HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Satu Vehreävesa

Pohjois-Savon maakuntaohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Kestävää kasvua ja työtä

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

Pohjois-Savon kehittämispolku Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastojen ohjelmakausi

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Hyvinvoinnin tukeminen ESR-rahoituksella

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

ESR-hankkeiden hakuinfo

Hämeen liiton rahoitus

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Luovaa osaamista ja ESR -hakua

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Kestävää kasvua ja työtä ESR

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

ELSA-toimijatapaaminen Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

VETO vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. ESR hanke, hankijana Pohjanmaa Liikunta ja Urheilu ry

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä

Ohjelmakausi

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

ESR Rahoituksen hakeminen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

EUROOPPA-PÄIVÄ

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Länsi-Suomen ESR-haku Erityiset painotukset maahanmuuttajien kotoutuminen ja kansainvälinen yhteistyö

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Luovat alat EU:n rakennerahasto-ohjelmissa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Transkriptio:

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SAVON maakuntasuunnitelma 2030 POHJOIS-SAVON maakuntaohjelma 2014 2017 Satu Vehreävesa aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto 13.5.2014

- Sisäinen paine: Niukkeneva työvoiman tarjonta, vanheneva ikärakenne, julkisen talouden kestävyysvaje Ulkoiset paineet: Kansainvälinen kilpailu, EU:n epävakaus, suhdannejaksot, kustannus- ja osaamispaineet, keskittyvä ja hidastuva kasvu, talouden rakennemuutokset, energia ja raakaaineet, ilmaston muutos 1)Aluetalouden uudistuminen (toimintalinja 1) 2)Työvoiman riittävyys ja osaaminen (toimintalinja 2) 3)Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi (toimintalinja 3) 4)Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus (toimintalinja 4) Ihmisten hyvinvointi ja yritysten menestys

Talouden uudistuminen TL1 Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Mekaaninen puunjalostus Biopolttoaineet Biojalostus, t&k ja uudet tuotteet Elintarviketuotanto Liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaaminen Elintarvikejalostus ja yritysten kasvu Terveysvaikutukset, ravitsemus, turvallisuus POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ja palvelut, innovointi Energiateknologia Sovellukset yritysoppilaitosverkoissa Vahvistuva terveysklusteri Lääketutkimus, valmistus ja palveluliiketoiminta Terveyden teknologia Terveyden edistäminen, ravitsemus Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys Toimiva koulutusketju, estetään koulupudokkuus Aikuiskoulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa Kasvun mahdollistaminen Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 Työurien pidentäminen Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla Työelämän laadun kehittäminen Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen Opiskelijoiden työllistyminen alueelle Koulutuksen vetovoiman lisääminen Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Varhainen puuttuminen Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Palveluprosessit ja ohjaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet (Pk-seutu, Pietari ja muut maakunnat, lentoyhteydet, maakunnan pitkittäis- ja poikittaisyhteydet Luonnonvara-alan liikennetarpeet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Matkailukeskittymien kasvu Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4

Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet Innovaatiokärjet Kehittämistavoitteet Puunjalostus ja biojalostus POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 Uusi puutiede, puun uudet käyttömuodot Uudet puutuotteet, tuottavuus, puurakentaminen Biopolttoaineet ja biojalostus Kone- ja energiateknologia Tuottavuutta nostavat teknologiat, energiatehokkuus Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua Tuoteinnovaatiot, yksilölliset tuotteet ja time to profit Elintarvikkeet Maitotalouden tuottavuus ja tuotantomäärän nosto Terveyttä edistävät elintarvikkeet Terveysklusteri Terveyden teknologia Terveyden palvelukonseptit, palveluvienti Terveyden edistäminen, ruokavalio Innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede Vesi ja ilma Energian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöt Kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit ja suljetut vesikierrot Vesiprosessien ja ilman teknologiakeskittymä 2013 2020

Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen A1) Koulutuksen kysyntälähtöisyys Työvoimatarpeen ennakointi Työvoiman saatavuus kriittisillä aloilla Yrittäjyyden edistäminen ja opiskelijoiden johtamismentorointi A2) Toimiva koulutusketju Taataan koulutuspaikka, estetään koulupudokkuus Oppilaitosten erikoistuminen, työnjako ja tulevien ja lähtevien opiskelijoiden nivelvaihe oppilaitosten välillä Työssä oppiminen, oppisopimus ja avoin ammattiopisto, koulutusalojen välinen joustavuus Jatkettu työssä oppiminen ja työpajojen opinnallistaminen Opiskelijoiden ohjaus ja oppilashuolto A3) Aikuiskoulutus Työvoiman tarjonnan lisääminen työllistäville aloille Henkilöstön lisäkoulutus ja vastaaminen työelämän tarpeisiin Oppilaitosten yhteistyö, riittävät resurssit Omaehtoinen aikuiskoulutus, joustava koulutustarjonta B1) Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa Kasvua vahvistava elinkeinopolitiikkaa, riittävä rakentaminen (800-1000 asuntoa) ja palvelut Pohjois-Savon markkinointi yritys-, työ- ja opiskelu-ympäristönä Varkaus-Kuopio-Iisalmi 5-tien kehityskäytävä ja rata-, bussiyhteysja paikallisliikenne B2) Kasvun mahdollistaminen Tutkimus- ja innovaatiopuitteiden vahvistaminen Kampus 2020 Suomen innovatiivisin oppimisympäristö: Kuopion tiede-, sairaala-, opiskelija- ja yrityskampus Kasvutilaa ja joustavuutta antavat kaavat Edunajaminen C1) Varhainen puuttuminen Ennaltaehkäisevä ote työkyvyn ongelmiin, aktiivinen työkyvystä huolehtiminen Elämänhallinnan kehittäminen Terveys- ja sosiaalitoimen ja työnantajien yhteistyön lisääminen C2) Työelämän laadun kehittäminen Työilmapiirin, organisaation yksinkertaistaminen ja johtamisen kehittäminen, huomioidaan koulutuksessa Joustava työ Seniori- ja junioriohjelmat Ikääntyvien valmennus Eläköitymisen kasvaessa henkilöstösuunnitelmat C3) Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen Investointien, työtapojen kehittäminen ja järkevä työkuorma Verkottuminen, tilojen työnjako D1) Kotoutumisen tukeminen Kokonaisprosessi viranomaisten kesken kuntoon Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille Pätevöitymiskoulutus ja suomen kielen koulutus Kotouttamisohjelmat D2) Opiskelijoiden työllistyminen alueelle Työharjoittelulla kiinnitetään maakuntaan, oppilaitokset ja yritykset yhdessä Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen D3) Koulutuksen vetovoiman lisääminen Imagon ja tunnettavuuden kehittäminen Tiiviit elinkeinoelämäyhteydet

Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet A1) Varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä perhetyö Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen tukeminen Matalan kynnyksen palvelut A2) Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt Liikunta, kulttuuri, monipuolinen ravitsemus Tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen vähentäminen Kuntoutus Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden vahvistaminen yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus, infrastruktuuri, palvelut B1) Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Yritykset ja järjestöt täydentävät julkista palvelutuotantoa, tätä toteuttavat strategiat ja palvelutuottajien yhteistyö Paikallista yrittäjyyttä tukevat kilpailutus- ja hankintakäytännöt Yrittäjyysosaaminen B2) Palveluprosessit ja ohjaus SOTE-palveluprosessien koordinointi asiakaskeskeisyydellä, digitaalisoinnilla ja saumattomilla hoitoketjuilla Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut (ehealth) Omassa kodissa asumisen tukeminen Lähipalvelujen turvaaminen mm. liikkuvat palvelut Oma- ja etähoito C1) Perusterveydenhuollon vahvistaminen Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja soveltuvan sosiaalihuollon integraatio Vahvat terveyskeskukset Julkisten palvelujen tuotteistaminen ja hintavertailu C2) Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen Kuopio huippuosaajana hyvinvointipalvelujen kehittäjänä Hyvinvointiteknologian ja palveluinnovaatioiden kehittäminen Tutkimustiedon jalkauttaminen C3) Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen Henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus Työolojen kehittäminen, työhyvinvointi Maahanmuuttajien erityistarpeet, monikulttuurisuus

Itä-Suomen yliopisto Lääketiede Farmasia Biotieteet, geeniteknologia Hoitotiede, ravitsemustiede Kuvantaminen, laskenta Kansanterveystiede Sosiaali- ja terveyshallintotiede

RAKENNERAHASTO- RAHOITUS Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Satu Vehreävesa aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto 13.5.2014

Rakennerahastorahoitus 2014-2020 Rahoitus yhteensä 2,6 mrd : 1,3 mrd (EU) 1,3 mrd (kansallinen rahoitus: valtio 75 %, kunnat ja muut julkinen rahoitus 25 %) Käyttö: Valtakunnalliset ohjelmat/esr: 25 % Valtakunnalliset ohjelmat/eakr: 10 % Tekninen tuki: 3 % Alueille päätettäväksi, n. 1089 milj. 12

EU-rahoituksen jakautuminen 2014-2020 Alueille osoitettu EUrahoitus yhteensä 1089,5 milj. - EAKR 65,8 % - ESR 34,2 % Itä- ja Pohjois- Suomen osuus 772,6 milj. - EAKR 68,2 % - ESR 31,8 % 316,8 milj. - EAKR 59,8% - ESR 40,2 % Etelä- ja Länsi- Suomen osuus Pohjois-Savon EU-rahoitus 149,1 milj. - EAKR 68,2 % - ESR 31,8 % - Vähenee 24 % v. 2007-2013 tasosta Kunta- ja muu julkisen rahoituksen vaade 37 milj. Lisäksi saman verran kansallista rahoitusta, Pohjois-Savoon yht. 298,2 milj

Toimintalinjojen tavoitteet Toimintalinja Erityistavoite 1. Pk-yritysten kilpailukyky 1. Uuden liiketoiminnan luominen 2. Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen 3. Yritysten kasvun kansainvälistymisen edistäminen 4. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 2. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 3. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen 2. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen 3. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen 2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen