Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011



Samankaltaiset tiedostot
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2014

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009, ennakko

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien taloudessa maltillinen kulukehitys vuonna 2016

Toimintojen yhtiöittäminen heikensi kuntien vuosikatetta vuonna 2015

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Henkilöstörahastot 2007

Henkilöstörahastot 2008

Kuntien talouden kulut kääntyivät laskuun vuonna 2017

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2013

Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 2. neljännes

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Kuntien talouden neljännesvuositilasto 2008, 1. neljännes

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2011

Kuntien talouden neljännesvuositilasto

Kuntien talouden neljännesvuositilasto

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2012

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Kuntien talouden neljännesvuositilasto

Kuntien talouden neljännesvuositilasto

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2010

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010

Kuntien taloudessa heikkenemisen merkkejä vuonna 2018

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2009

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Koulutuksen talous 2013

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Sijoituspalveluyritykset

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Velkajärjestelyt 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2011

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Yliopistokoulutus 2011

Verot ja veronluonteiset maksut

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Yliopistokoulutus 2011

Velkajärjestelyt 2011

Sijoituspalveluyritykset

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Koulutuksen talous 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Yliopistokoulutus 2017

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Transkriptio:

Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2002 2011* *) Tilinpäätösarviot Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, Helsinki 8.2.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011, miljoonaa euroa Kunnat Kuntayhtymät Yhteensä 2011 Muutos, % 2011 Muutos, % 2011 Muutos, % Tuloslaskelma: Toimintakate -24 703 5,2 631-1,9-24 073 5,4 + Verotulot 18 983 3,9 18 983 3,9 + Valtionosuudet 7 636 3,3 7 636 3,3 + Korkotuotot 246 8,6 14 82,5 259 11,0 + Muut rahoitustulot 272-10,9 10 12,1 282-10,2 - Korkokulut 256 22,1 97 15,5 354 20,2 - Muut rahoituskulut 81 122,5 31 2,8 112 68,4 = Vuosikate 2 096-15,0 526-3,4 2 622-12,9 Poistot ja arvonalentumiset 1 716 1,1 471 4,6 2 186 1,9 Investoinnit: Investointimenot yhteensä 3 470-7,8 665-73,0 4 135-33,6 Rahoitusosuudet investointimenoihin 160-33,5 19-22,6 179-32,5 Investointihyödykkeiden myyntitulot 618-74,3 25-0,1 642-73,5 Rahavarat, lainat ja antolainat: Antolainasaamisten lisäykset 354-73,6 34 75,9 389-71,5 Antolainasaamisten vähennykset 186 0,1 8 351,0 194 3,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 761-3,3 260-81,2 2 021-37,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 285 11,3 109-9,7 1 393 9,3 Rahavarat 31.12. 3 935-1,1 745-0,3 4 680-1,0 Lainakanta 31.12. 11 200 7,1 2 572 9,3 13 772 7,5 Lainasaamiset 31.12. 4 251 5,2 111 21,9 4 363 5,6 Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2 085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 956 euroa. Selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 158 kuntayhtymältä tammikuussa 2012 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. 2

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Manner-Suomen kuntien investointimenot, rahoitusosuudet investointimenoihin ja investointihyödykkeiden myyntitulot 2002 2011*...4 Liitekuvio 2. Manner-Suomen kuntayhtymien investointimenot, lainakanta ja vuosikate 2002 2011*...4 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston laatuseloste 2011...5 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Manner-Suomen kuntien investointimenot, rahoitusosuudet investointimenoihin ja investointihyödykkeiden myyntitulot 2002 2011* *) Tilinpäätösarviot Liitekuvio 2. Manner-Suomen kuntayhtymien investointimenot, lainakanta ja vuosikate 2002 2011* *) Tilinpäätösarviot 4

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston laatuseloste 2011 1. Tilastotietojen relevanssi Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto sisältää Manner-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä kerätyt arviot siitä, millaisiksi eräät tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen erät tulevat päättyneen vuoden tilinpäätöksessä muodostumaan. Tiedot kerätään tilastovuotta seuraavan tammikuun aikana, ts. jo ennen kuin tilinpäätökset ovat valmistuneet. Tilaston tiedot perustuvat siis osittain kunnan/kuntayhtymän talousjohdon arvioihin. Tilinpäätösarviotilasto ei sisällä tehtäväkohtaisia tietoja. Tietoja käytetään muun muassa kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa laadittavien kunnallistalouden kehitystä koskevien arvioiden pohjana niitä neuvotteluja varten, joita käydään Suomen Kuntaliiton ja valtiovallan kesken valtion budjetin kehyksistä. Tiedot ovat välttämättömiä myös kansantalouden tilinpitoa ja Euroopan Unionille tehtäviä kuntien taloutta koskevia laskelmia laadittaessa. Tilastokeskus kerää tilinpäätösarviot suoraan kunnilta ja kuntayhtymiltä yhteistiedonkeruuna Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa. Keskeisiä ohjeita ja luokituksia tilaston kannalta ovat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnille ja kuntayhtymille antamat yleisohjeet: yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta, yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista ja yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet ovat saatavissa pdf-muodossa Kunnat.net -palvelusta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilasto on kaikki Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät käsittävä kokonaistutkimus. Tilaston perusaineistona ovat kunnilta ja kuntayhtymiltä kootut arviot niiden edellisen vuoden tilinpäätöksistä: tuloslaskelmien mukaisista tuotoista ja kuluista, eräistä rahoituslaskelmien rahoituseristä sekä eräistä taseiden saamis- ja velkaeristä 31.12. Arviot kerätään erikseen kunnan/kuntayhtymän muun toiminnan ja "kunnan liikelaitos" -mallia noudattavien liikelaitosten osalta siten, että ne voidaan yhdistää arvioksi kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeisistä eristä. Tilastokeskus kerää tilaston perustiedot kunnilta ja kuntayhtymiltä www-lomakkeilla. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Koska tilinpäätösarviot tehdään kunnissa ja kuntayhtymissä ennen vuositilinpäätösten valmistumista ja siten perustuvat osittain kunnan/kuntayhtymän talousjohdon arvioihin, tiedot väistämättä poikkeavat jossain määrin tilinpäätöstiedoista. Kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien osalta tietoja voidaan pitää luotettavina. Näiden erien kohdalla tilinpäätösarvioiden ja lopullisen tilinpäätöstilaston ero koko Manner-Suomen tasolla on tyypillisesti alle prosentin luokkaa. Vuosikatteessa, joka on kunnan vuositulojen ja -menojen erotus, ero voi erän luonteesta johtuen olla tuntuvasti suurempi, jopa yli kymmenen prosenttia. Poistojen ja arvonalentumisien, investointimenojen ja pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja vähennysten kohdalla ero on yleensä 2-3 prosentin luokkaa, muiden erien kohdalla suurempi. Kuntien tilinpäätösarviot ovat selvästi tarkempia kuin kuntayhtymien tilinpäätösarviot. 5

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi. Tiedot kuntien ja kuntayhtymien varoista ja veloista ovat tilastovuoden viimeiseltä päivältä Tilinpäätösarvioaineisto valmistuu helmikuun alkupuolella. Tietosisällöltään vastaavat todellisiin tilinpäätöstietoihin perustuvat ennakkotiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden kesäkuun alkupuolella kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastojen kotisivulla. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Yhteenvedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioista julkaistaan tilastovuotta seuraavan helmikuun alkupuolella tilaston kotisivulla. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tietoja ei julkaista eikä niitä ole mahdollista saada tietopalveluna. Suomen Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö saavat kuitenkin yksikkökohtaiset tiedot sisäiseen käyttöönsä. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilinpäätösarviotilaston tietosisältö perustuu kirjanpitolautakunnan kunnille ja kuntayhtymille vahvistamiin sitoviin tilinpäätöskaavoihin, joten luokitusten suhteen tilasto ovat vertailukelpoinen tilinpäätöstilaston kanssa. Tilinpäätösarviot tehdään ennen varsinaisten tilinpäätösten valmistumista, joten kaikkia tilinpäätöksessä tehtäviä oikaisuja tms. (kuten sisäisten erien eliminointi) ei tilinpäätösarvioissa välttämättä ole mahdollista ottaa huomioon, mikä heikentää vertailukelpoisuutta. Tilinpäätösarviotilaston tarkoitus on antaa karkea yleiskuva kuntasektorin talouden kehityksestä edellisenä vuonna. Muihin käyttötarkoituksiin on syytä käyttää kuntien talous- ja toimintatilastojen tietoja. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Katso kohta 6. edellä. 6

Julkinen talous 2012 Lisätietoja Atte Virtanen 09 1734 3685 Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö kuntien.talous@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/til/kttp/index.html Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto 2011. Tilastokeskus. Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797 4305 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi