HSY:N JA VESIOSUUSKUNTIEN, -YHTIÖIDEN JA -YHTYMIEN VÄLI- SEN YHTEISTYÖN TOIMENPIDEOHJELMA HSY:n hallitus

HSY:N JA VESIOSUUSKUNTIEN, -YHTIÖIDEN JA -YHTYMIEN VÄLI- SEN YHTEISTYÖN TOIMENPIDEOHJELMA HSY:n hallitus 26.8.2016

1 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Taustaa... 3 3 Vesiosuuskuntaselvitys 2014... 4 4 Vesiosuuskuntaselvityksen täydennys 2016... 4 4.1 Yleiskuvaus... 4 4.2 Ei tavatut vesiosuuskunnat, -yhtiöt tai -yhtymät... 5 4.3 Tavatut vesiosuuskunnat, -yhtiöt tai -yhtymät... 5 4.4 Merkittävimmät muutokset verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen ja vesiosuuskunnan ym. esille nostamat yhteistyötavoitteet vuoden 2016 tapaamisessa... 6 5 Vesihuollon kehittämissuunnitelmat... 7 6 HSY:n yleisiä linjauksia yhteistyölle... 8 7 Edellytyksiä ja reunaehtoja tiivistyvälle yhteistyölle ja toimintojen yhdistämiselle... 9 8 Yhteistoiminnan muodot... 10 9 Toimenpiteet vuosina 2016-2017... 11 PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, Y-2274241-9, www.hsy.fi PB 100, 00066 HSY, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, FO-2274241-9, www.hsy.fi

2 HSY:N JA VESIOSUUSKUNTIEN, -YHTIÖIDEN JA -YHTYMIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN TOIMENPI- DEOHJELMA 1 Yleistä Vesihuoltolaki toteaa vesihuollon järjestämisestä mm. seuraavaa (alleviivaukset valmistelijan): - 5 Vesihuollon yleinen kehittäminen: kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. - 6 Vesihuollon järjestäminen: Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi - 9 Vesihuollosta huolehtiminen: Vesihuoltolaitos huolehtii toimintaalueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 :ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. Vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät voivat olla joko vesihuoltolaitoksia eli niille on vahvistettu toiminta-alue (esimerkiksi Suvisaariston Espoossa), tai muita vesihuollon toimijoita, jos toiminta-aluetta ei ole vahvistettu (esimerkiksi Leppäkorven Vantaalla). Mikäli toiminta-alue on vahvistettu, niin toimijaa koskevat periaatteessa samat vesihuoltolain vaatimukset kuin HSY:täkin. Ilman vahvistettua toiminta-aluetta toimiviin osuuskuntiin ym. ei siis sovelleta vesihuoltolain säännöksiä vaan niiden toimintaa säätelevät yleisemmät säännökset, kuten terveydensuojelulaki ja sen nojalla annetut talousvesiasetukset sekä ympäristönsuojelulaki. Vaikka osuuskunta tms. toimii ilman vahvistettua toiminta-aluetta, on kunnalla silti oltava käsitys siitä, miten ne pystyvät huolehtimaan alueensa kiinteistöjen vesihuoltopalveluista. Vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien perustamisen, hallinnon, vesihuollon rakentamisen, toiminnan, kunnossapidon ja talouden hoitaminen vaatii sitoutumista, asiantuntemusta ja resursseja. Näitä ei välttämättä aina löydy riittävästi varsinkaan pieniltä toimijoilta. Ongelma on tuttu pienille vesihuollon toimijoille kautta Suomen. Vesihuoltotoiminnan jatkuvuuden ja laatutason takaamiseksi vesiosuuskuntien ym. toimintaa voidaan kehittää mm. seuraavilla tavoilla: yhteistyö muiden vesiosuuskuntien ym. kanssa yhteistyö alueen vesihuoltolaitoksen, kunnan ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyö ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa yhdistyminen toiseen vesihuoltolaitokseen HSY:n alueella vesiosuuskuntien ym. välinen yhteistyö vaikuttaa vähäiseltä. Sen sijaan ulkopuolelta hankittavien palvelujen käyttö on yleistä.

3 2 Taustaa Vuonna 2016 HSY:n jäsenkuntien alueella toimii yhteensä yhdeksän a, -yhtiötä tai -yhtymää. Näistä kolme sijaitsee Espoossa (Näsiniementien ja Suvisaariston vesiosuuskunnat sekä Puotisten Vesi Oy), kaksi Helsingissä (Villingin ja Kallvikinniemen vesiosuuskunnat) ja neljä Vantaalla (Länsi-Keimolan Vesiyhtymä, Kesäkylä-Koivikon ja Leppäkorven vesisosuuskunnat sekä Pirttiranta Oy). Helsingissä sijaitseva Kallvikinniemen on liittymässä osaksi HSY:n vesihuoltoa vuoden 2017 aikana, joten se ei ole mukana tässä tarkastelussa. Jäsenkuntien alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien lisäksi Kirkkonummen kunnan alueella toimiva Laitamaan on liittynyt HSY:n siirtojohtoihin. Koska tämä sijaitsee Kirkkonummen kunna alueella, ei sitä ole käsitelty tässä yhteydessä. HSY:n jäsenkuntien alueella olevat vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Vaihtelu ulottuu yksittäisestä suuresta kiinteistöstä aitoon, usean sadan liittyjän an. Vesiosuuskuntien ym. verkostopituudet (vesijohdot ja viemärit yhteensä) vaihtelevat muutamasta kilometristä Suvisaariston lähes 80 kilometriin. Liittyneiden kiinteistöjen määrät vaihtelevat noin kymmenestä Suvisaariston yli 400 kiinteistöön. Edellä mainittu huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä luomaan yhtä toimintamallia vaan on pyritty luomaan periaatteet ja kuvaamaan edellytykset tiivistyvälle yhteistoiminnalle. Yhteistyön tarkemmat muodot sovitaan aina tapauskohtaisesti. HSY:n hallitus kokoontui 27.2.2015, jolloin hallitus käsitteli vuonna 2014 tehtyä selvitystä. HSY:n hallitus päätti seuraavaa: a) merkitä tiedoksi vesiosuuskuntien teknistaloudellista tarkastelua koskevan raportin tiivistelmän ja b) että kevään 2015 ja kesän 2016 välisenä aikana laaditaan vesiosuuskuntia koskeva yksityiskohtainen toimenpideohjelma HSY:n hallituksen päätöksen (27.2.2015) toteuttamiseksi HSY:n vesihuoltotoimiala on ollut yhteydessä kaikkiin HSY:n jäsenkuntien alueella toimiviin vesiosuuskuntiin, -yhtiöihin ja -yhtymiin kevään 2016 aikana (lukuunottamatta Kallvikinniemen a). Halukkaiden vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien kanssa järjestettiin tapaamiset, joissa päivitettiin vuonna 2014 tehdyn selvityksen tiedot sekä kartoitettiin vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien yhteistyötarpeita ja - halukkuutta HSY:n kanssa. Tapaamisten pohjalta laadittiin tämä toimenpideohjelmaehdotus, johon on kirjattu ensinnäkin, miten HSY voi tukea jäsenkuntiensa alueella toimivia vesiosuuskuntia, -yhtiöitä ja -yhtymiä sekä toiseksi, millä edellytyksillä ja miten vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien on mahdollista tiivistää yhteistyötään HSY:n kanssa ja vähitellen mahdollisesti jopa liittyä osaksi HSY:n vesihuoltojärjestelmää.

4 3 Vesiosuuskuntaselvitys 2014 4 Vesiosuuskuntaselvityksen täydennys 2016 4.1 Yleiskuvaus HSY laati syksyllä 2014 selvityksen, jossa tarkasteltiin HSY:n jäsenkuntien alueella toimivien vesiosuuskuntien teknistä ja taloudellista tilaa sekä selvitettiin vesiosuuskuntien halukkuutta liittyä osaksi HSY:n vesihuoltojärjestelmää. Selvitystyön laadinnasta vastasi työryhmä, jossa oli mukana HSY:n vesihuollon asiantuntijoita ja konsulttitoimisto Ramboll Finland Oy:n edustajia. HSY:n työryhmä on laatinut raportista tiivistelmän, mikä on ollut käsittelyssä HSY:n hallituksen kokouksessa 27.2.2015. Vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät ostavat talousveden HSY:ltä ja johtavat jätevedet HSY:n viemäriverkkoon lukuun ottamatta Länsi-Keimolan Vesiyhtymää. Länsi-Keimolan Vesiyhtymällä on oma vedenottamo, kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja erityispiirteenä oma kasteluvesiverkosto. Vesiosuuskuntien ym. verkostopituudet (vesijohdot ja viemärit yhteensä) vaihtelevat muutamasta kilometristä Suvisaariston lähes 80 kilometriin. Liittyneiden kiinteistöjen määrät vaihtelevat noin kymmenestä Suvisaariston yli 400 kiinteistöön. Kevään 2016 aikana HSY:n edustajat tapasivat kaikki kuusi tapaamista toivonutta a, -yhtiötä ja -yhtymää. Näissä tapaamisissa päivitettiin vesiosuuskuntien perustiedot ja korjattiin tietoja siltä osin kuin oli tarvetta. Vertailukohtana oli 27.2.2015 hallituksen käsittelyssä ollut teknistaloudellinen selvitys vuodelta 2014. Yleisesti tekniset ja taloudelliset muutokset vuoden 2014 selvitykseen olivat joko olemattomia tai ainakin pieniä. Poikkeuksena ovat Näsiniementien, joka on perustettu vasta vuonna 2015 eikä ollut mukana aiemmassa selvityksessä sekä Kallvikinniemen, joka siirtyy osaksi HSY:n vesihuollon toiminta-aluetta vuoden 2017 aikana. Lisäksi on syksyn 2015 ja kesän 2016 välillä käyty lähtötietojen hankintaan liittyneitä keskusteluja Suvisaariston vesiosuuskunnan tilanteesta Espoon kaupunkisuunnittelun ja Espoon teknisen toimen kanssa. Jäljempänä olevassa kuvassa on esitetty HSY:n alueella toimivien vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien sijainnit. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suvisaariston a lukuun ottamatta vesiosuuskunnat ovat pieniä, laatutasoltaan HSY:hyn verrattuna usein kevyemmin teknisin ratkaisuin toteutettuja ja niiden kunnossapitoon on vain hyvin rajoitetusti resursseja.

5 Pirttiranta Oy Näsiniementien (esitetty liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen 2017) 4.2 Ei tavatut vesiosuuskunnat, -yhtiöt tai -yhtymät Vaikka kaikki vesiosuuskunnat, -yhtymät tai -yhtiöt tavoitettiin talvella 2016, niin kaikki eivät kokeneet tarvetta tapaamiselle. Alla olevassa taulukossa on koonti niistä vesiosuuskunnista ja -yhtiöstä, joiden kanssa ei järjestetty tapaamista. Vesiosuuskunta Edustaja Perustelu 13.5.2016 Kesäkylä-Koivikon Harri Suhonen Kallvikinniemen Laitamaan Pirttiranta Oy 4.3 Tavatut vesiosuuskunnat, -yhtiöt tai -yhtymät Edustajan mukaan ei tarvetta tavata Kallvikinniemen siirtyy osaksi HSY:n vesihuollon toiminta-aluetta vuoden 2017 aikana. Sijaitsee Kirkkonummen kunnan alueella 5.4.2016 Marja-Liisa Koskinen Edustajan mukaan ei tarvetta tavata HSY:n vesihuoltotoimialan edustajat tapasivat alla mainitut kuusi a, -yhtymää ja -yhtiötä kevään 2016 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty perustiedot tapaamisista. Tapaamisista laadittiin lyhyet muistiot. Kaikki muut tavattiin kertaalleen mutta Suvisaariston alueen selvästi suurimpana na tavattiin kaksi kertaa. Vesiosuuskunta Ajankohta Paikalla Leppäkorven 29.4.2016 VOK: Lotta ja Harri Suomalainen HSY: Jyrki Kaija ja Elina Lehikoinen

6 Länsi-Keimolan Vesiyhtymä Näsiniementien 19.4.2016 11.5.2016 Puotisten Vesi Oy 3.5.2016 Suvisaariston Suvisaariston 10.2.2016 22.6.2016 Villingin 18.4.2016 VOK: Suvi Runsten HSY: Jyrki Kaija ja Elina Lehikoinen VOK: Mikael Schüller HSY: Jyrki Kaija ja Elina Lehikoinen VOK: Gunnar Heimbürger HSY: Jyrki Kaija ja Merja Heikkinen VOK: Heikki Sirelius, Robert Donner, Jan Kolster, Heikki Laaksonen (Lena Wänni, isännöitsijä) HSY: Jyrki Kaija ja Jari Kallio VOK: Heikki Sirelius HSY: Jyrki Kaija VOK: Kasperi Saari, Juhani Suomela ja Matti Heino HSY: Jyrki Kaija ja Elina Lehikoinen 4.4 Merkittävimmät muutokset verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen ja vesiosuuskunnan ym. esille nostamat yhteistyötavoitteet vuoden 2016 tapaamisessa Alla on kuvattu vesiosuuskunnan, -yhtiön tai -yhtymän merkittävimmät muutokset verrattuna vuonna 2014 tehtyyn selvitykseen sekä mitkä olivat kyseisen toimijan yhteistyötoiveet HSY:n suhteen vuoden 2016 tapaamisessa. Leppäkorven - Muutos: Vesiosuuskunnan hallinnossa on tapahtunut henkilövaihdoksia, mutta toiminta on pysynyt ennallaan. - Yhteistyötoiveet: Vesiosuuskunnalla ei tässä vaiheessa ollut esittää yhteistyötoiveita HSY:lle. Yhteistyötä pidettiin kuitenkin jatkossa mahdollisena. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä - Muutos: Vesiyhtymän järjestelmät on rakennettu vuonna 1986 ja ne ovat tulossa saneerausikään. - Yhteistyötoiveet: Vesiyhtymä haluaa pysyä edelleen itsenäisenä ja erillisenä toimijana, mutta toivoisi yhteistyötä HSY:n kanssa kunnossapidossa, päivystyksessä ja häiriötilanteiden hoidossa. Myös yleistä vesihuoltoon liittyvää asiantuntija-apua kaivattiin erityisesti tulevien saneerausten suunnitteluun. Näsiniementien - Muutos: Vesiosuuskunta perustettiin vasta vuonna 2015, joten se ei ollut mukana vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä. Vesiosuuskuntaan kuului tapaamisen hetkellä 8 vakituisessa käytössä olevaa kiinteistöä sekä 1 kesäasunto. Pieni kasvu jäsenistössä on jatkossa mahdollista. - Yhteistyötoiveet: Vesiosuuskunnassa ei ole vielä mietitty yhteistyötarpeita, toistaiseksi on tyytyväinen tilanteeseensa.

7 5 Vesihuollon kehittämissuunnitelmat Puotisten Vesi Oy - Muutos: Vesiyhtiö ei halua enää kehittää omaa vesihuoltoa. Vesiyhtiön mukaan alueelle tulisi saada verkostojen kiertoyhteys mahdollisimman pian, sillä tällä hetkellä kyseessä on ns. verkoston umpiperä ja vedenlaadussa on ajoittain ilmennyt lieviä ongelmia. - Yhteistyötoiveet: Vesiyhtiö haluaisi HSY:n ottavan vastuun alueen vesihuollosta nopealla aikataululla. Suvisaariston - Muutos: Toistaiseksi ei merkittäviä muutoksia. Alueen kaavoitus on kehittymässä ja tämä voi jatkossa luoda tarpeita investointeihin sekä aiheuttaa muutoksia toimintaan ja toiminta-alueeseen. - Yhteistyötoiveet: Vesiosuuskunnan kantana oli, että kiireellistä tarvetta HSY-yhteistyölle ei ole, mutta erityisesti mikäli kaavoituksen myötä vesiosuuskunnan toiminta ja toiminta-alue laajenevat, on halukas neuvottelemaan lisääntyvästä käyttö- ja kunnossapitoyhteistyöstä HSY:n kanssa. Villingin - Muutos: Alueelle rakennettiin runkolinjojen vaihe 4 vuonna 2014 ja vesiosuuskunnan mukaan runkoverkosto on nyt suunnitellussa laajuudessaan. - Yhteistyötoiveet: Vesiosuuskunta haluaisi heti enemmän yhteistyötä HSY:n kanssa, erityisesti yhteistyötä kesävesijärjestelmiin liittyvissä käyttöönotoissa ja verkostojen tyhjentämisessä syksyllä. HSY:n hallitus päätti 14.6.2013 pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013 2022 hyväksymisen yhteydessä seuraavaa: a) hyväksyä liitteessä esitetyn Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013 2022 ehdolla, että jäsenkaupungit hyväksyvät omalta osaltaan kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat sekä b) hyväksyä liitteessä esitetyn HSY:n vesihuollon toiminta-alueen 2014 ehdolla, että jäsenkaupungit hyväksyvät omalta osaltaan kuntakohtaiset vesihuollon toiminta-alueet sekä c) ennen seuraavan kehittämissuunnitelman päivitystä selvitetään edellytykset ja investointitarpeet vesiosuuskuntien liittämiseksi HSY:n toiminta-alueeseen; osuuskuntien liittämisen aikataulutus selvitetään kehittämissuunnitelmien päivityksen yhteydessä. Tässä paperissa on jäljempänä tarkennettu ja arvioitu em. päätöksen mukaisia edellytyksiä tiiviimmälle yhteistyölle ja jopa liittymisille. Investointitarpeet on arvioitu ja esitetty vuoden 2014 raportissa, jota HSY:n hallitus käsitteli kokouksessaan 27.2.2015. Investointitarpeita ei keväällä 2016 katsottu tarpeelliseksi päivittää johtuen varsin vähäisistä muutoksista vesiosuuskuntien ym. tilanteissa. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu havaintoja sekä em. vesihuollon kehittämissuunnitelmasta että jäsenkuntien kaavoitussuunnitelmista, jotka koskevat jäsenkuntien alueella toimivia vesiosuuskuntia, -yhtiöitä ja -yhtymiä vuosille 2013 2022. Näiden merkintöjen pohjalta voi arvioida jäsenkunnan näkemystä kunkin alueen vesihuollon kehittämistarpeiden kiireellisyydestä.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmat päivitetään syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana HSY:n ja sen jäsenkuntien välisenä yhteistyönä. 8 Vesiosuuskunta Leppäkorven Länsi-Keimolan Vesiyhtymä Näsiniementien Puotisten Vesi Oy Suvisaariston Villingin Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013 2022 Ei merkintää kehittämissuunnitelman kartalla Vesihuollon kehittämisalue 2013-2022 Uusi, ei merkintää kehittämissuunnitelman kartalla Muun vesihuoltolaitoksen vesihuollon toiminta-alue Muun vesihuoltolaitoksen vesihuollon toiminta-alue Vesihuollon selvitysalue Kaavoitussuunnitelmat (jäsenkunnat) Vuosikymmenen loppupuolella on odotettavissa toimintaalueen laajentamistarvetta Osana Vestran aluetta, jonka toteutusajankohta 2018 2020. Ei mainintaa. Alueella on käynnissä asemakaavan laadinta, joten kaupunkikehityksen myötä saattaa tulla osaksi HSY:n vesihuollon toiminta-aluetta lähivuosina. Bergö-Stora Bodö Fridheminkallion oikeusvaikutteinen osayleiskaava tulossa. Kaavoitus on kesken mutta voi toteutuessaan tuoda alueelle merkittävästi lisärakentamista. Asemakaava on vahvistamatta, mutta (vesiosuuskunnan edustajilta saadun tiedon mukaan) Helsingin kaupungin tavoite on, että kaava vahvistetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. 6 HSY:n yleisiä linjauksia yhteistyölle Kaikki HSY:n jäsenkuntien alueen vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät Länsi- Keimolan a lukuun ottamatta ovat jo HSY:n asiakkaita. Yhteistyön tiivistämisen suhteen HSY noudattaa seuraavia yleisiä linjauksia: 1. HSY on valmis neuvottelemaan lisääntyvästä ja tiivistyvästä yhteistyöstä HSY:n jäsenkuntien alueella toimivien vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien kanssa.

2. HSY on valmis tarjoamaan HSY:n hinnastojen mukaista palvelua hinnaston mukaisin ehdoin HSY:n jäsenkuntien alueella toimiville vesiosuuskunnille, -yhtiöille ja -yhtymille. 3. HSY on valmis laajentamaan mahdollisuuksien mukaan HSY:n ja sen yhteistyökumppaneiden välisiä sopimuksia niin, että HSY:n jäsenkuntien alueella toimivat vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät voivat niin halutessaan käyttää näiden toimittajien tuotteita ja palveluja em. sopimusten puitteissa haluamallaan tavalla. 4. Mahdollinen tiiviimpi yhteistyö HSY:n ja sen jäsenkuntien alueella toimivien vesiosuuskuntien, -yhtiöiden ja -yhtymien kesken sovitaan aina tapauskohtaisesti jäljempänä tässä selvityksessä kuvattuja periaatteita noudattaen. 5. Mahdollinen vesiosuuskunnan, -yhtiön tai -yhtymän liittyminen osaksi HSY:tä etenee aina tässä selvityksessä kuvattuja periaatteita ja vaiheita noudattaen. 7 Edellytyksiä ja reunaehtoja tiivistyvälle yhteistyölle ja toimintojen yhdistämiselle Koska vesihuoltolain mukaan vesihuollon kehittäminen on kunnan vastuulla, ei HSY aktiivisesti hae yhteistyön lisäämistä vaan aloitteen yhteistyöstä täytyy aina tulla joko jäsenkunnalta tai tiiviimpää yhteistyötä hakevalta vesiosuuskunnalta, -yhtiöltä tai -yhtymältä. Jäljempänä olevassa taulukossa on kuvattu yhteistyöneuvotteluissa käsiteltäviä asioita ja HSY:n tavoitetilaa näihin asioihin. Varsinaiset sopimukset laaditaan aina tapauskohtaisesti. Alla olevassa taulukossa voi tarkoittaa a, -yhtiötä tai -yhtymää. 9 Yhteistyöneuvotteluissa käsiteltäviä kysymyksiä ja HSY:n tavoitetila 1. Vesiosuuskunnan liittymisaste oltava yli 70 % ko. alueen kiinteistöistä 2. Vesiosuuskunnan liittymishalukkuus oltava yli 90 % vesiosuuskunnan osakkaista 3. Liittyjät hyväksyvät HSY:n sopimus- ja liittymisehdot sekä taksan ja hinnastot 4. Vesihuollon teknisen tason on vastattava HSY:n laatutasoa tai muutoin HSY:n hyväksymää laatutasoa 5. Lähtökohtana on se, että vesiosuuskuntien vesihuolto-omaisuus siirtyy HSY:lle korvauksetta Täydennykset, perustelua Vesihuoltotoiminnan kannattavuus HSY:n kannalta Osakkaiden yksimielisyys Liittymismaksuista HSY voi luopua tapauskohtaisesta ja perusmaksut saattavat vaihdella eri alueilla. Käyttömaksut ovat lähtökohtaisesti kaikille samat koko HSY:n alueella. Ellei vastaa, niin on selvitettävä todellinen järjestelmien tekninen laatutaso ja kunto sekä laadittava yhteistyössä osapuolten kesken investointiohjelma sekä sovittava investointien rahoitus. Putkien kunto, tekninen taso, mitoitus ja sijainti eivät yleensä vastaa alueen kehittämisen tarpeita eli niiden tulevaisuuden käytettävyys on yleensä heikko. Tämä asia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.

10 6. Lähtökohtana on se, että HSY ei vastaa vesiosuuskuntien veloista 7. Sopimukset ja vastuurajat oltava yksiselitteiset 8. Dokumentaation taso on riittävä 9. Asutuksen oltava pääsääntöisesti vakituista ja ympärivuotista 10. Kohteeseen on oltava tieyhteys, jotta sinne päästään huoltokalustolla 11. Mikäli alueella on asemakaava, tulee se lähtökohtaisesti osaksi HSY:n toiminta-aluetta 12. Toiminnan on oltava HSY:lle taloudellisesti kannattavaa 13. Alueen on oltava huomioituna soveltuvalla kehittämisen merkinnällä hyväksytyssä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Tämä asia tarkastellaan aina tapauskohtaisesti osana liittymisprosessia. Lähtökohtana HSY:n normaalit vastuurajaukset: runkolinjat HSY, tonttijohdot ja kiinteistöjen pumppaamot yms. kiinteistöjen vastuulla. Runkolinjojen johtokujat saatava HSY:n hallintaan (rasitteet (6 m), korvauksia HSY:n käytäntöjen mukaisesti). Tarvittaessa täydennetään osana yhteistyön tiivistämistä. Vesihuoltotoiminnan kannattavuus HSY:n kannalta. HSY:llä ei ole saarikohteiden hoitoon soveltuvaa kalustoa eikä järjestelmiä. Perussopimusta ja sen liitteitä noudattaen. Vesihuoltolain periaatteiden mukaisesti. Jäsenkunnan tahtotilan ilmaus. 8 Yhteistoiminnan muodot HSY ehdottaa alla kuvattua toimintamallia, jonka kautta suhde tavanomaisesta asiakkuudesta tiivistyvän yhteistyön kautta HSY:n toiminta-alueen osaksi etenee aina vaiheittain. Toimintamalli on nelivaiheinen: 1. Tavanomainen asiakkuus (nykytila) 2. HSY ja sen jäsenkuntien alueella toimiva, -yhtiö tai -yhtymä tiivistävät yhteistyötä tämän paperin kohdassa 6. HSY:n yleisiä linjauksia yhteistyölle esitetyllä tavalla (neuvottelut, HSY:n hinnaston mukaiset palvelut, HSY:n yhteistyökumppaneiden palvelut) 3. HSY toimii vesiosuuskunnalle ym. erikseen sovittavassa laajuudessa käytön ja kunnossapidon kumppanina vähintään kaksi vuotta Rajatut häiriötilanteiden hoito ja käyttötoimet Lisätty vesinäytteenotto mahdollisten vedenlaatuongelmien havaitsemiseksi Dokumentaation (tekninen toteutus, kunnossapidon toimet, käyttötoimet, häiriötilanteet) täydentäminen ja ajantasaistaminen yhteistyössä 4. Edellisessä kohdassa kuvatun kumppanuusvaiheen jälkeen HSY voi ottaa omistaakseen vesiosuuskunnan, -yhtiön tai -yhtymän omaisuuden ja alkaa hoitaa kyseisen alueen vesihuoltoa Liittyminen voi tapahtua alueellisesti vaiheittain

11 9 Toimenpiteet vuosina 2016-2017 Vesihuollon kehittämissuunnitelmat päivitetään syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana HSY:n ja jäsenkuntien välisenä yhteistyönä. Kehittämissuunnitelmat määrittelevät jäsenkuntien vesihuollon kehittämiseen liittyvän tahtotilan. Kehittämissuunnitelmissa erityinen huomio kiinnitetään asemakaava-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon kehittämiseen. Täten kehittämissuunnitelmat luovat osaltaan suuntaviivoja ja pohjaa myös tässä selvityksessä tarkoitettuun yhteistyöhön. HSY:n toimenpiteet: - HSY tarjoaa HSY:n hinnastojen mukaista palvelua hinnaston mukaisin ehdoin HSY:n jäsenkuntien alueella toimiville vesiosuuskunnille, -yhtiöille ja - yhtymille. - HSY laajentaa mahdollisuuksien mukaan HSY:n ja sen yhteistyökumppaneiden välisiä sopimuksia niin, että HSY:n jäsenkuntien alueella toimivat vesiosuuskunnat, -yhtiöt ja -yhtymät voivat käyttää näiden toimittajien tuotteita ja palveluja em. sopimusten puitteissa haluamallaan tavalla. Vesiosuuskunta Toimenpiteet vuosina 2016-2017 Kallvikinniemen Tulee osaksi HSY:n toiminta-aluetta v. 2017 Kesäkylä- Koivikon Ei toimenpiteitä Leppäkorven Ei toimenpiteitä Länsi-Keimolan Tarjotaan HSY:n ja HSY:n yhteistyökumppaneiden Vesiyhtymä palveluja Näsiniementien Ei toimenpiteitä Pirttiranta Oy Ei toimenpiteitä Selvitetään Espoon kaupungin kanssa uudessa Puotisten Vesi Oy vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Puotisten Vesi Oy:n tilanne ja alueen tarpeet Suvisaariston Selvästi suurin HSY:n alueella ja kaavoitustilanne osin auki, jatketaan yhteydenpitoa Sijaitsee saaressa, johon ei tieyhteyttä. HSY Villingin neuvottelee yhteistyöstä Villingin vesiosuuskunnan mantereella sijaitsevien kohteiden kohdalta