Kunnanhallitus 11.6.2007 220 Kunnanhallituksen kokoushuone kello 15.00 160 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 161 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 162 Työjärjestyksen hyväksyminen 163 Lausunnon antaminen Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hankkeen loppuraporttiin 164 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Hirvensalmen kunnan kannalta 165 Maarit Honkasen valtuustoaloite koskien museoisäntäpasseja 166 Valtuustoaloite/Vanhus- ja vammaisneuvoston perustaminen 167 Etuosto-oikeuden käyttäminen 168 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä 19.6.2007
Kunnanhallitus 11.6.2007 221 PÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 220 Aika: 11.6.2007 klo 15.00-16.15 Paikka: kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Esko Kekkonen, pj Jukkapekka Lempiäinen Pentti Pylkkänen Outi Kiesilä Hannu Ripatti Eija Karjalainen Maarit Honkanen Muut läsnäolijat: Juhani Manninen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu Järvinen, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Seija Väisänen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä 160 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 161 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Honkanen ja Jukkapekka Lempiäinen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Kekkonen puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika 18.6.2007 Maarit Honkanen Jukkapekka Lempiäinen
Kunnanhallitus 11.6.2007 222 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 162 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin käsitellä lisälista 169.
Kunnanhallitus 11.6.2007 223 LAUSUNNON ANTAMINEN MIKKELIN SEUDUN OPETUSPALVELUKSESKUS HANKKEEN LOPPURAPORTTIIN Sivistysltk 11.6.2007 48 Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus hanke on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Ensivaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetustoimen toiminnallinen suunnittelu syksyllä 2005. Nyt seudullisen opetustoimen suunnittelu on ollut jatkosuunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa mukana ovat olleet Hirvensalmen, Mikkelin, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat. Jatkosuunnittelun tarkoituksena on ollut viedä toiminnallinen suunnittelu valmiiksi niin, että sitoumuksen antaneet kunnat voivat yhdistää opetustoimensa seudulliseksi kokonaisuudeksi opetuspalvelukeskus nimiselle tuottavalle taholle. Yhteisen opetustoimen toiminta alkaa suunnitelman mukaan vuoden 2008 alussa. Yhteisen seudullisen opetustoimen tarkoituksena on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaaja tuottaja-periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi (tuottaja) voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja toimintansa ammatillisen laadun kehittämiseen niin oman toiminnan arvioinnin kuin kuntien (tilaajien) laatupalautteen turvin. Näin voidaan synnyttää prosessi, joka kokonaisuutena kehittää opetustoimen palvelutoimintaa. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelu-
Kunnanhallitus 11.6.2007 224 jen laadun arvioimisen elementtejä. Tällöin voidaan puhua asiakasnäkökulman huomioimisesta. Omistajaohjaus vahvistuu ja siihen tulee mukaan uusia haasteellisia ja kehittäviä piirteitä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta, kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. Myös oppilaskohtaisesti laskettavat kustannukset määräytyvät kunnittain perustuen kunkin kunnan päätöksiin. Seudullinen opetustoimi on suunniteltu toimivaksi ns. isäntäkuntamallin mukaan, jossa yksi seudun kunta ottaa vastuulleen opetustoimen palvelukeskuksen hoitamisen. On muistettava, että vaikka puhutaan isäntäkunnasta, nin palvelukeskus suhtautuu isäntäänsä kuten mihin tahansa seudulla olevaan palveluja tilaavaan kuntaan. Seudullisessa opetustoimessa jonkun tahon tulee toimia juridisessa vastuussa henkilöstöstä ja muista velvoitteista. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen. Sillä ei niinkään ratkaista yksittäisiä lyhyen aikavälin ongelmia vaan tulevaisuudessa opetustointa kohtaavia muutoksia ja kehittämisen vaatimuksia. Tavoitteena on ylläpitää ja edelleen kehittää opetustoimen korkeaa laatua Mikkelin seudulla, pitää seutu houkuttelevana työ- ja asuinympäristönä sekä pitää myös seudullinen opetustoimi houkuttelevana ja kilpailukykyisenä opetus- ja muun henkilöstön työpaikkana. Seudullisen opetuspalvelukeskus hankkeen loppuraportti on valmistunut. Kuntia pyydetään antamaan siitä lausuntonsa 21.6.2007 mennessä. Liite 1 Rehtori Seudullinen opetuspalvelukeskus hankkeen loppuraportti. Sivistyslautakunta esitää Seudulisen opetustoimen käynnistäminen Mikkelin seudula loppuraportista kunnanhallitukselle lausuntonaan seuraavaa: Loppuraportti ja sen liitteeksi laaditut selvitykset antavat hyvän pohjan yhteistyösopimuksen ja palvelusopimuksen laatimiselle ja seudullisen opetustoimen toiminnan käynnistämiselle. Sivistyslautakunta edellyttää kuitenkin, että myös toiminnan hinnoitteluperiaatteiden osalta noudatetaan valmisteluvaiheessa ohjausryhmäs-
Kunnanhallitus 11.6.2007 225 sä sovittuja periaatteita ja opetustunnin hinta määräytyy seudullisesti / tunti siten, etä tuntihinta on sama koko seudulisen opetustoimen toiminta-alueella. Kun opetustoiminnan perusteet ja toimintatavat ovat yhteiset ja henkilöstö on yhteinen ja opetuspalvelukeskuksen työnjohdollisen suunnittelun alaista on perusteltua ja välttämätöntä, että kaikissa seudun kunnissa ja toimintayksiköissä on sama opetustunnin hinta. Päätös Hyväksyttiin. Khall. 163 Seudullisen opetuspalvelukeskus hankkeen loppuraportti on valmistunut. Kuntia pyydetään antamaan siitä lausuntonsa 21.6.2007 mennessä. Loppuraportti liitteenä 1. Kj: Kunnanhallitus hyväksyy lausuntonaan sivistyslautakunnan ottaman kannanoton ja periaatteen opetustunnin hinnan määräytymisestä. Lisäksi kunta muistuttaa, että jatkovalmisteluissa on pidettävä kiinni niistä keskeisistä periaatteista, joiden pohjalta opetuspalvelukeskusta on suunniteltu. Tämä koskee myös opetuspalvelukeskuksen johtokunnan kuntakohtaisia edustajia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan johtokunnassa on tasaedustus kaikista mukana olevista kunnista. Lisäksi kunta uudistaa jo 11.12.2006 antamassaan lausunnossa mainitsemat seikat: - Kunnan ja opetuspalvelukeskuksen välinen suhde on tilaajatuottajamalli. Kunnalla säilyy opetustoiminnan järjestämisvastuu ja kunta toimii palvelujen tilaajana. - Palvelusopimukset on oltava riittävän pitkäaikaisia, mutta myös niiden on mahdollistettava sopimuksesta irtaantuminen mikäli palvelut eivät laadultaan tai kustannuksiltaan vastaa odotuksia. - Kunnan hallintokustannukset eivät saa nousta normaalia kustannuskehitystä enempää vuoden 2006 tasosta. Opetustoiminnan keskimääräinen hinta toimii perusteltuna toiminnan ja palvelujen hintana. - Hallintokustannukset on jaettava oppilaiden määrän mukaisesti eri kunnille ja niiden on oltava läpinäkyvästi eriteltyjä, jotta niitä voidaan seurata. Päätös Hyväksyttiin. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS HIRVENSALMEN KUNNAN KANNALTA
Kunnanhallitus 11.6.2007 226 Khall. 12.2.2007 56 Mikkelin seudun seutuvaliokunta on käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistusta syksyn 2006 kokouksissaan. Päätökset ovat tulleet jäsenkunnille tiedoksi. Hirvensalmen kunnan edustajia oli kansallisessa Parastilaisuudessa Helsingissä 6.10.2006. Lisäksi kunnan edustajia on osallistunut aihetta käsitteleviin eri tilaisuuksiin. Näiden jälkeen Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen valmistautumista on jatkettu, mm. kaupunkiseudun kolmen kunnan (Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi) kunnanhallitusten neuvottelulla 11.12.2006 ja koko seudun ja yhteistyökuntien kunnanhallitusten puheenjohtajistojen neuvottelulla 4.12.2006. Puheenjohtajisto tapaa seuraavan kerran 19.2.2007. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu etenee vaihtelevalla tavalla maan eri osissa, ja myös Etelä-Savossa kunnat ovat valmistelemassa omia ratkaisujaan. Yhtenäisen näkemyksen löytäminen joko seudullisesti saati maakunnallisesti tuntuu olevan vaikeaa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on sellaisten rakenteiden ja toimintamallien luominen, jotka turvaavat palvelut myös pidemmällä tähtäyksellä (laissa ovat tarkasteluvuosina vuodet 2015 ja 2025). Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta ja toimijoilta ennakkoluulottomuutta ja valmiutta uusiin ratkaisuihin. Hirvensalmen kunnan lähtökohta on ollut, että kunnan asukkaiden hyvinvointi on turvattavissa parhaiten siten, että kunta järjestää yhteistyössä ne toiminnot ja palvelut, joissa yksittäinen kunta on liian pieni toimija tai kunnittain järjestetty toiminta on epätarkoituksenmukaista. Hirvensalmen kunta näkee eri vaihtoehtoja lain edellyttämän yhteistoiminta-alueen muodostamisessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslaki edellyttää, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Tämän kohdan kirjaimellinen soveltaminen merkitsisi kuntaliitoksia myös Mikkelin seudulla, mutta laki lähtee kuitenkin pääsääntöisesti siitä, että liitoksia tehdään vain kaikkien osallistuvien kuntien yhteisillä vapaaehtoisilla päätöksillä. Hirvensalmen kunta katsoo, että kuntarakennekeskusteluun ei tässä vaiheessa ole aihetta, vaan asianomaiset kunnat itse voivat halutessaan ottaa asian esille.
Kunnanhallitus 11.6.2007 227 Terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen on tässä vaiheessa uudistuksen keskeisin sisältö. Perusterveydenhuollossa ja siihen liittyvissä sosiaalipalveluissa edellytetään toiminnallisesti mielekkäitä vähintään noin 20 000 asukkaan kuntia tai yhteistoimintaalueita. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.2.2007 linjannut, että Mikkelin seudulla luonteva, tähänastisiin kokemuksiin pohjautuva ratkaisu on seudun kattava kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaiseen isäntäkuntamalliin (eli vastuukuntamalliin) perustuva yhteistoiminta-alue. Kaupunki tarjoaa tätä ratkaisua ja aloittaa neuvottelut kaikkien seudun kuntien ja kiinnostuneiden naapurikuntien kanssa. Hirvensalmen kunta näkee, että isäntäkuntamallin lisäksi on syytä selvittää myös vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi sairaanhoitopiirin pohjalle muodostettava yhteistoiminta-alue on varteenotettava vaihtoehto täydentämään seudullista ja maakunnallista menettelytapavalikoimaa. Tämä edellyttää kuitenkin sairaanhoitopiirin rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä siirtymistä selkeästi tilaaja-tuottaja malliin. Uudistamiselle parhaimmat hyödyt on saatavissa, jos terveydenhuollossa koko hoitoketju on tarkastelun kohteena. Vaihtoehtojen rajaaminen vain isäntäkuntamallin pohjalle johtaa ilmeisesti seudun hajoamiseen. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta laissa todetaan, että maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden tulee kunnan osoitamassa laajuudessa vastata palveluista, joista sädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollossa annetussa laissa. Halintovaliokunnan lausunnon mukaan kysymys on tosiasiallisesti uusien (erikoissairaanhoidon) kuntayhtymien perustamisesta, vaikka uudistuksen pohjana ovat erikoissairaanhoitolaissa säädetyt kuntayhtymät. Samoin todetaan, että kunnalla on kehitysvammaisten erityishuollossa edelleen järjestämisvastuu, ja kunta päättää, mitkä palvelut siirretään uuden kuntayhtymän vastuulle, mitkä palvelut kunta järjestää itse tai ostaa muualta. Näin ollen nykyiset sairaanhoitopiirit eivät ole tässä vaiheessa toimijoita kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa vaan liikkeelle lähdetään kunnista. Hirvensalmen kunnan ja Mikkelin seudun kannalta on erityisen tärkeää turvata kilpailukykyiset, laadukkaat ja mahdollisimman laajat erikoissairaanhoidon palvelut Mikkelissä, riippumatta siitä, minkälainen sairaanhoitopiiri meillä on 10 tai 20 vuoden kuluttua. Tähän tavoitteeseen ei sovi ajatus siitä, että sairaanhoitopiiri joidenkin kuntien osalta ottaisi tuotta-
Kunnanhallitus 11.6.2007 228 Kj. misvastuun myös perusterveydenhuollon ja siihen liittyvän sosiaalitoimen palveluista. Kehitysvammaisten erityishuollossa palvelujen tarve kasvaa, ja on selvää, että Vaalijala on edelleen palveluiden keskeinen tuottaja, joka toivottavasti pystyy vahvistamaan valtakunnallistakin profiiliaan. Vaalijalan toimintana ja käyttöön liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä ei kuitenkaan pidä valmistella ennen kuin kuntien kannat kuntien omaan ja mm. erikoissairaanhoidosta vastaavan kuntayhtymän rooliin asiassa on selvitetty. Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä edellytetään vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjaa. Tämä on johtanut Pieksämäen aloitteesta neuvotteluihin Mikkelin ja Pieksämäen kunnallisen ammatillisen koulutuksen siirtämisestä yhden ylläpitäjän alaisuuteen. Tavoitteena on uusi ylläpitäjäjärjestely, joka tulisi voimaan 1.1.2008. Yleissivistävässä opetuksessa Mikkelin seudulla selvitetään yhteisen opetuspalvelukeskuksen muodostamista. Selvityksiä on tehty ja tehdään myös teknisellä sekä kulttuuri- ja vapaaaikatoimen alueella. Rakennustarkastuksen osalta on kansallisella tasolla esitetty ylikunnallisten yksiköiden muodostamista. Kaupungin on perusteltua olla mukana näissä selvityksissä ja valmisteluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelua jatketaan seudun ja yhteistyökuntien kunnanhallitusten puheenjohtajistojen yhteisessä neuvottelussa 19.2.2007 ja sen ohella kaupungin ja kuntien kahdenkeskisissä tapaamisissa. Seutuorganisaatio osallistuu valmisteluun, mutta sillä ei ole muodollista päätöksentekoroolia. Valmistelussa keskeisenä toimijana on puheenjohtajiston kokouksen linjausten mukaisesti seutuvaliokunta. Kaupunkiseutusuunnitelman valmistelua yhdessä Ristiinan ja Hirvensalmen kanssa on viety eteenpäin yhteisissä virkamiestapaamisissa. Käytännön selvitysvaiheesta on pyydetty konsulttitarjous, jonka pohjalta työ on tarkoitus käynnistää. Kunnanhallitus pitää tärkeänä, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämää valmistelua viedään eteenpäin yhteisten ja kaikkien kuntien linjausten mukaisesti. Lain 7 mukaisen kaupunkiseudun yhteistyön asumisen, maankäytön ja liikenteen osalta Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan kesken että lain 10 mukaisen kunnan selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman osalta palveluiden osalta seudullisesti, jossa mukana voi olla myös seudun ulkopuolisia kuntia.
Kunnanhallitus 11.6.2007 229 Hirvensalmen kunta ei näe tarpeellisena, että kuntarakennekeskustelu olisi syytä tässä vaiheessa nostaa esille, ellei jokin kunta sitä itse halua. Hirvensalmen kunnan strategia on palveluiden järjestäminen ostopalveluin eri toimijoilta. Kunta korostaa, että palveluiden kehittäminen tilaaja-tuottaja mallin suuntaiseksi on välttämätöntä. Palveluiden tuottamisessa voidaan tarpeen ja tarkoituksenmukaisuus huomioon ottaen isäntäkunta, kuntayhtymä tai yhteistoimintamalleja. Perusterveydenhuollossa ja siihen liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä sekä erikoissairaanhoidossa Hirvensalmen kunta pitää tavoiteltavana kaikkien seudun kuntien yhteisen yhteistoiminta-alueen muodostamista, jossa keskeisenä toimijana voisi toimia myös sairaanhoitopiiri. Hirvensalmen kunta pitää mahdollisena, että seudulle syntyy kuntayhtymäsairaanhoitopiiri (tai isäntämalli, jossa isäntänä sairaanhoitopiiri), jonka palveluja voidaan entistä enemmän ulottaa perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalveluiden suuntaan. Tällöin on mahdollista tarkastella koko hoitoketjua yhtenä kokonaisuutena. Kunta pitää tärkeänä, että seudulla säilyvät ja kehittyvät erikoissairaanhoidon palvelut. Kunta odottaa, että seudullinen opetuspalvelukeskus saadaan etenemään alkuperäisessä aikataulussaan ja se voisi aloittaa 1.8.2007. Yhteistoiminta-alueiden päätöksenteossa kunta pitää tärkeänä, että tasapuolisuus otetaan huomioon tasaedustusta soveltamalla. Päätös Hyväksyttiin. Lisäksi kunnanhallitus päätti, että kunta osallistuu asumiseen, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvään Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan yhteiseen konsulttiselvitykseen. Kunnan kustannukset saavat olla enintään 6 500 euroa. Khall. 164 Hirvensalmen kunnan edustajat ovat olleet mukana puitelain mukaisessa kaupunkiseutusuunnitelman ja toimeenpanosuunnitelman laadintatyössä. Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa on päädytty siihen, että maankäyttöä, liikennettä ja asumista katsotaan kolmen kunnan kesken, palvelutuotantoa laajemmin. Siksi kaupunkiseutusuunnitelman valmistelussa on laadittu yhteinen konsulttiselvitys asumiseen, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyen Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan kuntien osalta.
Kunnanhallitus 11.6.2007 230 Kuntien yhteinen suunnitelma valmistuu elokuussa. WSP Finland Oy:n koordinoiman Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijöitä selvitystyötä esitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 18.6.2007. Toimeenpanosuunnitelmaksi kunnassa on laadittu liitteenä 2 oleva luonnos aiemmin hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeiset tiedot on toimitettava valtioneuvostolle viimeistään 31.8.2007. Tiedot toimitetaan valtioneuvostolle tällä sähköisellä lomakkeella. Hirvensalmen kunnan luonnokset vastauksiksi liitteenä 3. Kj. Päätös Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 2 olevan toimeenpanosuunnitelman sekä luonnokset kunnan vastauksiksi valtioneuvostolle toimitettaviin lomakkeisiin sekä esittää niitä valtuuston hyväksyttäviksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa kunnanhallitukselle oikeuden tehdä valtioneuvostolle meneviin lomakkeisiin täsmennyksiä ja tarkennuksia. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 231 MAARIT HONKASEN VALTUUSTOALOITE KOSKIEN MUSEOISÄNTÄPASSEJA Sivistysltk. 25.4.2007 44 Kunnanvaltuutettu Maarit Honkanen on kunnanvaltuuston kokouksessa 23.4.2007 esittänyt aloitteen, että sivistystoimi valmistelisi museoisäntäpasseja. Aloitteen mukaan museoisäntäpassin voisi lunastaa noin yhden sisäänpääsyn hinnalla (esim. 5 euroa) Hirvensalmen kunnan työntekijä tai luottamushenkilö. Passitulot tuloutettaisiin museoiden pääsylipputuloihin. Museoisäntäpassi oikeuttaisi vapaaseen sisäänpääsyyn Hirvensalmen museoihin (Kotiseutumuseo, Tupa ja Lepola), mikäli mukana olisi vähintään yksi maksava asiakas. Museoisäntäpassin ahkera käyttäminen lisäisi aloitteen mukaan museoiden kävijämääriä ja pääsylipputuloja. Aloitteentekijä toivoo, että passi voitaisiin ottaa käyttöön jo kesällä 2007. Hirvensalmen kunta ylläpitämiä museoita ovat Lepola ja Tupa, jotka ovat avoinna kesäaikaan. Hirvensalmi Seura vastaa kotiseutumuseosta. Sivistyslautakunta voi siten ottaa kantaa vain Lepolan ja Tuvan osalta aloitteeseen. Lautakunnassa on keskusteltu museoiden kävijämäärästä. Lepolan ja Tuvan kävijämäärät olivat vuonna 2005 yhteensä 1978 henkeä ja vuonna 2006 yhteensä 1021. Lautakunta on esittänyt huolensa kävijämäärän laskuun ja pohtinut myös kehittämistoimia kävijämäärän lisäämiseksi. Aloitteen tekijän esitys olisi omiaan lisäämään kävijöitä, eivätkä sen kustannusvaikutukset ole merkittäviä. Hj. Sivistyslautakunta pitää Maarit Honkasen esittämää museoisäntäpassialoitetta hyvänä. Kunnan hallinnoimissa museoissa Lepola ja Tupa, isännöintipassi voidaan ottaa kokeiluluontoisesti käyttöön kesälle 2007. Museoisäntäpassiin ovat oikeutettuja kunnan kaikki luottamushenkilöt sekä työntekijät. He voivat lunastaa passin maksutta kunnanviraston neuvonnasta. Passi oikeuttaa sisäänpääsyyn Lepolaan ja Tupaan rajattomasti museoiden aukioloaikana. Passi on henkilökohtainen. Museoisäntäkokeilun jatkosta päätetään viimeistään keväällä 2008. Päätös Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 232 Khall. 165 Kj. Kunnanhallitus merkitsee sivistyslautakunnan päätöksen tietoonsa ja esittää kunnanvaltuustolle, että Maarit Honkasen valtuustoaloite on loppuun käsitelty. Päätös Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 233 VALTUUSTOALOITE/VANHUS- JA VAMMAISNEUVOSTON PERUSTAMINEN PTLTK 11.12.2006 96 Vanhusneuvoston perustamisesta on tehty valtuustoaloite 22.5.2006. Kevään aikana on vanhusten palvelurakenneuudistushankkeen yhteydessä käyty neuvotteluja ikäihmisiä edustavien järjestöjen kanssa vanhusneuvoston perustamiseksi kunnassa. Lähtökohtana on ollut se, että neuvosto olisi kunnasta riippumaton yhteistyöelin, jossa kuitenkin olisi kunnan edustus. Keskusteluissa on kuitenkin todettu, että koska erillistä vammaisneuvostoa ei Hirvensalmen kokoiseen kuntaan ole mahdollista perustaa, niin käytännössä toimiva ratkaisu on yhdistetyn vanhus- ja vammaisneuvostotoiminnan käynnistäminen. Syksyn aikana järjestöt ovat käyneet neuvotteluja vanhusneuvoston rakenteesta ja toiminnallisesta sisällöstä. Vanhus- ja vammaisneuvostossa edustettuina ovat Mlin seudun selkäyhdistys, Eläkeliitto, Eläkkeensaajat ry, Hirvensalmen sydänkerho, veteraanijärjestöt sekä Mikkelin seudun kehitysvammaisten tuki ry. Valtuustoaloite sekä vanhus- ja vammaisneuvoston toimintasääntö esityslistan liitteenä 6 ja 7. Ptj Lautakunta merkitsee tiedokseen vanhus- ja vammaisneuvosto perustamisen sekä neuvoston toimintasäännön. Valtuustoaloitteen mukaisesti kuntaan on syntynyt vanhus- ja vammaisneuvosto Vanhustyön edustajaksi nimetään neuvostoon hankevastaava Merja Kämppi sekä varalle vanhustyön johtaja. Lautakunta päättää omasta edustajastaan neuvostossa Lisäksi lautakunta päättää, että neuvoston toimintaa voidaan tarvittaessa tukea. Erillistä määrärahaa toimintaan ei kuitenkaan ole. Päätös Hyväksyttiin. Lautakunta päätti nimetä lautakunnan edustajaksi Markku Siiriäisen sekä varalle Risto Rantalaisen
Kunnanhallitus 11.6.2007 234 Khall. 166 Kj. Kunnanhallitus merkitsee perusturvalautakunnan päätöksen tietoonsa ja esittää kunnanvaltuustolle, että Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien vanhusneuvoston perustamista on loppuun käsitelty. Päätös Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 235 LAUSUNNON ANTAMINEN/ ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN SIVISTYSOSASTON MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN OHJELMA Khall. 167 Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto pyytää kunnan lausuntoa/kommentteja valmistelemastaan maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelman laatiminen perustuu mm. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman 19.10.2006 periaatteisiin, maahanmuuttoa ja kotoutumista edistäviin uusiin lakeihin sekä opetushallinnon asiakirjoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa sivistysosaston valmistelemassa ohjelmassa. Lausuntopyynnöillä halutaan mm. selkeyttää ohjelmassa esille tuotuja yhteistyö-, vastuu- ja kehittämistarpeita. Vastaukset pyydetään toimittamaan sähköpostilla 2.7.2007 mennessä. Kj. Päätös Hirvensalmen kunta pitää esitettyjä kehittämistoimia tarpeellisina ja pitää tärkeänä, että koordinaatio maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saadaan toimivaksi päällekkäisyyksiä välttäen. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 236 VAAKUNAN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN / MISET OY Khall 168 Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy anoo 5.6.2007 päivätyllä sähköpostilla kunnanhallitukselta lupaa käyttää Hirvensalmen kunnan vaakunaa yhtiön internet-sivustolla. KuntaL 6 :n 2 mom. mukaan kunnanvaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen. Kj Päätös Kunnanhallitus myöntää luvan vaakunan käyttämiseen anomuksen mukaisesti. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 237 ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Khall Etuostolain mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kun- 169 nassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeutta ei ole, jos 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5000 neliömetriä tai sitä vähemmän; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Lain 21 :n mukaan päätöksen asiassa tekee kunnanhallitus, jollei se ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijan tehtäväksi. Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Mikäli kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeutta, päätöksestä voi valittaa lääninoikeuteen. Mikäli etuosto-oikeutta ei käytetä, päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Hirvensalmella etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat päätökset tekee kunnanhallitus. Kunnalle on toimitettu seuraavat kiinteistönluovutusilmoitukset: 1. Aili Honkanen ym/pirjo Paldanius ja Seppo Eronen. 2. Riku ja Esko Ruhanen/Timo ja Marja-Liisa Laurila 3. Markku ja Tarja Tiilikainen/Terho Tiilikainen 4. Timo Ripatti/Leena ja Vesa Salonen 5. Anssi ja Mervi Kantonen/Jouko ja Marja-Leena Peltola 6. Leo Hindström/Seppo ja Anne Kiiski. Kj Päätös Kunnanhallitus päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan yllä mainituissa kiinteistökaupoissa. Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 238 ILMOITUSASIAT Khall Kunnanhallituksen tiedoksi saatetaan seuraavat valtion- 168 viranomaisten päätökset ja kirjeet sekä muiden yhteisöjen ym. asiakirjat tai kirjeet: 1. Valtiokonttorin päätös 21.5.2007 sotilasvamma- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kustannusten korvaamisesta v. 2000. Korvaus Hirvensalmen kunnalle 12 393,46. 2. TE keskuksen tiedote huhtikuun työllisyystilanteesta. 3. Uudenmaan veroviraston tilitystulosteet 22.5.2007. 4. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 25.5.2007 harmaan talouden torjuntaa koskevasta suosituksesta. Etelä-Savon koulutuksen ky:n 5. hallituksen pöytäkirja 15.5.2007. 6. hallituksen pöytäkirjaote 15.5.2007 Etelä-Savon koulutuksen ky:n ja Keski-Savon oppimieskeskuksen ky:n ylläpitämän ammatillisen koulutuksen fuusiota. 7. Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallituksen pöytäkirja 23.4.2007. Mikkelin kaupungin 8. hallituksen pöytäkirjaote 21.5.2007 koskien sopimusten Hirvensalmen vuodeosaston lopettamiseen liittyviä henkilöstösiirtoja. 9. valtuuston pöytäkirjaote 14.5.2007 koskien Pertunmaan kunnan esitystä kuntaliitoksen esiselvityksen käynnistämistä. 10. Teknisen lautakunnan pöytäkirja 14.5.2007. Tarkastuslautakunnan 11. pöytäkirja 5.4.2007 12. tilintarkastajan raportti. 13. Tuija ja Markku Pyyppösen kirje kunnanhallitukselle/kunnanjohtajalle Kj Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Muut asiakirjat ja kirjeet eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä. Päätös Hyväksyttiin.
Kunnanhallitus 11.6.2007 239 KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT Khall 169 Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanjohtaja kertoi seuraavista asioista: 1. Mikkelin kaupungin esitys Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän osuuksien ostosta. Mikkeli on tarjoutunut ostamaan muut jäsenkuntien peruspääomaosuudet Etelä- Savon koulutuksen kuntayhtymästä hinnalla, joka on 70 % peruspääoman täydestä määrästä. Annettiin kunnanjohtajalle valtuudet neuvotella mahdollisesta kauppahinnasta, jonka pohjana on peruspääoma ja eläkevastuut sekä omaisuuden käypä arvo. 2. Merkittiin tiedoksi vuokrien maksuun liittyvä perintätilanne. 3. Jari Tuohimaa on kiinnostunut ostamaan kunnalta vuokraamansa hallin maapohjineen. Kunnanjohtaja neuvottelee kaupanehdot. 4. Seppo Nuutila on kiinnostunut ostamaan Asunto Oy Hirvensalmen Itäkaari 10 omistaman tontin, joka muodostuu tiloista 7:277 ja 6:65. Tontti voidaan myydä kokouksessa keskusteltuun hintaan. 5. Perusturvajohtaja Timo Talo on valittu Ristiinan kunnan hallintojohtajaksi. Mikäli hän irtisanoutuu perusturvajohtajan virasta, voidaan virka laittaa haettavaksi kunnanjohtajan toimesta.
Kunnanhallitus 11.6.2007 240 OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimuksen tekeminen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön asianosainen tai kunnan jäsen voi hakea muutosta Hirvensalmen kunnanhallitukselta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Oikaisuvaatimusta ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä seuraavista päätöksistä, koska päätös koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa: 160-169 Päätöksestä, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ei saa kuntalain 89 :n mukaan valittaa. Kirjallinen oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän päivän jälkeen. Asianosainen saa päätöksestä tiedon kirjeellä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu julkisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus osoitetaan: HIRVENSALMEN KUNNANHALLITUS Keskustie 2 52550 HIRVENSALMI Aukioloaika 8.00 15.00