LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN TULOSPERUSTEET
AVUSTUSKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Miten järjestö toteuttaa liikuntalain tavoitteita? 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. 2
AVUSTUSKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET liikuntaa edistävän järjestön valtionapukelpoiseksi hyväksymisen edellytyksenä on, että järjestöllä on vähintään 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä vähintään tuhat jäsentä tai harrastajaa. edellytyksestä voidaan poiketa, jos järjestön toiminta palvelee liikuntapoliittisesti ja toiminnallisesti merkittävää erityisryhmää tai sen kansainvälinen kilpailujärjestelmä on merkittävän laaja ja jos se ei saa liikuntaa edistävään toimintaansa valtionavustuslain (688/2001) 5 :n 2 momentissa tarkoitettua yleisavustusta toisen ministeriön hallinnonalalta. 3
JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionapukelpoisia liikuntaa edistäviä järjestöjä on tällä hetkellä yli 120 ja ne jakautuvat järjestöryhmittäin seuraavasti: Lajiliitot Liikuntaa edistävät järjestöt Liikuntaa edistävät erityisryhmät Koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöt Liikuntaa edistävät palvelujärjestöt Muut liikuntajärjestöt Alueelliset yhteisöt 4
Avustamisen reunaehdot Liikuntalaki ja - asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiset avustusperiaatteet Valtionavustuslaki Valtionavustuksen määrä suhteessa toiminnan valtionavustuskelpoisiin menoihin Valtionavustukseen hyväksyttävien menojen määrittely 5
JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta suunnitellun ja toteutuneen toiminnan vertailtavuus vertailtavissa oltavat kriteerit muut avustusmuodot (seuratuki, huippu-urheilu, liikunta elämänkaarella. yhdenvertaisuus) ja niiden yhteensovittaminen päällekkäisyyksien välttämiseksi järjestön autonomia päättää toimintansa painopisteistä läpäisevät kriteerit 6
VAIHTOEHDOT VAIHTOEHTO 1. NYKYMALLIN EDELLEEN KEHITTÄMINEN arviointi koostuisi edelleen määrä- ja laatuarvioinnista, jolloin Lajiliittojen arviointiperusteiden painotukset olisivat edelleen suuntaa-antavasti: 1. Harrasteliikunta (55 %) 2. Huippu-urheilu (25 %) 3. Järjestö- ja seuratoiminta (20 %) Muiden liikuntaa edistävien järjestöjen osalta avustuskriteerit määriteltäisiin harrasteliikunnan ja järjestötoiminnan kriteereitä kehittämällä ensisijaisesti arvioimalla kansalaistoiminnan tuloksia. Palvelu- ja muiden liikuntaa edistävien järjestöjen arviointikriteerinä olisi ensisijaisesti se, miten toiminta palvelee: omaa jäsenistöä toiminnan tarkoituksen piirissä olevia muita toimijoita oman toimialan kehittämistä 7
VAHVUUDET JA HEIKKOUDET VE 1. VAHVUUDET Kriteereitä on ajettu sisään kaksi vuotta. Lajiliitot tuntevat nämä kolme painopistettä. Perussapluuna on olemassa ja kriteereitä tarkentamalla ja pisteyttämällä voidaan saada vertailtavaa tietoa tasolla toimintakertomus/toimintasuunnitelma. HEIKKOUDET Muille kuin lajiliitoille ei ole mahdollista näiden mukaisesti johtaa yhteismitallisia arviointiperusteita. Kriteerit pitävät sisällään liian paljon tulkinnanvaraisuutta ja yksinkertaisen pisteytyksen rakentaminen on hankalaa. Lajiliittojen osalta huippu-urheilun rahoittamisessa syntyy päällekkäisyyttä. Lisäksi toiminnan tuloksen arviointia ja vertailua lajien välillä ei pystytä objektiivisesti tekemään. Muuttujia (kv-kilpailun taso, osallistuvien määrä, lajitulosten keskinäinen vertailu ja arvottaminen jne) Pahimmillaan voi palkita vääristä tuloksista (hallinnon kasvu) Yhteys muihin avustuslajeihin (liikunta elämänkaarella, seuratuki) olematonta. Ja koska valtionavustus kattaa vain osan toiminnan menoista, myös tulosperusteiden tulkinta sekä niiden merkitys hämärtyy/vääristyy. Puutteellinen tilastointi 8
VAIHTOEHTO 2 TULOSPERUSTEPÄÄLUOKAT LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN MÄÄRITTELEMIEN LINJAUSTEN POHJALTA Arviointikriteerit rakennettaisiin liikuntajärjestöjen yhteisesti hyväksymien lähtökohtien pohjalta. Liikuntajärjestöt ovat yhteisesti hyväksyneet toiminnan rakentamisen kahdelle peruspilarille, jotka ovat: Liikkujan polku Urheilijan polku Arviointikriteerit määriteltäisiin ja liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta arvioitaisiin näiden kahden kokonaisuuden alle luotavilla kriteereillä. Järjestöt arvioisivat toimintansa painopisteet näiden kahden toimintalinjan osalta ja järjestön toimintalinjauksia arvioitaisiin suunnittelun vs. toteutuneen toiminnan pohjalta 9
VAHVUUDET JA HEIKKOUDET VE 2. VAHVUUDET Yhteiset tavoitteet kansalaistoiminnan kanssa Kriteerejä on mahdollista yksinkertaistaa Palvelujärjestöille kriteerit olisivat helpommin määriteltävissä tämän jaottelun mukaisesti. HEIKKOUDET Yhdenmukaistaako liikuntajärjestöjen toimintaa liikaa. Onko löydettävissä toiminnan nyanssit? Ylhäältä Alas-ohjaus?? Suunnitellun ja toteutuksen arviointi tapahtuu kaksi vuotta jäljessä Vertailtavat mittarit Puutteellinen tilastointi 10
VAIHTOEHTO 3. AVUSTUSKRITEERIEN UUDISTUS Tulosperusteiden painotus suunnattaisiin ensisijaisesti lasten ja nuorten liikuntaan. Toissijaisesti aikuisliikkujien liikkumiseen liiton alaisessa toiminnassa/tapahtumissa Arvioinnin perustason muodostaa liiton/järjestön alaiset seurat/seurojen jäsenet/lajiliiton lisenssiurheilijat/liikkujat Jäsenten osalta painotetaan alle 19-vuotiaiden jäsenten määrää (seurat/liiton tai järjestön jäsenet) sekä liiton/piirin/seuran järjestämässä toiminnassa olevien määrän kautta (kilpailut, ottelut, tapahtumat, osallistujat, joukkueet). Niissä liikuntaa edistävissä järjestöissä, joissa järjestön jäseninä on ainoasta yhteisöjäseniä (seurat/tai piirit) painotetaan liiton/järjestön toiminnan toteutumista kokonaisuutena. Seurojen toiminnassa mukana olevat jäsenet otetaan huomioon ainoastaan lajeittain. Laatuarvioinnissa otetaan huomioon toimintaan tulevien ja siitä poislähtevien suhde (drop out) Valmentaja- ja ohjaajakoulutus sekä muu koulutus Lisäksi arvioidaan toimintaa ministeriön yhteisten linjausten (yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kestävä kehitys) pohjalta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus suhteessa järjestön kokoon Toiminnan taloudellisuus ja avustamisen tarve Valtionavustusjärjestelmässä lajiliittojen osalta luovutaan huippu-urheilun arvioinnista. Näin ollen arviointi kaikilla liikuntaa edistävillä järjestöillä (pl. liikuntaa edistävät erityisryhmät sekä palvelujärjestöt) pohjautuisi yhteisiin kriteereihin. Toiminnan arvioinnin lähtökohtana liiton järjestön omat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden seuranta ja toiminnan onnistumisen arviointi. Liitot/järjestöt voivat tehdä omat valintansa autonomisesti. Ministeriö suuntaa yleisavustuksen kohdennetusti osaan toiminnasta Rahaa se ei avustusjärjestelmästä poistaisi se suunnattaisiin keskitetysti perustoimintaan. Taso määritellään useampivuotiseksi (eduskuntaedellytys) ja tuloksia arvioidaan 3 vuoden välein -> Tason tarkistus 11
VAIHTOEHTO 3. AVUSTUSKRITEERIEN UUDISTUS Tavoite tukisi hallituksen painopistettä eli avustusten suuntaamista lasten ja nuorten liikuntaan sekä vahvistaa keinoja harrastusten hintojen alentamiseen. Valtion tuki suunnattaisiin lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun edistämiseen ja kansalaistoiminnan; yhteisöllisyyden tukemiseen. Määrä on siinä relevantti pohjamittari ja liiton/seurojen toimenpiteet ratkaisevia. Huippu-urheilun tukeminen tapahtuisi strategisesti olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kautta. Lajiliittojen rahoituksesta noin 30 % on valtionavustuksilla katettavaa. Se jättäisi liitoille täydet toimintavaltuudet rahoittaa huippu-urheilua omien tavoitteidensa mukaisesti. Huippuurheilumenestyksen arvottaminen lajeittain tai laaduntamalla valmennusosaaminen lajien välillä on äärimmäisen subjektiivista (painimitali vs. joukkuelajin maailmanmestaruus) Tulevaisuudessa voidaan harkita sitä, että lajeille annettaisiin oikeus delegoida avustusta edelleen seuroille laadullisten kriteerien täyttyessä ja mahdollisuuden harkita myös ministeriöstä myönnettävien eri avustusmuotojen yhdistämistä ja tällä tavoin vähentää hankkeiden määrää Palvelujärjestöjen kanssa tavoitekeskustelut Liikuntaa edistävät erityisryhmät (tavoitteiden asettaminen spesifisti toimialaa kehittäen) Liikunnan aluejärjestöt; arviointiperusteet pääosin samat. Lähtökohtana alueen toimintaympäristön väestöpohja, seura- ja kuntakattavuus) 12
VAHVUUDET VAHVUUDET JA HEIKKOUDET VE 3. Yksinkertaisemmat avustuskriteerit läpileikkaavasti lähes kaikkien keskeisten liikuntaa edistävien järjestöjen Kriteerejä on mahdollista yksinkertaistaa Yhteisöllisyyden kehittäminen Toiminnan keskinäinen arviointi helpompaa Tavoitteiden toteutumisen seuranta Lajeilla on mahdollisuus käyttää omaa varainhankintaansa huippu-urheilun kehittämiseen ja kun riittävän hyviä urheilijoita nousee esiin, huippu-urheilujärjestelmä poimii ne mukaan. Se myös antaisi liiton päättäville elimille autonomiaa päättää priorisoinneista ja omasta huippu-urheilun eetoksesta. Tämä osaltaan voisi nykyistä paremmin selkeyttä työnjakoon. Harrastustoimintaan sisältyisi myös kilpailutoimintaa kuten nykyisinkin, mutta sen rinnalle olisi luotavissa mahdollisuuksia nykyistä useammalle myös harrastaa. Uusia yhteistyömahdollisuuksia liikuntaa edistävien järjestöjen välillä HEIKKOUDET Puutteellinen tilastointi Järjestöjen harrastajatilastojen manipulointi? Voi alkuvaiheessa aiheuttaa poikkeuksellisen merkittäviä avustustason muutoksia (1. vaiheen porrastus/sopeuttaminen) 13