcnääsen seura- 5 kunnan apsa varten. ( Yem pä suom. kouuja avattn syksyä 8. Yhteen 0,00! 9 (*) 0(6*) 5 89 8 5 6 0 0 0 6 0 0 9 0! 9 Mkken ään. H e n o a... M kke...^ 8 V 8 V (,000),000 / * } * * 8 6 \ ( 9 ) 6 6 Yhteen,000 * * 6 6 K ouut avattn syksyä 8. ( S yystä, että o p ettajatar on jo h ta n u t sekä aem- \ paa kouua että ty ttö -k o u u a, on o pettaja opetta- ( n n t tyttökouussakn. Kuopon ään. ( K uopo...jj 8 V,500 W&&Ban ään. Yhteen,500 ;, ' : * 0 6! 9 5 6 0 05 / 9 9 C*) 8 5 6! 5 6 6! j Y em p poka-koun a v attn * j a yem p tyttö -kouu vasta V ; m oem m at savat suu rm m an osan oppastansa aem m sta k o u u sta, jo ta on out erttän poje, erttän ty tö e. K ouu-rahastoa on m onen ahjottam sten k a u tta, y,000 m arkan. P etarsaar... 8 V 8 ( R s t n a... 8 V (,000) (,000), N koan kaupunk. -j 8 V 68,000 Ouun ään. } 50 9 6 08 60 8 ) 05 I I. ; 0 5 5 Yhteen, ; 8 55 8 ; 8 59 5 8 8 e ' 6 Raahe...< 8 *,000 K a ja a n... O u u... 8 V 8 V (,000) (,000)!'! >. * 9 ) 6 6 : ; 8 ; \L (* 6 * 8 j ' Summa,000 : (*) 60 8 6 8!! ( Sekä poka- että ty ttö -k o u u ja avattn moem- m ssä nässä kaupungessa sy k sy ä 8. Syystä, että :sen opettajan v rk a poka-kouussa on out avonanen, ovat opetusta yem m ää u o kaa hotaneet apuopettajaa. Possaoem sa kou- u sta m o tetaanjtapahtuneks sam osta systä, kun, R aum aa ja T urussa. r Kom as aem p kouu on fo u t Brändöä. r Yemp suom aas-ruotsaanen ty ttö k o u u avat- ' tn syksyä. Sam ananen p o kakouu stä I vaston on avaam aton opettajan p uutteesta Possaoem sten ata sama, k un R stnassa. Poka- ja tyttö -kouu avattu syksy ä 8.
B) Kansakouut maaseudua. Lään, Seurakunta, K ouupr. M yönnetty vatoapu. Aka. M arkkaa. L ukuvuoden kouussa k ä y kuuessa v astaanotetut.! neet. Pokakouuja Yempä. V aknasa kouuja. T yttö- I kouuja. Aem pa. Sekä poka o»*»»jvvyja varten. Suom. O petuskeenä R uots. Suom ja j ruots. K ouuhuoneet. j Omat. H y y räty t. Opettajat. O pettajattara. O pettaja. Oppaden ukum äärä. Ioka. j T yttöjä. Yhteen. Koko vuoden. V ähem p kun kuuk. Enemp kun kuukautta. Luokka ta osastoja. Vkkojen määrä u k u vuodessa. j U skonnon-oppa. Ätnkccn uk e } m stä. K rjotusta. O petus-aneet. (K ansakouu-sääntö.) M aantedettä. H storaa. L u un askua...._.... Geometr Ustä m uoto-oppa. L uonnontedettä. j P rustusta. Lauua.! Vom steua.! K ästyötä. M ustutuksa. Uudenm aan ään. A n jaa p t ä j ä s... 8 69 (00) W errään ja Rabbeu g n n k o u u p r.. 8 0 00 * 58 8 ( P enten asten kouu syksyä ja keväää, 6 Um m ejoen saha... 8 5 5 vkkoa, pojan ja 9 ty tö n kanssa.... ( 8 8 5 6 5 { Mon on o u t k o u usta possa, etenkn syÿsu- 8 V (00) jk u k au d e n kuu essa; sy ynä shen, että ap sa on (k ä y te tty uko-tössä. A skoan kappe.... s n n (00) ( K ästy ö tä ja vom steua ovat anoastaan pojat P orneesn kappe.., 8 y;.0 * 5 5 9 (h arjo ttaneet. E uän ptäjäs, Pep- ( poan ja M ustan { 8? 66,000 * 0 ( Penten asten kouu 6 vkkoa pojan ja 8 8 8 0 (ty tö n kanssa. k o u u p rt { Espoon p t ä j ä s... 8 0 (,000) T y ttö -ko uu avattu syksyä 8. H esngn ptäjäs J 8 V 69,000! ( :stä oppaasta K öngstedtbn k o uussa o 6 } 0 6 K ôngstedt n kouup. 8 f 00 * ) (ru o tsn kestä, 8 suom enkestä Ingon p t ä j ä s... 8 { 0 0 0 6 8 Suurn osa oppasta on su o rttan u t kouu-veron. Ittn p t ä j ä s... 8 0,000 * 0 L 8 8 ( 8 K arjan p täjäs, Muston f K ouu avattn vasta. Penten asten tehdas... 8 y 00 8 0 0 kouu 0 vkkoa 6 pojan, 8 ty tö n kanssa. K onuverot suortetu t. K arjaohjan ptäjäs.. 8 V 5 8 9 5 A vattu vasta. K ästyötä ovat vaan ty tö t (h arjo ttaneet. K rkko-num m en ptäj. - 8 t'ï 0,000 5 * 85 56 5 8 S * 8 Penten asten kouu syksy ä ja keväää, L jenda n kappe. 8 V 0,000 I 65 {vkkoa, jo ssa oppasta. K ertom us osottaa, ( ( 9 0 6 8 8 (että k u n ta suos kouua. * 5 I Lohjan ptäjäs.... ^ 8 \ 0,! S 0 9 5 ( K o uu, jo k a on p eru stettu provast E h n r o o s M äntsään ptäjäs ( 5 * vanajan testam entssa tehdyn m ääräyksen m ukaan (E h nroos n kouu) ( } 0 5 5 \ j a on ähm m ten Porvoon tuom okaptun k atsem u ksen aanen, e naut vato-apua. M yrskyän ptäjäs... 8 V (,00) ( K ouut, tonen ruotsaanen, tonen suom aan e n, avattn sy k sy ä N um m en k a p p e.... 8 \ 0 6 58 0 9 9 8. N urm järven ptäjäs.. O rm attan ptäjäs H enäm aan k ouupr Jä rv k u n n an K uvannon L u h tk y äu K rkonkyän P ernon ptäjäs G am m eby n kouup. G som n H äräpään S arvahden Pohjan p t ä j ä s... F sk arn tehdas.... P u su an kappe.... P yhäjärven kappe.. 8» 8 V 8 f* 68 8 68 8 69 8 (f- 68 8 8 8 * 8 V 0 8-8 T j 0 8 f 8 V 68 Sam m atn kappe... 8 V 68 Spoon p t ä j ä s... 8 V 69 Sunton ptäjäs.... 8 R uotsn -P yhtään kapp. 8 V W hdn p täjäs.... ^ 8 f 0 Yhteen,800 (00) (00) 00 00 00 00 00 () () 00 (00),000 0 8 :! --. ' (5*) I * *» 5 5 5 5 9 5 6 58 0 8 ) 09 S 8 8 S 56 8 6 0 95 05 5 0 8 6 9 5 5 0 8 8 8 0 9 5 I - (*) 908 869, 98 5 8 69 9 9 9 9 9 9 9 5 J ] r K ouu, jo k a jo sy k sy ä 8 jo n k u n a k aa o tom essa, su jettn sy y stä että o p ettajatar m uutt pos, täks uku-vuodeks. Uus opettajatar jo otettu. Oma k ouu -h u o n eta rakennetaan. " Penten asten k o u u a on p d etty kak ssa nässä pressä 6 - vkkoa. Lasten u k u m äärä on m otettu vaan Sarvahden kouusta, jo ssa o 8, pokaa ja 5 ty ttö ä. V m em antun k ouun on peru stan u t Sarvahden sätern om staja, jo k a stä m yös y äptää. T ässä k o u ussa on poka ja ty ttö jä opetettu erttän, pävää kum pakn vkossa K ouu-verot su o rtetu t täää. O pettajattaren puutteesta o kouu sy y su k u kauden ajan sujettu n a. ( V aknanen kouu, jossa o tu tk n n o n teh n y t { opettaja, ö y ty täää vuosna 868, vaan suj e t t n opettajan pos-m uuttam sen tähden. ( P o jat ja ty tö t käyvät vuoroteen, k u tk n puoen (vkk oa, kouussa.
Tarun ja P orn ään. P ernön ptäjäs, T ejon te h d a s... P ernön Y kynkap- ( P e... D ragsfjerd n kappe $ D a sb ru k...( H akon ptäjäs.... j H nnerjoen kappe.. H u ttsten ptäjäs... K ark u n p tä j ä s... K skon p t ä j ä s... K osksten kappe... K okem äen ptäjäs... L etaan ptäjäs.... ^ 8 V 69 8 H 0 8 V 0 8 V 0 8 f j 8 V 8 V 8 V 8 f ( 8 V 0 8 V 8 Vs (),000,000,000! j I * * 6 6 0 6 * 9 j! 9 \ () - () - - (00) () < () - = * 0 5 j 8 8 6 (00),000 : 6 j -! ;! j 9 : ' j 9 8 5 5 5 5 8 8 P ungaaton ptäjäs.. 8 V 69 *! 0 5 S a tv k n ptäjäs.... 8 V (00) - ; - - - ) K ertom us m antsee, että kansa on ankarast /v a stu ste u t k o u u a, vaan v akuuttaa sam aa, että ja s a kum m nkn aat edstyy. \ K ouun on p e ru stan u t taonen G.Lunden om aa /ta a a n, ja hän on tse m yös o u t snä opettajana. / Om at k o u u h u o n eet evät kutenkaan veä oe vam t. K ouu avattn syysukukaudea 8.' A vattu sy ksyä 8. S:on s:on. ^ E rty n en ty ttö -k o u u avattn syksyä 8. 5 K o uut av attn y. Penten asten kouu (k evää 5 vk k o a, 6 pojan, 0 ty tö n kanssa. T y ttö jä on kästyössä opettanut apu-opettajatar. ( O pettajattaren p u u tteesta e k ouua oe votu Ravata ennenkun syk syä 8. Sund n p tä jä s... 8 V 00 8 0 L auua on op ettan u t apuas-opettaja. Suonem en kappe.. H äm eenkyrön ptäjäs ( ja VVjakkaan kapp. ( 8 y 8 U (00) () T yrvään ptäjäs... 8 0 (,000) U skean p tä jä s... 8 (g- () W estanfjerd n kappe 8 ($ 0 () 8 (»-! 8 8 6 8 W rm on ptäjäs / 8 V (00) - - Yhteen, 5 0 8(*) 5(*) 8 8 59 56 69 6 6 0 5 H äm eennnan ään. 8 JS 66 * 0 A kkaan ptäjäs.... 8 0 0 8 j 6 00 \ e P rk k aan ptäjäs.... 8 * 6 8 8 K ouu avattn J. H attu an ptäjäs ) H auhon p tä jä s... H ausjärven ptäjäs.. ^ H ooan ptäjäs K aon kouupr Lahden P yhänem en U ntan Janakkaan ptäjäs.. ^ Jokosten kappe... Jäm sän ptäjäs.... 8 * 69 8 ( 8 V 6 8 V 0 8 V 8 ( 6 8 (J 6 8 JS 66 8 ( 0 8 ( 8 ((6 8,000,000 (00) (00) () 00,000 - :!' * * * * * * * 8 0 0 0 5 6 5 5 > 8! 5 5 5! 65S 0 5 6 5 9 0 6 6 8 5 K ouu avattn syk syä 8. ( K ouu on ao ttu perustaa m oem pen näden (k unten yhteseks. O pettajan p u u tte e sta on poka-kouu avattu vasta (sy k sy ä 8, ekä ty ttö k. veäkään oe votu avata. A vattn sy k sy ä 8. A ottn avata vuoden 8 aussa. { Penten asten kouu keväää vkkoa 8 p o hjan, ty tö n kanssa. T y ttö k o u u a e oe opetta- (jattare n puutteesta veä votu avata. S O pettaja on o p ettanut yem m ää, opettajatar (aem m aa osastoa (kouussa)., T odstuksena stä, k u n k a vähän kansa suos /k o u u a, m o tetaan, ette anoatakaan oppasta oe /m o te ttu p d ettäväks k u u u te ttu h n su n n u n ta-ja 'p en te n asten-kouuhn. O pettajattaren p u u tteesta e ty ttö k o u u a täm än /u k u v u o d e n k u uessa oe votu avata ennenkun. Penten asten k o u u a on pd etty syksyä ' j a keväää G vkko a oppaan kanssa.
Lään, Seurakunta K ouupr. M yönnetty A ka. vatoapu. Markkaa. t ro k a - kouuja. Yempä. V aknasa kouuja. A em pa. ' Sekä poka että ty ttö jä varten. Suom. O petuskeenä. R uots. Suom ja ruots. K ouu- huoneet Omat. H y y ra ty t. O pettajat. Opettaja. Opettajattara. T yttökouuja. O ppaden ukum äärä. L ukuvuoden kuuessa v astaanotetu t. Poka. T yttöjä. j Yhteen. K ouussa käyneet. Koko vuoden. Enemp kun kuukautta. Vähemp kun k u u k Luokka ta osastoja. I Vkkojen määrä Juku- j I vuodessa. j U skonnon-oppa. Ätnkeen u k e m sta. K rjotusta. Opetus-aneet. (K ansakouu-sääntö.) Kavoan ptäjäs.... 8 k 0 8 58 8 K angasaan ptäjäs. j K osksten kappe.... K ärköän kappe... Lam m en ptäjäs... Lem pään ptäjäs... Lopen p tä jä s... L uoposten kappe.. N astoan ptäjäs K oskaan kouupr Spuran O rhveden ptäjäs... Padasjoen ptäjäs.. t R uoveden ptäjäs... Sääksm äen ptäjäs.. ( Tam m ean ptäjäs.. ^ 8. 8 V 0 8 8 H 8 8 8 6 8 A 0 8 V 8 8 A 0 00 (,000) () (,000) (),000 (00) 00 () 8 V 68 < '( (00) 8 6 8 V 0 8 M 68 ' 8 \ (00) 8 f 66 8 V 68 00 * 5 * * 5 0 \ j () 9 5 0 8 * 6 6 0 9 * 8 60 0 8 8 9 9 58 0 9 9 *,* T eskon kappe... 8 A 69 * 9 ; 5 0 T ottjärven kappe... 8 0 6 6 6 I T uuosten kappe... 8 V 69 6 6 6 8 8 T yrvännön kappe.. 8 V 6 0 8 0 U rdaan ptäjäs... ^ 8 V 6,000 W anajan ptäjäs.... 8 V 66! * * 6 * 9 : 0 0 : * 0 6 66 0 0 0 * 60 Yhteen.00 8 (*) 0(6*) 69 9,9 56 0 6 5 0 9 0 0 6 9 0 9 6 9 0 0 M aantedettä. t t H storaa. L u un askua. (jeo m etrstä m uoto-oppa. Luonnontedettä. P rustusta. Lauua. Vom steua. Kästyötä. M ustutuksa. S y k sy ä 8 on penten asten k o u u a pd etty > vkkoa. M uutam at seudun naset ovat ohjanneet ty ttö jen opettam sta käs-tössä. ( P oka-kouu a v attn syksyä 8; ty ttö k o u u a (e oe veä avattu. Poka-kouu av attn syksyä 8. A vattu syksyä 8. A v attu syksyä 8. t, S y ksy ä 8 av attn poka-kouu Spuran kouu p r s s ä. C T y ttö k o u u, jo k a opettajattaren p u u tteesta e koko { u k u v u o tena oe o u t tom essa, avattn jäeen (sy k sy ä 8. E rty stä ty ttö k o u u a e oe veä votu avata. Ç S yysu k u k audea 8 on kouussa k ä y n y t (o ppasta. A vattn vasta. W p u rn ään. A ntrean ptäjäs... K ovston ptäjäs.. H toan ptäjäs ) Im pahdcn ptäjäs.. Johanneksen ptäjäs, U uraansam en kouu Jääsk sten ptäjäs... K rvuksen ptäjäs... K vennavan ptäjäs.. K urkjoen ptäjäs.. jj K ym n p t ä j ä s... L uum äen ptäjäs... U udenkrkon ptäjäs.. R uskeaan ptäjäs... R äsään ptäjäs... Sppoan ptäjäs, K rk o n k y än pr. Saveron tehdas... W akeaan ptäjäs.. ( W e d e r a h t... W ekkaahden ptäjäs j 8 f?- 69 8 0 8 S 8 V 0 8 V 68 8 8 8 t 8 V 0 8 V 8 V 8 8 8 / 8 A 6 8 S 6 8 8 V 8 0 8 Y 6 8 V 6 8 A 68 80 8 (00),000.000,000 00 (,000) ( 00),000 (.000).000 00 00 00 00,000 500 x 00 { 00 ( ;,000! ; : ;! - - * * *! t* * * * * * * * (*) * * * * * 5' 5 9 9 0 6 65 \ 8 6! * 69 55 0 \ 9 8 ( 6 5 j 5 5 66 8 6 \ 0 6 5 6 0 8 6 9 65 5 0 0 6 6 9 5 0 5 6 8 6 5 5 8 8 5 5 0 9 9 8 9 5 0 0 5 0 0! t O ut sujettuna ensm. opettajattaren kuotua, r Mon on out k o u u sta possa sy k sy ä ja ke- <väää e rttän k n pojsta, syystä, että hetä on käy- (tetty m er-pavenksessa ja pam enna. ( E poka- ekä ty ttö k o u u veä oe k ä y n y t vak u tta m a a n. E oe veä avattu. K ouu e oe vakuttam assa. ( Penten asten k ouua pdettn keväää v k k o a 8 oppaan kanssa., P enten asten k o u u a ptv ät sy k sy ä ja ke- Jväää vkkoa, vuoroteen opettaja ja o pettaj a t a r, 0 oppaan kanssa. / oppasta o ätnkeensä suhteen saksaasa {ja hetä o p etetu n k n sä keeä. H edän k ansa a n s a h arjotettn venäästäkn ssä-ukua. ^ Penten asten k o u u a on p d etty vkkoa ke- (väaä. ^ P enten asten k. sy ksy ä ja keväää 9 vkkoa.
? W p u rn m aaseurak. T ervajoen j a R asaahden k y ät. K y ä än, k öyhen ja j orpo-) asten Kasva- j tus-atos. j (W p u rn p täjäs.) I J. Stosen kansakouu r (S ortavaan ptäjäs, < (Ykstynen K ym öän tao.) t 8 V 69 j (8) (O sttan ahjote tu a osttan yhtesä vavoa yöspdetty.) ahjotus.) t j: j! ; j! P H!! ) j! Yhteen 6,00 I!' 0 ' j * (*) * * 6 ö! [ ; H 5 f / 6 \ } 6 j J 5 K o u u a on. k u ten ennenkn, p d etty pävää tvkossa T ervajoea ja pävää Rasaähdea. 8 0! f ; ; toe ( 8(*) 6(*) 65 9,05 : 6 6; 6 0 0 0 0 9 6 9 6 j A n oastaan 6 suurem m sta ja penem m stä a p ssta ovat oeet eksternä; m uut nternä, jo a Jvuoden p tk ää on kotonsa atoksessa. J L atoksen h ävttän een tupaon tähden ovat huoneet vuoden k u uessa oeet y y rä ty t; uudet o v at rak ennetut. / O ppaat ovat o e e t: I a) u s k o n t o n s a p u o e s t a : 0 kreckkaas-ka- Ithosta, m u u t utherasa. ^ b) kotopakk a n sa puoesta: 0 Sortavaasta, sekä m uuan kustakn seuraavasta seurakunn a s t a : Im paht, Jaakkm a, K esäaht. Kdes, Parkkaa. R uskeaa, Sam s, Suojärv, Uukunem. Mkken ään. H artoan ptäjäs - \ H rvensam en ptäjäs ^ Ju v an p tä jä s... Jo ro sten ptäjäs... H uutokosken tehdas ^ Jo u tsan ptäjäs... j K angasnem en ptäjäs R stn an ptäjäs ) L evonm äen k a p p e.. M ckken m aaseurak. j Snonsaaren köyhän - h u o n e... M äntyharjun ptäjäs. Peksäm äen ptäjäs. ^ R antasam en ptäjäs. Sysm än ptäjäs.... Kuopon ään. K a rttu an kappe, S ouran t e h d a s... K teen p tä j ä s... j K ontoahden ptäjäs.. K uopon m aaseurak... K uusjärven kappe L eppävrran ptäjäs. -, Sorsankosken sa h a.. j V 8 V 8? 66 8 V 6 8 H 8 A 69 8 0 8 V 0 8 f t 0 8! 69 8 f? 6 8 f? 68 8 V 69 8 j?-69 8 80 8 H 8 V 8 V 0,000 00 (,000),000 00 ( 00 \,000,000,000 (,000),000,000,000,000,000 Yhteen 5,000 8 A 8 A 68 8 V 69 8 Ve 8 8 69 8 8 V 00,000 (,000) () 00 J j! S ; _ r! ;! _ \ J * * * * * * * * * * * * * * 5 6 8 5 0 69 5 0 5 5 5 9 5 6 5 0 ) s 5!» } S!» S f f S 8 5 80 6 5 0 88 0 60 8 I 5 j 5 8 j j «,'! 8 II ' j 5 j 0! 6 5 5 j (9*) (*) 6 89 j 90 09 50 5 5 j 5 j 5 f [ f I * * * * 5 0 0 0 5 0 5 9 9!» 0 60 8 59 9 0 0 6 0 9 6 f 6 5 9 0 6 8 5 9 8 9 6 9 6 0 9 T 8 8 8 9 9 5 0 0 5 5 r ( ) t I I! j j j j!! 8 0 S Jo tom essa oevat kaks k o u u a ovat Apajan- (Iahden m aataa; u udet asetetaan Kaonemee. K ouu on o u t tom essa, m u tta tetoja e oe saatu, ( Yemm än k ouun o p ettaja ja opettajatar ovat o p ettan e et aem m an k o u u n apsa, poka ja tyt- 'tö jä erttän. / N y k ysten h y y rä tty je n kouuhuonetten etäsyys Im antaan pan avan a sy y n ä shen, että säännöttö- Im äst kouu ssa käydään. Myös m antaan, että.k ö y h em p en asten yäptäm nen kunnan kustanjn u k sea, jo k a n y t on, sopm attom aks huom attuna, I ak k autettu, on saattan u t kouun pahaan huutoon 'kansassa. E oe o u t vuoden kuuessa vakuttam assa. 5 N asoppata on o petettu m yös karjanhodossa (ja m ejer-hodossa. S K ouu on out tom essa, m u tta kertom usta e (oe tu u t. ) T y ttö k o u u a v attn o pettajattaren p u u tteesta (v asta f. t Penten asten k o u u a pdettn vkkoa ke* (vää pojan ja ty tö n kanssa. M oem m at k o u u t avatu t syksyä 8. Yks y h tenen ko uu avattu syksyä 8.
Lään, Seurakunta, K ouupr. M yönnetty Aka. ( W a'kandeen teh d as. jj «8*6 8 Vs 0 L pern ptäjäs.... j N sän ptäjäs, Ju v ankosken tehdas. Pesjärven ptäjäs... Tohm ajärven ptäjäs. - W ärtsän tedas. W aasan ään. 8 V 69 8 fjj 0 8 8 V 8* 8 vatoapu. M arkkaa.,0 0 0 / \ 00 00 ( () (,000),000,000 Lukuvuoden kuuessa vastaanotetut..poïkakouua. Yempä. V aknasa kouuja. y ttö - kouua. A em pa. Sekä poka että ty ttö jä varten. : Opetus-", ' keenä. Suom. : R uots. Suom ja ruots. K ouuhuoneet. Omat. f H y y räty t. O pettajat. Opettaja. (*) O pettajattap a. * O ppaden ukum äärä. Poka. T yttöjä. Yhteen.»!! 8 0 9 J 6 j j K ouussa k ä y neet. Koko u k u vuoden. Vähem p kun kuuk. Enemp kun k u u k autta I Luokkja ta osastoja. ; Lukuvuoden vkkojen määrä. U skonnon-oppa. Atmkeen ukem stä. K rjotusta. O petus-aneet. (K ansakouu-sääntö ) * 6 5! S _ * * * * 5 65 Y hteen,000 5 5 5 9(* 6(*) 6 55 5 8 5 5 5 5 5 8 0 A ahärm än ptäjäs... 8 V 69 I * 60 6 6 0 8 8 6 A avuuden ptäjäs.. ^ 8 *68 * 6 8 6 ( 8 (00) K okkoan ptäjäs.... 8 V 69 00 6 5 0 Im ajoen p tä jä s... 8 69 * 6 8 Ju rv a n p tä jä s... 8 V () K arstuan ptäjäs... 8 V 69 () - K auhavan ptäjäs... 8 V () K euru n ptäjäs.... Mäntn s a h a... K vjärven ptäjäs... K ru u n u n p y y ptäjäs.. L ahean ptäjäs... j 8 V 69 8 V 8 S 8 A 69 8 H 6 8 y,000 (00) () () () ' * * * _ 0 66 0 5 I I 0 0 5 0 ( 60 0 0 0 Lappajärven ptäjäs... 8 * 5 9 5 5 Lapuan p t ä j ä s... 8 V 69 * 0 6 6 ; 8 =) 0 L aukaan ptäjäs ( 8 Vs 0,000 * 9 I! 5 9 5 8 6 0 W ähän-kyrön p täjäs. 8 8 68! 59 9 0 0 ( L ohtajan p tä jä s... s y to 00 * 8 60 0 9 W äv rren k o u u p r M utan k a p p e... M unsaan ptäjäs.... IS f? 8 y 8 6 () Saarjärven ptäjäs... 8 69 (00)! f 5 5 5 66 : 5 : 66 0 9 5 5 8 8 6 S.. 8 8 8 M aantedettä. I! ; H storaa. L u un askua. : Oreom etnstä m uoto-oppa L uonnontedettä. ; P ru stu sta. Lauua. Vomsteua. 9 9 6 K ongnkankaan kouup. 8 6 * 5 0.5 5 5 5. J, P ykönm äen k o u u p r 8 V 68 () Senäjoen k a p p e.... 8 À * 8 0 9 9 8 y 69 Iso -k y rö n ptäjäs... -j () 8 (..000)... -- - W tasaarcn ptäjäs.. 8 A 68 * U 5 6 : 5 0 W ntaan ptäjäs.... 8 V 68 (00) W jy rn p t ä j ä s... 8 U (,000j - -... Y kannukson p tä jä s.. 8 y 0 (,000) - - - -- - - - Ä tsärn p t ä j ä s... 8 u 08 ()... Yhteen,00 6(*) (*) 650' 5' 965 '! 60 6 0 0 0 0 0 0 6 0 6 5 n m I K äs-työtä. I I M ustutuksa. Y em pen kouujen o pettaja ja opettajatar ovat yödessä hotaneet, kukn osaansa, opettam sta aemjm assak n. S A puas-opettajatar on opettan ut ty ttö jä kästö s s ä. E teto ja, onko avattu. K ouut avatut sy ksy ä 8. / K ansan suoso k o u u a kohtaan n ä k y y stäkn, e ttä u u tta kouuhuonetta rakennetaan, että o p ettaj a n pakkaa on sätty, ja että oppasten ukum äärä Id etty syksyä ja keväää. / Penten asten k o uua e täää oe p d e tty ajn o astaan syksyä ja keväää, vaan myös tam m kuun /k u u e ssa, yhteensä 8 vkkoa 8 oppaan kanssa, j E rty n en kouu ty ttö jä v arten avattn syksyä 8. K ouu e veä oe k ä y n y t vakuttam aan. E oe veä avattu. < Sekä yem p poka-kouu, että aem p yhtenen (on päätetty perustettavaks. A vattu syksyä 8. S:on Son. ( E ntnen kouu on y h d stetty ja vatoapu, stä /v arten m yönnetty, on ss akannut. V Penten asten k o u u syksyä ja keväää 8 'v k k o a 5 pojan tytön kanssa. ( Uusen kouuhuonetten tähden c votu uku- / vuotta akaa ennenkun j -. Penten asten (kouu keväää vkkoa S pojan ty tö n kanssa. W ävrree rakennetaan om a kouuhuoneta. ( Oppasta o M unsaasta 9, W öyröstä 8, Je- ^puata, O ravasta 5, K okkoasta 5, Üaksama ta \ja W aasnsta. f O pettajan puutteesta, on anoastaan y k s ytejncn kouu vuoden kuuessa, o u t tom essa. Penten /asten kouu syksyä vkkoa 6 oppaan kanssa. ja puas-opettajatar on yem m ässä kouussa ohjau n a tyttöjä kästyön-harjotuksssa. Opettajan p u u tteesta e oe o u t vuoden k u uessa tomessa. N e uuse kouue, jo ta varten vato-apua /v u o d en kuuessa on saatu, entsen avun ja entsen (kouun akattua, rakennetaan om a huoneta. K ouu on ak annut o p ettajattaren m u u tettu a pos. K ouut avatut syksyä 8. K ouu on hävennyt opettajan puutteesta. Ouun ään. H aapaveden ptäjäs... 8 V 0 * 8 : 0 8! 0 Penten asten kouu sy k sy ä ja keväää (vkkoa 8 pojan. 0 ty tö n kanssa. K em n p tä j ä s... 8- ' (.000) j Avatut, syksyä 8. L m ngan ptäjäs.... 8 * :! ; Pudasjärven ptäjäs.. 8 y * 9 0 9 I L! ^ Seudun naset ovat ooettaneet tytöä kästössä.
R ovanem en ptäjäs. Säösten ptäjäs... Smon k a p p e... O uun m aaseurakunta. 8 V 0 8 69 : 8 A 8!,000 Yhteen 5,00!!! 00 () _ : 65 ; ; 5 0! 5 ; * 6 ; -! 50 8 8 8 : 5 8 I ;! - 5(*) (*) 56 80 5 55 f) 6 _ -. _ : t Penten asten k o u u a pdettn vkkoa keväää. Avattn syksyä 8. C) Edeäsesovasta tehty yhteenveto. Lään. K aupunken ukum äärä, joe on vatoapua m yönnetty. joa ukuvuoden 8 kuuessa on out kansak. M yönnety n sum m an su u ru u s. M arkkaa. Pokakouuja. Y empä. V aknasa kouuja. T y ttö! kouuja. varten. Aem- ;. oeka c - poka - pa. että ty ttö jä O petus ; keenä. Ruots. L... _... _ Suom. Suom ja ruots. j O pettaja. O pettajat. O pottajat- ; tar a. E desstä ovat som na r n äp käynetä. O pettaja. O pcttajat-! ara. O ppaden ukumânï- L ukuvuoden kuuessa vastaanotetuta. Poka. T yttöjä. Yhteen. K ouussa k ä y netä. I Koko! vuoden. [Enemp kun k u u k autta. Vähem p Im n kuuk. Luokka e osastoja U skonnon-oppa.! Ätukcen uke- I m stä. O petus-aneta. (K ansakouusäännön 00, 0 ) j K rjotusta. M aantedettä. H storaa. j Lrun askua. j G eom ctrstä j m uoto-oppa. Luonnontedettä. P ru stu sta.! Lauua., Vom steua. ; K ästyötä. M ustutuksa. K akken kaupunken yhteensä. Uudenm aan ään... O,000 0.5 80,,55,8 9 0 0 9 0 9 5 9 : T urnn ja Porn ään. 5 5,00 I o 9 0 55! 5.088 ; 99 08 0 8 9 9 9 0 9 :! 9 0 U Häm eennnan ään.. 9.000 9 0 9 : 00: 0! 9 5 0 S 0 0 0 0, 0 0 9 W purn ä ä n... 0,00 9 9 0 0 5 : 89 : 08 5: f, 0 0 0 0 0 : 0 9 0 9 Mkken ään... 9,000 I I! 99! 0 j. 0 9? :?. Kuopon ä ä n...,500 8: 5! 0 :! 5 0 0 9, W aasan ä ä n...,000 9. 8! 55 8 : 8 59 5 8 S S 9! 0 O uun ä ä n... -000.j 9 00 8 f 0 8 Yhteen 8 5,500 5 j 9 0. 5 8,0,09,!.0 8 0 0 oo : j 8 58 50 : 9 ( + venäjän.) Lään. Seuraan t, ukum äärä. joe 0 vatoapua m yönnetty. joa ukuvuoden 8 kuuessa on out kansak. M yönnety n sum m an su u ru u s. M arkkaa. P o k a ko u nja. V aknasa kouuja. Yem pä. T y ttö kouuja. Aemju a. Sekä poka että ty ttö jä varten. Opetuskeen ä. Suom. K uots. Suom ja ruots. O pettaja. O pettajat. O pettajattara. E desstä ovat sem narn äp käynetä. O pettaja. O pettajattara. Oppaden ukum äärä. Lukuvuoden kuuessa vastaanotetuta. Poka.... - T yttöjä. Yhteen.! kouussa k äy : n etä. Koko vuoden. Enemp kun k uukautta. Vähemp kun kuuk. j Luokka e osastoja. Uskonnon-oppa. Ätnkcen u k e m sta. K rjotusta. O petus-aneta. (K ansakouusääntö.) M aantedettä. H storaa. L u un askua. ueom etrstä m uotooppa. Luonnontedettä. P rustusta. Lauua. V om steua. K ästyötä. M ustutuksa. K akken m aaseurakunten yhteensä. Uudenm aan ään...,800 0 8 I 5 908 869, 98 5 8 69 9 9 9 9 9, 9 9 5 T aru n ja P orn ään. 9. 5 0 8 5 8 8 59 56 69 6 6 0 5 H äm eennnan ään.. 9.00 8 ; 0 6 69 9,9 56 0 6 5! 0 9. W purn ä ä n... 9 5 6,00 ; 0 8 6 68 9,05 6 6 6 0 0 0? 0 9 6 9 6 M kken ään... 5,000!! 5 9 6 89 90 09 50 5 5 5 5. 8.0 Kuopon ään... 0 6,000 5 5!. 5 9 6 6 559 5 8 5 5 5 5 5 8 0 W aasan ä ä n... 6,00 u 6. 650 5 965 60 6 0 0 90 90 0 0! 6 0 6 5 Ouun ä ä n... 8 6 5-00 o 5 56 80! 5 55! 5 6 Yhteen 5 0,00 59 5 66 58 6,5,0 0?,55,8»!,8,55] 8 8 8! Uö t GO Id 5 9 99 0 00.