"Lapset pitävät siitä, että heistä pidetään huolta." - Benjamin Spock - Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä OPH:n määräys 1/011/2004 LIPERIN KOULUN KURINPITO- SUUNNITELMA 2016-17 Toimittanut 20.6.2016 Virpi Eronen Liperin koulun apulaisrehtori
2 Liperin koulun tarkennukset valtakunnan ja seudun opetussuunnitelmaan 2016 kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamisessa Sisällys JOHDANTO... 3 KASVATUKSEN OJENTAMIS- JA RANGAISTUSPOLKU... 3 Ojentamisten ja rangaistusten aiheuttamia muita seuraamuksia... 3 SEURAAMUKSET RIKKOMUKSISTA... 4 Puhuttelu... 4 Sovittelu... 4 Lisätyö... 4 Kasvatuskeskustelu eli KaKe... 4 Jälki-istunto... 5 Läksytunti = tehtävien suorittaminen työpäivän jälkeen... 6 Kirjallinen varoitus... 6 TUPAKKA JA MUUT PÄIHTEET... 6 Tupakointi... 6 Muut päihteet... 7 KIUSAAMISEN JA HÄIRINNÄN ESTÄMINEN... 7 Ennaltaehkäisy... 8 Koulukiusaamisen selvittäminen... 8 VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISEMINEN JA NIIHIN PUUTTUMINEN... 9 Väkivallan ehkäiseminen ja tunnistaminen... 9 Väkivaltatilanteisiin puuttuminen... 10 Tilanteen purku... 10 Koulun henkilökuntaan kohdistuva väkivalta tai väkivallan uhka... 11 LIPERIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1-9lk... 11 Käyttäytymisen ohjeistus... 13 HENKILÖKUNNAN, OPPILAIDEN JA HUOLTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN... 15 SEUDULLINEN OPS OHJEISTUS... 16
3 JOHDANTO Koulun kurinpitokeinot voidaan jakaa ojentamiskeinoihin ja kurinpitorangaistuksiin. Ojentamiskeinoja ovat kotitehtävien suorittaminen koulun jälkeen (läksytunti), kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, oppilaan poistaminen luokasta lopputunnin ajaksi ja opiskeluoikeuden epääminen loppupäiväksi. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Koulussamme käytössä olevia kasvatus- ja ojentamismenettelyjä ovat nuhtelu, puhuttelu, lisätyö, kasvatuskeskustelu sekä jälki-istunto ja läksytunti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus sekä määräaikainen koulusta erottaminen. Annetut kasvatuskeskustelut ja jälki-istunnot kirjataan Wilmaan tuki -kohtaan. Opettajan suorittama nuhtelu (=puhuttelu) esim. oppilaan huonosta käytöksestä heti tapahtuneen jälkeen on yleensä hyvä ja toimiva tapa. Opettaja voi myös poistaa oppilaan luokasta käytävälle, mutta hänen on muistettava huolehtia oppilaan valvonnasta sinä aikana. Opettajan on hyvä olla yhteydessä huoltajaan puhelimitse tai Wilman kautta ja kertoa tapahtumista kotiin. Tämä on usein hyvinkin tehokas keino lopettaa epäasiallinen käytös. Huoltajien yhteystiedot löytyvät Wilmasta. Riketapauksista opettajan kannattaa tehdä muistiinpanot esim. omaan kalenteriinsa. KASVATUKSEN OJENTAMIS- JA RANGAISTUSPOLKU 1. rike luokanvalvojan pitämä kasvatuskeskustelu ja puhelu kotiin (luokanvalvoja kirjaa Wilmaan) 2. rike kasvatuskeskustelijan pitämä kasvatuskeskustelu ja puhelu kotiin (kasvatuskeskustelija kirjaa Wilmaan) 3. rike apulaisrehtorin pitämä kasvatuskeskustelu ja puhelu kotiin (apulaisrehtori kirjaa Wilmaan) ilmoitus pedagogiselle tukiryhmälle (kooste kerran kuukaudessa) 4. rike huoltajapalaveri (yhteiskeskustelu = kasvatuskeskustelu), palaverin vastuuhenkilö kirjaa Wilmaan) 5. rike jälki-istunto ja puhelu kotiin (jälki-istunnon antaja kirjaa Wilmaan ja soittaa kotiin) 6. rike jälki-istunto ja puhelu kotiin (jälki-istunnon antaja kirjaa Wilmaan ja soittaa kotiin) seuraavat rikkeet: jälki-istunto tai kasvatuskeskustelu aiheesta riippuen tai rehtorin antama kirjallinen varoitus ja/tai ohjaus oppilashuoltoryhmälle, lisänä mahdollinen lastensuojeluilmoitus (tieto apulaisrehtorin kautta oppilashuoltoryhmälle) Ojentamisten ja rangaistusten aiheuttamia muita seuraamuksia Jos oppilaan todetaan olevan turvallisuusriski epäasiallisen käyttäytymisen takia, voidaan yhdessä huoltajien kanssa sopia, että oppilas ei osallistu koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen, leirikouluihin, opintoretkiin, yms. Jokainen tapaus käsitellään pedagogisen tukiryhmän tai luokanvalvojan / luokanopettajan sekä huoltajien ja oppilaan kanssa yhdessä.
4 SEURAAMUKSET RIKKOMUKSISTA Puhuttelu Lievissä koulun sääntöjen rikkomuksissa opettaja tai rehtori puhuttelee oppilasta. Ilmoitus puhuttelusta tehdään luokanopettajalle, -valvojalle ja tarvittaessa edelleen myös huoltajalle. Kaikista kiusaamiseen viittaavista puhutteluista soitetaan tai lähetetään kirjaus huoltajille KiVatiimin puolesta. Sovittelu Sovittelua voidaan käyttää esim. sanallisten loukkaamisten, lievien koulukiusaamistapausten sekä koulun tai toisen henkilön omaisuuden rikkomisissa. Sovittelussa ovat mukana asianosaiset sekä kaksi opettajaa. Asiasta ilmoitetaan huoltajille. Kiusaamistapahtuma ja sen seuranta kirjataan KiVa-lomakkeelle, joka arkistoidaan koululle (kuraattori). Sovittelu pyrkii myös selvittämään mahdollisen vahingon ja siitä seuraavat korvaukset. Sovittelua voidaan käyttää osana kasvatuskeskustelua. Lisätyö Oppilaalle voidaan määrätä joko käytännöllistä tai kirjallista lisätyötä esim. lievissä koulun sääntöjen rikkomisissa tai koulun tilojen sotkemisessa ja vahingoittamisessa. Asia kirjataan ja kotiin lähetetään ilmoitus/wilma tai kotiin soitetaan. Lisätyö tehdään valvonnan alaisena. Lisätyötä voidaan käyttää osana jälki-istuntoa tai kasvatuskeskustelua. ************************** Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti: 1. Kasvatuskeskustelu PoL 35 on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu eli KaKe Kasvatuskeskustelun tavoitteena on koulun sääntöjen parempi noudattaminen ja niiden ymmärtäminen, oppilaan kasvun tukeminen sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistyminen. Koulun sääntöjä rikkonut oppilas määrätään puhuttelun jälkeen ensisijaisesti tunniksi kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelussa opettaja käy oppilaan kanssa läpi, miten oppilas on rikkonut koulun sääntöjä, miksi sekä miten hänen tulisi toimia, jotta noudattaisi yhteisiä sääntöjä. Tilanteen vakavuudesta riippuen mukana jo ensimmäisessä keskustelussa voi olla kaksi opettajaa ja/tai rehtori/apulaisrehtori. Luokilla 1-6 luokanopettaja vastaa kasvatuskeskustelusta. Kiusaamistapaukset viedään KiVa-ryhmän käsittelyyn. Tieto ensisijaisesti kuraattori Heikki Argillanderille ja aina luokanvalvojalle/luokanopettajalle. Kiusaamiset käsittelee luokanvalvoja yhdessä kuraattorin tai koulun toisen opettajan kanssa.
5 Kasvatuskeskustelusta oppilas soittaa koulun puhelimesta huoltajalleen ja kertoo, miksi hän on keskustelussa. Mukana oleva opettaja keskustelee myös huoltajan kanssa tai sopii myöhemmän keskusteluajan. Jos oppilas ei tavoita huoltajaansa, oppilas vie kirjallisen selvityksen asiasta kotiin samana päivänä huoltajilleen. Huoltajaa pyydetään kuittaamaan selvitys Wilmassa, soittamalla tai allekirjoittamalla lomake. Yhteydenoton tavoitteena on huolehtia siitä, että kodin ja koulun aikuisilla on yhteinen tieto koulupäivän aikana sattuneista ongelmista. Tavoite on siis tukea oppilaan omaa kasvua ja koulunkäyntiä. Kasvatuskeskustelun käsittelyyn tulevat mm: luvaton koulualueelta poistuminen epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö lunttaaminen myöhästelyt (5 kertaa) oppitunnin häirintä välituntipinnaaminen sisällä ulkovälituntien aikana luvaton poissaolo oppitunnilta tupakointi muu järjestyssääntöjen rikkominen Luokanvalvojan tehtävänä on valvoa, että rangaistukset seuraavat koulun ojentamis- ja rangaistupolkua ja että huoltajat ovat tietoisia oppilaan käytöksestä ja opinnoista. Jälki-istunto Jälki-istuntoon voidaan määrätä enintään kahdeksi tunniksi, jos oppilas jatkaa rikkeiden tekoa 3. kasvatuskeskustelun jälkeen. Jälki-istunnon määrännyt opettaja kuulee oppilasta itse ennen jälkiistunnon antamista. Oppilas soittaa koulun puhelimesta kotiin ja jälki-istunnon antanut opettaja keskustelee myös huoltajan kanssa. Poikkeustapauksessa opettaja voi soittaa suoraan itse huoltajalle. Jälki-istunnosta lähtee kotiin oppilaan mukana jälki-istuntolomake, jossa on sekä jälki-istunnon antaneen (eli oppilasta kuulleen sekä kotiin ilmoittaneen) opettajan että luokanvalvojan kuittaus. Tärkeää on, että rikkeen havainnut opettaja kuulee ja puhuttaa oppilasta itse. Luokanvalvoja voi myös toimittaa lomakkeen oppilaalle kuulemisen jälkeen. Lomakkeessa on mainittuna oppilaan rike ja jälki-istunnon suorittamisaika. Oppilas palauttaa lomakkeen huoltajan allekirjoituksella varustettuna luokanvalvojalleen. Jälki-istunto tulee suorittaa lomakkeeseen kirjattuna ajankohtana. Mahdollisista kyyditysasioista tulee tarvittaessa sopia huoltajien kanssa. Jälki-istunnot tulee olla suoritettuna ennen todistusten antamispäivää. Jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä ojentamisista ja huoltajan kanssa käydyistä keskusteluista huolimatta, tulee asia viedä joko yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, pedagogiselle tukiryhmälle tai lastensuojeluun mahdollisimman pian. Oppilaalle on annettava kaikki mahdollinen tuki ja apu, jotta hänen koulunkäyntinsä saataisiin onnistumaan.
6 Luokanvalvojan tehtävänä on valvoa, että rangaistukset seuraavat koulun ojentamis- ja rangaistupolkua ja että huoltajat ovat tietoisia oppilaan käytöksestä ja opinnoista. Läksytunti = tehtävien suorittaminen työpäivän jälkeen Alakoulu (1-6 luokat) 1-6 luokilla unohtuneet tehtävät tehdään samana päivänä välitunneilla. Luokanopettaja määrää oppilaan läksytunnille (= viisi unohdusta läksyjen teossa). Oppilas jää opettajan määräyksestä tekemään tehtäviä heti oppitunnin jälkeen välitunnilla. Opettaja tiedottaa huoltajia. Yläkoulu (7-9 luokat) Aineenopettaja määrää kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan suorittamaan tehtäviään läksytunnilla opettajan valvonnan alaisena (= kolme unohdusta samasta aineesta). Läksytunnin voi oppiaineestaan antaa enintään kerran viikossa. Aineenopettaja tiedottaa huoltajia puhelimitse tai WILMA:n kautta. Läksytunnilla opettaja auttaa oppilaita koulutehtävien suorittamisessa ja antaa mahdollisesti myös tukiopetusta. Aineenopettaja sopii oppilaan kanssa läksytunnille osallistumisesta. Läksytunnilla oppilas on koko oppitunnin ajan suorittamassa koulutehtäviä, varsinaisten läksytuntitehtävien loputtua hän voi tehdä muita läksyjään. Kyytioppilaiden kohdalla opettajan tulee varmistaa että oppilaalle on koulukyyti myös klo 15.00. Varmistuksen voi tehdä kansliasta. Kirjallinen varoitus Oppilaalle, joka häiritsee opetusta, rikkoo törkeästi koulun järjestyssääntöjä tai menettelee vilpillisesti tai väkivaltaisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. Liperin koulussa kirjallinen varoitus annetaan oppilaalle ojentamispolun mukaisesti seitsemännestä rikkeestä, jos se on tarkoituksenmukaista, tai aiemmin jos rike ennen sitä on ollut vakava. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Jos oppilas jatkaa epäasiallista toimintaansa vielä kirjallisen varoituksen saatuaan, voi pedagoginen tukiryhmä esittää sivistyslautakunnalle oppilaan erottamista koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi. TUPAKKA JA MUUT PÄIHTEET Tupakointi Koulun alueella ja sen välittömässä läheisyydessä tupakointi on kielletty. Henkilökunta pyrkii omalla esimerkillään, asenteillaan ja puheillaan edistämään päihteettömyyttä. Kouluaikana tapahtuneesta ensimmäisestä tupakointikerrasta määrätään luokanvalvojan pitämä kasvatuskeskustelu, josta soitto kotiin. Toisesta kerrasta seuraa kasvatuskeskustelijan pitämä keskustelu, soitto kotiin sekä terveydenhoitajan keskusteluun ohjaaminen ja kolmannella kerralla ilmoitetaan tupakointirikkomuksesta koulun oppilashuoltoryhmälle ja/tai pedagogiselle tukiryhmälle sekä poliisille * Luokanvalvoja seuraa tilannetta ja pitää huoltajat ajan tasalla.
7 * Mikäli oppilas ei noudata tupakointikieltoa ja toistuvista huomautuksista huolimatta rikkoo sääntöä, koulun rehtori /opettaja voi tehdä poliisille ilmoituksen. Poliisi voi kutsua kieltoa rikkoneen oppilaan kuulusteluun ja määrätä hänelle sakkorangaistuksen. (Poliisi) * Poliisi ilmoittaa asiasta lastensuojeluun. Kouluajan ja -alueen ulkopuolelle opettajan toimivalta ei ylety, joten jos oppilas tupakoi tuolloin, rangaistuksia ei voida silloin kirjoittaa. Kouluaikana koulualueelta poistuminen mm. tupakalle on koulun järjestyssääntöjen vastaista, jolloin siitä tulee ojentaa. Kaikista tupakointi-havainnoista (myös koulumatkalla tapahtuneista) ilmoitetaan huoltajille. Jos oppilas on myynyt tai välittänyt koulussa tai koulumatkalla tupakkaa tai muita päihteitä, oppilaan kanssa keskustellaan aiheesta kahden aikuisen läsnä ollessa. Huoltajaan otetaan yhteyttä välittömästi. Myyminen ilmoitetaan aina poliisille. Myös tupakan ostaminen koulussa ja koulumatkoilla on rangaistava teko ja asiasta ilmoitetaan huoltajille. Muut päihteet Jos oppilaalla havaitaan olevan mukana päihteitä tai niiden käyttöön liittyviä aineita tai välineitä (myös sähkötupakka), hänet tuodaan rehtorin/apulaisrehtorin luokse. Oppilasta pyydetään avaamaan kassinsa ja tyhjentämään taskunsa. Tarvittaessa laukku voidaan tutkia ja tehdä ruumiintarkastus lain sallimissa puitteissa. Oppilasta puhutellaan ja asia kirjataan. Päihteet takavarikoidaan. Asiasta tiedotetaan pedagogista tukiryhmää ja huoltajia sekä tarpeen vaatiessa lastensuojelua ja poliisia. Päihtyneen oppilaan havainnut aikuinen tuo oppilaan rehtorin luokse. Oppilas ohjataan terveydenhoitajalle, jos tämä on paikalla. Rehtori ottaa välittömästi yhteyttä huoltajaan. Oppilas saatetaan kotiin tai terveyskeskukseen joko huoltajien tai koulun toimesta. Huoltajat vastaavat mahdollisista kyydityskustannuksista. Asiasta tiedotetaan pedagogista tukiryhmää ja lastensuojelua. Tapahtuneesta keskustellaan vielä oppilaan kanssa jälkikäteen (yhdessä esim. luokanvalvojan ja oppilashuoltoryhmän jäsenen, esim. terveydenhoitajan kanssa). Tilannetta seurataan yhdessä sovitun ajanjakson ajan. KIUSAAMISEN JA HÄIRINNÄN ESTÄMINEN Liperin koulu on sitoutunut KiVa-koulun kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa ja tahallista henkistä, fyysistä tai sanallista väkivaltaa, jonka yksi tai useampi lapsi tai aikuinen kohdistaa toiseen ihmiseen ja toinen kokee sen ahdistavana. Kiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin mm. tönimisenä, potkimisena, nimittelynä tai ryhmän ulkopuolelle sulkemisena. Myös sukupuolinen häirintä ja virtuaalinen toista koskevien tietojen levittäminen internetissä ovat kiusaamista. Nettikiusaamisesta ilmoitetaan kotiin, ja asiaa selvitellään siltä osin, kuin se on suoraan yhteydessä kouluun.
8 Ennaltaehkäisy Selkeä tiedottaminen KiVa- toimintamallista (oppilaat, kodit, henkilökunta) KiVa-koulu tunnit 1. ja 4. luokalla KiVa-koulu teemojen käsittely 7. luokalla suunnitelman mukaisesti Tukioppilaiden koulutus kiusaamisenvastaiseen työhön Kuraattorien toiminta ja oppitunnit 7.luokille Tehokas välituntivalvontajärjestelmä Tiivis kodin ja koulun yhteistyö, esim. vanhempainvartit useilla luokka-asteilla ja aina luokanvalvojan tai luokanopettajan vaihtuessa Oppilaiden viihtyvyyden lisääminen, mm. oppilaiden kuulemisjärjestelmän kehittäminen, välituntitoiminnan lisääminen, yhteiset teemapäivät ja tapahtumat Uusien luokkien ryhmäyttäminen Kerhotoiminta Kaikille oppilaille tehdään kiusaamiskysely 1-2 kertaa vuodessa. Kysely tehdään kaikilla luokilla lähes samanaikaisesti. Luokanvalvoja analysoi tulokset ja tarvittaessa selvittää asiaa lisää. Vastauksista kootaan yhteenveto (lomake), joka toimitetaan kuraattorille mahdollisimman pian kyselyn jälkeen. Jos kyselystä nousee esille kiusaamistapauksia tai jatkuvaa häirintää, Kiva-ryhmä jatkaa asian selvittämistä yhdessä luokanvalvojan kanssa. Lukuvuoden lopuksi oppilaat vastaavat KiVa -koulun nettikyselyyn kiusaamisesta. Se antaa yleiskuvan koulun kiusaamistilanteesta, mutta ei kerro yksittäisiä tapauksia. Oppilaita ja vanhempia rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta opettajille. Myös tukioppilaiden koulutuksessa kannustetaan kiusaamiseen puuttumiseen. Koulukiusaamisen selvittäminen Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua koulukiusaamiseen. Kun epäily kiusaamisesta tulee tietoon, tulee aina täyttää KiVa -koulun seulontalomake, johon kootaan perustiedot tapahtuneesta. Luokanvalvojan tulee selvittää, onko kyseessä yksittäinen oppilaiden välinen konflikti tai riita vai kiusaaminen. Seulontalomake palautetaan aina kuraattorille. Jos kyseessä on kiusaamisasia, ohjataan asia luokanvalvojalle, joka selvittää kiusaamistapausta KiVa -periaatteiden mukaisesti. Tarkat ohjeet ja periaatteet löytyvät KiVa-oppaasta. Selvittely etenee seuraavasti: Erittäin vakavassa konfliktitilanteessa, pysäytetään tilanne välittömästi ja oppilas toimitetaan rehtorin/apulaisrehtorin luo. Asia selvitetään, päätetään seuraamuksista ja seurannasta. Kun kiusaamisasiasta tulee ilmoitus, aikuinen täyttää seulontalomakkeen ja toimittaa sen luokanvalvojalle (tai vaihtoehtoisesti kuraattorille). Luokanvalvoja pyytää itselleen työpariksi kuraattorin, erityisopettajan, apulaisrehtorin tai toisen kollegan. Näin muodostettu KiVa-ryhmä jututtaa lyhyesti sekä kiusattua että kiusaajaa/kiusaajia niin pian kuin mahdollista.
9 Molempien osapuolien kokemukset kirjataan ylös ja arkistoidaan kuraattorille. Kiusaajan kanssa sovitaan jatkon toimenpiteistä. Käydään yhteinen keskustelu ja sovittelu kiusatun ja kiusaajan kanssa. Tässä keskustelussa sovitaan, että kiusaamista ei enää tapahdu. Yhdessä sovitun ajan kuluttua selvittelystä oppilaat käyvät luokanvalvojan tai kuraattorin kanssa seurantakeskustelun. Keskustelu käydään molempien osapuolien kanssa yhdessä tai erikseen. Jos seurantakeskustelussa tai muuten käy ilmi, että kiusaaminen on jatkunut, laaditaan uudet suunnitelmat jatkotoimista. Huoltajapalaveri (mukana molempien/kaikkien osallisten oppilaiden huoltajat, oppilaat ja koulun sekä oppilashuollon edustus), ilmoitus lastensuojeluun ja/tai poliisille sekä kiusaajan ja kiusatun ohjaaminen oppilashuollon tuen piiriin ovat keinoja, joista valitaan tilanteen vakavuuteen nähden sopivimmat. Kiusaamisasiasta tiedotetaan aina luokanvalvojaa. Koulun aikuisten arvioitavana on, otetaanko huoltajiin yhteyttä heti vai annetaanko kiusaajalle KiVa-koulu periaatteen mukaisesti mahdollisuus muuttaa käytöstään itsenäisesti. On tärkeää, että kiusaamiseen puututaan mahdollisimman nopeasti asian tultua aikuisen tietoon. VÄKIVALTATILANTEIDEN EHKÄISEMINEN JA NIIHIN PUUTTUMINEN Väkivallan ehkäiseminen ja tunnistaminen Koulussamme tehdään aktiivista yhteisöllistä työtä hyvän työilmapiirin ja turvallisen toimintaympäristön luomiseksi ja ylläpitämiseksi. Näin ehkäistään myös mahdollisia väkivaltatilanteita. Aikuisten tehtävänä on tunnistaa väkivaltatilanteet ja puuttua niihin. Työtämme ohjaa lastensuojelulaki, mikä velvoittaa ammattihenkilöt ilmoittamaan sosiaalihuoltoon vakavista väkivaltatilanteista sekä uhrin että tekijän kannalta. Väkivalta on rikos. Fyysinen väkivalta luokitellaan rikoslaissa lievään pahoinpitelyyn, pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn. Lievä pahoinpitely tarkoittaa vähäistä pahoinpitelyä, josta ei seuraa fyysisiä vammoja. Pahoinpitely tarkoittaa tekoja, joilla tahallisesti aiheutetaan vamma tai sairaus. Törkeällä pahoinpitelyllä tarkoitetaan vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan aiheuttamista. Alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos. Huoltajilla on oman harkinnan mukainen mahdollisuus il Väkivalta koulussa on koulukiusaamista, joka voi ilmetä henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena, taloudellisena väkivaltana. Tärkeää on huomata, että myös väkivallalla uhkaaminen on väkivaltaa.
10 Fyysinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi lyömistä, potkimista, kuristamista, läimäytyksiä, puremista, tönimistä, sitomista, polttamista, hiuksista repimistä, esineiden heittelyä tai rikkomista, teräaseella uhkaamista ja sen käyttämistä jne. Henkinen väkivalta on pelottelua, nöyryyttämistä, nimittelyä, kiristämistä, halventamista, alistamista, nolaamista, kiusaamista, sosiaalista eristämistä jne. Seksuaalinen väkivalta on seksuaalista ahdistelua, nimittelyä ja vihjailua, vaatimista sopimattomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen, seksiin pakottamista, raiskaus jne. Taloudellinen väkivalta on muun muassa toisen rahojen luvatonta käyttöä, taloudellista hyväksi käyttöä, ja esimerkiksi taloudellinen itsenäisyyden riisto jne. Väkivallaksi katsotaan myös uhkaukset esimerkiksi internetissä, sanallinen tai kirjallinen uhkaus, tekstiviestein tapahtuva uhkailu ja puhelinhäirintä sekä tilanteet, joista toiselle on aiheutunut pelkoa. Myös nämä ovat rikoslain alaisia asioita. Väkivaltatilanteisiin puuttuminen Kun opettaja kohtaa koulussa aggressiivisen tai väkivaltaisen oppilaan, hän pyrkii rauhoittamaan ja selvittämään tilanteen. Henkilökuntaan kohdistuneesta väkivaltatilanteesta tai sen uhasta tulee tehdä läheltä piti -ilmoitus ja ilmoittaa viipymättä rehtorille tai apulaisrehtorille. Väkivalta- ja ahdistavat tilanteet tulee purkaa mieluiten työterveyshuollon henkilön kanssa. Tilanteen purku Koulussa tapahtuneesta väkivaltatilanteesta tai sen uhasta kirjoitetaan kirjallinen selvitys. Jokainen tapahtumassa osallisena ollut kirjoittaa oman selvityksensä. Kirjallisten selvitysten ja haastattelujen perusteella pyritään saamaan kokonaiskuva tapahtuneesta. Koululta tiedotetaan asiasta oppilaitten huoltajille. Jatkotoimenpiteistä päätetään koulun pedagogisessa tukiryhmässä. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: Lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille. Ilmoitus poliisille tapauksesta ennakkotietona (ei johda välttämättä tutkintaan.) Vanhemmille ilmoitetaan, mikäli koulu ilmoittaa asiasta poliisille. Kiusaamista tai väkivaltaa kokeneen oppilaan vanhemmat ratkaisevat tekevätkö rikosilmoituksen (velvoittaa poliisin tutkimaan). Tarvittaessa kutsutaan kaikki osapuolet huoltajineen koululle, jossa käydään tilanne vielä kerran lävitse ja mietitään mahdollista sovitteluratkaisua. Koululla seurataan osapuolten käyttäytymistä ja tiedotetaan oppilaiden koteihin, kuinka koulussa sujuu. Tarvittaessa tilanteessa mukana olleet ohjataan terveydenhuoltopalveluiden piiriin. Väkivallan ehkäisyyn, kohtaamiseen ja puuttumiseen paneudutaan mm. henkilökunnan koulutuksilla ja vanhempainilloissa.
11 Koulun henkilökuntaan kohdistuva väkivalta tai väkivallan uhka Koulun tulee olla turvallinen työpaikka myös aikuisille. Jos oppilas uhkaa sanallisesti tai fyysisesti, tai käyttää väkivaltaa koulun henkilökuntaa kohtaan, tulee rehtorille ilmoittaa väkivallasta tai sen uhasta välittömästi. Asiasta on hyvä tehdä ilmoitus työsuojeluun vähältä piti -ilmoituksella. Väkivaltaa kokenut työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Oppilaan huoltajiin tulee olla yhteydessä puhelimitse mahdollisimman pikaisesti. Poliisia on myös hyvä konsultoida tai tehdä suoraan rikosilmoitus. Väkivaltaisesti käyttäytynyt oppilas tulee ohjata tarvittavan tuen piiriin. LIPERIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1-9lk (Siv.ltk. 15.6.2015/ 47 ) Johdanto Eduskunta hyväksyi 17.2.2003 hallituksen lakiesityksen (HE 205/2002) koululakien muuttamisesta. Lakimuutokset velvoittavat koulutuksen järjestäjän laatimaan järjestyssäännöt. Perusopetuslakia muutettiin 1.1.2014 lähtien (29, 35, 35a, 36, 36a, 36d, 36, 36g sekä 36i ) ns. koulurauha asioita koskien. Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle, kouluyhteisön turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Järjestyssäännöt ohjaavat jokaista kouluyhteisön jäsentä vastuuseen päivittäisestä työskentelystä ja kasvattavat osaltaan oppilasta tulevaa elämää varten. Soveltamisala Näitä järjestyssääntöjä sovelletaan kouluaikaan ja koulualueeseen. Koulualueella tarkoitetaan niitä kiinteistöjä ja piha-alueita, jotka ovat koulun opetustiloina ja välituntialueina. Kouluajaksi käsitetään lukujärjestyksen mukainen työpäivä ja koulun vuosisuunnitelmassa hyväksytyt poikkeavat työajat. Järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulun järjestämissä opiskeluun välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa, vaikka ne järjestetään koulualueen ja / tai ajan ulkopuolella mm. leirikoulut ja koulun järjestämät retket. Toiminta koulualueella ja ajalla sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa 1. Oppilas saa poistua kouluaikana koulualueelta vain opettajan tai rehtorin erillisellä luvalla. 2. Jokainen kouluyhteisön jäsen käyttäytyy asiallisesti ja tekee omat tehtävänsä tunnollisesti. 3. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa siitä, että kaikissa tilanteissa vallitsee työrauha. 4. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen pitämään koulualueen ja muut koulun käytössä olevat alueet siistinä. 5. Oppilaan tulee osallistua opetukseen säännöllisesti. 6. Jos oppilas ei voi tulla kouluun, on huoltaja velvollinen välittömästi ilmoittamaan syyn luokanopettajalle tai luokanvalvojalle. Koulun tulee ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään oppilaan kolmantena
12 poissaolopäivänä, jos huoltaja ei ole ilmoittanut oppilaan poissaolon syytä. Peruskoulun tulee seurata oppilaan poissaoloja. 7. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen (3) päivän poissaoloon sen luokan oppilaalle, jonka valvonta hänelle kuuluu. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle luvan yli kolmen (3) päivän poissaoloon. Lupa anotaan kirjallisena. 8. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Oppituntien ulkopuolisessa toiminnassa noudatetaan erikseen sovittuja työaikoja. 9. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (412/74) mukaan. Vioittuneista tai rikkoutuneista välineistä on ilmoitettava välittömästi koulun henkilökunnalle. 10. Tupakkatuotteiden, nuuskan, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen, myynti ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. 11. Matkapuhelimen häiritsevä käyttö on kielletty kouluaikana. (Koulk 23.4.2009, 51) Seuraamukset oppilaalle rikkomuksista Seuraavat toimenpiteet on kirjattava ja niistä on tiedotettava huoltajalle mahdollisimman nopeasti: 1. Kasvatuskeskustelu PoL 35 on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen. Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan kasvatuskeskusteluun. 2. Perusasteella kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä erikseen sovittuna päivänä tai aikana enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään PoL 36. 3. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan poistaa oppitunnin tai koulun järjestämän tilaisuuden loppuajaksi. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tässä tapauksessa koulun rehtorin tulee tehdä kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta. PoL 36b. 4. Rehtori voi koulutyötä kohtuuttomasti häiritsevältä tai väkivaltaiselta tai toisten turvallisuutta uhkaavalta oppilaalta evätä oikeuden osallistua opetukseen ja liikkumiseen koulualueella perusopetuksessa enintään jäljellä olevan työpäivän PoL 36 ajaksi. 5. Opettaja tai rehtori saa tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit), hallinnassa olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat ja vaatteet päällisin puolin sellaisen kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. PoL 35e. 6. Opettaja tai rehtori voi ottaa myös muun opetusta häiritsevän esineen pois oppilaalta, jos oppilas ei sitä pyynnöstä anna. Esine tai aine palautetaan oppilaalle pääsääntöisesti oppitunnin tai koulupäivän päätyttyä. Lisäksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan
13 7. määrätä enintään kaksi tuntia jälki-istuntoa PoL 36 tai 8. antaa kirjallinen varoitus PoL 36. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, 9. oppilas voidaan sivistyslautakunnan päätöksellä erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. PoL 36. Ennen kohdissa 7. 9. kuvattujen rangaistuksen määräämistä on yksilöitävä teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kurinpitorangaistuksen (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen) antamista on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Käyttäytymisen ohjeistus Päivittäinen työskentely: Jokainen kouluyhteisön jäsen pyrkii käytöksellään luomaan positiivista ilmapiiriä koulussamme. Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja ja puhutaan asiallisesti. Kouluun pukeudutaan asiallisesti. Koulun sisätiloissa liikutaan kävellen. Ulkovaatteet ja päähineet säilytetään niille varatuissa paikoissa. Ulkokengät jätetään luokan ulkopuolelle. Koulupäivä alkaa päivänavauksella, joka kuunnellaan pääsääntöisesti luokissa. Jos oppilas myöhästyy, hän tulee luokkaan päivänavauksen päätyttyä. Tunneille saavutaan ajoissa kirjat ja opiskeluvälineet mukana sekä kotitehtävät tehtyinä. Lokeroilla käydään aamulla ja sisävälitunneilla. Jos välineet ovat lokerossa oppitunnin alkaessa, tulee Wilmaan unohdus-merkintä. Oppilaan omat tavarat ja koulun antamat opiskeluvälineet ovat koulussa oppilaan omalla vastuulla, eikä koulu vastaa niille sattuneista vahingoista. Jos myöhästymisiä on viisi (5), luokanvalvoja ohjaa oppilaan yhdessä sovittua ojentamispolkua eteenpäin. Ulkovälitunneille siirrytään ripeästi heti oppitunnin päätyttyä. Välituntipinnaamisesta seuraa koulun ohjeiden mukainen rangaistus. Tunneilla työskennellään opettajan ohjeiden mukaisesti muut huomioiden. Lunttaaminen on rangaistava teko. Kännykän sekä muiden teknisten välineiden käyttö on oppituntien aikana sallittu vain opettajan luvalla. Roskat laitetaan roskikseen ja koulun siisteydestä huolehditaan yhdessä. Lumipallojen heittely on sallittu ainoastaan sille osoitetulla alueella. Energia- ja muiden virvoitusjuomien tuominen kouluun on kielletty. Karkkien tms. herkkujen syöminen oppitunneilla on sallittu vain opettajan luvalla.
14 Läksyt: Oppilaan velvollisuus on tehdä hänelle annetut kotitehtävät. Opettaja merkitsee tehtävät taululle tai Wilmaan. Kolme (3) unohdusta saman oppiaineen läksyissä: alakoululla luokanopettaja teettää välitunnilla tai koulun jälkeen tehtävät ja yläkoululla määrätään läksytunti enintään kerran viikossa oppiaineestaan. Läksytunti on maanantaisin. Opiskeluvälineiden tai liikuntavälineiden unohduksissa noudatetaan yhdessä sovittua ojentamispolkua. Ruokailu: Ruokalaan mentäessä hatut ja huput otetaan pois päästä ja ulkovaatteet sekä reput ja laukut jätetään naulakkoon. Kengät pidetään jalassa. Ruokailussa käydään vain omalla vuorolla. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokalan siisteydestä huolehditaan yhdessä: tuolit nostetaan ylös ja astiat palautetaan niille varatuille paikoille. Poissaolot: Jos alakoulun oppilas joutuu sairastumisen tai jonkun muun syyn takia lähtemään koulusta kesken koulupäivän, hän pyytää luvan luokanopettajalta. Yläkoulun oppilas pyytää sairastumistapauksessa luvan kotiin lähtemiseen ensisijaisesti terveydenhoitajalta tai sitten luokanvalvojalta, rehtorilta, apulaisrehtorilta ja erityistilanteessa oppitunnin opettajalta. Mikäli oppilas on poissa huoltajien etukäteen pyytämällä vapaalla (esim. lomamatka), tulee oppilaan ennen poissaoloaikaa itse selvittää opettajien kanssa asiat, jotka hänen tulee tuona aikana itsenäisesti opiskella. Koulun omaisuus ja vahingonkorvaus: Oppilas on velvollinen korvaamaan tahallaan rikkomansa koulun omaisuuden, kuten vahingoittuneen tai kadonneen kirjan, cd:n, mp3-soittimen, ipadin tai muun laitteen. Oppikirjat ovat koulun omaisuutta, ja ne tulee säilyttää siistinä. Jos oppilas vahingoittaa jonkun toisen oppilaan tai aikuisen omaisuutta, hän on velvollinen korvauksiin vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Kiusaamistapaukset: Kiusaaminen on koulussamme kielletty. Kiusaamistapaukset selvitetään KiVa-kouluperiaatteiden mukaisesti. Kiusaamisesta tulee tehdä välitön ilmoitus kuraattorille ja luokanopettajalle, luokanvalvojalle tai apualaisrehtorille, ja he käsittelevät asian mahdollisimman pian. Mukana voi olla oman luokan laaja-alainen erityisopettaja, rehtori, opo tai koulun opettaja tai koulunkäynninohjaaja. Kirjaukset menevät kuraattorille. Kaikki kiusaamistapaukset ilmoitetaan kotiin. Tapauksesta voi seurata myös mahdollinen rangaistus. KiVa-tunnit pidetään yhdessä sovitusti 1lk, 4lk ja 7lk aikana. Kiusaamiskartoitus tehdään kaikilla luokilla 1-2 kertaa vuodessa. Luokanvalvoja/opo/erityisopettaja voi tarpeen vaatiessa teettää luokalla myös erillisen (nimettömän) kiusaamiskartoituksen.
15 Liikenne: Koulussamme noudatetaan liikennesääntöjä ja käytetään virallisia kulkureittejä. Polkupyörät ja mopot säilytetään niille osoitetuilla paikoilla. Pyöräily ja mopoilu on kielletty koulun piha-alueella. Koulumatkat: Oppilaat menevät heille osoitettuihin busseihin jonottaen rauhallisesti ja etuilematta. Jokaiselle oppilaalle on bussissa vain yksi paikka. Bussissa tervehditään ja kiitetään kyydistä. Linja-autoyhtiöiden omaisuutta kunnioitetaan ja bussit pidetään siistinä. Koulualueen edustalla oleva tunneli pidetään tyhjänä. Muuta: Jos oppilas tupakoi koulumatkalla, laittaa havainnon tehnyt opettaja/ohjaaja huoltajille asiasta ilmoituksen Wilmaan. HENKILÖKUNNAN, OPPILAIDEN JA HUOLTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA PEREHDYTTÄMINEN Koulun vakituiset opettajat lukevat ja kertaavat säännöt opettajan käsikirjasta. Uudet opettajat ja ohjaajat perehdyttää apulaisrehtori koulun toimintakulttuuriin ennen työsuhteen alkamista. Luokanopettajat ja luokanvalvojat käyvät nämä säännöt läpi oppilaiden kanssa ensimmäisenä koulupäivänä. Nämä säännöt ovat koteihin kirjallisena jaettavassa lukuvuositiedotteessa sekä koulun nettisivuilla https://peda.net/liperi/liperin-koulu KOOSTE: 16.6.2016 / Virpi Eronen
16 SEUDULLINEN OPS OHJEISTUS Kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttaminen Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Oppilaan kanssa käydään läpi, miten ja miksi oppilas on rikkonut koulun sääntöjä, sekä miten hänen tulisi toimia korjatakseen omaa käytöstään. Tilanteesta ja sen vakavuudesta riippuen mukana voi olla yksi tai kaksi opettajaa ja/tai rehtori. Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu järjestetään mahdollisimman pian tapahtuneesta, kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai ennen tai jälkeen koulupäivän. Keskustelu kirjataan sähköisesti oppilashallinnon ohjelmaan. Keskustelusta ilmoitetaan oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. Suositeltavaa on, että kasvatuskeskusteluun määrätty oppilas soittaa itse huoltajalle ja kertoo mitä on tapahtunut. Mukana oleva opettaja keskustelee myös huoltajan kanssa. Tieto kasvatuskeskustelusta voidaan toimittaa huoltajille myös kirjallisesti. Yhteydenoton tavoitteena on huolehtia siitä, että kodin ja koulun aikuisilla on tieto koulupäivän tapahtumista. Huoltajat voivat osallistua mukaan kasvatuskeskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tyypillisiä kasvatuskeskusteluun tulevia asioita ovat: - Toistuva oppituntien häirintä - Toistuva kotitehtävien laiminlyönti tai koulutehtävien unohtaminen - Toistuva myöhästyminen oppitunneilta - Lunttaaminen tai väärentäminen - Toisen omaisuuden varastaminen tai vahingoittaminen/turmeleminen - Tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan - Epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö - Luvaton koulualueelta poistuminen - Luvaton poissaolo oppitunneilta
17 - Tupakointi - Muu koulun sääntöjen rikkominen Jos kyseessä oleva rike on vakava, siitä voi seurata suoraan kurinpidollinen menettely. Kasvatuskeskustelu ei vapauta esimerkiksi vahingonkorvausvelvollisuudesta. Kasvatuskeskustelun yhteydessä on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa. Kiusaamistapaukset viedään KiVa-tiimin tai koulun kiusaamisesta vastaavan ryhmän käsittelyyn. Kasvatuskäytänteiden ja kurinpitotoimien käyttöä seurataan ja arvioidaan vuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä. KURINPIDOLLISET KEINOT Johdanto Perusopetuslain (POL 35 ) mukaisia kurinpitotoimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Kurinpitotoimenpiteet alkavat aina oppilaan kuulemisella. Oppilaalla on silloin mahdollisuus selittää toimintaansa, oikaista mahdollinen väärinkäsitys ja selvittää tapahtumaan johtaneet seikat. Kuuleminen tehdään aina mahdollisimman pian keskusteluun tai ojentamiseen johtaneen tapahtuman jälkeen. Vasta kuulemisen jälkeen otetaan yhteys osallisten huoltajiin. Kaikissa kurinpitotoimissa ja rangaistuksissa on huoltajille ilmoitettava asiasta. Kuitenkin vain kirjallisessa varoituksessa ja määräaikaisessa erottamisessa on huoltajille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen rangaistuksen määräämistä. Jälki-istunto Jälki-istunto on perusopetuslaissa määritelty kurinpitotoimi, jota käytetään pääsääntöisesti, jos kasvatuskeskustelu on jo käyty tai rike on vakava. Jälki-istunnon aikana voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Tehtäviä teettäessä huomioidaan, että ne ovat oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä oppilaan ikään - ja kehitystasoon. Muun muassa kirjallisten ja suullisten tehtävien tai harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien, esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien, teettäminen on mahdollista. Myös sosiaalisia - ja tunnetaitoja voidaan harjoitella ryhmämuotoisesti. Työrangaistukset eivät ole mahdollisia.
18 Jälki-istunnossa voidaan edelleenkin velvoittaa oppilas istumaan hiljaa. Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta. Jälki-istunto järjestetään aina kouluajan ulkopuolella ja istunto kirjataan sähköisesti oppilashallinto-ohjelmaan. Kirjallinen varoitus Kirjallinen varoitus annetaan, jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon saatuaan (POL 36 ). Määräaikainen erottaminen Määräaikainen erottaminen voidaan toteuttaa, mikäli oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon ja kirjallisen varoituksen saatuaan. Oppilas voidaan monijäsenisen toimielimen päätöksellä erottaa perusopetuksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Väkivaltaisen tai uhkaavan oppilaan vaarantaessa toisten turvallisuuden voidaan määräaikainen erottaminen panna täytäntöön ilman lainvoimaa. Ennen jälki-istunnon, kirjallisen varoituksen tai määräaikaisen erottamisen määräämistä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Lisäksi ennen kurinpitorangaistuksen antamista on huoltajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muun oppilasta koskevan ojentamisen vastuunjako Opettaja oppilaan huomauttaminen, nuhtelu, puhuttelu tms. oppilaan väliaikainen toiminnasta erottaminen (sivuun istumaan tms.) oppilaan kanssa käytävä kasvatuskeskustelu max. 2h (POL 35, tunnin aikana, tunnin jälkeen, koulupäivän jälkeen, dokumentoidaan) häiritsevän tai kielletyn esineen tai aineen poisottaminen (POL 36, dokumentoidaan) oppilaan tarkastaminen: oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole (POL 36, dokumentoidaan) luokasta poistaminen (POL 36, koululla valvontavelvollisuus, dokumentoidaan)
19 Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. jälki-istunnon määrääminen max. 2h (POL 36, oppilaan kuuleminen, rangaistuksen syyn yksilöinti oppilaalle, rangaistuksen kirjaaminen, voidaan teettää tehtäviä ja harjoituksia, dokumentoidaan) Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään (POL 36 ). Rehtori/apulaisrehtori puhuttelu tai kasvatuskeskustelu oppilaan poistaminen koulusta loppupäivän ajaksi (POL 36 ) kirjallinen varoitus (POL 36, yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys, huoltajien kuuleminen, rangaistuksen kirjaaminen), vaatii ensin jälki-istuntoja samasta aiheesta esim. häiriköinti, tottelemattomuus, sääntöjen noudattamatta jättäminen Monijäseninen toimielin/lautakunta määräaikainen erottaminen (POL 36, yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys, huoltajien kuuleminen, dokumentointi), lastensuojeluilmoitus Kurinpitokeinoja käytettäessä on noudatettava hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla. Seudullinen ohjeistus hyväksytty Liperin sivistyslautakunnassa 9.6.2016