LAUANTAI 19.9.2015 www.sinunsavo.fi Nro 49 / 2015 Gynekologi Aila Miettisen vastaanotto Leppävirralla p. 040 593 5354 ja Pieksämäellä p. 015 341 699 www.ailam.net Sanasa kokonen kaupunkilehti TULE HERKULLISELLE LOUNAALLE ma-pe klo 11-15 Tilauksesta juhlapalvelu Tervetuloa! Ravintola TYYSKÄNHOVI Varkauden Kotiseutukeskuksessa Wredenkatu 4 www.tyyskanhovi.fi Jäädytykset 5-20 /kpl mm. varsiluomet ja syylät Kauppakatu 35 78200 VARKAUS Puh. 017 5526 702 Ark. 9.30-17.30, la 9-14 REMONTTIMYYNTI! CAVALIER 75 cm trolleyt 50 (ovh. 89 ) KAIKKI NORMAALI- HINTAISET SALKUT -30% MYYMÄLÄ TÄYNNÄ TARJOUKSIA! VIILATUT JA HÖYLÄTYT HINNAT! Laukkujen ja nahkatavaroiden erikoisliike NAHKATAVARA Warkauden Portti, Kiertotie 2. Ma-to ja la 10-17, pe 9-18, su 11-17 Bellinon upea syksy! Mallistot nyt runsaimmillaan, tule sovittelemaan! Tarjousrekistä loput tuotteet 10 ja20 BOUTIQUE /kpl Kauppakatu 20, Varkaus Puh. 040-1955 777 Palvelemme: Ma-to 9.00-17.30, pe 9.00-18.00, la 9.00-14.00 Niin kuin silloin ennen... Katseltavaksenne & huviksenne ynnä hyödyksenne kehotamme tutustumaan tarkoin sivuihin 9-12
2 Lauantai 19. syyskuuta 2015 OMENAMEHUASEMA AVATTU! Katajamäen vanhalla koululla Joroisissa, os. Virtasalmentie 852. Tiedustelut ja ajanvaraukset arkisin klo 8-9.00 puh. 040 417 7333/Tuula Ikonen Joroisten Maa- ja Kotitalousnaiset Kulttuuripaikkojen käyttöä ja säilyttämistä arvostetaan TALVI ALKAA - OSTA NYT TALVIRENKAAT Myydään katsastetut käyttöautot 600-9000 www.nettiauto.com Nopea rahoitus, auto mukaasi jopa ilman käsirahaa, tule koeajolle! Vanteet - renkaat alehinnoin, nopea toimitus - joustavat työajat Jarru-, iskari-, laakeri ym. remontit nopeasti AUTO-SOININEN 0400-321 296 Kaura-ahontie 31, Varkaus (katsastusasema) Auton pesu- ja puhdistuspalvelut Käsityönä kiiltävä ja puhdas auto. Pieksämäki puh. 050 389 9338 Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus Osittain sadonkorjattu ympäristötaideteos Peltolan pihapiirissä. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät aukenivat aurinkoisessa Peltolassa. Syyskuulle sijoittuva viikonloppu yhdistyi Varkaudessa teollisuuden 200-vuotisjuhlaan ja Peltolan sadonkorjuuviikonloppuun. Teksti ja kuvat: Tiina Kontro-Heiskanen AJAMME VIIKOITTAIN: MIKKELI-PIEKSÄMÄKI-VARKAUS Televisiot - Digiboxit - DVD:t - Hifilaitteet - Autosoittimet - Pelikonsolit - Pienkoneet - yms. Maahantuojien takuuhuollot Porrassalmenkatu 1, 50100 Mikkeli www.tvhuolto.fi HUOLTONEUVONTA 0600 30 30 20 TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA! Erä naisten ja miesten kävelykenkiä VAIN 29,- Aco Terveyskengät Juhlakenkiä Joustovenykekenkiä Avokkaita Kävelykenkiä Kumisaappaita Ortokenkiä Työ- ja terveyssandaaleja Sievi, Ajavat, Pomar ym... KUOMAN LENKKAREITA AAMUTOSSUJA TANSSIKENKIÄ TARRALENKKAREITA Tervetuloa! VAIN TIISTAINA 22.9. klo 10-17 Varkaus, Kauppakatu 32 (K-Marketia vastapäätä) Pirnankatu 1A, 78200 Varkaus Puh. 017 3669 306 Fax 017 3669 305 Yrittäjä Ulla-Mari Lajunen Puh. 050 583 0342 ulla@sinunsavo.fi Markkinointi Tarja Korhonen Puh. 017 366 9306 markkinointi@ sinunsavo.fi Sanasa kokonen kaupunkilehti Avoinna: ma-pe 8.00-16.00 Sivunvalmistus Ilpo Rönkkö Puh. 017 366 9303 aineisto@sinunsavo.fi Toimitus Anne Laine, Tiina Kontro-Heiskanen, Jonna Juvonen Puh. 017 366 9304 toimitus@sinunsavo.fi www.sinunsavo.fi Varkauden Vuoden Yrittäjä 2011 Peltolan avoin puolivuotinen kausi jatkuu lokakuun loppuun asti. Alueen havina ja monimuotoisuus voivat vielä käynnistää uusia mahdollisuuksia ja kohtauspaikkoja. Peltolan sydän Peltolan sydämessä sijaitseva Soisalo-opistolaiset ry:n ylläpitämä kahvila on ollut monien tarinoiden kohtaamispaikka. Marja-Leena Ramin ja Maire Milannon leipoma pulla ja kahvi ovat tavoittaneet ihmisiä kesän aikana. Ulkopuolelta tulleet ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän paikkaan, paljon on käynyt myös ihmisiä, jotka ovat joskus asuneet tällä alueella, myös Peltolassa asuneita ihmisiä on käynyt. Hyvää palautetta on saatu, ollaan tuotu kuulemma piristystäkin, Milanto ja Rami kertovat. Monta tarinaa kuulleet naiset kertovat muisteloista, jotka liittyvät ihmisten välisiin rajoihin, joita olivat luokittelut työläisiin, herroihin ja ruotsinkielisiin. Joku mies muisteli, että tien toiselta puolelta käytiin tällä puolella tappelemassa tai ammuttiin ritsoilla, Kosulan alueelle ei taas ollut mitään asiaa. Paikan sijainnissa Rami ja Milanto näkevät oman haasteensa, kun ollaan vilkkaan liikenteen keskellä ja parkkipaikat ovat rajalliset, tietoisuus Peltolasta ja Peltolan pullista on kuitenkin lisääntynyt kesän kuluessa. Historia kiinnostaa Peltolan pehtoorina hääräilevä Olli Nissinen kokee Peltolan luontevaksi tapahtumapaikaksi teollisuusteemaa ajatellen. Alueena Savontie ja Kommila kiinnostavat ihmisiä. On tykätty, on tullut positiivista palautetta, muualle muuttaneita ihmisiä ja paluumuuttajia on käynyt. On ollut tila, jossa kokoontua ja järjestää tapahtumia, paikka on tullut tutuksi. Yksityiset ja järjestöt ovat käyttäneet tiloja palavereihin ja tapaamisiin, kuten luokkakokouksiin. Koululais- ja päiväkotiryhmiä on vieraillut. Nuorisopalvelut käytti Peltolaa tukikohtana Wanuvarockin aikaan, Nissinen pohjustaa. Teollisuuden historia kiinnostaa myös tutkimusmielessä. Varkaudessa on alkamassa tutkimushanke, joka liittyy teollisuuden historiaan. Peltolasta tavoitettu Oulun yliopiston professori Tiina Kinnunen on muuttanut Varkauteen kuusi vuotta sitten. Asun täällä, työt ovat Varkauden ulkopuolella. Historian ihmisenä arvostan aluetta monesta syystä. Varkautelaiset eivät aina ymmärrä, miten ainutlaatuisessa kulttuuriympäristössä he elävät, Kinnunen kommentoi. Itä-Suomen yliopiston Peltolan huoneissa on ollut vaihtuvia taidenäyttelyjä. saksan kielen ja kulttuurin apulaisprofessori Leena Kolehmainen on entinen varkautelainen. Silmät ovat avautuneet, kun olen ollut pois täältä. Vesistö, luonto ja tehtaat, piippujen näkyminen. Tänne ajellessa sitä katsoo, joko ne näkyvät, Kolehmainen sanoo. Elämänmakuisuus Iiris Salmela on valinnut Peltolan paikaksi, jossa haluaa järjestää kaikille avoimen runon iltapäivän, tapahtuma Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on aktivoida ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Syyskuun toisena viikonloppuna vietetty tapahtuma kuuluu osana koko vuoden kestävään teemaan, joka vuonna 2015 on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Suomessa tapahtuma toteutettiin vuodesta 1992 toimii samalla Iiriksen äidin syntymäpäiväjuhlana. Teemana on Elämä on runo ja runo on elämä. Vanhassa talossa elämänmakuisuus konkretisoituu. Tämä on itseasiassa mielenkiintoinen ja inspiroiva tila, joka mahdollistaa sen, etteivät juhlat ole pönötystä. Olisi kiva, jos vaikka joku satunnainen ohikulkija astuisi sisään. Runous ja sanataide mielletään helposti jotenkin yleväksi, vaikka niissä usein kuvataan arkisia asioita eri tavoin, sanailee teatteri-ilmaisun ja sanataiteen ohjaaja Salmela. vuoteen 2013 nimellä Euroopan rakennusperintöpäivät. Nimimuutos kulttuuriperintöpäiviksi laajentaa ja monipuolistaa käsitettä. Vuoden 2016 teemana on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Teema tuo esille erilaisia ryhmiä ja heille tärkeitä paikkoja. Ajatusta herätellään kysymällä: Millainen on sinun porukkasi ja teille tärkeä paikka? Lisätietoja: rakennusperintö.fi
Lauantai 19. syyskuuta 2015 3 LED-VALAISIMET ja -LAMPUT SYKSYYN! Askeleet omalla hoitopolulla. Oletko terveellisellä polulla? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on toteuttanut kansalaisille suunnatun terveys- ja hyvinvointiaiheisen Omahoitopolut.fi-verkkopalvelun. Sivustolla on itsearviointitestejä ja tietoa neljästä kansanterveydellisesti tärkeästä aiheesta. Tekemällä testin saa tietoa omasta tilanteesta sekä toimintaohjeita ja vinkkejä oman terveyden edistämiseen. Teksti: Tiina Kontro-Heiskanen, kuvat: THL:n arkisto Omahoitopolut.fi-palvelun tietosisältö on tuotettu yhteistyössä THL:n ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Luotettavaa tietoa pystyvät hyödyntämään ammattilaisetkin. Pienilläkin elintapamuutoksilla voi vaikuttaa myönteisesti omaan terveyteen. Perehdy, testaa ja toimi epäluotettaviinkin tiedonlähteisiin. Palvelussa ollaan turvallisella polulla, jossa voi tarkastella luotettavien asiantuntijoiden tarkastamien testien avulla omaa tilannetta ja saada kannustavia vinkkejä ja tukea omiin elintapoihin. Pienilläkin askelilla on merkitystä, Anu Suurnäkki kommentoi. Omahoitopolulla yhtenä aihealueena on lasten terve kasvu. Hoitopolulla testataan myös ihmissuhteita. hoitoa suunniteltaessa tai seurattaessa. LED-CLASSIC E27 SÄHKÖ-MÖYSERÖ OY Lampolahdenkatu 2-4, Pieksämäki p. (015) 348 433, 0500 324 405 Palvelemme: ma-to 10-16, pe 10-15 www.sahkomoysero.fi Omahoitopolut.fi on avautunut toukokuussa 2015. Syyskuussa palvelua on alettu markkinoida erityisesti kansalaisille. Projektipäällikkö Anu Suurnäkin mukaan sivuston käyttö on aktivoitunut ja palvelun käyttäjien on todettu viettävän sivustolla aikaa enemmän kuin pelkän kurkistuksen verran. Aihealueina ovat lasten terve kasvu, päihteet ja mielenterveys, sydän-verisuonisairaudet, diabetes- ja muistisairaudet ja ikäihmisten toimintakyky. Omahoitopolut fi:n idea on kolmivaiheinen - perehdy, testaa ja toimi. Testin tekeminen tapahtuu vastaamalla kysymyksiin, ajallisesti tämä vie muutaman minuutin. Testituloksien perusteella saa tietoa, palautetta ja vinkkejä tilanteen kohentamiseen, tarvittaessa ohjataan lisäavun pariin. Turvallinen ja kannustava polku Omahoitopolut fi:n tavoitteena on tunnistaa riskejä ja ennaltaehkäistä sairauksia. Ihmiset etsivät netistä tietoa ja tiedonhaku voi johtaa Omahoitopolut.fi-palvelua täydentää toinen THL:n palvelu Palveluvaaka.fi. Palveluvaaka.fi-palvelusta löydät tietoa julkisten ja yksityisten sekä keskeisimpien järjestöjen tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toimipisteistä. Verkkopalvelussa voi vertailla palvelupisteitä erilaisten palvelua kuvaavien tietojen avulla. Osaksi isompaa palvelukokonaisuutta Omahoitopolut.fi-palvelu on mahdollista liittää osaksi alueellisia sähköisiä asiointipalveluja. Tänä syksynä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön Omahoitopolut.fi:stä saatujen testitietojen välittäminen terveydenhuoltoon. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas tuottaa itse enemmän tietoa omasta terveydestään. Kansalaisten sähköiset terveydenhuollon palvelut monipuolistuvat lähivuosina. Suunnitteilla on muun muassa, että kansalaiset voisivat tallentaa terveystietojaan esemerkiksi terveydenhuollon käyttöön Kysymyksiä tulevasta ja palautetta testistä Lisääkö virtuaalinen seuranta omaan terveyteen panostamista ja kuulolla oloa ja kommunikointia vaikkapa oman sairaanhoitajan kanssa? Testeissä kannustetaan siihen, että testauksen voi uusia jonkin ajan kuluttua, seuranta ja omien elintapojen kohennus palkitaan virtuaalisin sanoin? Täydentävänä osana hoitosuhdetta ja omahoitoa tämä tie kuulostaa mahdollisuuksia herättävältä. Nettikommunikoinnin ei toivoisi vähentävän kohtaamista ihmisten välillä tai nostavan kynnystä olla perinteisesti yhteydessä omaan hoitotahoon. Omahoitopolut.fi-testiä kokeillessani testin selkeys ja kysymysten sopiva määrä tuntuvat toimivilta. Tuloksissa annetaan ohjeistuksien lisäksi positiivista palautetta tämän hetken hyvistä asioista. Käytetty kieli tuntuu sopivan arkiläheiseltä. Myönteinen palaute kannustaa polun alkumetreillä. Lisätietoja: www.omahoitopolut.fi
4 Lauantai 19. syyskuuta 2015 Lastenkulttuuriin panostetaan Vilma Tyrväinen ja Riku Koponen ovat tyytyväisiä Varkauden tanssiharrastustarjontaan. Taiteen ja kulttuurin vaikutuksesta lasten ja nuorten kehitykseen on olemassa paljon tutkimuksia. Taide ja kulttuuri vaikuttavat lapsen hyvinvointiin monin tavoin. Ne vahvistavat lasten ja nuorten luovuutta, kriittistä ajattelua, itsetuntoa sekä kykyä käyttää ja muuttaa kulttuuria. Ne myös antavat lapselle ja nuorelle mahdollisuuksia omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden löytämiseen. Teksti ja kuvat: Jonna Juvonen Lasten kulttuurikasvatukseen kuuluvat erilaiset järjestetyt kulttuuripalvelut, työpajat ja esitykset sekä lasten itse tekemä kulttuuri. Lastenkulttuurin käsitteet on määritelty lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmaehdotuksessa, joka käynnistyi viime vuonna ja jatkuu aina vuoteen 2018 saakka. Ohjelmaehdotuksen tekemiseen osallistui yli kolmesataa eri alojen toimijaa. Mukana oli sekä kulttuuritoimijoita, että lasten asioiden asiantuntijoita. Näin ehdotukseen saatiin paljon tutkimustietoa, mikä on tärkeää, sillä taide ja kulttuuri vaikuttavat vahvasti lasten hyvinvointiin, toteaa kulttuurisihteeri Iina Berden Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset Opetus- ja kulttuuriministeriön toimiin kuuluu muun muassa se, miten kaikki taide- ja kulttuuritoiminta tulisi järjestää niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi oikeus kaikkeen siihen mitä järjestetään. Lapset ja nuoret tulisi ottaa huomioon kaikessa kulttuuritarjonnassa, mikä vain heidän ikäryhmälleen sopii, Berden sanoo. Toinen huomioitava asia on kulttuuripalvelujen saavutettavuus. Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuminen ei saisi olla kiinni siitä, missä lapsi asuu, mitä koulua hän käy tai millaiset mahdollisuudet vanhemmilla on tukea lasten harrastamista. Kulttuuripalvelujen pitäisi olla kaikkien saavutettavissa. Nyt meillä onkin hallituksen kärkihanke juuri tästä. Päällimmäisenä ajatuksena on, että koulujen tiloja voisi hyödyntää enemmän, jotta lapset pääsisivät heti koulun jälkeen harrastamaan taidetta, kulttuuria ja liikuntaa, Berden tietää. Kunnan osaaminen käyttöön Erilaisten toimintojen järjestäminen on kiinni siitä, millaista osaamista miltäkin kunnalta löytyy. Järjestäjinä voi toimia esimerkiksi museot, kirjastot, erilaiset kädentaitojen yhdistykset, kuten Martat ja myös kulttuurikeskukset niillä alueilla, joilta sellainen löytyy. Myös opettajat voisivat osallistua erilaisten toimintojen järjestämiseen. Kouluilla on omat oppiaineet taiteen ja kulttuurin osalta ja ajatuksena on, että harrastustoiminta tukisi oppiaineiden sisältöjä. Kulttuuri liittyy moniin oppiaineisiin, ei pelkästään kädentaitoon ja taideaineisiin. Kouluilla on koulun kerhotoiminnan määrärahat ja toiminta on Berdenin mukaan jo nykyiselläänkin hyvällä mallilla. Toimintaa voisi kuitenkin edelleen lisätä ja monipuolistaa. Myös lasten ja nuorten omaehtoista harrastamista voisi tuoda enemmän esille. Tämä tarkoittaa sitä, että he voisivat esimerkiksi toteuttaa omia taideprojektejaan, pelata tai soittaa yhdessä koulun tiloissa kouluajan ulkopuolella. Mitä ideoita lapsilta itseltään vain tulisikaan, heillä olisi mahdollisuus toteuttaa itseään niin, että aikuinen on lähettyvillä olematta kuitenkaan ohjaajan roolissa, Berden toteaa. Viivi Immonen on löytänyt itseään kiinnostavia harrastuksia. Pianoa hän soittaa nyt kolmatta vuotta. Kulttuurikeskukset tekevät yhteistyötä Lasten taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus paranee koko ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut jo monta vuotta mahdollisuus kehittää ja laajentaa lastenkulttuuria ja se on mennyt Suomessa paljon eteenpäin. Yksi merkittävä tekijä lastenkulttuurin kehittymisessä on ollut lastenkulttuurikeskusten verkosto sekä nykyinen ja edelliset hallitukset, jotka ovat halunneet investoida lastenkulttuuriin. Kehityssuunta on ollut selvästi todella hyvä. Suomeen on saatu lisää kulttuurikeskuksia ja ne kattavat tällä hetkellä 45 prosenttia kunnista. Ajatus on saada kulttuurikeskukset toimimaan niin, että jokainen kunta kuuluisi jonkun kulttuurikeskuksen toimialueeseen, Berden tietää. Verkosto on lastenkulttuurikeskusten yhteistyömuoto. Se edesauttaa sitä, että esitykset, ammattilaiset ja työpajat pääsevät kiertämään. Verkosto lisää yhteistyötä keskusten välillä ja näin kulttuurin saavutettavuus paranee valtakunnallisesti Verkosto auttaa kulttuurikasvatuksessa Kulttuurikeskusten verkoston edeltäjänä toimi Taikalamppu, johon saivat kuulua vain tietyt keskukset, joita rahoitettiin. Katsottiin, että tämä ei ole tarpeeksi saavutettavaa ja tähän tehtiin muutos. Nykyiseen verkostoon voi kuulua mikä tahansa kulttuurikeskus ja vuosittain mikä tahansa keskus voi hakea rahoitusta. Tällä tavalla toiminta on saatu paljon avoimemmaksi ja verkostoon voi kuulua, vaikkei saisikaan ministeriön tukea. Suomessa on tällä hetkellä kaksikymmentä kulttuurikeskusta, joista seitsemäntoista saa ministeriön tukea. Ministeriö tukee myös kulttuurikeskusten verkostoa, minkä vuoksi verkosto on haluttu tehdä avoimeksi kaikille kulttuurikeskuksille. Verkostossa on tehty myös laatukäsikirja. Siinä kerrotaan mitä tekijöitä liittyy ja mitkä ovat edellytykset sille, mikä on laadukasta lastenkulttuuria. Heillä on myös menetelmäoppaita, joita voivat käyttää koulut, varhaiskasvatuksen toimijat ja järjestöt. Varkaudesta löytyy harrastusvaihtoehtoja 12-vuotias Viivi Immonen on harrastanut monenlaista. Tällä hetkellä hän soittaa pianoa, ratsastaa ja käy käsityökoulua. Telinevoimistelu ja taitoluistelu ovat jääneet pois. Halusin opetella soittamaan pianoa tai viulua ja valitsin sitten pianon. Käyn nyt kolmatta vuotta pianotunneilla. Käsityökoulussa tämä on jo kuudes vuosi ja ratsastusta olen harrastanut aktiivisesti kaksi vuotta, Viivi kertoo. Hän kokee käsitöistä olleen hyötyä kotona ja koulussa. On ollut kiva oppia tekemään uusia asioita. Varkaudessa on paljon harrastusvaihtoehtoja ja harrastuksiin on helppo mennä. 16-vuotiaat Vilma Tyrväinen, Minttu Puumalainen ja Sonja Hypén sekä 14-vuotias Riku Koponen ovat harrastaneet jo vuosia tanssia Soisaloopistolla. Tämä on kahdestoista vuosi. Aloitin nykytanssilla, mitä harrastan edelleen. Välillä mukana on ollut myös streetjazzia, balettia, dancehallia ja hiphoppia. Tanssi on minulle lähellä sydäntä ja se on kivaa. Sitä kun on aina tehnyt, niin sitä vaan aina tekee, oli sitten jääkaapilla tai suihkussa tai missä vaan, niin kyllä se on tunneillakin sitten kiva käydä, Vilma kertoo. Minttu ja Sonja innostuivat tanssista kahdeksan vuotta sitten. Saimme koulusta kortit, joilla sai käydä kokeilemassa Varkauden urheilujuttuja. Vilma yllytti meidät tanssitunnille ja sille tielle jäimme, tytöt kertovat. Hekin ovat tanssineet lähinnä nykytanssia, mutta myös muita tanssilajeja, kuten balettia, streetiä ja dancehallia on tullut kokeiltua. Harrastus vei niin mukanaan, että olen nyt ensimmäistä vuotta Kuopion taidelukion tanssilinjalla. Tanssimisesta tulee hyvä olo ja sen kautta on helppo ilmaista tunteita, Sonja toteaa. Kaikki kokevat, että Varkaudessa ainakin tanssin osalta tarjonta on tällä hetkellä hyvä. Se on parantunut huomattavasti. Aina voisi olla enemmänkin, mutta on hyvä olla tyytyväinen siihen mitä meillä täällä on, Minttu sanoo. Rikulle rytmi on tullut vereen isän kautta, joka ilmeisesti on tanssinut aikoinaan kilpatanssia SM-tasolla. Kävin joskus Kuopiossa parilla kurssilla testaamassa tanssia ja siitä lähtien olen harrastanut nykytanssia. Siitä on nyt seitsemän vuotta. Olen harrastanut muutaman vuoden myös hiphoppia ja balettia, hän kertoo. Tanssimisen lisäksi nuori mies on harrastanut teatteria kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä hänellä on meneillään neljäs näytelmäprojekti Teatteriryhmä Nimettömissä. Riku on myös mukana Varkauden nuorisovaltuusto Wanuvassa. Olin vuosi sitten juontamassa Wanuva-rockissa ja silloin innostuin nuorisovaltuuston toiminnasta. Tammikuussa minut valittiinkin sitten puheenjohtajaksi. Riku Koponen näkee harrastukset hyvin tärkeinä nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisten yhteyksien kannalta. On hyvä harrastaa jotain säännöllisesti ja tehdä jotain mistä tykkää, koska se auttaa rentoutumaan.
Lauantai 19. syyskuuta 2015 5 Uni maistuisi vielä vähän aikaa... Onkohan aikuisilla kiire tänä aamuna? Reppu on jo melkein pakattu! 1 4 Pieni ulkoilu ennen koulun alkua virkistää ja herättää kunnolla! 3 9 2 Millan 12 askelta kohti koulua Teksti ja kuvat: Anne Laine 10 Onneksi on näitä liikennemerkkejä, jotka opastavat ja varoittavat. On ne autot melkein aina pysähtyneet jo kauempana suojatietä. 5 Alussa joskus juoksin kouluun koska pelkäsin, että myöhästyn! Milla on ekaluokkalainen. Vaikka hänen koulumatkansa on vain kilometrin verran, mahtuu matkalle monta vaaranpaikkaa. Pienen koululaisen täytyy olla erityisen tarkkana liikenteessä. Tienylitys on yksi vaarallisimpia tilanteita lapsille liikenteessä. Lasten on voitava liikkua turvallisesti lähiympäristössään ja koulumatkoillaan. Aamuna muutamana Millan äiti lähti mukaan koulumatkalle... Mutta sittenhän sinä olet saattanut hätiköidä liikenteessä! Aina pitää olla tarkkana eikä saa olla kiire. Sama koskee autoilijoita. Joskus liikenne saattaa unohtua ja huomio kiinnittyä johonkin muuhun. 11 Pyöräilijöitäkin pitää varoa, koska toiset ajaa melko lujaa ja arvaamattomasti. -Alikulkutunneli on tosi hyvä juttu! Näitä saisi olla enemmänkin. 8 7 Suojatiet ja tienylitykset ovat aina vaaranpaikkoja. Onneksi turvallisuutta on lisätty keskikorokkeella. Kulkisin koulumatkan mielummin kaverin kanssa kuin äidin. Tänä aamuna kaverit odottivat koulunpihalla. 12 6 AI MITEN NIIN??!!!
6 Lauantai 19. syyskuuta 2015 Valitse 2 Maksa 1 alk. 79 Vakioyksiteholinssit sisältyvät aina hintaan Silmälasien ostajalle Kokonaisvaltainen näöntutkimus kaupan päälle Varaa näöntutkimusaika specsavers.fi VARKAUS: AUS: Kauppakatu akatu 17, puh. 017 366 9155 www.specsaves.fi Valitse 2 Maksa 1 alk. 79. Hintaan sisältyy vakioyksiteholinssit (moniteholinssien lisämaksu alk. 70 ). Voit valita toisen parin samasta tai alemmasta kehyshintaluokasta peruslinssein. Moniteholasien ostajalle moniteholinssit myös toisiin laseihin samasta laatuluokasta. Muut linssit ja lisämukavuudet hinnaston mukaan. Molemmat parit samalla reseptillä. Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus ilmaiseksi (arvo 29 ) 28.9-25.10.2015. Voimassa Varkauden Specsavers Optikko -liikkeessä. 2015 Specsavers. Kaikki oikeudet pidätetään. Milloin jäte muuttuu jätteeksi? Vanhan ja uuden sekoittaminen on tällä hetkellä muotia sisustuksen alalla. Vanhoista esineistä ja huonekaluista saakin loihdittua uniikkeja esineitä ja samalla tulee ehkäisseeksi jätevuorien kasvua. Trash Design näyttää esimerkkiä, kuinka romusta saadaan valmistettua uutta ja Trash Designin tekijät haluavatkin kannustaa muitakin hyödyntämään ylijäämämateriaalia designesineiden valmistukseen. Teksti ja kuvat: Jonna Juvonen Trash Designilla on takanaan vahvat periaatteet. Se ei ole vain räpeltämistä ja sitä, että tehdään jotain vaan me todella haluamme kyseenalaistaa jatkuvan kasvun ideologian ja näyttää, että lähes kaiken voi käyttää uudestaan. Romumuotoilussa vain mielikuvitus on rajana, toteaa romumuotoilija Henrik Enbom. Romudesign esille Trash Design on osallistunut Habitare-messuille jo useana vuonna eri teemoilla. Tänä vuonna valitsimme teemaksi keittiön. Se on helposti lähestyttävä teema, koska jokaisella ihmisellä on jonkinlainen keittiö, eli tämä koskettaa kaikkia. Keittiö osoittaa myös sen, että trash- muotoilu ei ole vain ohimenevä ilmiö, vaan se on osa valtavirtaa siinä mielessä, että kaikilla on näkemys keittiöstä. Esittelemme ideoita, joita voi hyödyntää missä tahansa keittiössä, Enbom kertoo. Esillä on paljon erilaisia asioita, mikä on ehdottomasti Trash designin vahvuus. Mukana messujen keittiösuunnitteluissa oli yhteensä kolmekymmentä suunnittelijaa, joista jokaisella on oma aihe ja tyyli. Joskus maali riittää Jatta Palovuori on tehnyt kahvipaketeista säilytyskoreja. Jori Swärd on valinnut vanhan pyöreän pöydän, jonka hän on maallannut uudestaan. Erittäin ruma, vanha ruskea pöytä sai aivan uuden elämän ja on ollut hyvin monen kävijän mielenkiinnon kohde, Enbom esittelee. Vieressä on Enbomin Huittisista löytämä vanha talonpoikaispöytä, joka on myös saanut uuden värin. Vanha väri, jota pöydässä oli viisi kerrosta, on rapsutettu pois ja pöydän alaosaan on lisätty ritilä, jolla pöytää on nostettu noin viisitoista senttiä, jotta siitä on saatu samankorkuinen, mitä nykyiset keittiötasot ovat. Jalkojen alapintoihin on tehty pienet reiät, joihin on laitettu kierretangot pitämään renkaat paikoillaan. -Pöytää ei ole millään tavalla tuhottu tai pilattu. Jos joku haluaa sen joskus ennallistaa, riittää, kun rapsuttaa uuden maalin pois ja laittaa puutapit reikiin. Tämä on osoitus siitä, kuinka vanhoista talonpoikaishuonekaluista saa helposti käteviä, nykyaikaisia kalusteita, Enbom toteaa. Keittiöesineiden valmistukseen monia keinoja Jatta Palovuori esittelee kahvipaketeista tekemiään säilytyskoreja. Kahvipaketeista on käytetty nimenomaan metallista puolta, koska se on mielestäni modernimman näköinen. Isommissa koreissa olen ommellut ompelukoneella kahvipaketit yhteen ja vuorikankaana olen käyttänyt pellavaa. Pienemmät korit on taiteltu ehjistä kahvipaketeista, Palovuori kertoo. Hyvin mielenkiintoinen on myös norjalainen ryhmä, joka esittää ekopolymerisaa- Ada Chan esittelee kuinka ruokahävikin tärkkelys voidaan muuttaa syötäviksi astioiksi. Vanha, ruma pöytä sai uuden ilmeen Jori Swärdin maalaustaidoilla.
Lauantai 19. syyskuuta 2015 7 Syksyn upeat UUTUUS- LANGAT ja KÄSITYÖ- TARVIKKEET Käsityöliike Kauppakatu 40, 78200 Varkaus Puh. 017-552 2950, 040-7306 888 Avoinna: ma-pe 10-17, la 10-14 Facebook kasityoliike lankaset www.lankaset.fi Jukka Isotalon käsissä pulloista on saatu aikaan uusia lasiastioita. jauhomatoja ravinnokseen aktiivisesti kahden vuoden ajan. Vuonna 2003 maistoin Thaimaassa toukkia ja sirkkoja. Nyt kun itse niitä kasvatan, syön niitä kerran viikossa, Helavuo kertoo. Jättijauhomatojen kasvatukseen löytyy netistä tietoa. Helavuo osti ensimmäiset matonsa eläinkaupasta, jonka jälkeen ne eristettiin koteloitumaan. Koteloitumisen jälkeen madoista tulee kuoriaisia. Kun kuoriaiset parittelevat, syntyy matoja, jotka voi kasvattaa syötäväksi. Muotoilija Samuli Helavuo näyttää kuinka jättijauhomadot voi valmistaa syötäväksi. Hyönteiset t ja toukat t ovat tulevaisuuden proteiinin lähde. Jättijauhomadot viihtyvät muotoilija Samuli Helavuon suunnittelemassa astiassa. tiota, mikä kansanomaisesti on tärkkelyskeittämistä. Valtaosassa meidän ruokahävikissä on tärkkelystä, mitä voidaan hyödyntää. Ryhmäläiset ovat valmistaneet siitä syötäviä lautasia. Tämä onkin mielenkiintoinen konsepti, että onko jäte jätettä vai missä vaiheessa se muuttuu aidoksi jätteeksi, niin ettei sitä voi hyödyntää enää, Enbom pohtii. Tulevaisuuden ruoka Muotoilija Samuli Helavuo Henrik Enbom on saattanut vanhan talonpoikaispöydän nykyaikaan. Einari Saarisen vanhoista armeijalaatikoista rakennettu keittiönurkkaus. on yhdessä Onni Ahon kanssa luonut Helavuo & Aho Pupa Kitchenin, jossa esitellään elävää ruokaa. Kalustemuotoilija on tehnyt keittiörakenteen, jossa asuu erilaisia toukkia ja sirkkoja lasien välissä. Siinä on mahdollisesti tulevaisuuden proteiinilähde ja ehkä meidänkin aikanamme tämä tulee olemaan yleistä. Voi olla, ettei niitä syödä tuollaisenaan, mutta kenties jauhona tai muuna sellaisena, Enbom miettii. Helavuo on kasvattanut jätti- Matojen ostamisesta siihen, että ne ovat sopivia syötäväksi, kestää noin neljästä kuuteen kuukautta. Ne säilyvät syöntikelpoisina jopa viisi kuukautta, kun ravinto ja lämpöolosuhteet ovat hyvät. Itse pidän niitä keittiön yläkomerossa, jossa lämpötila on ideaali, noin 26 astetta, Helavuo kertoo. Ravinnoksi madoille käy kaurahiutaleet, sekä porkkanan kannat ja perunan kuoret, jotka nostavat elintilan kosteutta. On kuitenkin huolehdittava, että ilmankierto on hyvä, etteivät madot homehdu. Helavuo näyttää paikan päällä kuinka madot valmistetaan syötäväksi. Paistan ne oliiviöljyssä ja loppuvaiheessa lisään hunajaa ja suolaa. Melko yksinkertaista. Ohikulkevat messuvieraat maistelevat uteliaina, joskin epäluuloisina Helavuon kokkauksia, mutta yllättäen ne maistuvatkin oikein hyvälle.
8 Lauantai 19. syyskuuta 2015 Jättiyleisöille koko kesän esiintynyt Juha Tapio saapuu Vesileppis Areenalle 10. lokakuuta. Suomalaisten sydämiin itsensä kymmenessä vuodessa laulanut muusikko julkaisee uuden Sinun vuorosi loistaa studioalbumin samalla viikolla. Teksti: Anne Laine, kuva: Ville Juurikkala Kitaraa rämpyttelevästä pojasta suosituksi lauluntekijäksi Sain 14 vuoden iässä serkun vanhan kitaran ja innostuin sillä rämpyttelemään. Sitten hoksasin, että minähän osaan tehdä lauluja. Se oli sellainen oivallus kitaran soiton yhteydessä. Siitä asti olen kitaran kanssa lauluja värkännyt, Juha Tapio muistelee. Uran alussa kitara oli jonkinlainen turvaesine, jonka takana oli hyvä olla, eikä tarvinnut miettiä mihin kädet laittaa. Nykyään myös ilman kitaraa esiintyvä Juha Tapio sanoo, ettei hänellä enää ole niin vahva esiintymisjännitys. Jonkinlainen jännitys kuuluu kuitenkin asiaan. Jos ei jännittäisi, ei tuntuisi miltään, esiintymiseen ei panostaisi eikä sitä pitäisi niin tärkeänä. Jännitys on muuttanut muotoaan vuosien varrella. Nykyään se on sellainen kiva kihelmöinti ja kutkutus. Ennen keikkaa ajattelee, että joko mennään tai että alkaisi jo, Juha Tapio naurahtaa. Kaikkia tunteita oppii kokemuksen kautta myös käsittelemään ja käyttämään tietynlaisena voimana. Kun lavalle mennään, aina pitää olla jokin erityinen tunne. Oma tekeminen tärkeintä Ikinä minulla ei ole ollut ajatusta, että kuuluisin johonkin tiettyyn genreen. Olen ollut niin innoissani omasta tekemisestä, että en ole ajatellut mitä muut tekee. Minua on kyllä luokiteltu vaikka miksi, mutta ne ovat minulle ollut aijaa-juttuja. Olen vain tehnyt lauluja. Onni on kuitenkin ollut, että olen saanut soittaa yhdessä Suomen parhaiden muusikoiden kanssa, Juha Tapio iloitsee. Laulunteko on käsityöläishommaa Juha Tapio ajattelee harvoin mitä muut tekevät. Hän haluaa, että laulut olisivat omia eikä hän halua ottaa vaikutteita mistään. Joskus tulee ajatus, aihe tai voimakas laulu, jonka ympärille haluan tehdä biisin. Silloin ajatus sanoista tulee ensin. Joskus taas kitaralla tai pianolla tulee hieno melodia, jolloin ajattelen, että tähän täytyy tehdä sanat. Parhaimmillaan kaikki tulevat yhtä aikaa, Juha Tapio kertoo kysyttäessä kirjoittaako hän ensin sanat laulun sävelmään tai päinvastoin? Uudella levyllä on muutamia viittauksia takavuosien lauluista, sellainen pieni kunnianosoitus tietyille lauluntekijöille. Laulunsanat syntyvät laulamalla. Silloin lause löytää muotonsa musiikkina. Sen ympärille rakentuu muu kappale. Ideat lauluihin alitajunnasta Vaikka monet laulut kirjoitan minä muodossa, koskaan se en ole kuitenkaan minä. Lauluissa on kolmasosa mielikuvitusta, ripaus omaa elämää ja monta ripausta tarinoita, joita olen nähnyt tai kuullut. Niissä pitää olla jotain sellaista, joista tulee olo, että tarinat voisivat olla totta. Ja, että lauluissa käsiteltävät tunteet tuntuisivat oikeilta. Aina oma elämä ja sydän pitää olla jotenkin mukana, että se tuntuu joltain, vaikka laulun tapahtumia ei olisi itselle tapahtunutkaan, artisti painottaa. Nimikappale syntyi soittamalla Sinun vuorosi loistaa on tuttuun tapaan Juha Tapion oma sävellys ja sanoitus. Kappale syntyi eräänä maaliskuisena aamuna työhuoneella. Siinä syntyi pikkuisen erilainen, kiva sointu ja melodia, jota pyörittelin ja soittelin ja johon pikkuhiljaa syntyi soimaan avainlause Sinun vuorosi loistaa. Lause alkoi soimaan niin vahvasti, että siitä tuli väkisinkin uusi hyvä tsemppibiisi. Silloin syntyi kappaleen ensimmäinen versio, kertosäe ja säkeistöt ympärille. On Sinun aikasi loistaa Biisin alus ennen studioon menoa täytyy olla vedenpitävä, ennen kuin sen voi laskea vesille, Juha Tapio toteaa. Mutta aina jään miettimään ja kelaamaan lauluja ja siinä käy yleensä niin, että loppujen lopuksi kirjoitan säkeistöt vielä uudestaan, vaikka ehkä ensimmäinenkin versio olisi ollut hyvä. Tässä tulee esille perfektionisti luonteeni. Studiossa solmut aukeaa Studioon mennään vasta, kun minulla on kaikki biisit valmiina, siinä muodossa, että niissä on sanat, sävelmät ja että voin esittää ne kitaran kanssa. Biisin on oltava soittamista vaille valmis. Bändiltä tulee myös paljon hyviä ideoita mitä biisiin voisi lisätä. Biisin alus ennen studioon menoa täytyy olla vedenpitävä, ennen kuin sen voi laskea vesille, kiteyttää Juha Tapio Studiotyöskentelyyn ja laulunkirjoitustyöhön mahtuu myös paljon epävarmuuden ja epätoivonkin hetkiä. Mutta onneksi seassa on paljon sellaisia hetkiä, kun solmu aukeaa ja lankakerä lähtee rullaamaan. Kaikki albumin biisit on kirjoitettu kevään aikana. Poikkeuksia ovat levyn ensimmäinen ja toinen biisi, joiden sävellykset ovat olleet Juha Tapiolla jemmassa noin kuusi vuotta. Olen tykännyt niistä sävellyksistä niin paljon, että tätä ennen en ole pystynyt niihin sanoja kirjoittamaan. Koska joskus tuntuu, että sanat latistavat jonkin melodian. Deadline on paras muusa Vaativin hetki levyn tekemisessä on, kun on tyhjä pa- peri edessä ja tyhjä pää. Kitara sylissä ja tietoisuus siitä, että tästä pitäisi taas syntyä jotain. Aikataulussa pysyminen keikkojen ja levyn tekemisen kanssa yhtä aikaa on myös haastavaa. Vaikka kuinka yrittää hyvissä ajoin tehdä asioita, aina tulee kiire. Viimeiset viikot ja päivät ovat vuorokauden ympäri työskentelyä. Deadline on paras muusa, Juha Tapio tietää. Tunnettuja vierailjoita Olen ollut vähän niin kuin yksinäinen ratsastaja, joka kiertää ympäri Suomea esittämässä keikkoja. Mutta saattaa olla, että nyt kun ikää tulee lisää, olen alkanut arvostamaan enemmän yhteistyötä ja sitä, että saan jakaa asioita ihmisten kanssa. Yhteistyön fiilis näkyy uudella levylläkin. Nimikkokappaleessa Sinun vuorosi loistaa, vierailee Michael Monroe saksofoni soolonsa kanssa. Levyllä on myös muun muassa kappale Rakastettu, jossa Johanna Kurkelalla on oma roolinsa. Laulussa ja tarinassa on rooli, johon naisäänen täytyi tulla mukaan ja Johanna Kurkelan ääni on hyvin ainutlaatuinen. Uran aikana olen levyttänyt paljon balladeja, nyt liikutuin omasta kappaleestani ensimmäisen kerran. Kappale on hyvin rakas, Juha Tapio kertoo. Halki Suomen kautta Lontooseen Levyyn liittyvä kiertue liikkuu halki Suomen lokamarraskuun aikana. Juha Tapio lopettaa Sinun vuorosi loistaa -kiertueen jouluiseen Lontoon keikkaan. Kyse ei ole maailmanvalloituksesta vaan enemmänkin kiireisen ja kivoissa merkeissä sujuneen keikka vuoden päätös- ja palkintomatka bändille ja faneille. Joka vuosi pitää keksiä jotain tavallisesta keikkailusta poikkeavaa. Innostuneet sonnit lavalla Pienen keikkahuilin jälkeen saadaan varmasti kuulla bändiä, joka on täynnä energiaa. Leppävirran keikka sijoittuu myös levynjulkaisuviikolle, joten olemme innoissamme. Keikalla soitetaan vuosien varrella kertyneitä hittejä, mutta tietysti myös uuden levyn lauluja on setissä mukana. Vesileppis Areena on myös ikärajaton paikka, mikä on todella kiva juttu. Monta sukupolvea voi tulla paikalle mikä luo vain lisää läheisyyttä. Fanejaan kovasti arvostava ja heiltä voimaa saava Juha Tapio on halunnut omistaa Sinun vuorosi loistaa kappaleen ja albumin yleisölleen. Nyt on heidän vuoronsa loistaa. Juha Tapio oli myös pyytänyt ihmisiä lähettämään kuvia omista onnenhetkistään instagramiin. Kuvien joukosta on löytynyt myös uuden albumin kansikuva. Kuvia on käytetty myös albumin muussa kansitaiteessa. Johan On Markkinat -palveluhakemisto
Lauantai 19. syyskuuta 2015 Sinun Savo 9 Luettavaksi tarjotaan täten Sinun Savo -kaupunkilehti Varkauden teollisuuden 200-vuotisjuhlavuoden kirvoittamana julkaisemme keskiaukeamalla lukijoidemme muistoja sekä yhteistyökumppaneidemme reklaameja vanhan ajan mustavalkohengessä. Teollisuuden ympärille rakennettu kaupunki Vanhan Varkauden alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen rakennuskanta on kokonaisuudessaan suojeltu. A. Ahlström Oy:n ostettua Varkauden tehtaat vuonna 1909 yhtiö aloitti kaupungin voimallisen kehittämisen ja suuri harppaus otettiin eteenpäin. Tehtaan palveluksessa toimi nimekkäitä arkkitehteja, kuten Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto. Noista ajoista ovat näkyvinä muistona muun muassa tehtaan kellotorni, Walterin puisto, vanha kansankeittiön rakennus ja Tehtaan koulu sekä yhteiskoulu Savontien mutkassa. Myös virkailijoiden siniset ja työväen keltaiset asuintalot Kommilassa sekä johtajien talot Kosulanniemen huvila-alueella ovat vielä kertomassa Ahlströmin visioimasta kaupungista. Kosulanniemi on saanut nimensä niemen 1500-luvulla omistaneiden Paavo ja Heikki Kososen mukaan. Huvila-alueen rakentaminen aloitettiin 1912, jolloin suunnittelijoina olivat Thomén arkkitehtiveljekset, 1920-luvulla suunnittelua jatkoi arkkitehti Karl Lindahl. 1940-luvulla teki arkkitehti Alvar Aalto muutossuunnitelmia rakennuskannan korjaamiseksi. Omatoiminen tai opastettu kävelykierros Vanhaan Varkauteen voi edelleen tutustua joko tilaamalla opastetun kävelykierroksen Konjunktuurista A. Ahlströmin rintakuva Walterin puistossa. Ruukinpatruunan asuinrakennus eli Villa. tai tehdä omatoimisen kierroksen kävelykierrosesitteen avulla. Esitteitä voi tiedustella muun muassa Varkauden Matkailuinfosta. Reitin varrella on 16 opastetaulua Päivönsaaressa ja Kommilassa. Tauluissa olevien QR-koodien avulla voi kuunnella draamaopastuksen. Ruukin patruunan jalanjäljissä tämän syksyn päiväpaketit ovat voimassa 19. syyskuuta alkaen ja ne ovat voimassa tämän vuoden loppuun. Päiväpaketit ovat suunniteltu nimenomaan Varkauden teollisuuden kaksisataavuotis juhlavuoden teemaan liittyen. Ryhmäkoko on minimissään 30 henkilöä ja ne on suunnattu sekä matkailijoille että paikkakuntalaisille. Päiväpaketin aikataulu on suunniteltu kiireettömäksi. Jokaisessa kohteessa on aikaa tutustua rauhassa ja nauttia kohteiden tuomista kulttuuri- ja makuelämyksistä, Matkailuinfon myynti- ja markkinointipäällikkö Tuija Löppönen kertoo. Majoitus ei kuulu pakettiin, mutta sen voi halutessaan varata erikseen. Vanha Varkaus kävelykierroksen kohteita: Villa 1876 1800-luvulta peräisin olevia rakennuksia Kuvat: Anne Laine Varkauden keskustaalueella on säilynyt vain muutamia. Yksi näistä on ruukinpatruunan asuinrakennus eli Villa, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1876 Terijoelta. Sen ensimmäinen asukas oli Paul Wahl &Co:n tehtaanhoitaja. Walterin puisto Puiston pergola ja leijonanpäinen suihkulähde koristavat puiston toista päätyä, kun taas puiston toisessa päässä on Varkauden tehtaat omistaneen A. Ahlströmin rintakuva. Leijonanpää -tunnuksella merkittiin myös Varkauden tehtaiden valmistamat tuotteet. Koivulat Vuoden 1923 palon jälkeisessä uudelleenrakentamisessa ja korjauksessa Koivulat muuttuivat ulkonäöllisesti. Hallitsevaksi piirteeksi tuli mansardikatto, kuten useissa muissa lähialueen rakennuksissa. Asuntorakentamisen lisäksi A. Ahlström Oy huolehti myös muista myöhemmin kunnan vastuulle siirtyneistä tehtävistä, kuten liikenneväylien rakentamisesta. Kävelykierroksen esitteitä ja karttoja saa Varkauden museolta sekä matkailuinfosta. Lähde ja lisätietoja www.visitvarkaus.fi Teollisuuden tekijät, Leif Glöersen Varkauden teollisuuden kasvu Sodan ja sotakorvausten seurauksena Varkauden konepajateollisuuden työntekijämäärä melkein kolminkertaistui 1930-luvun 350 hengestä 1940-luvun lopun tuhanteen. A. Ahlström Osakeyhtiö kehitti ja laajensi samaan aikaan myös Varkauden metsäteollisuutta. 1940-luvulla rakennettiin moderni saha, ja kun sotakorvaukset oli saatu maksetuksi, puunjalostusteollisuus siirtyi yhä enemmän yhtiön ykköstoimialaksi. 1950-luvulla vaneritehtaan tuotanto kaksinkertaistettiin ja entisen talotehtaan tiloihin perustettiin laatikkoja ja pakkauksia valmistava Warpak. Vuosikymmenen lopulla laajennettiin niin puuhiokkeen, sellun kuin energiankin tuotantoa. Syyskuussa 1959 päätettiin rakentaa kolmas paperikone, joka lähtiessään käyntiin lokakuussa 1961 oli maailman nopein ja leveydeltäänkin sijoittui kärkijoukkoon. Varkauden viimeinen patruuna Leif Glöersen Kun Leif Glöersen saapui Varkauteen, oli sotakorvausten toimitukset täydessä vauhdissa. Leif Glöersen syntyi 1902 Stettinissä Pohjois-Saksassa, missä hänen norjalainen insinööri-isänsä työskenteli tuolloin. Suomeen Glöersenit päätyivät jo kolme vuotta myöhemmin kun perheen isä palkattiin norjalaisten omistaman Ab W. Gutzeit & Co:n Kotkan sulfaattiselluloosatehtaan teknilliseksi johtajaksi. Glöersenit asuivat satamakaupungissa viisitoista vuotta, kunnes isä siirtyi toisen norjalaisyrityksen, Diesen Wood Companyn Pitkärannan tehtaiden johtoon. Leif Glöersenistä tuli diplomi-insinööri 1925 ja hän aloitti työuransa 1926 Pitkärannan tehtaiden käyttöinsinöörinä. Glöersen työskenteli Pitkärannan tehtailla vuoteen 1932 asti, kunnes siirtyi A. Ahlström Oy:n omistaman Karhula Oy:n konepajan paperi- ja selluloosakoneita valmistavan osaston johtajaksi. Hänet ylennettiin 1941 koko Karhulan konepajan ja samalla sen teräsvalimon johtajaksi. Sodan jälkeen A. Ahlström Oy siirsi Karhulassa kunnostautuneen Glöersenin Varkauden tehtaitten johtajaksi. Glöersen johtikin Varkauden tehtaita parin vuosikymmenen ajan eläkkeelle jäämiseensä asti. Leif Glöersen ei ollut etäinen johtaja. Hattu päässä ja keppi kädessä kulkeva toimitusjohtaja vieraili säännöllisesti eri tehtaan yksiköissä. Glöersen oli tiukka johtaja, eikä tärkeitä päätöksiä tehty ennen kuin hänen mielipidettään oli kysytty. Warkauden Tehtaan Klubillekaan ei saanut kutsua vieraita kukaan muu kuin paikallisjohtaja itse. Glöersenin kerrotaan tehneen myös yllätysvierailuja yhtiön asunnoissa asuvien virkailijoiden koteihin ja ottaneen kantaa jopa heidän seiniensä väriin. Leif Glöersen ei kuitenkaan ansainnut viimeisen patruunan arvonimeä itsevaltaisten otteiden takia, vaan hän piti isällisesti huolta neljästä tuhannesta alaisesta ja näiden perheistä. Vähitellen häntä alettiinkin kutsua pappa-glöerseniksi. Kun esimerkiksi erään perheen elättäjä kuoli, toimitusjohtaja lupasi yksinhuoltajaksi muuttuneelle puolisolle työpaikan tehtaalta huomisesta alkaen. Leif Glöersenin ei halunnut ottaa vastaan kunnallisia luottamustehtäviä, koska hänestä kunnallispolitiikkaan liittyi vain paljon porua ja vähän villoja. Glöersen oli silti aidosti kiinnostunut Varkauden teollisuusyhteiskunnan kehittämisestä, oli sitten kyse omakotija kivitalojen rakentamisesta, vesijohtoverkostoista, kaduista, toreista tai vaikkapa puistoista. Ahlströmin konttorissa tehtiinkin paljon paikkakunnan asioita koskevia päätöksiä, mikä ei kauppalanjohtaja Eino E. Salmea aina miellyttänyt. Leif Glöersen jäi eläkkeelle 1967 ja hän kuoli lokakuussa 1976. Hilkka Lehtimaa Varkauden museot
10 Sinun Savo Lauantai 19. syyskuuta 2015 Muistomerkin kertomaa Ohikulkija näkee muistomerkistä, Laivanrakennusja konepajateollisuutta Lehtoniemessä 1888-1929, kiven päällä ankkurin, neljä katollista pylvästä ja niitä yhdistävän ketjun. Kyseisessä muistomerkissä kaikella on tarkoituksensa. Sijainti on entisen tehdasalueen portinvartijakopin paikalla. Kivi löytyi tehdasalueelta, ja se kertoo niistä monista rakennuksista, joita tehtaan aitauksen sisäpuolella oli. Ankkuri ostettiin Helsingin Puu-Pasilasta. Myyjä kertoi sen olevan vuodelta 1897 Joroisissa Lehtoniemen tehtaalla taottu S/S Aksel -nimisen höyryaluksen ankkuri. Varkaudessa tiedot täsmentyivät. Akseleita rakennettiin 1900-luvun alussa Leppävirralla Varkauden Pirtinniemen tehtaalla. Koska aluksen järjestysnumero ei ole tiedossa, niin ei myöskään ole rakentamisvuosi. Ankkuri on amiraliteetmallinen. Lehtoniemen ja Pirtinniemen laivanvarustamot olivat kilpailijoita. Yritysten välit eivät olleet lämpimät, pikemminkin päinvastaiset. Muistomerkin piälysmies totesi: Olkoon tämä Pirtinniemessä taottu ja Lehtoniemen tehtaan muistomerkille tuotu ankkuri rauhan ja sopusoinnun merkkinä kilpailijoiden välillä. Sorastuksen päällä olevat neljä katollista pylvästä kuvaavat tehtaan neljää eri omistajaa. - 1888-1892 insinöörit Torsten Forstén ja Albert Krank: Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabrik. 1888-1902 insinööri Albert Krank - 1902-1917 Vapaaherra Carolus Wrede, - 1917-1929 pietarilainen liikemies Harald Lundsten (2/3 omistusoikeus) ja Carolus Wrede (1/3 omistusoikeus): OY Lehtoniemi AB. - 1930-1965 A. Ahlström OY. Ei laivanrakennus- tai konepajateollisuustoimintaa. 1950-luvulla Ääniteknillinen tehdas. 1965 toiminta lopetettiin ja rakennukset purettiin. Omistajavaihdokset johtuivat lamakausista, ja uusi isäntä joutui aloittamaan lähes alusta. Kalustoa uusittiin ja lisättiin sekä toimintaa laajennettiin. A. Ahlström OY ei jatkanut edeltäjiensä töitä, vaan tehtaassa ruvettiin valmistamaan puusta pientuotantoa. 1940-luvulla keskityttiin äänieristys- ja akustolevyihin. Pylväitä yhdistävä ketju kertoo tuotannon jatkuvuudesta omistajavaihdoksista huolimatta. Ketjujen aaltomaisuus kuvaa yritysten nousu- ja laskukausia. Ketju on ostettu perikunnalta Varkaudesta, joten sen alkuperä ei ole tiedossa. Se on kuitenkin takomalla valmistettua vanhaa ankkuriketjua. Kaikki maalaukset on maalattu mustalla maalilla. Siihenkin on selityksensä. Noihin aikoihin konepajatyöntekijä oli työpäivän päätyttyä perusteellisen pesun tarpeessa, sillä hän oli musta kuin noki. Selostustaulut ovat Varkauden museon kokoamat. Kuvat ovat museon arkistosta ja ne, kuten tekstitkin, kertovat tehtaasta, omistajista, tuotannosta ja ihmisistä tehtaan ympärillä. Kiveen teetettiin kaksi laattaa. Toisessa niistä lukee muistomerkin tarkoitus ja toisessa on mainittu yritykset ja yhteisöt, jotka tukivat muistomerkkihanketta taloudellisesti, materiaalisesti tai työn muodossa. Muistomerkin sai aikaiseksi Lehtoniemen ja Käärmeniemen Kylät ry talkootyönä asiaan paneutuneen, tekemisensä tietävän ja osaavan piälysmiehen kanssa. Muistomerkin paljastustilaisuutta vietettiin 11.11.2006. Sijaintipaikka on Lehtoniementien ja Saunakujan risteyksessä Varkauden Lehtoniemessä. Teksti ja kuva Sirpa Ollikainen Täten saamme kunnian ilmoittaa, että Karlasta saatte edullisin ehdoin jatkossakin palveluita automobiileihin sekä muihinkin kulkupeleihin. Pyydämme rehellisellä toiminnalla saada sulkeutua arvoisan yleisön suosioon. KARLA VARKAUS Käpykankaant. 8A Käsityöihmiset hoi! Tulkaa tänne, täältä löytyy paljon erilaisia lankoja & tilbehööriä mitä erilaisimpiin käsitöihin! Käsityöliike Lankaset Warkaus PARSIUSMÄKI Lapsena kanssanne leikittiin maisemassa Parsiusmäen. Mäki silloin tuntui suurelta niin, nyt vain pienen nyppylän näen. Meille piipun juurella kasvaneille hyvin käynyt on elämässä. Piipuistaan Varkaus tunnetaan, ei pienestä mäen nyppylästä. Vaikka maailman ääriin matkaisimme ja mitä elämä tullessaan tuokaan, sitä ilolla aina muistelemme paras mäki ikinä nyt huokaan. Maritta Seppälä MONITOIMIMIES Varkauden kaupungissa asui eräs mies käsistänsä ahkera niin moniko sen ties? Savusaunaan syntyi poika kyläsuutarille monenlaista hommaa löytyi pojanviikarille. Juoksupoika kirjapainon lämmittäjä laivan tiilenlyöjäks pestattiin ja maalariksi aivan. Konepajan työmies oli siellä jonkin aikaa. Käsityöläisammatissa mitä aikaan saikaan?! Kansanviihdyttäjä oiva monipuolinen: Impi Umpilampi sekä Severi Suhonen. Merkittävä, suosituin tää Varkautelainen. Teollisuutta yllä piti kunnon kansalainen! nimim. HANURI JA HATTU Yksilöllistä palvelua AD-Autokorjaamossa hyrysysynne on osaavissa käsissä! Meiltä saatte mm. määräaikaishuollot, kunnostukset ynnä kaikenlaiset korjaukset kattavalla takuulla sekä oivallisella ammattitaidolla. Lukekaa lisää kompuutterillanne: www.ad-finland.com HUOMIO! Suomen teille erityisen hyvin soveltuvat VOLVO automobiilit löydätte Warkauden AvainVaunusta! Laivanrakennus- ja konepajateollisuutta Lehtoniemessä, muistomerkki 11.11.2006. Suvaitkaa siis saapua koetusajolle ja antakaa meidän esitellä Teille uusimmat mallimme. Uskomme myös Teidän suuresti ilahtuvan kohtuushinnoistamme.
Lauantai 19. syyskuuta 2015 Sukupolvelta toiselle Ensikosketus tehtaisiin minulle tuli muutettuani Varkauteen opiskelemaan 1980-luvulla Leppävirralta. Toimin muutaman kerran ruokalähettinä opiskelukaverilleni, joka oli grillikioskilla opiskelun ohella töissä. Tehtaan miehet eivät ilmeisesti päässeet lähtemään työpaikaltaan iltaisin ja grillikioskia yksinpitävä ei voinut jättää kioskia. Siitä aidan raosta annoin miehille hampurilaiset, he taas rahat ja muutama mukava murjaisu puolin ja toisin. Toinen enemmän konkreettisempi kosketus oli, kun vierailimme paperitehtaalla koko opiskeluluokkamme kanssa. Luimme toki oppikirjasta paperin valmistusprosessin, mutta paikan päällä paperitehtaalla saimme kunnon lähituntuman paperin valmistukseen ja asiantuntevan luennon. Aloitin teatterin harrastamisen 20 vuotta sitten ja möin yhden silloisen harrastajateatterini näytöksen Warkaus-saliin, ostajana oli Enso-Gutzeit. Kyse oli merkittävästä pesämunasta harrastajateatterille. Omalla lähisuvullani ei ole juurikaan yhteyttä tehtaisiin. Itselläni ei myöskään ole ollut työsuhdetta tehtaiden kanssa, mutta olen ollut muutaman palveluyrityksen leivissä töissä ja teollisuuden työntekijät käyttävät heidän palveluitaan. Urheilupuolelta minulla on hallussani erään kesän naisten saappaanheiton mestaruus Foster Wheelerin perhetapatumassa ja sainpa samassa tapahtumassa kokeilla hitsaustaitojani ensi kertaa. Tapasin täällä Varkaudessa mieheni, joka opiskeli silloin tekniikan alalla. Olimme molemmat opiskelijoita, eikä meillä ollut mitään erityistä syytä miksi olisimme jääneet Varkauteen, enemmänkin ajattelimme, että valmistuttuamme muutamme, mistä saamme työtä. Mies oli ollut kesätöissä opiskeluaikoinaan vaneritehtaalla ja uudisrakennusosastolla sekä konepajalla. Hänelle järjestyikin pian valmistumisensa jälkeen työ ensi harjoittelijana Ahlströmin konepajalla ja muutaman kuukauden päästä se vakinaistettiin. Aika monen kymmenen vuoden prenikat mies on teollisuuden palveluksesta saanut ja tuonut leipää pöytään. Työnantajan nimi on muutaman kerran vaihtunut yrityskauppojen myötä, tällä hetkellä työnantajan nimi on Amec Foster Wheeler Oy. Mieheni isä oli Ahlströmillä töissä samoin mieheni isovanhemmat ja setänsä sahalla. Nyt nuorin poikamme lähtee piakkoin TET -harjoitteluun Amec Foster Wheeler Oy:lle. Näin teollisuus on työllistänyt monta sukupolvea. Teksti ja kuva Irene Laitinen Sinun Savo Työtehoseuran tutkimuksen mukaan raivaustyövälineistä parhain on RAIVA raivausveitsi! * Tehokas ja miljööystävällinen * Helppokäyttöinen * Terä erityisen kestävää karkaistua erikoisterästä Nyt tekin voitte hankkia oman Raivan huokeaan hintaan á 39.90e K-Maataloudesta Käsityökadulta - Suositellaan - Älkää hyvät ihmiset omin päin Meiltä saatte monenlaista palvelua asiaa koskien niinkuin: ynnä huollot SÄHKÖ- MÖYSERÖ OY P:mäki Wuodesta 1993 alkaen AMANDASTA * Juhlapalvelut syntymästä kuolemaan ravintolamme viihtyisissä tiloissa tai pitopalveluna * Suussa sulava ja monipuolinen lounasbuffee Forumissa sekä Mestarintie 1:ssä, ELÄKELÄISET - 10 % * À la carte -annoksia moneen makuun * Lähiruoka-ajatuksella alusta alkaen * Kaffeen kanssa suolaiset ja makeat herkut kahvilastamme, myös mukaanne * Lapsille oma ruokalista sekä hauskoja ylimääräisiä yllätyksiä AMANDA Cafe-Ruokaravintola tel. 017-3669007, 0400 564320 Koko kansan kokkouspaekka, Polleeni, Pieksämäellä. Keskellä kommeeta kaapunkia, lätäkön lähellä. Passoo tulla pitemmältäkkii matkalta. Mukavoo ohjelmoo roppakaapalla! SILMÄLASEJA. Hyvästi valmistettuja silmälaseja ja sankoja, kaikkia lajeja, kaikki tavallisen kohtuullisiin hintoihin. Näönhuolto koko ruokakunnalle, jos niin toivotaan. Specsavers Varkaus Muistelmia 11 Esimieheni, kemisti Svante Friberg oli suuri humoristi ja persoona ihmisenä. Hän kehui, miten hänet lähtiessään edellisestä työpaikastaan Schaumannilta saatettiin pois punaisella matolla. Nyt hänen muuttaessaan pois (v. 1957) me järjestimme vastaavan tilaisuuden rautatieasemalla Varkaudessa. Sinne hänet noudettiin asunnoltaan Riittulanmäeltä mustalla autolla. Asemalle levitettiin punainen matto ja Onni Bovellan soitti trumpettifanfaarin Fribergin astuessa autosta asemalaiturille. Yleisö asemalla oli ihmeissään kysyen, mikä mies tämä mahtaa olla. Uusi työpaikka oli Tornator Hangossa, mutta yleisölle ja meille hän vastasi, että lähden Hangon keksin hymypoika -malliksi, koska entinen oli kuulemma kuollut. Kepponen I *************** Varkaudessa kemianteollisuuden tuotantoon kuuluivat muun muassa liimat, maalit, lakat, pesuaineet, jäähdytysnesteet ja tärkkäysaineet. Tärkkäysaineita toimitettiin kangasteollisuuteen, esimerkiksi Säterille. Laboratorion vieressä oli konttori, jossa päällikkönä toimi ekon. Stolhanske. Hän vieraili usein maist. Fribergin luona. Kerran hän sanoi, että minulla on solmioita, jotka rypistyvät helposti, joten voisitko tärkätä niitä. Friberg sanoi, että hoidetaan pulma. Friberg antoi minulle tehtäväksi tuon työn ja tärkkäysliuoksen ohjeen. Ohje ei ollut meidän Säterille toimittaman aineen, vaan Alurit-liimaseoksen. Tein työtä käskettyä, uitin kravatit liuokseen ja laitoin ne pitkänä lämpökaappiin kuivamaan. Seuraavana päivänä otin ne sieltä pois, ne olivat noin 80 cm pitkiä suoria, sylissä kannettavia solmioita. Friberg vei ne Stolhanskelle sanoen, tässäpä kravatit. Stolhanske katsoi niitä ja yritti taivuttaa, jolloin ne katkesivat kahtia. -Mitä hittoa olet tehnyt, hän kysyi. Vastaus oli: ei ne ainakaan rypisty, josko ei taivu solmuunkaan. Kepponen II *************** Friberg oli seurallinen persoona. Hänen luonaan tuppasi seurustelukavereita joskus olemaan liiaksikin, häiriten työhön keskittymistä. Meillä oli työhuoneen keskellä pöytä, jonka päädyssä oli pesuallas ja kumiletkulla varustettu vedensiirtomahdollisuus. Tuli taas keskustelukavereita häiritsemään Fribergiä. Muutaman hetken kuluttua hän sujautti letkunpään kaverin taskuun ja raotti venttiiliä. Lahje kastui, juttukaveri poistui ja nauru maistui molemmille. Tarina *************** Varkaudessa tehtiin sulfiitti-spriitä, johon kemiallinen prosessi nojautui. Tuotantoa myytiin myös Alkolle Rajamäkeen. Siirtoputkisto junavaunuhin kulki voimakanavan vieressä, hiomon puunkuljetuksen sivussa. Kun puunkuljetuksessa oli häiriöitä, korjausmiehet menivät paikalle. Nähtävästi he tekivät silloin putkistoon valutusreiän ja saivat ainetta omaan käyttöön, tietysti reikä sitten tulpattiin. Asia oli hankala ja johti myös töiden päättymisiin. Danfelt oli spriitehtaan johtaja. Eräässä kokouksessa hän tuumasi että kyllä hän ymmärtä, että sitä valutetaan ja varastetaan, mutta sitä hän ei ymmärtä, että jooka miehellä pitää olla ooma reikä! (Danfelt oli ruotsinkielinen, joten sanamuodot johtuvat siitä). Ensio Liukko