Johdanto Saavutettavuus, syksy 2005 MATHM-47050 Saavutettavuus, 3 op, 2005 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html KE 10-12 ja TO 10-12, salissa S2 (poikkeuksia!) MA 8:30-10 ja TI 8:30-10, salissa Sb204 Luennot, harjoitukset ja tentti. Ei harjoitustyötä. Porkkanapisteitä jaossa. Opettaja: Ossi Nykänen, TD303, vastaanotto to 13-14 ossi.nykanen@tut.fi, Tuntiassistentti: Ilkka Kaikuvuo, kaikuvuo@cs.tut.fi 1
Johdanto 1 Johdanto Perusidea hyvin lyhyesti esitettynä: Saavutettavuudella (joskus esteettömyydellä) tarkoitetaan yleensä ns. erityisryhmien tarpeet huomioivaa näkökulmaa sovellusten käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Saavutettavuustyö tähtää (perusmuodossaan) välineiden tai palveluiden käyttöä haittaavien esteiden poistamiseen. Tietoteknisissä sovelluksissa saavutettavuuden ydin piilee yleensä käyttäjäkeskeisessä ja laiteriippumattomassa suunnittelussa. Sovellusten saavutettavuuden kehittäminen laajentaa niiden käyttäjäkuntaa sekä lähes poikkeuksetta myös parantaa sovellusten käytettävyyttä. Työtä ohjaa myös tasa-arvoajattelu. Käytännössä toteutustyö edellyttää tietenkin myös teknistä osaamista yms. 2
Johdanto 1.1 Opintojakson suoritustapa Arvosanan määrää lopputentti (4 * 6 pts = 24 pts). Hyvää kurssiarvosanaa voi varmistella keräämällä porkkanapisteitä kurssin aikana. Arvosanataulukko on seuraava: arvosana 0 1 2 3 4 5 pistemäärä 0-10 11-13 14-16 17-19 20-21 22-24 Mikäli tenttipistemäärä on riittävän suuri ja porkkanapisteitä on kertynyt edullisesti, huonoimman tenttitehtävän pistesaalis korvataan maksimissaan kuudella porkkanapisteellä. Porkkanapisteitä saa tekemällä erikseen merkittyjä harjoitustehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti vierailuluennoille. Porkkanapisteiden jakoperuste on opiskelijan oma aktiivisuus ja asioiden opiskelu silloin kun niitä opetetaan. Huom. Porkkanapisteiden lähtökohta on läsnäolo: suorituksia ei saa delegoida toisen merkittäväksi, eikä lähettää sähköpostitse tms. 3
Johdanto 1.2 Välisoitto Kukaties yllättäen, saavutettavuus on lopulta hyvin vaikea asia...vaikka se on helppo käsitteellisesti trivialisoida Syitä: "kaikki liittyy kaikkeen": käytännöt, tulkinnanvaraisuus, tekniikat, välineet,... 4
Johdanto 1.3 Opintojakson sisältö (1/2) Tällä opintojaksolla "Saavutettavuus" puhutaan mm. seuraavista asioista: - Saavutettavuus, aihepiirin käsitteet ja taustat - Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet, työn vaikutukset tekniseen suunnitteluun - Laitteet ja sisällöt, haasteet - Määritelmät, saavutettavuusohjeet ja niiden rooli - Verkkosisällön saavutettavuus ja sen arviointi - Saavutettavuus ja laiteriippumattomuus - Saatavuus ja laiteriippumattomat palvelut, kognitiivisesti saavutettavat palvelut - Sovelluksia ja esimerkkejä, erityiskysymyksiä 5
Johdanto 1.4 Opintojakson sisältö (2/2) Kurssilla ei juurikaan (suoraan) puhuta seuraavista: - apuvälineistä/vammoista/haitoista/yms. sinänsä (...vaan vaikutuksista verkkopalvelujen suunnittelussa) - lainsäädännöstä, tasa-arvoisuuden etiikasta, palvelun tuottamisen näkökulmasta (...vaan ideoista suodatettuna ohjeistuksiin) - avustajasovellusten/apuvälineiden toteuttamisesta (...vaan soveltamisesta) - yksittäisistä ohjelmistoista (...vaan menetelmistä) Opintojakso on perinteinen yo-kurssi - teorialuennot, sovellusluennot, vierailuluennot, harjoitukset, lopputentti 6
Johdanto 1.5 Johdatteleva esimerkki: "Viikinsaari, Olavi ja sauna" Case: - "Olavi haluaa käydä Viikinsaaressa saunomassa ja syömässä retkimuonaa." Skenaario (ks. http://www.tampere.fi/ tai etsi http://www.google.fi/): - Olavin tarvitsee tietää mistä laiva lähtee, milloin ja paljonko matka maksaa, löytää tiensä -...ja varata sauna etukäteen(?) - Olavin pitää päästä perille ja hoitaa askareensa (satamaan, nousta laivaan, nousta laivasta saareen, matkustaa nuotiopaikalle, saunoa, paistaa ja syödä välipalaa) 7
Johdanto 1.6 Esimerkki "Viikinsaari...", miettimisen aiheita Mieti:...entäpä jos Olavi... - ei puhuisi suomea eikä englantia äidinkielenään? - olisi heikkonäköinen, sokea, kuuro, liikuntavammainen tai hidas oppimaan? (väsynyt, vanha, kantamuksia, matkustaisi pienten lasten kanssa, ei kokemusta tietokoneen käytöstä tai täkäläisestä kulttuurista) - ei olisi varaa kotitietokoneeseen/verkkoyhteyteen/puhelimeen? - ei käyttäisi "tavallista" tietokonetta/selainohjelmaa Em. "haitat" asettavat "ylimääräisiä" "esteitä" "tehtävän" "suorittamiseen" 8
Johdanto 1.7 Analogia: LVM:n esteettömyysstrategia, matkaketju Edellä kuvattu skenaario on todellinen ja siihen joutuu ottamaan kantaa (heikoin lenkki ratkaisee) 9
Johdanto 1.8 (Verkkosisällön) saavutettavuuden määritelmä Määritelmä: saavutettava (accessible) tietotekninen väline, palvelu tai sovellus on - havaittava (Perceivable) - hallittava (Operable) - ymmärrettävä (Understandable) - lujatekoinen (Robust) Työn tavoitteena on palvelujen, sovellusten ja prosessien kehittäminen - lyhyellä aikavälillä: vallitsevien puutteiden korjaaminen - pitkällä aikavälillä: saavutettavuuden tunnustaminen ja kirjaaminen osaksi tuotantotyön muodollisia tavoitteita - toteuttamisen strategia: asenteiden ja menetelmien kehittäminen 10
Johdanto 1.9 Normaali käyttäjä? Käytännön tuotteiden ja palveluiden rakentaminen lähtee usein liikkeelle ns. normaalin käyttäjän olettamuksesta - joskus ok, joskus ei Määritelmä? - normaalikäyttäjän käsite vaihtelee sovelluksittain (normaalius hyve!) - ilmenee yleensä sovellusten suunnittelun hiljaisina olettamuksina (joiden avaaminen on eräs saavutettavuuden päätavoitteista) Hyvässä suunnittelussa "normaalikäyttäjästä" ei tehdä tarpeettoman rajaavia olettamuksia huonoin perustein 11
Johdanto 1.10 Saavutettavuus ja kohtuulliset olettamukset Konkreettinen pulma saavutettavuustyössä on arvio kohtuullisista olettamuksista kohdesovellukseen liittyen: 1. millaisia käyttäjäni ovat ja mitä he yrittävät tehdä? 2. mitä tekniikkaa esim. verkkoselain tukee saavutettavasti? 3. mitä apuvälineitä käyttäjillä on, tukevatko selaimet? Ilmeisestikin kohtuulliset olettamukset vaikuttavat siihen mihin huomio sovellusten kehitystyössä kannattaa kohdentaa! Nykyinen saavutettavuusohjeistus (versio 1) ei selkeästi tunnista kohtuullisten olettamusten ongelmaa Saavutettavuusohjeistuksen tuleva versio (2) määrittelee käsitteen perustaso (baseline), jonka suhteen saavutettavuutta arvioidaan, suhteessa olettamuksiin verkkoselaimen oletetuista ominaisuuksista 12
Johdanto 1.11 Perustason määritelmä: mihin raja sitten vedetään? Ilmeisesti rajanveto on erilaista esim. julkisissa palveluissa ja yrityksen X sisäverkossa ja perustaso muuttuu (tietyiltä osin...) ajan kuluessa (technical cap)abilities baseline B baseline A user a user b user c user d output... input... (understanding)... Käytännössä esim. "sisällön" saavutettavuus esiintyy suhteessa (ns. kohtuuhintaan) saatavilla olevien "välineiden" saavutettavuuteen 13
Johdanto 1.12 Historiallisia esimerkkejä: "normaalit eivät tarvitse" Matalalattiabussi, hissi, kaukosäädin, kannettava kasettinauhuri/cd-soitin, graafinen käyttöliittymä, matkapuhelin, (kannettava) tietokone, korkeakontrastinen näyttö, auton automaattivaihteet ja lukkiutumattomat jarrut, ääniohjattu Web-selain, erityisopetus/itseopiskelun tuki,... 14
Johdanto 1.13 Hyviä huomioita heti alkuun Vaikka saavutettavuusajattelu yleensä palvelee ensisijaisesti erityisryhmien tarpeita, arvottava rajanveto on usein tarpeetonta, sillä - saavutettavuudesta hyötyvät kaikki (viimeistään tuotteiden kypsyessä) - käytön esteet esiintyvät kontekstisidonnaisena - saavutettavan sovelluksen toteuttaminen ei aina edellytä lisätyötä (osa hiljaisista rajaavista olettamuksista on tarpeettomia, osa sovelluksista voidaan samalla vaivalla tehdä paremmin) Vrt. "Drive-in -ravintola joka palvelee vain automaattivaihteisen auton omistavia henkilöitä"? Normaalikäyttäjän käsite voidaan yleistää, tuloksena: - normaali käyttötilanne tai -tapa -...ja edelleen käyttäjien ja käyttötapojen profilointi 15
Johdanto 1.14 Saavutettavuus ja laiteriippumattomuus Tietoteknisen palvelun käyttö edellyttää aina asiakassovellusta, vrt. esim.: palveluprosessi 1 palveluprosessi 2 palveluprosessi 3 palveluprosessi 4 verkkopalvelu puhelinpalvelu saunavuorojen varauspalvelu monikanavainen palvelu (view) palvelurajapinta (controller) abstrakti palvelu (model) Ts. iso osa käyttöprofiileista tavoitettavissa laiteriippumattomalla toteutuksella (avustajasovellus/apuväline = profiili muiden joukossa) 16
Johdanto 1.15 Muna vai kana? Laiteriippumaton sovellus mahdollistaa sovelluksen hyödyntämisen useiden erityyppisten laitteiden välityksellä Niinpä saavutettavuus voidaan soveltuvin osin usein teknisesti jäsentää laiteriippumattomuuden käsitteen kautta ja päinvastoin - "saavutettavuus" on "laiteriippumattomuuden" bonus/edellytys - vrt. profiloinnin ja monikanavajulkaisemisen muut lisähyödyt IDEAALITAPAUKSESSA kaikentyyppisille käyttäjille ja jokaiseen käyttötapaukseen löytyisi oma sovellusprofiili ja asiakassovellus KÄYTÄNNÖSSÄ, profiileja niputetaan eri syistä yhteen: - Esimerkiksi Web-sisällön saavutettavuusohjeistus olettaa että "yksi ja sama" verkkoselain on ensisijainen asiakassovellus. Syy: muuten muut kun "normaalikäyttäjät" saavat helposti vain B-luokan sisältöä 17
Johdanto 1.16 Minkälaiset sovellukset voivat olla saavutettavia?! Vrt. laiteriippumattomuuden perusidea: yhtäläinen toiminnallinen käyttökokemus (functional user experience) Helppo sanoa, vaikea tehdä! <img src="mlisa.jpg" alt="da Vincin 'Mona Lisa'" /> 18
2 Saavutettavuustyö ja sen käsitteitä Mihin saavutettavuus liittyy, kuka sen käytännössä määrittelee, mistä ajatus on peräisin ja mitä asian taustoista on hyvä tietää? Saavutettavuuden osa-alueet Luonnehdintoja: YK, eeurooppa, W3C, Section 508, Suomi Saavutettavuus vs. käytettävyys Kognitiivinen saavutettavuus? 19
2.1 Välisoitto Isossa mittakaavassa tarkasteltuna saavutettavuus on myös poliittinen päämäärä joka sulautuu osaksi valittuja strategisia tavoitteita Koska saavutettavuusarviointi vaatii tyypillisesti harkintaa, asiakokonaisuus on varsin monisyinen 20
2.2 Saavutettavuustyön osa-alueita / ulottuvuuksia Saavutettavuus esitetään joskus vain jostakin tietystä näkökulmasta (syynä käytännöllinen rajaus, eduntavoittelu yms.) käytännössä saavutettavuuden eri osa-alueet ovat lopputuloksen kannalta usein samanarvoisia: fyysinen saavutettavuus informaation saavutettavuus tietotekninen ympäristö (laitteet ja ohjelmistot), fyysinen ympäristö,... taloudellissosiaalinen saavutettavuus palvelujen ja välineiden hinnat (tuottaminen ja hyödyntäminen), arvot ja asenteet, koulutus, politiikka,... tietotekninen ympäristö (ohjelmistot, tiedostot ja sisällöt, käyttöliittymät), kognitiiviset vaatimukset, kieli, kommunikaatio,... Toisinaan yksi saavutettavuuden osa-alue (fyysinen, informaation, taloudellis-sosiaalinen) yritetään virheellisesti "kokonaan ratkaista" olettamalla jokin toinen osa-alue ongelmattomaksi 21
2.3 Saavutettavuuden luonnehdintoja: YK Yhdistyneet kansakunnat luonnehtii ja kehittää tasa-arvoista maailmaa (esim. vammaisten oikeuksien julistus 1975) The Standard Rules on the Equalization of Opportunities for Persons with Disabilities / Target Areas for Equal Participation (YK Enable, 1993) - "States should recognize the overall importance of accessibility in the process of the equalization of opportunities in all spheres of society. For persons with disabilities of any kind, States should (a) introduce programmes of action to make the physical environment accessible; and (b) undertake measures to provide access to information and communication. " 22
2.4 Saavutettavuus on YK:n tasolla "pelkkää strategiaa" Mutta: informaation saavutettavuus sähköisen viestinnän sovelluksissa ei ole YK:n polttavin ongelma Maailmanlaajuisesti esim. varallisuus, lukutaito ja koulutustaso yms. ovat merkittäviä tekijöitä: - maailmassa n. 900M lukutaidotonta (vrt. koko Euroopan väkiluku on n. 800M) Muita YK Enablen "Target Areas for Equal Participation" osa-alueita: - Education, Employment, Income maintenance and social security, Family life and personal integrity, Culture, Recreation and sports, Religion - Ks. http://www.un.org/esa/socdev/enable/dissre00.htm 23
2.5 Saavutettavuus Euroopan tasolla? (EU) EU pyrkii kehittämään tasa-arvoista Euroopan Unionia (arvioitu väkiluku v. 2007 n. 500M) - EU:n alueella vaikuttaa 37 miljoona vammaista, "people with disabilities" (EU-komissio) -...ja väestön keski-ikä kasvaa eeurooppa on aloite vuodelta 1999 (tai ohjelmasarja) joka tähtää tieto- ja viestintätekniikan edistämiseen EU:ssa (pitkälti talousnäkökulma) - "kaikille mahdollisuus osallistua tietotalouteen" - " julkisen sektorin verkkosivut ja niiden sisältö jäsenvaltioissa ja Euroopan yhteisöjen toimielimissä on suunniteltava niin, että vammaisilla on pääsy tietoihin ja kaikki mahdollisuudet hyötyä sähköisistä viranomaispalveluista". (e-accessibility) 24
2.6 EU: määritelmiä ja tavoitteita Uusi slogan: e-inclusion: "e-inclusion aims to prevent risks of 'digital exclusion', that is to ensure that disadvantaged people are not left behind and to avoid new forms of exclusion due to lack of digital literacy or of Internet access." Saavutettavuusohjeistuksen näkökulmasta EU:n lausumissa kyse on pitkälti W3C:n WAI-ohjeistuksen käytön suosittamisesta EU-komission tiedonanto: eeurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuus - Tavoitteen toteutuksesta vastaavat Euroopan yhteisöjen toimielimet ja Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota toteuttamalla: Verkon saavutettavuutta koskevan aloitteen (WAI) suuntaviivat julkisen sektorin verkkosivuja varten vuoden 2001 loppuun mennessä. Ei lainvoimaa (vielä?), mutta suosituksia esim. julkishallinnon hankinnoille 25
2.7 World Wide Web Consortium ja Saavutettavuusaloite World Wide Web Consortium (W3C) asettaa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä standardeja Web-teknologioista (ks. http://www.w3c.tut.fi/) Suora saav. määritelmä (Web Content Accessibility Guidelines 1.0) joka yleisyydessään ei kuitenkaan ole kovin hyödyllinen: - Content is accessible when it may be used by someone with a disability. Tarkoituksena ei ole kielenhuolto, vaan ohjeistaa saavutettavuuden minimitaso: ns. WAI-ohjeistus vuodesta 1995 (Web Accessibility Initiative) Saavutettavuusohjeiden nyk. osa-alueet: - Verkkosisältö (usein WAI:lla tark. juuri tätä) - Sisällöntuotantovälineet - Käyttäjäagentit (selaimet) - XML Huom. Ohjeistus on melko lähellä toteutustasoa (ks. http://www.w3.org/wai) 26
2.8 W3C ja saavutettavuustyö WAI:n motto: Webin käytön esteiden poistaminen (todellakin minitavoite!) WAI-ohjeistus on nyt merkittävää kolmesta syystä: - W3C tekee myös muita keskeisiä Webstandardeja, -...joissa WAI-ohjeistus huomioidaan ja - monet normatiiviset ohjeet mukailevat WAI:ta Kuva: W3C, 2004 27
2.9 Lakimääräinen saavutettavuus: USA & Section 508 USA:ssa liittovaltion julkisen hallinnon hankintojen reunaehtona on ICTsovellusten ja informaation saavutettavuus (voimaan 2001): Section 508 of the Rehabilation Act (USA:n kuntoutuslaki): - liittovaltion hallitus: Access Board (http://www.accessboard.gov/) - Section 508:n mukaisia standardeja, WAI:ta mukaillen - Section 508 ohjaa hankintoja = vaikutusvaltainen! Tuloksena saav. (lakitekstimäinen) määritelmä: - The term accessible was defined in the proposed rule in terms of compliance with the standards in this part, as is common with other accessibility standards. As proposed, if a product complies with the standards in this part, it is "accessible"; if it does not comply, it is not accessible. 28
2.10 Saavutettavuustyö Suomessa (1/2) Poimintoja: Suomen tietoyhteiskuntaohjelman (Vanhasen hallituksen politiikkaohjelma) vaikuttavuustavoitteita: - Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta - Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvat tietotekniikan perustaidot, medialukutaidot sekä valmiudet tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen Poimintoja: Tietoliikenne ja Digi-TV: - Laajakaistastrategian toteutus siten, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuuhintaan kaikkien kansalaisten saatavilla v. 2005 Ts. eeurooppaa mukailevia "varovaisen kannustavia" tasa-arvolausumia 29
2.11 Saavutettavuustyö Suomessa (2/2) Suomessa julkishallinnon saavutettavuutta ohjeistaa mm. JUHTA: julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (valtion ja kuntien tietohallinnon yhteisten hankkeiden kehittämisfoorumi) Julkisen hallinnon suositusjärjestelmä (JHS) v. 1992 : - JHS 129: Julkishallinnon WWW-siv. suunnittelun ohjeet Muuta huomionarvoista tässä asiayhteydessä: VVM & Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö Yritysten yms. omat viestintästrategiat (pohjana kuntalaki jne.) JHS-järjestelmän, laatukriteeristön, WAI ja Section 508 - ohjeistusten suhde on hieman ongelmallinen (kokit/reseptit) Myös esim. Tieke sekä erityis- ja vammaisryhmien etujärjestöt tarjoavat lisäksi saavutettavuustietoutta. Poliittinen toiminta: Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE 30
2.12 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (1/3) Käytettävyys (usability) Nielsenin (1993) mukaan, osana käyttökelpoisuutta (usefulness) ja edelleen hyväksyttävyyttä (acceptability): Utility System acceptability Social acceptability Uselfulness Practical acceptability Cost Compatibility Reliability Etc. Usability Easy to learn Efficient to use Easy to remember Few errors Subjectively pleasing 31
2.13 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (2/3) Muitakin käytettävyyden määritelmä löytyy, esim.: - ISO13407: Tarkkuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä Ahtaasti katsottuna saavutettavuus on siten osa käytettävyyttä. Keskeiset erot: - konkreettiset ohjeet jolla saavutettavuuteen pyritään (minimitaso!) - tiettyjen sovellusten painottaminen (esim. verkkosisältö) - ohjeistuksen kytkös lainsäädäntöön (esim. tasa-arvoiset palvelut) 32
2.14 Saavutettavuus vs. käytettävyys? (3/3) Laajemmin saav on yhdistelmä käyttökelpoisuutta, hyödyllisyyttä ja hyväksyttävyyttä: se tähtää myös muutokseen tavoitteissa ja asenteissa - sovelluksesta ei ole mitään hyötyä jos sitä ei pysty käyttämään! - määritellyt käyttäjät "kaikki käyttäjät" - tehokkuus ja tarkkuus tehokkuus ja tarkkuus sekä "käytön esteiden" poistaminen 33
2.15 Retoriikkaa vai konkreettista toimintaa? (1/2) Eri määritelmiin ei kannata takertua liiaksi: asiat ovat ytimeltään melko konkreettisia - hyvä nyrkkisääntö: saavutettavuus on perusehto sille että tyypilliset käytettävyystavoitteet voisivat toteutua - oleellista on tavoitteellinen toiminta ("henki") ja ohjeistuksen verifioitu noudattaminen ("kirjain") Ohjeistuksen tasolla saavutettavuuden ja käytettävyyden käsitteet sekoittuvat kyse on puhtaasti tavoitteiden rajauksesta Esimerkiksi todennäköisyyden käsite voidaan määritellä paitsi "klassisesti" alkeistapahtumien, myös uskomuksen asteen perusteella - tn on suotuisten alkeistapahtumien lukumäärä jaettuna kaikkien alkeistapahtumien lukumäärällä (P(nopan silmäluku on 6) = 1/6) - tn on rationaalisen uskomuksen aste (rahapanos vedonlyönnissä) 34
2.16 Retoriikkaa vai konkreettista toimintaa? (2/2) Käytettävyys ja saavutettavuus voitaisiin perustellusti määritellä myös näin: - Ota sovellus ja kehitä sen käytettävyyttä/saavutettavuutta uusia toimintoja lisäämättä. - Sovelluksen subjektiivinen käytettävyyttä/saavutettavuutta (tai sen muutosta) voidaan mitata rahassa, ts. paljonko käyttäjät ovat valmiita sovelluksesta maksamaan (tai erotus) Aivan kaikkea ei kuitenkaan kannata mitata suoraan rahassa (tai asia pitää ymmärtää niin että myös arvot ohjaavat rahankäyttöä) -... onko esim. "kuluttajalla" vaihtoehtoja? 35
2.17 Yleistys: Universal Design, Design for All Universal Design: (Ron Mace [The Center for Universal Design, NC State University]) - Universal design is the design of products and environments to be usable by all people, to the greatest extent possible, without the need for adaptation or specialized design. (ns. mainstreaming) Design for All (Stakes/DfA-suomi): - Design for All tarkoittaa sosiaalisesti vastuullista suunnittelua. Se merkitsee tuotteissa helppokäyttöisyyttä, ympäristöissä esteettömyyttä ja palveluissa saavutettavuutta ja toimivuutta. Kuva: Lehtikuva Oy, 2004 36
2.18 Merkittävä haaste: Kognitiivinen saavutettavuus Käytännössä kognitiivisen saavutettavuuden ohjeistus soittaa saavutettavuusohjeissa usein "toista viulua" (jää vähäiselle huomiolle): Vrt: - "Tarjoa tekstivastine jokaiselle eitekstimuotoiselle elementille." - "Käytä niin selkeätä ja yksinkertaista kieltä kuin sisällön kannalta suinkin on mahdollista." Keskeiset syyt: käytännön haasteet: - aihepiirin syvälliset vaikeudet ja toteutusten mitattavuus (esim. juuri Section 508) Silti kyse on yleensä heuristiikoista! (Palaamme asiaan myöhemmin.) 37