SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

1. Toimintakertomus Yhteenveto 2 1.1 Johdon katsaus 5 1.2 Vaikuttavuus 6 1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu 9 1.2.2 Tutkijanura kehittyy 13 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat 15 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat 18 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 26 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 28 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 30 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 31 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 32 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 33 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 33 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 34 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallintovirastossa 35 1.5.1 Henkilöstö 35 1.5.2 Työhyvinvointi 37 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen 38 1.5.4 Sairauspoissaolot 39 1.5.5 Vaihtuvuus 39 1.5.6 Työvoimakustannukset 39 1.6 Tilinpäätösanalyysi 41 1.6.1 Rahoituksen rakenne 41 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 42 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 43 1.6.4 Tase 45 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 47 1.8 Arviointien tulokset 47 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 48 2. Talousarvion toteutumalaskelma 49 3. Tuotto- ja kululaskelma 51 4. Tase 52 5. Liitetiedot 54 6. Allekirjoitukset 60 LIITE Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välisen tulossopimuksen liite päivitettynä siten, että se sisältää toteutumatiedot vuosilta 2011 2012 1

Yhteenveto Suomen Akatemian vuodesta 2012 Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita sekä lähestymistapoja etsivää tutkimusta, vahvistaa tutkimusalojen laajaa osaamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Akatemialla on keskeinen, selkeä ja arvostettu rooli suomalaisen tieteellisen tutkimuksen korkean laadun ja kansainvälisen tunnettuuden edistäjänä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen arvostuksen vahvistajana. Akatemia teki tutkimusrahoituspäätöksiä 327 miljoonan euron arvosta (vuonna 2011 341 miljoonaa euroa). Hakemuksia käsiteltiin 3 724, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 409. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen (1 374 vuonna 2011 ja 1 317 vuonna 2012). Akatemiahankehakijoista 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 prosenttia (Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 ja 17). Tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa rahoituksessa oli yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012 2017 ohjelmassa. Akatemialla oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa. Akatemia teki tutkimusohjelmien Ohjelmoitavat materiaalit (OMA), Ihmisen mieli (MIELI), Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA), Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS), Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) sekä Kestävä energia (SusEn) ohjelmiin rahoituspäätöksiä yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. Akatemia rahoitti 6,5 miljoonalla eurolla kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Akatemian rahoittama tutkimus on monimuotoista. Akatemian tutkimusrahoitus jakautui 61 tutkimusalalle yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille. Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä jatkoi tasaista kasvua, ollen 11 016. Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Akatemialla oli 262 akatemiatutkijan ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää (31.12.2012 yhteensä 303 tehtävää). Akatemiatutkijan määrärahaa hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna myönnettiin 144 uutta tutkijatohtorin rahoitusta (31.12.2012 yhteensä 618). Tutkijatohtorin määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011). Akatemia tuki tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjen liikkuvuussuunnitelmien toteuttamiseksi sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja. Akatemia rahoitti suomalaisia tutkijoita pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi Suomen ja valittujen yhteistyömaiden välillä. Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin (kaksi hakua), Kiinan (kaksi hakua) ja Korean tasavallan, Unkarin sekä Yhdysvaltojen kanssa. 2

Akatemiatutkijoiden menestys ERC StartingGrants -rahoituksessa oli 15 prosenttia kun muiden suomalaistutkijoiden oli vain 6 prosenttia. Noin puolet ERC -rahoituksen saaneista tutkijoista on Akatemian huippuyksiköissä. Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimintakertomusvuonna valmistui Suomen tieteen tila 2012 arviointi. Akatemian henkilöstö oli laajasti edustettuna merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä neuvottelukunnissa, komiteoissa ja työryhmissä. Akatemialla oli käynnissä 12 kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana 22 ulkomaista rahoittajaa 16 maasta. Yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa Akatemian tutkimusohjelmia. Rahoittajana oli myös yrityksiä. Akatemia ja Tekes tekivät yhteistyötä muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Akatemia oli vuonna 2012 aktiivisesti mukana 16 ERA-NET ja kahden INCO-NET verkoston toiminnassa. Osa ERA-NETeistä jatkoi niin sanottuina ERA-NET Plus -hankkeina, joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfrican vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushankehakuun. Osallistumispäätökseen vaikutti mm. usean kotimaisen toimijan hankeyhteistyö: ulkoministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Tekes, TEM ja UniPid. Akatemia osallistui aktiivisesti EU:n perustussopimuksen Artikla 185 mukaiseen Itämeren alueen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) 2010 2016 toteutukseen. Ohjelmassa erityinen painoarvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimushankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa 2012. Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enintään 3,8 miljoonalla eurolla. Akatemia osallistui aktiivisesti Science Europe organisaation toimintaan ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) toimintaan. Yhteistyötä tehtiin tiedepolitiikkaa, rahoittajayhteistyötä ja tutkimusrahoitusta koskevissa kysymyksissä. Akatemia järjesti SHOK- aihealueille suunnatun haun sekä järjesti vuoden 2011 SHOK-hausta rahoitusta saaneille tutkijatapaamisen. Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Akatemian toimintaa ja rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa, tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta, verkkolehdellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Kansainvälistä viestintää hoidettiin tiedottein ja uutiskirjein. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsivät muun muassa osteoporoosin uudet mittausmenetelmät, uusien muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä, ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset sekä Suomen tieteen tila. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla www.tietysti.fi kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. 3

Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu järjestettiin edellisvuosien tapaan tavoitteena herättää nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkijanuraan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden lopussa Akatemian hallintovirastossa työskenteli 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011). 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (esimerkiksi ERA- Netit) 1,9 henkilötyövuotta. Hallintoviraston voimavarat Hallintoviraston kokonaiskustannukset olivat 15,6 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) kattoivat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. 4

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tiede- ja tutkimuspolitiikassa vuotta 2012 leimasivat epävarmat taloudelliset näkymät. Julkisen tutkimusrahoituksen määrä pieneni. Suomen Akatemia teki rahoituspäätöksiä yhteensä noin 327 miljoonalla eurolla, mikä on noin 13 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Akatemian rahoitus pysynee samalla tasolla lähivuodet. Näkymä on samankaltainen muilla t&k-kentän julkisilla toimijoilla. Suomen Akatemian toiminnassa keskeinen osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten arviointi ja rahoituspäätösten teko. Akatemia sai yhteensä 3 724 hakemusta - luku ei sisällä kaksivaiheisten hakujen aiehakemuksia - ja teki 1 317 myönteistä rahoituspäätöstä. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti oli 17 prosenttia ja akatemiatutkijahakemuksissa 15 prosenttia. Luvut kertovat tutkimusrahoituksen kysynnän ja tarjonnan välisestä selvästä epäsuhdasta, joka varsinkin akatemiahankkeiden osalta voimistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Tutkimusrahoituksen jakamisessa on tärkeätä, että haettavana olevat rahoitusmuodot ovat tieteen kannalta mahdollisimman tehokkaita. Suomen Akatemian rahoitusmuodot uudistettiin viimeksi vuonna 2010, ja vuonna 2012 niihin tehtiin pieniä muutoksia. Tiede- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että Akatemian käyttämät instrumentit sopivat hyvin yhteen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustehtävien urajärjestelmien kanssa ja että tieteen tekijöiden ja rahoittajien vuoropuhelu on riittävän aktiivista. Vuoden 2012 aikana Akatemiassa vahvistettiinkin keskustelua yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusrahoitushakemusten laadukas arviointi on luonnollisestikin hyvin tärkeätä. Suomen Akatemiassa rahoituspäätökset perustuvat vertaisarvioinnin tuloksiin, ja yli 90 prosenttia käytetyistä asiantuntijoista on ulkomaisia. Arviointimenettelyjen kehittämistä jatketaan. Syksyllä valmistunut Tieteen tila 2012 -raportti kokosi yhteen koko tiedekenttää koskevia yleisindikaattoreita sekä eri tieteenalojen tutkijoiden työpajoissa työstettyjä tieteenalakohtaisia analyyseja. Tieteenala-arviointeja valmistui kaksi: fysiikka sekä ekologia ja evoluutiobiologia. Akatemia näkee erityiseksi haasteekseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tukemisen niiden uusien mahdollisuuksien toteuttamisessa, esimerkiksi tutkimuksellisessa profiloitumisessa ja tutkijanurajärjestelmien kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämisessä. Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuksen kannalta erittäin keskeisiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuoden 2011 lopulla kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnoinnin Suomen Akatemialle tehtäväksi. Akatemia asetti keväällä 2012 laajapohjaisen asiantuntijaryhmän, joka käynnisti tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivityksen. Tieteeseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Euroopan tiedepolitiikassa nähdään ihmiskunnan suuret haasteet erityisenä perusteena lisätä tieteellistä tutkimusta. Ihmiskunnan suurten haasteiden joukosta Akatemian hallitus on nimennyt Suomen kannalta keskeisiksi pohjoisen ilmaston ja ympäristön, kestävän energian, kulttuurien 5

vuoropuhelun, terveen arjen kaikille, oppimisen ja osaamisen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntymisen. Tällaisiin haasteisiin vastattaessa tieteellinen tieto ja ymmärrys ovat välttämättömiä. Heikki Mannila Pääjohtaja Akatemian johdossa tapahtuneet muutokset 2012 Professori Markku Mattilan viisivuotinen pääjohtajakausi päättyi 28.2.2012. Valtioneuvosto nimitti Suomen Akatemian pääjohtajaksi professori Heikki Mannilan. Tutkimuksesta vastaavan ylijohtajan Riitta Mustosen viisivuotiskausi päättyi 31.5.2012 (määräaikaisena 1.6.2012 31.8.2012). Akatemian hallitus nimitti tutkimuksesta vastaavaksi ylijohtajaksi professori Marja Makarowin. 1.2 Vaikuttavuus Tieteellisen tutkimuksen vaikutukset ilmenevät pitkän ajan kuluessa eikä ole yksinkertaista mitata ja arvioida tieteen vaikuttavuutta. Sama koskee tieteen rahoittajien toimia. Suomen Akatemia selvittää sekä tieteen että toimintansa vaikuttavuutta ja on mukana vaikuttavuuden arviointihankkeissa sekä itse vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden valintoihin. Tieteen tila 2012. Vuoden 2012 aikana valmistui kaksi Akatemian tilaamaa kansainvälistä tieteenalaarviointia. Sekä ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksen että fysiikan alan tutkimuksen arvioinnit sisälsivät runsaasti johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla on käyttöä niin Akatemiassa kuin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Toimintakertomusvuonna Akatemia sai valmiiksi Tieteen tila 2012 -arvioinnin. Sen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuutta. Toisessa osassa Akatemia arvioi tieteenaloittain tutkimuksen vahvuuksia ja parantamisalueita sekä esittää tieteenalakohtaisia kehittämissuosituksia. Kolmas osa sisältää temaattisen tarkastelun Suomen tieteen tilasta valituilla ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla. Arviointi esittää keskeisinä kehittämiskohteina muun muassa seuraavat: tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointiin panostaminen kansainväliseen ja kansalliseen liikkuvuuteen kannustaminen perustutkimuksen aseman turvaaminen, uudet avaukset ja riskitutkimus yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tukeminen. Tieteen tila 2012 -kartoitusprosessin tärkein vaihe oli tieteenalakohtaisten työpajojen ja pienryhmien työskentely: yhteensä 13 eri alan tutkijoista koostuvaa ryhmää analysoi alansa nykytilaa ja kehittämishaasteita. Työ tuotti humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen osalta runsaasti uusia oivalluksia. Tieteidenvälisyys ja monitieteisyys ovat lisääntyneet; usealla alalla kansainvälistyminen on vahvistunut sekä toiminnassa että julkaisukäytännöissä. Akatemia on käynnistänyt uuden tieteen tila selvityksen valmistelun. Uusi selvitys valmistuu vuonna 2014. 6

Suomalainen ekologia ja evoluutiobiologia sai kansainvälisessä arvioinnissa erinomaisen arvosanan. Se on maailmanlaajuista tieteellistä huipputasoa. Huipulla ja sen tuntumassa olevia tutkimusryhmiä on useita. Tehty tutkimus on tieteellisesti hyvin vaikuttavaa, ja tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ja hyödyntää paikallisessa yhdyskuntasuunnittelussa, globaalien suurten ympäristöongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Tietämystä käytetään Suomessa muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmassa METSOssa. Korkean tieteellisen tason syntymiseen on vaikuttanut tieteenalan jatkuva suosio Suomessa opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimusryhmiin on voitu rekrytoida erittäin motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita sekä jatkoopiskelijoita. Alan korkea taso näkyy myös ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suuressa määrässä. Tutkimusala on kokonaisuudessaan menestynyt erinomaisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen saamisessa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vuosina 2009 2011 Suomen Akatemia teki alan rahoituspäätöksiä 53,2 miljoonalla eurolla ja toimintakertomusvuonna 16,1 miljoonalla eurolla. Suomalaiset ekologit ovat myös saaneet merkittävää ulkomaista miljoonarahoitusta, esimerkiksi ERC:stä vuosina 2009, 2011 ja 2012. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta toteutti vuonna 2012 fysiikan tieteenala-arvioinnin tavoitteena selvittää Suomen fysiikan tutkimuksen kansainvälinen taso, sen eri osa-alueiden tasapaino sekä käytössä olevan tutkimusinfrastruktuurin taso ja mahdolliset tarpeet. Arvioinnin teki kansainvälinen arviointiryhmä keväällä ja arviointiraportti julkaistiin lokakuussa. Arviointipaneeli totesi, että fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa varsin korkea ja tutkimuskenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Suomalaisen fysiikan tutkimuksen pitäisi kuitenkin pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimuskohteita. Kansallisella tasolla Suomen pitäisi välttää lähes samanlaisen toiminnan rakentamista ja tukemista eri yksiköissä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki yliopistojen ja tutkimuslaitosten fysiikan laitokset sekä soveltuvin osin lähitieteiden tutkimusryhmät. Muita erityisteemoja. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi v. 2007 Suomen vesitutkimuksen tason korkeaksi ja esitti 11 suositusta koskien vesitutkimuksen rahoitusta, tutkijan uraa sekä vesitutkimuksen suuntaamista. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on systemaattisesti pyrkinyt edistämään esitettyjen suositusten toteuttamista. Vuonna 2008 toimikunta esitti valmisteltavaksi tutkimusohjelmaa aiheesta Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA). Valmistelussa otettiin arvioinnin suositukset huomioon ja erityisesti painotettiin vesiä koskevan monitieteisen tutkimuksen merkitystä. Akatemian hallitus myönsi ohjelmalle 11 miljoonaa euroa vuoden 2012 myöntövaltuutta ensimmäiseen hakuun. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valmisteli uuden temaattisen akatemiaprofessorin tehtävän, Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin. Akatemian perustaman presidentti Martti Ahtisaaren nimeä kantavan akatemiaprofessuurin toimialaksi määriteltiin kansainvälinen konfliktien hallinta. Tehtävään nimetyn professorin Jan Klabbersin (Helsingin yliopisto) tavoitteena on akatemiaprofessorikautenaan antaa panoksensa globaalin hallinnan etiikan kehittämiseen. Toimikunta valmisteli myös temaattisen Velka-haun. Haku on hyvä esimerkki tutkijayhteisöltä tulleesta ajankohtaisesta ideasta, joka toteutettiin ripeällä aikataululla. Monitieteisen suunnatun haun tutkimuskohteena on 7

velka ja velkasuhde ja niihin liittyvien tekijöiden taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, oikeudelliset ja sosiaaliset kytkennät. Toimikunta osallistui kansainvälisten tutkimusohjelmien suunnitteluun ja hakujen avaamiseen: humanistisen tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä edustava HERA-verkosto avasi Cultural Encounters -haun. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edistämiseen keskittyvä Norface-verkosto avasi Welfare State Futures - tutkimusohjelman haun. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta huomioi tieteen suurhankkeet rahoituspäätöksissään. Vuonna 2012 toimikunta rahoitti suuria kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten CERN, ESA, ESO, ESRF, IODP, ICDP, ITER ja MaxLab, hyödyntäviä akatemiahankkeita 6,5 miljoonalla eurolla. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti. Akatemia järjesti luonnontieteiden ja tekniikan toimikunnan aloitteesta yhteishankehaun National Research Foundation of Korean (NRF) kanssa Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisten nanotieteen sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan aloilta toukokuussa 2012. Rahoitusta myönnettiin yhteensä noin miljoona euroa neljälle kaksivuotiselle yhteishankkeelle, joista kaksi kuului nanotieteen ja kaksi tieto- ja tietoliikennetekniikan aloille. Terveyden tutkimuksen tulosten vaikutukset esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ovat selvästi osoitettavissa. Esimerkkinä terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuudesta vuonna 2011 päättynyt tutkijatohtorin hanke (Simo Saarakkala, Oulun yliopisto), jonka tulosten avulla kehitettiin diagnostiikkaa, jotta nivelrikko on mahdollista todeta entistä herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi yhteensä 3,5 miljoonaa euroa yhteispohjoismaiseen kliiniseen lääketieteelliseen potilastutkimukseen. Yhtenä rahoitettavista oli konsortio, jolle myönnettiin rahoitus tutkimukseen Pandemrix-rokotteen vaikutuksista narkolepsian puhkeamiseen. Hanke on yhteiskunnallisesti vaikuttava, sen tulosten avulla voidaan sekä parantaa rokotteiden turvallisuutta että selvittää narkolepsian syntymekanismeja ja siten mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittäminen. Hanke on myös erinomainen esimerkki pohjoismaisen yhteistyön konkreeteista hyödyistä Suomen ja Ruotsin potilaskortit yhdistämällä voidaan hankkia tarpeellinen potilasmäärä luotettavien tulosten saamiseksi. Indikaattorityö ym. tiedepoliittinen työskentely. Vuoden lopulla esiteltiin tutkimus- ja innovaationeuvostolle Akatemian ja Tekesin yhteistyönä toteuttama tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointihanke (VINDI). Hankkeen tuotoksena on myös valmistunut julkaisu Better results, more value, A framework for analysing the societal impact of research and innovation. Tekes ja Suomen Akatemia jatkavat vaikuttavuusindikaattorien kehittämistä ja siihen liittyvän osaamisen rakentamista. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra osallistuvat myös valtioneuvoston kanslian johtamaan tulevaisuusselonteon valmisteluun. SHOK-yhteistyö. Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla maamme strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Akatemia toteutti vuoden aikana keskittymien aloille kohdistuneen erityishaun 8 miljoonalla eurolla. Teemoja oli tällä kertaa kaksi: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä Metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. SHOKilta / SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimus- 8

hankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5). SHOKeihin liittyvää ja niiden alojen tutkimusta tuettiin kaikilla Akatemian rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Uudet tiedepoliittiset avaukset. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin kolme kehittämissuuntaa: yhteistyön parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan, tiedepoliittisen osaamisen vahvistaminen sekä tutkimusinfrastruktuurien kansallisen strategian päivitys. Suomalainen tiedejärjestelmä on kokonaisuus, ja siksi on tärkeätä, että tutkimuksen suorituspaikat (lähinnä yliopistot ja tutkimuslaitokset) ja tutkimuksen rahoittajat (ministeriöt, Akatemia ja Tekes) keskustelevat riittävästi. Toisena aloitteena on Akatemian tiedepoliittisen osaamisen parantaminen ja tämän osaamisen laajempi hyödyntäminen. Yhtenä keinona on kehittää tapoja, joilla Akatemiaan kertyvä tieto suomalaisen tutkimuksen tasosta saadaan paremmin opetus- ja kulttuuriministeriön ja tutkimuksen suorituspaikkojen käyttöön. Tulevia Tieteen tila selvityksiä ja tutkimusala-arviointeja on vuoden 2012 aikana lähdetty kehittämään tähän suuntaan. Kolmantena kehityssuuntana on tutkimusinfrastruktuurien kansallisen strategian hallinnointi, joka on vuoden 2012 aikana alkanut merkittävä tiedepoliittinen tehtävä. 1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Tutkimuksen korkeatasoisuus Akatemian rahoituksessa kilpailu on kovaa. Akatemiahankehaussa 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen; haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 prosenttia ja 17 prosenttia (kuvio 1). Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus oli 98 % vuonna 2012. % 100 80 60 40 Hakemusten määrästä Haetusta rahoituksesta 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 1. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa (aik. yleisessä tutkimusmäärärahahaussa) vuosina 2008 2012 (%) 9

Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Vuonna 2012 aloitti toimintansa viides Suomen Akatemian koordinoima huippuyksikköohjelma vuosille 2012 2017. Siinä rahoitetaan 15 huippuyksikköä yhteensä 45 miljoonalla eurolla ensimmäisenä kolmivuotiskautena. Lisäksi Akatemia käynnisti haun kuudenteen huippuyksikköohjelmaan vuosille 2014 2019. Hakuun saatiin 128 aiesuunnitelmaa, jotka arvioitiin kansainvälisillä asiantuntijoilla. Arviointien perusteella Akatemian hallitus päätti pyytää varsinaiset hakemukset 34:ltä aiesuunnitelman jättäneeltä huippuyksikköehdokkaalta. Hakemusten valmisteluprosessi jatkuu vuonna 2013. Käynnissä olevissa tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa oli vuonna 2012 rahoitettavina yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien 2012 2017 ohjelmassa. Huippuyksikköohjelmien rahoitukset ovat vuosien 2008 2013 ohjelmassa 56,3 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien 2012 2017 ohjelmassa 45 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Lisäksi vuonna 2012 käynnistettiin huippuyksikköohjelman 2006 2011 loppuarviointiaineiston kerääminen ja koostaminen. Saaduista tuloksista keskusteltiin huippuyksiköiden vuosiseminaarissa joulukuussa. Sama aineisto kerätään myös huippuyksikköohjelman 2008 2013 päätyttyä ja lopullinen ohjelmien arviointi toteutetaan molemmista ohjelmista yhdessä. Tutkimusohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa: - Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA (2012 2016) - Asumisen tulevaisuus ASU (2011 2015) - Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät (2010 2013) - lmastonmuutos vaikutukset ja hallinta FICCA (2011 2014) - Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE (2009 2012) - Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelma SALVE (2009 2012) - Kestävä energia SusEn (2008 2012)* - Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma KETJU (2006 2013) - Laskennalliset tieteet LASTU (2010 2015) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS (2010 2014) - Ohjelmoitavat materiaalit OMA (2012 2016) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2006 2013)* *) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Tutkimuksen monimuotoisuus Suomen Akatemia rahoittaa useimpien tieteenalojen tutkimusta (taulukko 1). Akatemian myöntämästä rahoituksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 2). 10

Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna 2011 2012 ( / %)* Rahoituspäätökset tutkimusaloittain 2011 2012 % % Arkkitehtuuri 307 712 0,1 % 0 0,0 % Elintarviketekniikka 8 420 0,0 % 239 998 0,1 % Energiatekniikka 2 693 690 0,8 % 4 282 082 1,3 % Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu 12 617 492 euroa) 35 976 515 10,7 % 30 140 989 9,3 % Geotieteet 8 353 709 2,5 % 11 300 511 3,5 % Kemia 10 891 429 3,2 % 11 293 844 3,5 % Kone- ja valmistustekniikka 2 147 771 0,6 % 1 381 218 0,4 % Laskennallinen tiede 2 714 983 0,8 % 2 415 054 0,7 % Lääketieteellinen tekniikka 2 541 587 0,8 % 315 807 0,1 % Matematiikka 10 276 879 3,1 % 9 646 773 3,0 % Materiaalitiede ja tekniikka 4 900 415 1,5 % 9 917 436 3,1 % Nanotiede- ja tekniikka 4 799 778 1,4 % 6 092 084 1,9 % Prosessitekniikka 4 798 270 1,4 % 2 720 403 0,8 % Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 978 650 0,6 % 584 110 0,2 % Sähkötekniikka ja elektroniikka 12 626 492 3,8 % 12 898 558 4,0 % Teollinen biotekniikka 2 912 633 0,9 % 1 217 822 0,4 % Tietojenkäsittelytieteet 16 100 302 4,8 % 7 953 578 2,5 % Tilastotiede 1 714 454 0,5 % 282 155 0,1 % Tuotantotalous 1 231 636 0,4 % 1 028 767 0,3 % Tähtitiede (ml. ESO:n jäsenmaksu 2 014 000 euroa) 3 434 589 1,0 % 4 787 228 1,5 % Ympäristötekniikka 1 502 327 0,4 % 2 378 138 0,7 % Biokemia, biofysiikka 5 087 525 1,5 % 4 250 813 1,3 % Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia 20 613 906 6,1 % 16 218 160 5,0 % Kasvibiologia 5 250 601 1,6 % 5 952 768 1,8 % Kehitysbiologia ja fysiologia 3 993 319 1,2 % 1 717 177 0,5 % Mikrobiologia 5 824 320 1,7 % 5 004 536 1,5 % Perinnöllisyystiede 4 487 112 1,3 % 2 975 446 0,9 % Solu- ja molekyylibiologia 9 692 653 2,9 % 10 822 523 3,4 % Systeemibiologia, bioinformatiikka 1 813 660 0,5 % 2 975 564 0,9 % Ympäristötiede 5 917 879 1,8 % 16 836 551 5,2 % Elintarviketieteet 2 243 289 0,7 % 1 761 340 0,5 % Maataloustiede 1 476 948 0,4 % 382 233 0,1 % Metsätieteet 2 318 488 0,7 % 1 618 868 0,5 % Biolääketieteet 28 340 723 8,5 % 23 106 231 7,2 % Eläinlääketieteet 487 695 0,1 % 0 0,0 % Farmasia 2 172 754 0,6 % 4 032 224 1,2 % Hammaslääketiede 0 0,0 % 430 939 0,1 % Hoitotiede 100 030 0,0 % 13 000 0,0 % Kansanterveystiede 4 522 620 1,3 % 5 702 083 1,8 % Kliiniset lääketieteet 12 928 035 3,9 % 6 661 702 2,1 % Liikuntatiede 1 294 830 0,4 % 289 941 0,1 % Ravitsemustiede 226 760 0,1 % 734 168 0,2 % Ympäristöterveyden tutkimus 1 414 852 0,4 % 383 000 0,1 % Neurotiede 7 893 026 2,4 % 9 324 278 2,9 % Ihmismaantiede 4 091 006 1,2 % 2 122 899 0,7 % Kansantaloustiede 3 062 010 0,9 % 2 359 881 0,7 % Kasvatustieteet 3 399 414 1,0 % 7 294 717 2,3 % Kehitystutkimus 484 075 0,1 % 2 633 603 0,8 % Liiketaloustiede 4 210 009 1,3 % 4 007 192 1,2 % Nais- ja sukupuolentutkimus 351 389 0,1 % 1 461 887 0,5 % Oikeustiede 4 432 641 1,3 % 6 105 341 1,9 % Psykologia 3 599 609 1,1 % 11 254 506 3,5 % Sosiaalitieteet 17 021 878 5,1 % 10 218 689 3,2 % Tieteentutkimus 237 859 0,1 % 0 0,0 % Valtiotieteet 2 201 088 0,7 % 3 982 935 1,2 % Viestintätieteet 1 595 844 0,5 % 2 466 685 0,8 % Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus 2 819 262 0,8 % 2 143 074 0,7 % Filosofia 4 387 990 1,3 % 5 163 089 1,6 % Historia ja arkeologia 7 578 886 2,3 % 6 158 156 1,9 % Kielitieteet 7 512 100 2,2 % 4 851 792 1,5 % Kirjallisuudentutkimus 2 176 024 0,6 % 1 475 710 0,5 % Muotoilun tutkimus 0 0,0 % 828 543 0,3 % Taiteiden tutkimus 3 348 161 1,0 % 2 028 018 0,6 % Teologia 2 845 274 0,8 % 4 342 448 1,3 % Yhteensä 335 367 785 100,0 % 322 969 265 100,0 % *) tämän lisäksi osoitettiin vuonna 2012 yhteensä 4 420 300 euroa: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten seurojen valtionavustuksiin (1 120 000 ), kansainvälisten tieteellisten konferenssien sekä kansallisten tieteellisten seminaarien tukemiseen (820 000 ), tutkimusohjelmien koordinointiin liittyviin kustannuksiin (891 000 ) ja tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon (576 000 ) sekä tutkimushankkeiden arviointikustannuksiin (1 013 300 ). Vastaaviin kohteisiin myönnettiin vuonna 2011 yhteensä 5 663 520 euroa. 11

Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2010 2012 2010 2011 2012 Yliopistot 266 964 626 280 922 228 263 121 826 Aalto-yliopisto 34 788 805 38 890 553 30 174 813 Helsingin yliopisto 90 738 941 102 194 613 105 303 527 Itä-Suomen yliopisto 22 424 530 17 110 971 15 963 689 Jyväskylän yliopisto 23 953 190 29 401 074 26 083 590 Kuvataideakatemia 254 550 Lapin yliopisto 656 860 1 130 972 885 782 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2 899 270 2 828 101 3 488 267 Maanpuolustuskorkeakoulu 3 800 Oulun yliopisto 17 028 220 18 389 120 18 204 471 Sibelius-Akatemia 312 400 946 007 Svenska handelshögskolan 1 367 010 1 322 850 Tampereen teknillinen yliopisto 11 571 980 11 906 617 11 971 955 Tampereen yliopisto 17 871 380 17 289 935 12 672 564 Teatterikorkeakoulu 807 510 62 170 Turun yliopisto 33 731 980 28 091 101 29 541 926 Vaasan yliopisto 1 580 710 949 083 610 300 Åbo Akademi 8 344 300 10 364 901 6 894 292 Yliopistosairaalat 3 101 690 2 064 742 2 009 225 Tutkimuslaitokset 24 550 258 26 915 184 27 695 491 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 467 060 Fysiikan tutkimuslaitos 318 000 Geodeettinen laitos 947 230 509 255 1 334 186 Geologian tutkimuskeskus 159 542 Ilmatieteen laitos 4 813 100 3 607 739 4 683 097 Kuluttajatutkimuskeskus 535 024 249 300 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 216 490 1 618 626 786 023 Metsäntutkimuslaitos 2 221 200 2 768 152 2 055 313 Mittatekniikan keskus 748 090 240 000 279 978 Pellervon taloustutkimus PTT ry 162 000 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 132 000 740 418 Suomen ympäristökeskus 3 188 780 1 797 829 4 611 768 Teknologian tutkimuskeskus VTT 6 209 180 10 396 779 8 465 122 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4 328 198 4 347 556 2 845 582 Työterveyslaitos 745 990 823 834 Ulkopoliittinen instituutti 1 060 18 686 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 352 746 436 000 Ulkomaiset organisaatiot 20 128 870 22 235 432 22 767 846 Rekisteröidyt yhdistykset/tieteelliset seurat 2 841 550 1 940 000 2 915 562 Ammattikorkeakoulut 330 000 946 913 11 100 Yritykset 405 000 1 538 643 2 648 626 Muut organisaatiot 4 547 710 4 468 163 6 219 889 Yhteensä 322 869 704 341 031 305 327 389 565 Tutkimusedellytykset Tutkimusinfrastruktuurit Vuonna 2011 toteutettiin suunnattu tutkimusinfrastruktuurihaku, jossa rahoitettiin vuonna 2012 yhteensä 6 450 000 euroa kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). 12

Akatemia toteutti syksyllä 2012 suunnatun tutkimusinfrastruktuurihaun (FIRI-2012), jota rahoitettiin (momentti 29.40.22) vuonna 2012 yhteensä 4,0 miljoonalla eurolla. Suunnattuun hakuun kutsuttiin 14 hanketta, jotka sisältyivät kansalliselle tiekartalle ja jotka edellyttivät kansainvälisen sitoutumisen vuoksi kiireellistä rahoitusta. 1.2.2 Tutkijanura kehittyy Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Ammattimaisen tutkijanuran tukeminen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Rahoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Akatemian tehtäviin ei enää kuulu tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen ja seuranta eikä päätöksenteko tutkijakoulupaikkahausta (OKM/35/592/2012). Tohtoriohjelmille jo myönnetyt rahoitukset jatkuvat rahoituskautensa loppuun. Vuoden 2012 lopussa oli 261 akatemiatutkijan tehtävää ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää. Toimintakertomusvuonna 144 henkilöä aloitti tutkijatohtorin kolmivuotisessa tehtävässä. Vuoden lopussa oli yhteensä 618 tutkijatohtoria. Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Tutkijatohtorin tehtävä -määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011) (Kuvio 2). % 100 80 60 40 Tutkijatohtorit 20 Akatemiatutkijat 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 2. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus hakijoista vuosina 2008 2012 (%) Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja on nyt 25 prosenttia Akatemian tutkijantehtävissä ja tutkimusrahoituksessa 13

naisten osuus on edelleen kasvanut: vuonna 2012 naisten osuus oli 38,4 prosenttia (37,3 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemianhankkeiden vastuullisista johtajista oli 29 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 22 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiaprofessorit 25 prosenttia, akatemiatutkijat 46 prosenttia ja tutkijatohtorit 55 prosenttia. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta rahoittamalla kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja (kahdeksan maan 14 organisaatiota). Vuonna 2012 allekirjoitettiin yksi uusi sopimus, Indical Council of Medical Researchin (ICMR) kanssa. Akatemia osallistui aktiivisesti 7. puiteohjelman Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hakujen tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC StartingGrants (StG) -haussa toiselle kierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin haastattelukoulutusta. Akatemia myönsi kannusterahaa yhteensä 1,4 miljoonaa euroa yhdelletoista hyvin menestyneelle, mutta edellisellä ERC-hakukierroksella rahoittamatta jääneelle tutkijalle. Suomeen on myönnetty 54 ERC-rahoitusta, joista 35 on nuorempien tutkijoiden ja 19 ansioituneempien tutkijoiden rahoituksia. Suomeen saatiin toinen Proof of Concept (PoC) -rahoitus tutkimusidean kaupallistamista varten. Vuonna 2012 Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin, Kiinan, Korean tasavallan, Unkarin ja Yhdysvaltojen kanssa. Japanin ja Kiinan kanssa oli kaksi hakua. Akatemia solmi uuden yhteishakuihin tähtäävän yhteistyösopimuksen Brasilian São Paulon osavaltion tutkimussäätiön FAPESPin kanssa. Akatemian neljänteen FiDiPro-rahoitusohjelman hakuun lähetettiin 43 aiesuunnitelmaa, joista toisen vaiheen hakuun jätettiin 26 suunnitelmaa. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalaisiin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa kymmenellä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden ajan. Uudet professorit sijoittuvat kuuteen eri yliopistoon ja he edustaen laajasti eri tieteenaloja. Syksyllä Akatemia osallistui muiden toimijoiden kanssa työpajan järjestämiseen, jossa teemana oli FiDiProhankkeiden käytännön ongelmat ja haasteet. Yli 70 henkilöstö-, talous- ja tutkimushallinnon edustajaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista eri puolilta Suomea pohti yhdessä, miten FiDiPro-tutkijoita ja -hankkeita voisi tutkimusorganisaatioiden tasolla tukea nykyistä paremmin. Työpajaan osallistuneet hallinnon asiantuntijat toivoivat saavansa aikaan yhteisen kansallisen käsikirjan FiDiPro-hankkeiden hyvän hallinnoinnin tueksi. Pohjoismainen yhteisaloite ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta (TFI) jatkui vuonna 2012. Akatemialla on edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Akatemia vaikutti merkittävästi viimeisen TFI-haun sisältöön ja muotoon. 14

1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Akatemia edisti tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa välittämällä median kautta tiedettä ja tutkimusta koskevia aiheita suurelle yleisölle. Tutkimuksen näkyvyys mediassa lisää sitä koskevaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Akatemian viestinnän esiin nostamat tutkimusaiheet ja tiedepoliittiset näkökulmat näkyivät hyvin mediassa. Akatemian seurannan mukaan mediassa oli 2 106 uutista tai muuta juttua tutkimuksesta ja tiedesekä korkeakoulupolitiikasta. Näistä 1 991 koski Akatemiaa. Eniten näkyvyyttä oli maakunnallisissa ja paikallisissa medioissa. Tutkimusaloista parhaiten julkisuutta sai kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, jonka osuus uutisoinnista oli kolmannes. Terveyden tutkimuksen osuus oli 19 prosenttia, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen 16 prosenttia sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen kymmenen prosenttia. Akatemian järjestämillä toimittajien tiedeaamiaisilla ja lehdistötilaisuuksissa nostettiin vuoden aikana esille tutkimusaiheita ja -tuloksia eri tieteenaloilta ja ajankohtaisiin päivänpoliittisiin keskusteluihin sopivia tutkijoiden näkökulmia. Mediassa kiinnostusta herättivät erityisesti uuden Venäjän tutkimuksen huippuyksikön tutkimus, osteoporoosin uudet mittausmenetelmät (Fotoniikka-tutkimusohjelma), ilmeitä tunnistavien robottien kehittäminen (Motive-tutkimusohjelma) ja uudenlaisen puheproteesin mahdollisuudet (LASTU-tutkimusohjelma). Tiedeaamiaisten ja tiedotustilaisuuksien lisäksi järjestettiin tapaaminen lääketieteen toimittajille. Akatemiaprofessorit ovat mediaseurannan mukaan näkyvimpiä tieteen puolestapuhujia ja saamiensa palkintojen seurauksena tieteen roolimalleja. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsi muun muassa osteoporoosin uudet mittausmenetelmät, uusien muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä (huippuyksikkö), ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset (Neuro-tutkimusohjelma) sekä Suomen tieteen tila. Akatemian tiedepoliittisista aiheista eniten panostettiin Suomen tieteen tila -arvioinnin tulosten julkistamiseen, missä onnistuttiin erinomaisesti. Muita hyviä aiheita olivat ekologian ja evoluutiobiologian sekä fysiikan tieteenala-arvioinnit. Uusi huippuyksikköohjelma aloitti vuoden 2012 alussa. Huippuyksiköiden viestintä sisälsi huippuyksikköesitteen sekä media- ja verkkoviestinnän. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehitettiin yhteistyötä huippuyksikköviestinnässä järjestämällä aiheesta miniseminaari ja keskustelutilaisuus. Tapaamisessa etsittiin yhteistyömahdollisuuksia ja käytäntöjä huippuyksiköiden näkyvyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Esimerkki tieteen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta on Akatemian järjestämä X Events seminaari, jossa pohdittiin, miten Suomi kohtaa ennakoimattomat globaalit mullistukset. Tutkimus toteutettiin Kansanvälisessä systeemianalyysin instituutissa (IIASA), Itävallassa, yhteistyössä Suomen Akatemian, Tekesin, Sitran sekä muutaman ministeriön ja liikeyrityksen kanssa. 15

Tekesin ja strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kanssa järjestettiin yhteistyössä kaksi mediatapaamista. SHOKeissa tehtävä tutkimus, sen tulokset ja tulevaisuuden näkymät houkuttelivat tilaisuuksiin lähes 20 toimittajaa. Tiede vetää yleisöä Akatemia tavoitti yleisötilaisuuksilla yhteensä 2 507 kävijää, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2011. Tiedepoliittisiin kutsutilaisuuksiin osallistui 1 625 vierasta. Akatemian tutkimuksen yksiköt järjestivät näyttävästi hakuun liittyvän Ask & Apply -informointi- ja neuvontakiertueen 16 yliopistokampuksella. Tilaisuuksiin osallistui yli tuhat kuulijaa. Kiertuetta ennen Helsingissä järjestettiin puolen päivän mittainen, englanninkielinen seminaari hyvän hakemuksen tekemisestä. Syyshaun ajaksi verkkoon avattiin Ask & Apply -keskustelufoorumi. Tutkijoita ja muita sidosryhmiä tavoitellaan myös avatulla Facebook-sivulla sekä Twitter-palvelulla. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä muiden tiedetoimijoiden kanssa ja osallistuu muiden järjestämiin laajoihin tiedetapahtumiin yhtenä mielenkiintoisena toimijana. Akatemia järjesti kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Lokakuussa Tampereella järjestettiin lukiolaisille suunnattu Tiedeviikko. Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea kolmetoista nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä 977 koululaista ja opiskelijaa. Tietobreikit saivat erinomaista palautetta niitä tilanneilta kouluilta. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. Sivuston kävijämäärä nousi 70 287 kävijään (45 272 vuonna 2011). Akatemian pääverkkosivuilla oli 299 273 eri kävijää; suosituimmat sivut koskivat perinteisesti hakumuotoja, hakemista ja päätöksiä sekä Akatemiaa. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Kansainvälisessä tiedepolitiikassa Akatemia osallistui intensiivisesti EU:n Horisontti 2020 -ohjelman valmisteluun. Akatemia oli kansallisesti vastuussa EU:n 7. puiteohjelman kahdeksasta osa-alueesta. Akatemian virkamiehet toimivat alueiden komiteoissa varsinaisina komiteajäseninä ja asiantuntijoina sekä näiden osien kansallisina vastuuhenkilöinä. Akatemia toimi myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason ryhmässä. Lisäksi Akatemia edusti Suomea viiden Joint Programming -aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja oli aktiivisesti mukana neljässä muussa aloitteessa kansallisen tukiryhmän jäsenenä. Akatemian henkilöstöä toimi keskeisillä rooleissa EU:n tutkimuspolitiikassa ja -hallinnossa: puheenjohtajana EU:n jäsenmaiden ja komission yhteisessä foorumissa (Strategic Forum of International Science and Technology Cooperation), jonka tehtävänä on edistää EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä, ja hallintoneuvoston jäsenenä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT). Akatemian virkamiehet osallistuivat ERA-NET-, INCO-NET- ja NORIA-NET-toimintaan, Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ESFRIn) ja European Research Infrastructures (ERIC) komitean sekä tutkijaliikkuvuusverkosto EURAXESSin toimintaan. Akatemia oli edustettuna NordForskin hallituksessa sekä useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa ja verkostoissa kuten Science Europessa, Euroopan tiedesäätiössä (ESF), COSTissa, Yliopistollisessa Euroop- 16

pa-instituutissa (EUI), Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN), Ydinfysiikan kansainvälisessä kiihdytinlaboratoriossa (FAIR), Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) ja -konferenssissa (EMBC), OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeohjelmissa ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Akatemia osallistui Euroopan ja Intian väliseen tutkimus- ja innovaatiokonferenssiin Brysselissä. Kutsutilaisuuteen osallistui noin 250 tutkijaa tai tutkimuksen rahoittajaa noin 20 eurooppalaisesta maasta ja Intiasta. Yhteistyöaiheiden käsittelyn (ympäristö, biotalous, terveys, energia ja liikenne sekä ICT) lisäksi saatiin tietoa onnistuneista Euroopan ja Intian bi- tai multilateraaliyhteistyöhankkeista ja yhteistyön toimintatavoista. Temaattisissa sessioissa Suomi profiloitui erityisesti biotalous- ja terveyssessioissa. Konferenssissa sovittiin Euroopan ja Intian välisen TKI-yhteistyön aiheista. Akatemiassa vieraili 42 ulkomaista delegaatiota 29 maasta (43 delegaatiota 35 maasta vuonna 2011). Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) tutkimusohjelma järjesti temaattisen tutkijaseminaarin tutkimuksen eettisistä kysymyksistä. Lasten ja nuorten tutkimuksen aihepiiriin ja menetelmien valintaan liittyy erityisiä eettisiä kysymyksiä ja tulkintaongelmia. Vuosi 2012 oli Kansanterveyden haasteet (SALVE) tutkimusohjelman viimeinen toimintavuosi. Päätösseminaarin yhteydessä julkaistiin myös SALVE-ohjelman tutkijoiden kirjoituksista toimitettu kirja Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) tutkimusohjelma ja Akatemian viestintäyksikkö osallistuivat ja yhdessä suomalaisten ministeriöiden, vesikoordinaation ja yritysten kanssa Suomen messuständille maailmanlaajuisessa vesialan tapahtumassa The Sixth World Water Forum 2012, Ranskassa. Akatemian osallistuminen tuotti runsaasti kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä. Tutkimusohjelman tulevien tulosten leviämisen ja hyödyntämisen kannalta osallistuminen vesitapahtumaan arvioidaan erittäin onnistuneeksi investoinniksi. Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelman loppuarvioinnissa näkökulmina ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, medianäkyvyys ja alan tutkimusaiheiden ennakointi. Ohjelman arviointi käynnistyi toukokuussa ELVIRA- tulevaisuustyöpajassa, jossa visioitiin alan tutkimusnäkymiä vuodelle 2050. Loppuarviointiraportti valmistuu 2013. Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE)-tutkimusohjelma järjesti Helsingissä yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin Tila-ohjelman kanssa seminaarin teemasta Ikääntyneiden asuminen Suomessa. Tapahtuma liittyi ympäristöministeriön julkaisemaan ehdotukseen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi. Akatemia on osallistunut Itämeren alueen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) 2010 2016 toteutukseen. Ohjelma on EU:n perustussopimuksen 185 artiklan mukainen ohjelma, jonka rahoitukseen osallistuvat Itämeren alueen keskeiset tutkimus- ja innovaatiorahoittajat ja EU:n komissio. Akatemialla on edustus ohjelman johtoryhmässä. Ohjelman strategisessa vaiheessa 2010 2012 muotoiltiin ohjelman hakuihin tarvittavat asiakirjat, ohjeet ja toimintatavat. Ohjelman strategisen tutkimusagendan tavoitteena on tukea korkealaatuisen tutkimuksen avulla EU:n Itämeristrategian ja HELCOMin Itämeren suojeluohjelman toteutusta. Ohjelma on monikansallinen, monitieteinen ja tieteidenvälinen, erityinen painoarvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimus- 17

hankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa 2012. Ennakkotietojen mukaan hakuun osallistui 87 konsortiota, joissa oli yhteensä 691 partneria. Suomalaiset partnereita oli 112 67 konsortiossa. Suomen Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enintään 3,8 miljoonalla eurolla. Akatemia on edistänyt tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta Akatemialle tehtävään tutkimusrahoitushakemukseen tulee sisältyä tutkimushankkeen aineistonhallintasuunnitelma, jossa kerrotaan miten tutkimushanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja, mitkä ovat hankkeen käyttämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet sekä miten tutkimushankkeen tuottamia tai tutkimusinfrastruktuurien avulla tuotettuja tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja mahdollistaa niiden myöhempi käyttö. Akatemia suosittelee, että Akatemian rahoittamat tutkijat julkaisevat tutkimusartikkelinsa Internet-tietoverkon avoimissa tiedejulkaisuissa silloin, kun alalla on valittavissa julkaisuja, jotka ovat perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia ja sähköisessä muodossa tai Artikkeli tallennetaan avoimesti saatavilla olevaan sähköiseen arkistoon, ellei sitä ole julkaistu avoimessa verkkojulkaisussa. Kaikista julkaistuista tutkimusartikkeleista tallennetaan rinnakkaiskopiot suomalaisiin avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin. Akatemia myös suosittelee, että Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet luovuttavat hanketta varten kokoamansa yhteiskuntatieteellisen aineiston Tampereen yliopistossa sijaitsevan yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) käyttöön sekä kieliaineistot saatetaan muiden tutkijoiden käyttöön FIN-CLARIN-järjestelmän kautta. 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö ja tutkimushallinnon kansainvälisyys Vuonna 2012 käynnissä olevista Akatemian tutkimusohjelmista neljää rahoitti yhdeksän kansallista rahoittajaa. Neljä julkista ja viisi yksityistä rahoittajaa osallistui Akatemian tutkimusohjelmiin omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä ja kolme ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vuonna 2012 tehdyissä tutkimusohjelmien rahoituspäätöksissä on kahden SHOKin aihealueisiin liittyviä tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmien johtoryhmissä on SHOK:ien edustajia. Akatemia perusti yhden uuden temaattisen tutkimusverkoston energiatutkimukselle. Toiminnassa on lisäksi kaksi temaattista tutkimusverkostoa ilmastonmuutos- ja materiaalitutkimuksessa sekä Venäjä-toimintaohjelma. Verkostot vahvistavat Akatemian strategisesti valitsemien tutkimusalojen toimintaa sekä lisäävät niiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tutkimuksen roolia yhteiskunnan suurien haasteiden ratkaisijana. Verkos- 18

toilla haetaan myös Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämistä julkisessa päätöksenteossa. Vuonna 2012 Akatemialla oli käynnissä kaksitoista tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana kaksikymmentäkaksi ulkomaista rahoittajaa kuudestatoista maasta (kuvio 3). Lkm 25 Lkm 25 20 20 20 22 22 15 15 15 17 10 7 5 3 1 10 5 6 8 9 10 12 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kansainväliset ohjelmat Muut ohjelmat Ulkomaiset rahoittajat Kuvio 3. Akatemian kansainvälinen rahoitusyhteistyö tutkimusohjelmissa: tutkimusohjelmien ja ulkomaisten rahoittajien lukumäärä vuosina 2008 2012 Esimerkiksi Kestävä Energia (SusEn) ohjelmassa on eurooppalaista rahoitusyhteistyötä seuraavien rahoittajakumppanien kanssa: Islanti (Orkustofnun), Luxemburg (FNR), Norja (RCN), Puola (MSHE), Ruotsi (STEM), Saksa (PTJ), Tanska (DASTI) ja pohjoismainen rahoittajaorganisaatio Nordic Energy Research (NER). ERA- Net-yhteistyötä jatkettiin LASTU-, OMA- ja FICCA -ohjelmissa. Vuonna 2012 tehtiin rahoituspäätöksiä tutkimusohjelmille yhteensä 41,3 miljoonalla eurolla. Uudet tutkimusohjelmat Ohjelmoitavat materiaalit (OMA) -ohjelman rahoituspäätökset yhdeksälle konsortiohankkeelle ja viidelle yksittäiselle hankkeelle (yhdeksän miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelmaan liitetystä ERA-NET-RUS - hausta rahoitettiin kuutta konsortiota yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla. Ihmisen mieli (MIELI) rahoituspäätökset neljälle konsortiolle ja kahdeksalle yksittäiselle hankkeelle (kymmenen miljoonaa euroa) Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) rahoituspäätökset kymmenelle konsortiolle ja kahdelle yksittäiselle hankkeelle (10,9 miljoonaa euroa). Lisäksi ERA-NET New Indigon vesiaiheisessa haussa osoitettiin 100 000 euroa verkottumisrahaa kahdelle konsortiolle, jotka liitettiin AKVAohjelmaan. Käynnissä olevat tutkimusohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -ohjelman rahoituspäätökset kolmelle konsortiolle ja seitsemälle yksittäiselle hankkeelle (5 miljoonaa euroa), teemahaku lasten ja nuorten syrjäytyminen 19

Kestävä Energia (SusEn) ohjelman rahoituspäätökset kahdeksalle konsortiolle (3,3 miljoonaa euroa), kansainvälinen haku Brasilian CNPq:n kanssa Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) ohjelman rahoituspäätökset kuudelle yksittäiselle hankkeelle ja yhdelle konsortiolle (kaksi miljoonaa euroa), kehitystutkimuksen haku yhdessä UM:n kanssa Vuonna 2012 julkistettiin Valta Suomessa (VALTA)-, Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU)- sekä Liiketoimintaosaaminen (LIIKE2) -tutkimusohjelmienloppuarvioinnin raportit ja toteutettiin Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) sekä Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) ohjelmien loppuarvioinnit. Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) -tutkimusohjelmaa kansainvälinen asiantuntijapaneeli piti onnistuneena. Ohjelma vahvisti prosessitekniikan ja kemian perustutkimusta, mikä edisti uusien sovellusalueiden syntyä ja alan kilpailukyvyn kehittämistä. Ohjelma tuki monitieteisten tutkimusryhmien muodostumista ja yhteistyön syventämistä eri ryhmien ja tutkimusalojen välillä. Tutkijankoulutus oli aktiivista ohjelman aikana. Paneelin mukaan monet tutkimusohjelman hankkeista onnistuivat saavuttamaan erinomaisia tieteellisiä tuloksia, jopa läpimurtoja. Useissa projekteissa syntyi merkittäviä tuloksia myös teollisuuden käyttöön. Arvioinnin mukaan Suomella on ihanteelliset mahdollisuudet tulla johtavaksi biojalostamoiden kehittäjäksi maailmassa. Edellytykset tähän syntyvät korkealaatuisen alan osaamisen, tutkijoiden laadun ja monitieteisten tutkimusryhmien ansiosta sekä metsäraaka-aineiden hyvän saatavuuden ja alan teollisuuden ansiosta. Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma (LIIKE2) onnistui ohjelmaa arvioineen asiantuntijapaneelin mukaan saavuttamaan erinomaisia tuloksia sekä tieteellisesti että tutkijankoulutuksessa. Tutkimushankkeet olivat innovatiivisia tutkimuksen painotuksen ja tieteidenvälisyyden kannalta, samoin tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat sekä laadullisesti että määrällisesti hyviä. Tutkimusohjelmaan valituissa hankkeissa tehty tutkimus on lisännyt ymmärrystä ja tietoa yritysten liiketoimintaosaamisesta. Ohjelman aikana tehtiin paljon kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Akatemia on tehnyt yhteistyötä Tekesin ja Japanin JST:n kanssa (Japan Science and Technology Agency). Kolmen rahoittajan yhteisiä hankehakuja on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Temaattisia yhteishakuja järjestetään toistaiseksi vuoteen 2014 saakka. EU:n 7. puiteohjelman terveysteemassa toimitaan yhteistyössä Tekesin kanssa. Erityisesti Horisontti2020- puiteohjelman suunnittelua on tehty aktiivisena yhteistyönä. Suunnattua rahoitusta energiatehokkuuden tutkimukseen Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntasi rahoitusta energia-alan perustutkimuksen hankkeille, joissa tutkitaan energian loppukäyttöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiatehokkuus on keskeinen teema myös useiden SHOKien tutkimusohjelmissa. Rahoituksen suuntaamisella tuettiin SHOKien toimintaa perustutkimusalueella. Kaksi haussa rahoitettua hanketta kuului SHOKien (FIMECC ja Metsäklusteri) tutkimusohjelmiin. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen ja Kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksen toimikunnat yhdessä suuntasivat rahoitusta kestävän talouden tutkimiseen yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Hankkeiden edellytettiin 20

tarkastelevan eri vaihtoehtoja luonnonvarojen kestävälle käytölle, erityisesti talouden ohjauksen, säätelyn ja korjausmekanismien kannalta. Toimikunnat halusivat tällä toimenpiteellä erityisesti tukea tieteidenvälistä tutkimusta. ERA-NET ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelmissaan rahoittamia kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joiden tavoitteena on kehittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistyötä. Ne ovat vakiinnuttaneet asemansa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä. Komission rahoituksen jälkeen ERA-NET -verkostot toimivat omina rahoitusverkostoinaan tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming). Akatemia oli vuonna 2012 mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana observoijana 16 ERA-NET tai ERA- NET plus verkostossa sekä partnerina kahdessa INCO-NET -hankkeessa. ERA-NET Plus - hankkeissa - Euroopan komissio rahoittaa tutkimushankkeita yhdessä jäsenmaiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Akatemia on rahoittanut vuosina 2007 2012 järjestettyjen ERA-NET-hakujen rahoitetuissa konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä 31.12.2012 mennessä yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 suomalaisia tutkijoita rahoitettiin ERA-AGE, ERA-NET NEURON ja ERA-NET RusERA_NET- hankkeissa. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfrican vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushankehakuun InterfacingChallenges (Yhteiset haasteet). Osallistumispäätökseen vaikuttivat mm. ulkoministeriön hakua varten Akatemialle hankehakuun allokoimat 150 000 euroa sekä yhteistyömahdollisuus Suomen Kulttuurirahaston kanssa. Tekes osallistuu ERAfrican samanaikaisesti järjestämään rinnakkaishakuun Renewable Energy. ERAfrican suomalainen jäsen on työ- ja elinkeinoministeriö, jota käytännössä edustaa UniPid. 21

Taulukko 3. Suomen Akatemian osallistuminen ERA NET ja INCO-NET hankkeisiin vuonna 2012 Akronyymi ERA-NET Käynnissä/ SA:n osallistuminen BONUS Plus BONUS 185 Bonus Plus Joint Baltic Sea Research and Development Programme 2007-2011 2010-2016 CIRCLE 2 Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe 2010 2014 ERAfrica A Consolidated European Approach to Collaborating with Africa 2012 2017 ERA-AGE 2 European Research Area in Ageing 2009 2012 ERA-LEARN ERA-LEARN2 ERA-NET NEURON ERA-NET NEURON 2 Supporting the ERA NET Learning Platform by creating a toolbox for the ERA Supporting the ERA-NET Learning Platform: expanding application of the ERA-NET toolbox to a broader trans-national coordination community Network of European Funding for Neuroscience Research Network of European Funding for Neuroscience Research Linking Russia to the ERA: Coordination of MS/ AC S&T programmes towards 2010-2011 2011-2013 2007 2011 2012 2015 ERA.Net RUS and with Russia 2009-2013 Development and Coordination of Synthetic Biology in the European Research ERA-SYNBIO Area 2012 2014 ERASysBio Plus ERASysBio Plus 2010 2013 HERA 2 Humanities in the European Research Area 2012 2016 MATERA Material Science and Engineering in Europe 2005 2011 MATERA Plus ERA-NET Plus on Materials Research 2009 2013 NanoSci-ERA Plus NanoSci-ERA Plus 2008 2013 New Indigo ERA-NET Initiative for the Development and Integration of Indian and European Research 2009-2013 NORFACE 2 NORFACE-II SA NORFACE Plus New Opportunities for Research Funding Co-operation in Europe A Strategy for Social Sciences NORFACE-II Support Action Norface Plus - Migration in Europe 2010 2014 2011 2013 2011 2013 Pathogenomics Trans-European cooperation and coordination of genome sequencing functional genomics of human-pathogenic microorganisms 2004 2012 WoodWisdom-Net 2 WoodWisdom-Net Plus Networking and Integration of National Programmes in the Area of Wood Material Science and Engineering in the Forest-based Value Chains 2009 2012 2012 2015 EECA INCO-NET CooperationNetwork for Eastern European and Central Asian Countries 2008 2012 EULARINET-INCO- NET Latin America Research and InnovationNETworks 2009 2012 Esimerkki: ERA-NETRUS:n yhtenä osana järjestettiin T&K-pilottihaku, jonka tavoitteena on luoda pitkäjännitteistä tutkimusyhteistyötä EU:n jäsen- ja liitännäismaiden ja toisaalta Venäjän välille. Eräänä tavoitteena on myös luoda kestävä yhteisrahoitteinen ohjelmamalli EU: n ja Venäjän ohjelmaomistajien käyttöön. Pilottihaussa oli neljä pääteema-aluetta: Innovative materials and cutting edge technological processes, Environmental research and climatic change, Research on serious human health problems ja Contemporary socioeconomic studies. Suomalaisryhmiä oli haussa mukana yhteensä 44 hankkeessa. Kuudessa rahoitusta saaneessa tutkimuskonsortiossa on suomalainen tutkimusryhmä. Kahta konsortiota koordinoi Suomessa työskentelevä professori. Akatemia osoitti hakuun 1 041 300 euroa. Hankkeiden rahoitukseen saatiin myös INTAS-rahaa, joka jaettiin jokaiselle hakuun osallistuvalle organisaatiolle sen omaa rahoitusosuutta suhteellisesti vastaava määrä. Akatemian saama INTAS osuus on 282 560 euroa, jolla rahoitetaan suomalaisia hankkeita Akatemian oman rahoituksen ohella. Rahoitetut suomalaishankkeet liitettiin osaksi Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit-tutkimusohjelmaa. 22

NORIA-NET toiminta Pohjoismaisen tutkimusneuvosto NordForsk käynnistämät ja jo päättyneet yhteistyöhankkeet ovat olleet menestyksekkäitä aloitteita laajemmalle yhteistyölle; (esimerkiksi escience, Nordic Research Infrastructure Network). NordForsk käyttää NORIA-net -konseptia strategisten linjaustensa taustoitustyössä ja toteuttajana. Uusin NORIA-net on arktisen alueiden tutkimusohjelman valmisteluun käynnistetty NORIA-netArctic. Akatemia on mukana aloitteessa, joka toimii suoralla NordForskin rahoituksella noin vuoden ajan ennen varsinaisen tutkimusohjelman aloittamista. Science Europe ja Euroopan Tiedesäätiö Euroopan Tiedesäätiön (ESF) toiminta supistui vuoden 2012 aikana edelleen merkittävästi. Akatemia on edelleen ESF:n jäsen ja aktiivisesti mukana ESF:n toiminnan kaikilla sektoreilla. Akatemian toimikunnat ovat osallistuneet yhteensä 24 ESF:n käynnistämään EUROCOREStutkimusohjelmaan rahoittaen konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä. Yhteensä hankkeita on rahoitettu noin 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi toimikunnat rahoittivat noin 40 ESF:n käynnistämää tutkimusverkosto-ohjelmaa (Research Networking Programme). Akatemian rahoitus verkostoohjelmille on vuositasolla yhteensä noin 300 000 euroa. ESF ei käynnistänyt vuoden aikana uusia tutkimus- (EUROCORES) ja verkosto-ohjelmia (Research Networking Programmes). Taulukko 4. Akatemia on rahoittanut EUROCORES-tutkimusohjelmissa mukana olevia suomalaisia tutkijoita vuonna 2012 Better Analyses Based on Endangered Languages, BABEL 2009 2012 Ecological and Evolutionary Functional Genomics, EuroEEFG 2010 2012 Ecology of Plant Volatiles, from Molecules to the Globe, EuroVOL 2011-2013 European Collaborative Research Projects, ECRP 2001 > European Comparisons in Regional Cohesion, Dynamics and Expressions, EuroCORECODE 2010 2012 Functional Genomic variation in the epilepsies, EuroEPINOMICS 2011-2013 Higher Education and Social Change, HESC 2009 2012 How cells shape and utilize their membranes, EUROMEMBRANE 2009 2012 Maximizing the Impact of Graphene Research in Science and Innovation, EuroGRAPHENE 2010 2012 Akatemia on osallistunut kymmeneen ESF:n jäsenorganisaatioiden yhteistyöfoorumiin. Vuonna 2012 julkaistiin muun muassa raportit Evaluation of the publicly funded research -foorumin työstä. Foorumi käsitteli ja kartoitti parhaita käytänteitä ohjelmien tai muiden laajempien tutkimuskokonaisuuksien jälkikäteisarvioinnin suorittamiseksi. Science Europe organisaation toiminta on käynnistynyt vuoden 2012 aikana. Science Europe on valinnut jäsenorganisaatioiden ehdottamia jäseniä tieteellisiin komiteoihin, antanut tiedonantoja ERAan liittyen ja perustanut työryhmiä valmistelemaan erilaisia tiedepolitiikkaan ja tutkimusyhteistyöhön liittyviä kokonaisuuksia sekä rekrytoinut henkilökuntaa. 23

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) Akatemian tavoitteena on lisätä SHOKien toimintaan osallistuvien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vahvistaa SHOKien tieteellistä tutkimusta. SHOK-alueilla tehtävän tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kansainvälisesti korkeatasoista. Akatemia osallistuu SHOKien toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen muun muassa toimien työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa SHOK-johtoryhmän sihteeristössä. Useiden Akatemian huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden aihealueet ovat SHOKien tutkimusalaa. SHOKien aihealueet otetaan huomioon valmisteltaessa uusia tutkimusohjelmia ja SHOKien edustajat ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa tutkimusohjelmien johtoryhmien jäseninä. Akatemia on tiedottanut SHOKeja kaikista niiden aihealueelle kuuluvista rahoitusta saaneista tutkimushankkeista tavoitteena SHOKien ja tutkijoiden yhteistyön lisääminen. Vuonna 2012 järjestettiin erityinen SHOKien aihealueille suunnattu haku, jolla tuetaan SHOKien sekä yliopistojen tai tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille aloille sijoittuvia tutkijoita. Tärkeintä rahoitetuissa hankkeissa laadun lisäksi on tutkimuksen merkitys ja tutkimuksen tuoma lisäarvo SHOKin kannalta. Rahoitus on suunnattu kahdelle aihealueelle: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä Metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. Haun teemat valmisteltiin kiinteässä yhteistyössä SHOKien kanssa. Hakemukset arvioitiin kansainvälisessä vertaisarvioinnissa ja haussa rahoitettiin SHOK-aihealueiden tutkimusta kahdeksalla miljoonalla eurolla. Rahoituksen sai kuusi tutkimuskonsortiota ja kahdeksan tutkimushanketta. Rahoitusta saaneet tutkimuskokonaisuudet liittyvät neljän eri SHOKin aihealueille. Konsortiot ovat varsin monitieteisiä. SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimushankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5). Taulukko 5. Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista 2012. Hankkeilla on SHOKeilta saatu puoltokirje SHOKin aihealueelle kuulumisesta. Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista eri aihealuilla 2012 CLEEN Oy (Energia ja ympäristö) 4 112 144 FIMECC Oy (metallituotteet ja koneenrakennus) 2 607 623 Biotalous Oy 7 990 129 RYM Oy Rakennettu ympäristö 3 786 800 TIVIT Oy Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus 4 578 297 Yhteensä 23 074 993 Kahden edellä mainitun kategorian (SHOK aihealueille suunnatun haun myönnöt 8,0 miljoonaa euroa ja SHO- Keilta puoltavan lausunnon saaneet hankkeet 23,1 miljoonaa euroa) lisäksi Akatemia rahoitti SHOKeihin liittyvää tutkimusta yhteensä 20,8 miljoonalla eurolla. SHOKeihin liittyvää tutkimusta tuettiin siten kaikilla Akatemian rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Akatemia järjesti vuonna 2012 tutkijatapaamisen vuonna 2011 järjestetystä SHOK-hausta rahoitusta saaneille tutkimushankkeille. Tilaisuuteen osallistui myös muita SHOK-toimijoita. 24

SHOKien kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 2012 Tekesin ja Akatemian yhteistyönä. Akatemia järjesti ja resurssoi kansainväliset arviointipaneelit. Arviointi julkistetaan 2013. Huippututkimukseen ja SHOK-rahoituksen rahoituspäätökset momentilta 29.40.51.3 Akatemia sai talousarviossa 15 miljoonaa euroa momentille 29.40.51.3 myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 14 947 814 eurolla vuonna 2012 seuraaviin käyttökohteisiin: European Research Council (ERC) rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta Euroopassa. ERC rahoitukset ovat nousseet tieteen kansainvälisen tason mittareiksi ja ovat siksi erittäin tavoiteltuja. Rahoitusmuodoilla tuetaan ensisijaisesti tutkijanuraa ja mahdollistetaan uusien ideoiden sekä tieteellisten läpimurtojen toteuttamista. Vuonna 2012 Suomen Akatemian hallituksen yleisjaosto päätti myöntää momentin 29.40.51.3 varoista kannusterahoitusta yhteensä 11 tutkijalle. Yhteensä heille myönnettiin 1 357 814 euroa. SHOK-haun hankkeiden rahoittamiseen osoitettiin kahdeksan miljoonaa euroa (SHOK-jaostolle). SHOK-haun hakemusten arviointikuluihin osoitettiin 28 000 euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arvioinnin kuluihin yhteensä 90 000 euroa. Akatemia rahoittaa 40 000 eurolla FACCE MACSUR-hanketta. Hanke on FACCE JPI:n pilottihausta rahoitettu hanke. Akatemia päätti uuden temaattisen Martti Ahtisaari akatemiaprofessuurin, jota rahoitettiin 704 250 eurolla. Kahden akatemiaprofessorin tutkimuskulujen rahoittamiseen vuosille 2013 2015 osoitettiin yhteensä 1 408 500 euroa. Kahta akatemiahankepäätöstä rahoitettiin yhteensä 697 365 eurolla. Kumpaakin hanketta kuvattiin kansainvälisessä arvioinnissa uraauurtaviksi ja tieteellisesti erittäin merkittäviksi. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalaisiin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa. Yksi FiDiPro päätös tehtiin momentilta 51.3. yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla. Yhteishankehakua oppimisen ja koulutuksen innovaatiot SAVIa (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä 1 340 741 euroa. Yhteishankehakua WiFiUS, langattoman tietoliikenteen tutkimusta (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä 281 144 euroa. 25

1.3 Toiminnallinen tehokkuus Akatemian hallintoviraston voimavarojen käyttö Vuonna 2012 hallintoviraston kokonaiskustannukset vähenivät 0,6 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna (15,6 miljoonaa euroa) (taulukko 6). Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) olivat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. Laskennalliset erät, tuotot ja kustannusten korvaukset olivat yhteensä 0,7 prosenttia kokonaiskustannuksista. Taulukko 6. Suomen Akatemian hallintoviraston kustannukset kustannuslajeittain vuosina 2010 2012 (1 000 euroa) 2010* 2011 2012** Kustannuslaji % % % Henkilöstökustannukset 9 844 74 9 881 61 10 144 65,1 Ostopalvelut 3 255 24,5 3 338 20,6 2 691 17,3 Tilat 1 976 14,9 1 817 11,2 1 427 9,2 Muut erilliskustannukset 1 342 10,1 1 525 9,4 1 216 7,8 Laskennalliset erät -2 977-22,4 126 0,8 435 2,8 Tuotot -153-1,2-505 -3,1-141 -0,9 Kustannusten korvaukset -192-1,2 Yhteensä 13 287 100,0 16 182 100,0 15 580 100,0 *) vuoden 2010 laskennalliset erät koostuvat suuremmiksi osaksi lomapalkkavelan muutoksesta. Suomen Akatemiasta annetun lain voimaantullessa tutkimusvirat lakkasivat ja niihin perustuvat virkasuhteet päättyivät. Muutoksen seurauksena myös Akatemian lomapalkkavelan muutos vuonna 2010 oli noin 3 miljoonaa euroa. **) vuodesta 2012 lähtien tuotot ja kustannusten korvaukset eritellään taulukossa Akatemian hallintoviraston kokonaiskustannukset vuonna 2012 vähentyivät 602 000 euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstökustannukset lisääntyivät 263 000 euroa. Lisäys johtui sekä työvoimakustannuksen noususta että ulkopuolisten asiantuntijapalkkioiden noususta. Ostopalvelut vähentyivät 647 000 eurolla. Ostopalvelut vuonna 2011 sisälsivät uusin toimitiloihin siirtymisen muuttokustannuksia. Viime vuoteen verrattuna ostopalveluissa on ollut säästöä myös tietojärjestelmäkustannuksissa ja muissa hankintakuluissa. Tilakustannukset vähentyivät 390 000 euroa edellisen vuoden toimitilaratkaisun vaikutuksesta. Muut erilliskustannukset vähentyivät 309 000 euroa. Tässä ryhmässä muun muassa matkustuskustannukset ja toimistotarvikekustannukset vähentyivät. Kokonaiskustannukset sisältävät tutkimuksen hakemusarviointikulut (muun muassa asiantuntijapalkkiot, matka- ja majoituskulut, tarjoilukulut sekä muita erilliskuluja) Hallintoviraston päätoimintojen kokonaiskustannukset Hallintoviraston kokonaiskustannuksia tarkastellaan päätoiminnoittain (taulukko 7). Hallintoviraston kokonaiskustannukset sisältävät Akatemian hallinnointiin liittyvät kustannukset. Päätoiminnoille on toimintolaskennalla kohdennettu tukitoimintojen kustannukset. Rahoitustoimintaan liittyvät kustannukset kattavat koko rahoitusprosessin 1 kustannukset. Kustannuksista 57 prosenttia oli tutkimuksen rahoitustoimintaan liittyviä kustannuksia. 1tutkimusrahoitushakemustenvalmistelujaarviointi,päätöksenteko-jatoimeenpano,maksatuskäsittelysekätutkimushankkeidenseuranta jakehittäminen 26

Kansallisiin asiantuntijatehtäviin 2 kohdistui 21 prosenttia kustannuksista ja kansainvälisiin tehtäviin 3 yhteensä 18 prosenttia kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden 4 osuus kustannuksista oli neljä prosenttia. Taulukko 7. Kokonaiskustannukset päätoiminnoittain vuosina 2010 2012 (1 000 euroa) Päätoiminnot 2010* 2011 2012 % % % Tutkimuksen rahoitustoiminta 8 297 62,4 10 033 62,0 8 857 56,8 Kansalliset asiantuntijatehtävät 1 994 15,0 2 722 16,8 3 325 21,3 Kansainväliset tehtävät 2 446 18,4 3 005 18,6 2 777 17,8 Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet 550 4,1 421 2,6 621 4,0 Yhteensä 13 287 100,0 16 181 100,0 15 580 100,0 *) 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Verrattuna vuoteen 2011 tutkimuksen rahoitustoiminnan kustannukset vähentyivät yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Vähennysten taustalla on vähentynyt rahoitustoimintaan kohdistunut henkilötyömäärä ja siten tehdyt työtunnit ja säästöt toiminnan kuluissa. Kansallisten asiantuntijatehtävien kustannukset lisääntyivät 0,6 miljoonaa euroa. Muutos johtui lähinnä arviointi- ja ennakointitehtävien lisääntymisestä. Kansainvälisten asiantuntijatehtävien kustannukset vähentyivät 0,2 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden kustannukset nousivat 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoisuuteen vaikuttaa tutkimusvirkojen lomapalkkavelan muutoksen vaikutus kustannuksiin. Taulukossa 8 on esitetty hallintoviraston henkilötyövuodet päätoiminnoittain. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Pääosa hallintoviraston henkilötyövuodesta kohdistui rahoitustoimintaan (97,4 htv). Kansallisiin asiantuntijatehtäviin kohdistui 24,3 henkilötyövuotta ja kansainvälisiin tehtäviin kohdistui 20,8 henkilötyövuotta. Taulukko 8. Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2010 2012 Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet 2010 2011 2012 htv % htv % htv % Tutkimuksen rahoitustoiminta 103,0 66,8 103,4 69,2 97,4 68,4 Kansalliset asiantuntijatehtävät 25,0 16,2 22,6 15,1 24,3 17,1 Kansainväliset tehtävät 26,2 16,9 23,5 15,7 20,8 14,6 Yhteensä 154,2 100,0 149,5 100,0 142,5 100,0 Vuoteen 2011 verrattuna kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 7,0 henkilötyövuodella. Tutkimuksen rahoitustoiminta vähentyi 6,0 henkilötyövuodella. Kansalliset asiantuntijatehtävien henkilötyövuodet lisääntyivät 1,7 henkilötyövuodella. Kansainvälisiin tehtäviin kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 2,7 henkilötyövuodella. Suomen Akatemian kannalta kansainvälisyys on osa lähes kaikkea tutkimuksen edistämistä. Akatemia järjestikin vuoden 2012 aikana hallintovirastossa kansainvälisten asioiden hoidon tämän läpikäyvyysperiaatteen mukaisesti. Kansainvälisten asioiden yksikön henkilöstö ja tehtävät sijoitettiin pääosin tutkimuksen yksikköihin, 2ennakointi-jaarviointitehtävät,tiedepoliittistenjulkaisusarjojentuottaminen,tiedepoliittisetkehittämis-jaselvittämistehtävätsekäsidosryhmäyhteistyö 3EU-hankkeisiinjakahdenvälisiinyhteistyösopimuksiinliittyvättehtävät 4ERA-NETjaNoria-Net-hankkeet 27

ja tarvittava koordinaatio hoidetaan erilaisten horisontaalisten ryhmien avulla. Osin tämän järjestelyn ansiosta kansainvälisten toimintojen kuluissa on saatu aikaan vähennystä. Vuoden 2012 aikana johdon tuki yksikössä tapahtui runsaasti henkilövaihdoksia ja tavoitteena on ollut yksikön koon selkeä pienentäminen ja tehtävien täsmentäminen. Yksikön tehtävinä vuonna 2012 olivat erityisesti Tieteen tila 2012 raportin loppuun saattaminen, Valtioneuvoston kanslian koordinoimaan tulevaisuusselonteon ennakointivaiheeseen osallistuminen sekä Suomen Akatemian kansainväliseen arviointiin osallistuminen. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Hallintoviraston toiminnan taloudellisuutta tarkastellaan tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten ja työaikojen mukaan. Taulukossa 9 ja 10 on esitetty tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset suhteutettuna hakemuksiin rahoitusmuodoittain (kustannukset/rahoitushakemus). Tutkimusrahoitushakemusten määrissä on käytetty kolmen vuoden keskiarvoja, koska toiminnasta aiheutuvat kustannukset painottuvat vuosittain rahoitusmuodon sisällä hankkeiden elinkaaren eri vaiheisiin. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi ja sen laadukas toteuttaminen on olennainen asia Akatemian perustoiminnan kannalta, mitä osoitetaan laskentataulukoissa 9-12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannus koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neuvonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (maksatuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 9. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden kokonaiskustannukset per hakemus vuosina 2010 2012 Rahoitustoiminta 2010* 2011 2012 (rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonaiskustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus Tutkijan tehtävät (AP, AT) 1 435 1 484 1 411 Akatemiahankkeet 1 626 1 710 1 597 *) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Tutkijantehtävien (akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat) kokonaiskustannus per hakemus oli 1 411 euroa ja Akatemiahankkeiden (sisältää suunnatut akatemiahankkeet) 1 597 euroa pienentyen hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 28

Taulukko 10. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien kokonaiskustannukset per hakemus vuosina 2010 2012 Rahoitustoiminta 2010* 2011 2012 (rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonaiskustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus Tutkimusohjelmat 5 483 6 688 6 685 Huippuyksikköohjelmat** 9 939 7 238 - Tutkimuksen infrastruktuurit*** - 3 926 8 038 *) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) vuonna 2012 ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011. Lisäksi tutkimuksen infrastruktuurien tiekarttapäivitys aloitettiin vuonna 2012. Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien sekä tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa (taulukossa 10) kokonaiskustannukset sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien osalta haut sisältävät varsinaisen haun lisäksi aiehakuja, mikä lisää valmistelutyötä ja aiheuttaa kustannuksia. Tutkimuksen infrastruktuurien osalta aloitettiin tiekarttapäivitys vuonna 2012, mikä osaltaan selittää vuoden 2012 lukua verrattuna vuoden 2011 lukuun. Taulukossa 11 ja 12 on Akatemian hallintovirastossa käytetyt työpäivät suhteutettu tutkimushankehakemuksiin rahoitusmuodoittain. Rahoitushakemusten ja -päätösten työaika on laskettu jakamalla kokonaistyöpäivät hakemusten lukumäärällä käyttäen kolmen vuoden keskiarvoa. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaistyöaika koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neuvonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (maksatuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 11. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden työpäivät per hakemus vuosina 2010 2012 Rahoitustoiminta 2010 2011 2012 (rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/ hakemus hakemus hakemus Tutkijan tehtävät (AP, AT) 1,2 1,1 1,5 Akatemiahankkeet 1,5 1,5 1,0 29

Taulukko 12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien työpäivät per hakemus vuosina 2010 2012 Rahoitustoiminta 2010 2011 2012 (rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/ hakemus hakemus hakemus Tutkimusohjelmat 4,3 4,7 6,0 Huippuyksikköohjelmat* 10,9 6,2 - Tutkimuksen infrastruktuurit** - 1,7 7,1 *) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. **) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa kokonaiskustannukset (taulukossa 12) sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Toimikuntien ja yksiköiden toimintatapoja ja arviointikäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty. Vuonna 2010 toteutetun Akatemian rahoitusmuotouudistuksen ja hakuaikataulujen muutosten jälkeen esimerkiksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on järjestänyt uudet arviointipaneelit pienille tieteenaloille. Toimikunta on myös edistänyt moni- tai poikkitieteellisten arviointipaneelien järjestämistä. Kaikkiin hakuihin liittyvät tehtävät hoidettiin Akatemiassa entistä niukemmilla toimintameno- ja henkilöresursseilla. Viime vuosina kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hallinnointiin liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi. 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Hallintoviraston toiminnan tuottavuutta tarkastellaan arvioimalla tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuutta rahoituspäätöksistä (rahoitusmuodon kokonaiskustannukset/rahoitusmuodon rahoituspäätökset). Taulukko 13. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä vuosina 2010 2012 Rahoitustoiminnan palvelut (rahoitusmuodot) 2010* 2011 2012 % % % Tutkijan tehtävät (AP, AT) 0,8 2,0 1,8 Akatemiahankkeet 2,3 2,4 1,7 Tutkimusohjelmat 12,0 **** 5,0 Huippuyksikköohjelma 2,4 1,4 ** Tutkimuksen infrastruktuurit*** - 0,8 1,5 Rahoitustoiminta yhteensä 2,0 3,0 2,9 * 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 ****) Tutkimusohjelmien osalta tietoa ei voida eritellä Kiekun työajan kohdennuksessa ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Tutkimusohjelmien toiminnassa ei ole ollut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. 30

Vuonna 2012 tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä laski 3,0 prosentista 2,9 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna (taulukko 13). Rahoitustoiminnan osuus 2,9 % on kansainvälisessä vertailussa hyvää tasoa. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Suomen Akatemian maksullisen toiminnan tuotot koostuvat BONUS EEIG:ltä saatavista vuokratuloista ja ulkoasiainministeriön toimeksiannon hallinnointikustannusten kattamiseen saatavista tuloista (taulukko 14). Taulukko 14. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2010 2012 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 TUOTOT (1000 ) Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 49 56 53 Maksullisen toiminnan muut tuotot 85 81 88 Tuotot yhteensä 134 137 141 KOKONAISKUSTANNUKSET (1000 ) Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset 21 27 25 Vuokrat 84 85 90 Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 105 112 114 Osuus yhteiskustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 30 38 34 Kokonaiskustannukset yhteensä 135 150 148 KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 ) -1-14 -7 Kustannusvastaavuus-% 99 % 91 % 95 % 31

1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vahvistanut Akatemialle erityisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta (taulukko 15). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää ulkoasiainministeriön kehitystutkimusrahoitusta koskevan toimeksiannon tuotot. EU:lta saatava rahoitus koostuu ERA-NET -hankkeiden rahoituksesta ja muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus sisältää Nordforskin rahoittamien Noria-Net -hankkeiden tuotot. Taulukko 15. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2010 2012 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 TUOTOT (1000 ) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 639 3 397 1 519 EU:lta saatava rahoitus 206 176 107 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 58 88 7 Yhteisrahoitteisen tominnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 903 3 661 1 634 KUSTANNUKSET (1000 ) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 Henkilöstökustannukset 225 94 111 Vuokrat 0 1 0 Palvelujen ostot 23 30 7 Muut erilliskustannukset 723 3 491 1 549 Erilliskustannukset yhteensä 971 3 616 1 667 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 308 131 130 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 279 3 747 1 798 KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 ) -376-86 -164 Kustannusvastaavuus-% 71 % 98 % 91 % 32

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuonna 2012 käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 3 724, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 3 409 (taulukko 16). Hakemusten määrään vaikuttaa mm. haettavissa olevien tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien lukumäärä sekä tutkimusrahoituksen kohdentuminen eri rahoitusmuotoihin. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan vuosina 2010 2012 (1 229 vuonna 2010 ja 1 317 vuonna 2012). Taulukko 16. Rahoitettujen ja ei -rahoitettujen hakemusten lukumäärät 2010 2012 RAHOITETUT 2010 2011 2012 lkm % lkm % lkm % Akatemiahankkeet 222 18 232 17 187 14 Tutkimusohjelmat** 59 5 138 10 95 7 Huippuyksikköohjelmat** 18 1 16 1 0 0 Akatemiatutkijan tehtävät 63 5 106 8 65 5 Tutkimusinfrastruktuurit 18 1 29 2 17 1 Muu tutkimustuki* 849 69 853 62 953 72 Yhteensä 1 229 100 1 374 100 1 317 100 EI-RAHOITETUT 2010 2011 2012 lkm % lkm % lkm % Akatemiahankkeet 998 36 823 40 878 36 Tutkimusohjelmat** 147 5 107 5 156 6 Huippuyksikköohjelmat** 0 0 21 1 0 0 Akatemiatutkijan tehtävät 467 17 340 17 376 16 Tutkimusinfrastruktuurit 0 0 0 0 4 0 Muu tutkimustuki* 1 176 42 744 37 993 41 Yhteensä 2 788 100 2 035 100 2 407 100 Käsitellyt hakemukset yhteensä 4 017 3 409 3 724 *) Muu tutkimustuki sisältää: Akatemiaprofessorin tehtävät, Tutkijatohtorin tehtävät, Tutkijatehtävien tutkimuskulut, Tohtoriohjelmien toiminnan rahoitus, Finland Distinguished Professor Programme, SHOK-haku vuonna 2011, Kansainväliset yhteisrahoitteiset ohjelmat ja yhteishaut, Suunnatut akatemiahankkeet, Tutkijoiden liikkuvuusrahoitus, Kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet. **) Ei sisällä aiehakemuksia. Tutkimusohjelmissa ja huippuyksikköohjelmissa on varsinaisten hakemusten lisäksi aiehakemuksia. Tutkimusrahoituspäätökset tehdään rahoitusmuodoittain. Taulukossa 17 on kaikkien käynnissä olevien tutkimusrahoituspäätöksien vuoden 2012 vuosierän summat. Taulukko 17. Tutkimusrahoituksen hankekanta 2012 ( / %) Rahoitusmuoto Rahoituspäätöksien vuoden 2012 vuosierä milj. euroa % Akatemiahankkeet 101,6 31 % Akatemian tutkimusohjelmat 19,9 6 % Akatemian huippuyksikköohjelmat 24,6 8 % Akatemiatutkijan tehtävä 23,5 7 % Tutkimusinfrastruktuurit 10,8 3 % Muu tutkimustuki 145,3 45 % Kokonaisrahoitus 325,7 100 % 33

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tutkimusrahoitusjärjestelmän uudistaminen Suomen Akatemiassa toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana tutkimusrahoitusjärjestelmien kokonaisuudistus. Järjestelmää jatkuvasti kehittämällä edistetään tutkijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä lisätään rahoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on valita tutkimusrahoitukseen parhaat hankkeet ja lupaavimmat tutkijat. Tavoitteena on edelleen lyhentää hakemusten käsittelyaikoja sekä lisätä tuottavuutta arvioinnin laadusta tinkimättä. Tutkimusrahoitusjärjestelmän toteutus on mahdollistanut Akatemian tutkimusrahoitusprosessin toimintatapojen uudistamisen ja tehostamisen. 34

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 1.5.1 Henkilöstö 31.12.2012 Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011) (kuvio 4.). Edellisten lisäksi 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Akatemian on vähentänyt 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä (lähtöluku 166 htv vuonna 2005, raportoitava htv-luku 145,3 vuonna 2011). Vuosina 2012 2015 tulee lisäksi OKM:n hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti vähentää yhteensä seitsemän henkilötyövuotta, mutta tulevina vuosina toimintaa ja henkilöstön määrää ohjaa entistä enemmän toimintamäärärahatilanne, joten henkilöstön määrä tullee vähenemään edellä mainittua enemmän. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 159 164 153,4 157,8 159 154,2 151 149,5 140 142,5 2008 2009 2010 2011 2012 Henkilöitä Htv Kuvio 4. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (htv) vuosina 2008 2012 Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-Net) 1,9 henkilötyövuotta (vuonna 2011; 138,3 htv, 8,6 htv, ja 2,6 htv sekä vuonna 2010; 141,2 htv, 10,2 htv ja 2,8 htv). Vuonna 2012 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 112 henkilöä; 80 prosenttia ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 28 henkilöä; 20 prosenttia (vuonna 2011: 117 henkilöä; 77 prosenttia ja 34 henkilöä; 23 prosenttia sekä vuonna 2010; 118 henkilöä; 74 prosenttia ja 41 henkilöä; 26 prosenttia). Määräaikaisten osuus on laskenut aikaisemmista vuosista. Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 128 henkilöä; 91 prosenttia ja osa-aikaisia 12 henkilöä; yhdeksän prosenttia, (vuonna 2011; 138 henkilöä; 91 prosenttia ja 13 henkilöä; yhdeksän prosenttia sekä vuonna 2010; 143 henkilöä; 90 prosenttia ja 16 henkilöä; 10 prosenttia). Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä pysyi samana vuoteen 2011 verrattuna. Pääosa osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (66 prosenttia) sekä muita mm osaaikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia (33 prosenttia). 35

Miesten osuus (29,3 prosenttia) henkilöstöstä nousi hieman vuoteen 2011 verrattuna (28,5 prosenttia vuonna 2011 ja 30,2 prosenttia vuonna 2010). Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on tasapuolisempi sukupuolirakenne kaikissa tehtävissä. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 48,3 vuotta (2011: 47,8 vuotta, 2010: 47,0 vuotta). 60 50 Lukumäärät 40 30 20 10 0 12 5 16 36 15 14 35 7 Naiset Miehet vuotta Kuvio 5. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2012 Akatemian ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana (kuvio 5.). 8 7 6 5 4 3 2 1 0 6,6 6,6 6,3 6,3 6,5 6,1 6,2 6,1 6,1 6,0 6,1 6,1 6,3 6,3 6,4 2008 2009 2010 2011 2012 Miehet Naiset Kaikki Kuvio 6. Henkilöstön koulutustasoindeksi vuosina 2008 2012 Koulutustasoindeksi (kuvio 6.) on pysynyt korkeana viime vuosina. Koulutustasoindeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan (2001) mukaisesti. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus 36

henkilökunnasta oli 33,6 prosenttia, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 27,1 prosenttia ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 7,9 prosenttia. 1.5.2 Työhyvinvointi Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatkettiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Strategiaprosessin yhteydessä täsmennettiin myös työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Akatemian TYHY-toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Henkilöstölle tarjottiin muun muassa taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuurikäyntejä sekä työhyvinvointiin liittyvä luento. Omien liikuntatilojen puuttuessa tarjottiin myös tuettuja liikuntaseteleitä. Taulukko 18. TYHY -toiminnan ja työterveydenhuollon (TTH) kustannukset vuosina 2008-2012 2008 2009 2010 2011 2012 TYHY kustannukset (euroa) 61 983 60 140 48 952 39 836 43 840 TTH -kustannukset (euroa) 104 475 101 865 87 203 91 878 100 307 Työhyvinvointitoiminnan ja työterveydenhuollon kustannukset nousivat vuoteen 2011 verrattuna. Toteutuneista työterveydenhuollon kustannuksista (100 307 euroa) käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin 32 000 euroa (vuonna 2011 noin 30 000 euroa). Kela-palautuksia ei ole vähennetty näistä kustannuksista. 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Vuonna 2012 tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutokset, muun muassa Salama-asianhallintajärjestelmän ja Kiekun osaamisen hallinta -osion käyttöönotto, edellyttivät henkilöstöltä edelleen paljon uuden oppimista. Yksiköissä toteutettava henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin kehittämissuunnitelmiin, jotka laaditaan vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökohtaista osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin myös osallistumalla oman alan tieteellisiin konferensseihin ja muuhun omaa asiantuntemusta kehittävään ulkopuoliseen koulutukseen. Myös työnohjauksella on tuettu henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Esimiestyöskentelyn kehittämistä tuettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä jatkamalla esimiesten työnohjausta. Kielikoulutus kilpailutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja koulutus aloitetaan yhteistyössä opetus- 37

hallituksen ja Cimon kanssa. Mentorointihanke käynnistettiin, sekin yhteistyössä opetushallituksen ja Cimon kanssa. Henkilöstökoulutuksen kustannukset olivat yhteensä 106 114 euroa (ei sisällä palkkakustannuksia). Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä 256 953 euroa (taulukko 19). Taulukko 19. Henkilöstökoulutuksen kustannukset vuosina 2008 2012 (sisältää myös koulutusajan palkkauskustannukset) Koulutuskustannukset 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa 394 988 386 000 258 656 309 598 256 953 Euroa/htv 2 582 2 443 1 680 2078 1803 Taulukko 20. Henkilöstökoulutukseen käytetty aika vuosina 2008-2012 Koulutuspäivät 2008 2009 2010 2011 2012 Työpäiviä 1 000 830 646 1123 790 Työpäiviä/htv 6,5 5,3 4,2 7,5 5,5 Vuonna 2012 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 20). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika laskettaessa henkilötyövuosina oli noin 3,2 henkilötyövuotta. 1.5.4 Sairauspoissaolot Vuonna 2012 sairauspoissaolot vastasivat 4,5 henkilötyövuotta (4,6 htv vuonna 2011). Sairauspoissaolojen määrä oli 7,9 sairauspäivää/ htv (2011: 7,8 sairauspäivää/ htv). 2000 100 81,9 85,8 1500 1000 1214 1122 80 60 40 500 0 404 402 2008 2009 2010 2011 2012 20 0 7,9 7,9 3,0 2,8 2008 2009 2010 2011 2012 Sairauspäivien lkm 1-3 sairauspäivien osuus kaikista tapauksista % Sairauspäivät/htv Sairauspoissaolojen lkm Sairauspäivää/sairausjakso Kuvio 7. Henkilöstön sairauspoissaolot vuosina 2008 2012 38

1.5.5 Vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus pysyi melko korkealla tasolla ja henkilöstön määrän pieneneminen näkyi melko korkeana kokonaispoistumana ja pienenevänä tulovaihtuvuutena. (taulukko 21.). Taulukko 21. Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus vuosina 2008 2012 (%)5 2008 2009 2010 2011 2012 Sisäinen vaihtuvuus 1,9 4,4 1,2 4,4 4,0 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 8,4 3,1 6,7 11,3 4,6 Kokonaispoistuma 20,0 13,8 14,0 22,0 15,2 Tulovaihtuvuus 20,6 11,3 12,2 10,7 7,9 Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä vuonna 2012 (2011: 1, 2010: 0) eikä myöskään osatyökyvyttömyyseläkkeelle (2011:0, 2010: 0). Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2012 neljä henkilöä (2011:4, 2010:4). 1.5.6 Työvoimakustannukset Henkilöstön arvo vuonna 2012 oli yhteensä 90 338 398 euroa 6 (vuonna 2011 yhteensä 91 750 195 euroa) Taulukko 22. Työvoimakustannukset vuosina 2008 2012 Työvoimakustannukset 2008 2009 2010 2011 2012 7 Henkilöstön palkat 6 443 127 7 063 038 7 150 264 7 096 520 7 213 143 Sosiaaliturvan kustannukset 1 610 369 1 620 983 1 365 421 1 431 038 1 439 144 Työterveydenhuolto 8 104 475 101 865 87 203 91 878 100 307 Koulutuskustannukset 191 974 210 185 149 193 112 035 106 114 TYHY -toimintakustannukset 61 983 60 140 48 952 39 836 43 840 Kokonaistyövoimakustannukset (euroa) 8 411 928 9 056 211 8 801 033 8 771 307 8 902 548 Kokonaistyövoimakustannukset (htv) 54 979 57 318 57 150 58 671 62 474 5 Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2012 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 henkilöstöstä. Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2012 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä. Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) 6 Henkilöstön arvo tiettynä vuonna voidaan laskea kunkin vuoden vuositason tiedoista seuraavasti: Lasketaan henkilöstön keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (vuotta, mukana kaikki eläkelajit). Vähennetään luvusta henkilöstön keski-ikä. Kerrotaan saatu luku henkilötyövuosien lkm:llä. Kerrotaan saatu luku tehdyn työajan keskimääräisellä vuosipalkalla (euroa/htv, tehdyn työajan palkat saadaan vähentämällä kokonaispalkkasummasta välilliset palkat). Saatuun lukuun lisätään vuositason investoinnit työtyytyväisyyteen, työkuntoon, henkilöstökoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen sekä terveydenhoitoon 7 Vuodesta 2012 lukien on käytetty Tahtitietokannan lukuja 8 Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty 39

Taulukko 23. Välilliset työvoimakustannukset vuosina 2010 2012 2010 2011 2012 Välilliset työvoimakustannukset (euroa) 3 702 294 3 462 706 3 489 467 Tehdyn vuosityöajan % -osuus säännöllisestä vuosityöajasta 79,3 76,9 75,9 Tehdyn työajan palkat (% palkkasummasta) 71,3 75,0 75,0 40

1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Vuoden 2012 talousarviossa Suomen Akatemialle osoitettiin määrärahoja 356 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoituksen siirtomenot maksettiin talousarviotileiltä 29.40.51.1, 29.40.51.2, 29.40.51.3, 29.40.20, 29.40.22 ja 29.40.53. Taulukko 24. Suomen Akatemian talousarvio 2012 (1000 ) Talousarviotili Käyttötarkoitus Talousarvio 2011 Talousarvio 2012 28.60.01 29.40.01 29.40.20 29.40.22 29.40.51.1 29.40.51.2 29.40.51.3 29.40.53.1 29.40.66 EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (smr. 2 v.) SA:n toimintamenot (smr. 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat/Veikkausvoittovarat (amr.) Rahoitusosuudet kv- järjestöille (amr.) - 13 038 - - 231211 5 000-64 443 15 733 15 12 958 239 4 000 230 245 6 450 15 000 69 443 17 196 Yhteensä 329 425 355 546 Momentille 29.40.20 saatu rahoitus sisältää palkkauskustannuksiin 18 tuhatta euroa ja tutkimusinfrastruktuurien tiekarttapäivityksen laatimiseen 221 tuhatta euroa. Siirtomäärärahat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja oli Akatemian talousarviotileillä käytettävissä yhteensä 226 miljoonaa euroa (220 miljoonaa euroa vuonna 2011). Taulukko 25. Suomen Akatemian siirtomäärärahat 1.1.2012 (1 000 ). Talousarviotili Käyttötarkoitus Käytettävissä 4.11.29.40.01 4.10.29.40.51.1 4.11.29.40.51.1 4.11.29.40.51.2 SA:n toimintamenot (smr. 2 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) 7 143 1 032 213 073 4 729 Yhteensä 225 977 41

Toiminnan tulot Vuonna 2012 Akatemian toimintamenomomentille kertyi tuloina yhteensä 318 315 euroa (587 934 euroa vuonna 2011). Akatemian toiminnan tulojen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa toiminnassa olevien ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden koko ja määrä. Sekä EU:n rahoittamien hankkeiden että NordForskin rahoittamien Noria-Net-hankkeiden aiheuttamat menot ja niiden perusteella tehtävät ulkopuolisen rahoituksen tuloutukset vähenivät vuonna 2012 yhteensä runsaat 150 tuhatta euroa. Vuonna 2012 EU:n rahoittamia hankkeita varten saatuja tuloja oli 107 283 euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 7 030 euroa (NordForskin rahoittamat Noria-Net-hankkeet). Ulkoministeriön toimeksiannosta toteutettavan kehitysmaatutkimuksen hankkeiden hallinnointia varten saadut tulot olivat 53 075 euroa. Muut yhteistoiminnan kustannusten korvaukset olivat yhteensä 30 862 euroa sisältäen matkakorvauksia (Nord- Forsk, CERN, EISCAT, NOS-HS, NORIA-NET, ERA-NET). Muut tulot (yhteensä 31 866 euroa) sisältää muun muassa Akatemian tiloissa alivuokralaisena toimivan ei-arvonlisäverovelvollisen BONUS EEIG:n vuokran arvonlisäveroa vastaavan osuuden, joka kirjataan muihin tuloihin. Vuokratuloja kertyi 88 200 euroa (BONUS EEIG). Muu rahoitus valtion virastoilta ja yliopistoilta Akatemia käytti vuonna 2012 toisilta valtion virastoilta saatua rahoitusta 1 519 288 euroa, joka oli 1,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Varat ohjattiin Akatemian kautta ulkoasiainministeriön rahoittamille tutkimushankkeille (talousarviotili 630, Toiselle kirjanpitoyksikölle siirrettävät talousarviomenot). Vuonna 2011 ulkoasiainministeriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon johtuen Akatemian siirtymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varainhoitovuodelle 2011. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelma Vuoden 2012 talousarviossa nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla (29.40.01) oli 12 958 000 euroa (vuoden 2012 talousarvio 12 806 000 euroa ja toinen lisätalousarvio 152 000 euroa). Kertyneet menot olivat 5 974 112 euroa ja tulot 317 448 euroa, jolloin talousarviosta käytetyt nettomenot olivat yhteensä 5 656 664 euroa. Vuodelta 2011siirtyi 7 143 402 euroa vuodelle 2012. Vuodelta 2011 siirtyneet määrärahat käytettiin kaikki. Toimintamenoihin käytettiin siten yhteensä 12 800 066 euroa mukaan lukien vuoden 2012 talousarviosta käytetyt menot ja vuoden 2011 siirtomäärärahat. Vuodelta 2012 siirtyi 7 301 335 euroa vuodelle 2013. Toteutuneet kustannukset alittivat suunnitellut kustannukset, minkä johdosta siirtyvät erät säilyivät edellisen vuoden tasolla. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (29.40.20) oli vuoden 2012 talousarviossa 238 852 euroa. Palkkauskustannuksiin myönnetty 17 852 euroa käytettiin kaikki ja Tutkimusinfrastruktuurien tiekarttapäivitykseen myönnetystä 221 000 euron suuruisesta osuudesta käytettiin 12 251 euroa. Määrärahaa käytettiin yhteensä 30 103 euroa. Vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus 208 749 euroa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden (29.40.22) rahoitukseen myönnettiin vuoden 2012 talousarviossa 4 000 000 euroa. Rahoituksesta käytettiin 2 967 000 euroa ja vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus 1 033 000 euroa. 42

Vuoden 2012 talousarviossa tutkimusmäärärahamomentilla (29.40.51.1) oli 230 076 000 euroa. Toisessa lisätalousarviossa saatiin 169 000 euroa. Yhteensä määrärahamomentilla oli 230 245 000 euroa, josta käytettiin 23 954 074 euroa. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 tutkimusmäärärahoja (momentti 29.40.51.1) 213 073 353 euroa, josta vuonna 2012 käytettiin 194 358 396 euroa. Vuoden 2010 tutkimusmäärärahaa (momentti 29.40.51.1) oli vuoden 2012 alussa 1 032 294 euroa, josta käytettiin kaikki. Siirtomäärärahoja oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan käytettävissä 444 350 647 euroa. Niistä käytettiin 219 344 764 euroa. Vuodelta 2012 siirtyi vuodelle 2013 (momentti 29.40.51.1) tutkimusmäärärahoja 225 005 883 euroa. Tutkimusmäärärahojen siirtyvät erät ovat näillä momenteilla kasvaneet noin 11 miljoonaa euroa tilanteesta 31.12.2011 (214 105 647 euroa). Vuoden 2012 viimeisen maksatuskauden 1.9. 31.12.2012 maksatuspyynnöt yhteensä 99 miljoonaa euroa on käsitelty tammi-helmikuussa 2013, maksupäätösperusteisina kulut kirjaantuvat vuodelle 2013. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (momentti 29.40.51.2) vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin 6 450 000 euron määräraha. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 4 729 206 euroa. Määrärahaa oli yhteensä käytettävissä 11 179 206 euroa. Siitä käytettiin 10 715 468 euroa ja käyttämätön osuus 463 738 euroa siirrettiin vuodelle 2013. Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamiseen (momentti 29.40.51.3) vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin 15 000 000 euroa. Siitä käytettiin 12 963 968 euroa ja käyttämätön osuus 2 036 032 euroa siirrettiin vuodelle 2013. Myöntöpäätöksiä vuonna 2012 tehtiin 14 947 814 eurolla (kirjanpidollinen kirjaus 1 983 846 euroa on kirjattu vuonna 2013). Tutkimusmäärärahamomenteilta (Tutkimusmääräraha, Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden määräraha ja Huippututkimuksen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamisen määräraha) siirtyi vuodelta 2012 vuodelle 2013 yhteensä 227 505 653 euroa. Tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen (momentti 29.40.53.1) oli vuoden 2012 talousarviossa 69 443 000 euroa, joka käytettiin kaikki. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille, arviomäärärahaa momentille 29.40.66, myönnettiin talousarviossa 17 196 000 euroa, josta käytettiin 16 987 916 euroa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Toiminnan tuottoja kertyi 1 846 765 euroa (4,0 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vuonna 2011 ulkoasiainministeriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon (3,4 miljoonaa euroa) johtuen Akatemian siirtymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varainhoitovuodelle 2011. 43

Toiminnan kulut olivat 45 016 758 euroa (39,2 milj. euroa vuonna 2011). Muutos vuoteen 2011 verrattuna (noin 5,8 miljoonaa euroa) johtuu muun muassa muiden kulujen ja sisäisten kulujen kasvusta. Sisäiset kulut sisältävät tutkimusmäärärahasta toisille virastoille ja laitoksille maksetut yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuudet. Tiliryhmän Aineet, tarvikkeet ja tavarat kulut ovat vähentyneet noin 110 000 euroa vuoteen 2011 verrattuna. Syynä tähän ovat muun muassa kiinteistöhallintoon ja toimistopalveluihin liittyvien hankintojen väheneminen. Henkilöstökulut 10 175 614 euroa (9,9 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältävät hallintoviraston palkat, ulkopuolisten arvioitsijoiden palkkiot ja tutkimusohjelmien koordinaatiopalkat sivukuluineen sekä lomapalkkavelan muutoksen. Vuokrat 1 450 222 euroa olivat noin 342 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2011, pienempiin toimitiloihin siirtymisen vaikutuksesta. Palveluiden ostot 2 917 743 euroa sisältää muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostot, Atk:n käyttöpalvelut, ravitsemus-, koulutus- ja muut ulkopuoliset palvelut. Palveluiden ostoihin käytettiin noin 500 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Syynä tähän ovat muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden sekä muiden ulkopuolisten palveluiden väheneminen. Tiliryhmä Muut kulut 4 185 898 euroa (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältää muun muassa matkustuspalvelut, päivärahat ja jäsenmaksut ulkomaille sekä tilin Muut kulut. Matkustuspalvelut ja päivärahat vähenivät vuoteen 2011 verrattuna yhteensä noin 190 000 euroa ja tili Muut kulut noin 53 000 euroa. Tiliryhmän Muut kulut kasvu vuoteen 2011 verrattuna johtuu ulkomaille maksettavista jäsenmaksuista, joita vuonna 2012 maksettiin 3 181 483 euroa. Vuonna 2011 vastaavat maksut on kirjattu tilille Muut käyttötalouden kulut ulkomaille (82800000). Valmistus omaan käyttöön sisältää käyttöomaisuuteen aktivoitavat keskeneräiset hankinnat. Ero vuoteen 2011 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2011 tutkimusrahoitusjärjestelmä SARA oli vielä keskeneräinen hankinta. Poistot 346 960 euroa ovat kasvaneet vuoteen 2011 verrattuna johtuen tutkimusrahoitusjärjestelmä SARAn valmistumisesta ja siirrosta keskeneräisistä hankinnoista käyttöomaisuuden aineettomien hyödykkeiden ryhmään. Kuviossa 8 havainnollistetaan Akatemian tuotto- ja kululaskelman mukaisen toiminnan kulujen jakautumista eri kululajeille (pois lukien sisäiset kulut ja valmistus omaan käyttöön). Vuonna 2012 Akatemiassa jatkettiin toiminnan sopeuttamista supistuviin määrärahoihin. 44

Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut vuonna 2012 2 % 1 % 15 % 22 % 53 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot 7 % Kuvio 8. Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 2012 Siirtotalouden kulut olivat 302 269 935 euroa (287,1 miljoonaa euroa vuonna 2011). Siirtotalouden kulut sisältää käyttötalouden tulonsiirrot yliopistolain (585/2009) mukaisille yliopistoille. Vuonna 2012 otettiin tässä tiliryhmässä käyttöön uudet alajaotellut tilit. Vertailtaessa vuosia 2011 ja 2012 pitää vuoden 2012 kulujen osalta alajaotellut tilit summata. Muut käyttötalouden kulujen palautukset tilille kirjataan maksatusmenettelyyn siirtymisvuonna 2010 maksettujen ennakoiden palautukset ja mahdolliset muut palautukset. Ennakoiden palautukset vuodesta 2011 alkaen on kirjattu tilille Tutkimusennakot yliopistoille. 1.6.4 Tase Tase on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Vastaavaa Suomen Akatemian taseen loppusumma 31.12.2012 oli 10,2 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa 31.12.2011). Taseen loppusumman kasvu johtuu pääosin Muut lyhytaikaiset saamiset tilin kasvusta. Muut lyhytaikaiset saamiset sisältää tilinpäätökseen tehdyn ostovelkatilin oikaisun 7 396 434 euroa. Oikaisutarve johtuu tutkimusrahoituksen maksupäätösperusteisuudesta ja siitä että tilinpäätöshetkellä on ennakoiden palautuksia, jotka kuittaantuvat vasta seuraavan alkuvuoden aikana Akatemiaan saapuvissa maksatuspyynnöissä. Muutos Muut pitkävaikutteiset menot ja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tileissä johtuu tutkimusra- 45