Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. 1. Kuvaus Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee, koska taloudellinen tilanne vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kaupungin ja paikallisten toimijoiden kesken. Paikallisia palveluja voidaan jatkossa turvata vain kokoamalla voimia ja sopimalla, mitä kukin taho tekee kuntalaisten ja yhteisön hyvinvoinnin eteen. Salossa on 33 kylätoiminta-aluetta, jossa toimii kyläyhdistys, kotiseutuyhdistys tai muu alueen kehittämistä ajava yhdistys. Muutamilla kylillä on kokemusta useista hankkeista, mutta osalla vähän tai ei ollenkaan. Neuvonnalla ja tuella saadaan Saloon vaikuttavia ja rohkeita hankkeita. Salon kylillä on hyvät kehittymismahdollisuudet. Ne ovat aktiivisia ja omaleimaisia, jokaisessa kylässä on oma luonne ja tunnelma. Kylät vetävät uusia asukkaita, maaseutu on monien tiedustelujen mukaan haluttu asuinpaikka. Salossa on perinteikkäitä maisemia, merellistä maaseutua ja hyvien yhteyksien alueita voidaan siis tarjota uusille asukkaille monenlaisia vaihtoehtoja. Hankkeen yhteistyötahoja on useita: A. paikalliset kehittäjäjärjestöt: kyläyhdistykset, kotiseutuyhdistykset ja muut asukasyhdistykset, muut yhdistykset ja yhteisöt. B. kaupungin luottamusmiesjohto, henkilöstö ja eri sektorit C. yritykset, oppilaitokset ja muut yhteisöt D. Varsinais-Suomen Kylät ry, ELY-keskus, Suomen Kylätoiminta ry Kysymykset, joihin haetaan vastauksia: 1. Miten saadaan kunta ja paikallistoimijat aidosti yhteistyöhön? 2. Miten edistetään paikallista vastuunottoa kehittämisestä ja palveluista? 3. Miten paikallisia hyvinvointieroja saadaan tasoitettua ja kaupungin hyvinvointikertomuksessa asetetut tavoitteet toteutettua joka puolella? 4. Miten toimivat mallit saadaan siirrettyä ja sovellettua alueelta toiselle? Tarvitaan yhteinen prosessi, jossa kaikki tahot oppivat uusia tapoja toimia. Rajaus: Hanke tukee ennen kaikkea yhdistyssektoria sekä yhteistyötä kaupungin eri sektoreiden kanssa. Yrittäjiä ja muita toimijoita otetaan mielellään mukaan yhteistyöhön. Uuden hankkeen sisältöä on käsitelty laajasti kaupungin sisällä ja yhdistysten yhteistyöpalavereissa, muun muassa Kylien Salo -hankkeen kylästrategian alkuseminaarissa 4.9.2014 sekä hankkeen loppuseminaarissa 20.11., helmikuun kaupunkitiedotteessa ja blogissa 3.2.2015, kaupungin johdon ja yhdistysten tapaamisessa 19.3.2015, Expjt suunnitteluryhmässä 24.3. sekä kaupunginhallituksen iltakoulussa 20.4.
2. Perustelut hankkeelle Salon maaseutuasuminen tulee olla kestävää ja sen tulee tukea koko kaupungin kehittymistä. Ekologista kestävyyttä edistetään maaseutualueilla esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeilla ja perinnemaisemien hoidolla. Sosiaalinen kestävyys saavutetaan, kun ehkäistään alueellista erilaistumista. Riutuva alue ei vedä uusia asukkaita, kiinteistöjen arvo laskee ja erilaiset sosiaaliset ongelmat voivat korostua ja tulla kaupungillekin kalliiksi. Kylien palvelujen saavutettavuudesta pitää siis huolehtia eikä mitään aluetta tule ajaa alas. Paikallisyhteisöjen vahvistaminen on samalla ennaltaehkäisevää työtä. Salon hyvinvointitilinpidossa todetaan, että kuntapalveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti asukkaiden saavutettavissa. Taloudellinen kestävyys edellyttää, että Saloon saadaan uusia asukkaita esimerkiksi monipuolisella tonttitarjonnalla ja että hyödynnetään eri alueiden mahdollisuuksia yritystoimintaan. Palvelujen tuottamiseen, matkailuun ja alueen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva monipuolinen yritystoiminta vahvistaa kestävyyttä. Kulttuurinen kestävyys on muun muassa vahva paikallisidentiteetti. Vahva paikallisidentiteetti on todettu lujittavan yhteisöjä ja lisäävän niiden muutosvalmiutta (resilienssiominaisuus). Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke edistää koko kaupungin menestystä paikallisen osallistumisen avulla. Osallisuus parantaa asukkaiden viihtymistä ja monessa paikallisessa asiassa oman alueen asukkaat ovat parhaita asiantuntijoita. Kylien Salo -hankkeen strategiakyselyssä ilmeni, että kylät haluavat tiiviimpää yhteistyötä keskenään sekä kaupungin suuntaan. Yhteistyön muodot jäivät vielä auki. Tarvittaisiin sekä Salon kaikkien kylien yhdistys (työnimi: Salon kylät ry) että paikallisia yhteistyöryhmiä. Sekä yhdistystoiminnassa että kaupungin toimintatavoissa tarvitaan muutoksia. Hankkeilla voidaan rakentaa uusia parempia ratkaisuja. Kylien tehtäväkentän laajentuessa kaikkien kylien on oltava iskukunnossa, ei vain muutaman huippukylän. 3. Hankkeen tarkoitus ja kohderyhmä Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Tiedotuksella, aktiivisella jalkautumisella ja neuvonnalla saadaan kylien asukkaita innostumaan alueensa kehittämisestä sekä vahvistettua myönteisiä kehitystrendejä. Tarkoituksena on myös yhdistystoiminnan uudistuminen sellaiseksi, että se antaa toimijoille innostusta ja iloa aikaansaannoksista. Yksi edellytys toiminnalle on toimivat kokoontumistilat kylillä. Tarkoituksena on kartoittaa kokoontumistilojen riittävyys ja kustannukset kylissä, sekä keksiä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.
Tonttimarkkinointia on tarkoitus tehostaa kaupungin ja kylien yhteistyön lisäämisellä. Paikallinen osallistuminen alueiden markkinointiin lisää uskottavuutta ja houkuttelee uusia asukkaita, vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita. Palveluja pyritään uudistamaan niin, että tarvittavia säästöjä saadaan muutoin kuin supistamalla palveluverkkoja. Ennaltaehkäisy ja palvelujen soveltaminen eri asiakasryhmien aitojen tarpeiden mukaan voi tuoda säästöjä. Tällaiset toimet edellyttävät, että palvelut ovat lähellä ja henkilökunta tuntee asukkaat. Pienten yksiköiden etu on joustavuus ja tuttuus. Tarkoituksena on myös tiivistää kylien välistä yhteistyötä yhteisillä foorumeilla ja yhteisellä suunnittelulla. Jotta yhteistyö olisi tarpeeksi pitkäjännitteistä, tarvitaan pysyvä organisaatio, esimerkiksi Salon kylien yhteinen yhdistys. Kohderyhmänä ovat kylien ja taajamien kylä-, kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä muut yhdistykset ja yritykset sekä koko Salon maaseutualueen asukkaat. Toiminta-alue käsittää sekä alueen kylät että entiset kuntakeskukset. Salon kaupungin alueista ulosrajattu on ainoastaan Salon keskustan alue, joka ei kuulu Manner-Suomen maaseutuohjelman Leader-tuen piiriin. 4. Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeen päätavoitteena on tuoda menestystä Salon kaupungille ja sen asukkaille paikallisen osallistumisen kautta. 1. Neuvonta: tavoitteena on tehostaa paikallisten kehittäjien toimintaa oman asuinalueen hyväksi. Tavoitteena on hankkeen aikana laatia 6 kyläsuunnitelmaa yhdessä kylien kanssa sekä jalkautua kylien kokouksiin ja palavereihin tarpeen mukaan. 2. Hankesuunnittelu: tavoitteena on ainakin 20 kehittämishankkeen tukeminen suunnitteluavulla. 3. Palvelujen uusia ratkaisuja. 4. Tiedotus: tavoitteena on hankkeen aikana tukea kylätiedotusta niin, että kyliin syntyy ainakin 10 uutta kotisivua tai muuta tiedotuskanavaa. Kylissä on vahva yhteisöllisyys ja tiedotuksella yhteisöllisyyttä voidaan muokata avoimempaan suuntaan niin, että kylät houkuttelevat uusia asukkaita. 5. Kokoontumistilat: tavoitteena on käydä läpi kaikkien kylien tilantarve ja kohentaa 10 kylän kokoontumistilatilannetta. Lisäksi laaditaan viidelle kylätalolle liiketoimintasuunnitelmat.
6. Tonttimarkkinointi: tavoitteena on yhdessä kylien kanssa laatia profiilit ja esitteet vähintään 8 asuinalueesta sekä herättää kiinteistövälittäjien ja muiden toimijoiden kiinnostusta käyttää hyväksi kylien tiedotusmateriaalia markkinoinnissa. 7. Yhteistyö: järjestetään kokoontumisia, tiedotetaan ja neuvotaan tavoitteena kylien välisen sekä kylien ja kaupungin välisen yhteistyön tiivistäminen. Tavoitteena on kylien yhdistysten perustama Salon kylät ry tai vastaava järjestö. Järjestöön pyritään saamaan mukaan kyläyhdistykset, kotiseutuyhdistykset, asukasyhdistykset sekä muut kylien yhdistykset, yritykset ja yksityishenkilöt. Tavoitteena on luoda malli Salon lähidemokratian toteuttamiseksi. 5. Toimenpiteet Hanke toteutetaan Salon kaupungin hallintopalvelujen toimintana ja tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja muiden sektoreiden kanssa. Hankkeeseen palkataan kyläasiamies, joka toimii samalla projektikoordinaattorina. 1. Neuvonta: Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan paikallistoimijoita, autetaan yhdistyksiä uudistamaan toimintaansa sekä levitetään tietoa hyvistä käytännöistä. 2. Hankesuunnittelu: Tuetaan kyläsuunnitelmissa, kyselyissä ja kokouksissa esille nousseiden hankkeiden käynnistämistä. Etsitään kylätoimijoiden kanssa yrityshankkeiden mahdollisuuksia. Edistetään etätyön ja yrittäjyyden uusia ratkaisuja kylissä, esimerkiksi yhteisöllisten työtilojen perustamista. 3. Palvelujen uudet ratkaisut: Paikallisiin palvelutarpeisiin ideoidaan uusia pilotteja ja hankkeita, esimerkiksi yhteispalvelupisteiden perustamista kyliin. Yhteispalvelupisteissä edistetään joustavaa kaupungin eri sektoreiden, yrittäjien ja yhdistysten yhteistyötä. 4. Tiedotus: Kehitetään kylä- ja pitäjätiedotusta neuvomalla kyliä eri tiedotuskanavien käytössä ja innostamalla kyliä kehittämään aktiivista ja avointa tiedotusta. 5. Kokoontumistilat: Kartoitetaan kokoontumistilojen tarjontaa ja tarvetta eri alueilla. Etsitään ratkaisuja, joilla kunnan tilat saadaan tehokkaasti kyläläisten käyttöön ja joilla yhdistysten kylä- ja seurantalojen tulevaisuus turvataan. 6. Tonttimarkkinointi: Laaditaan profiilit ja esitteet kylistä. Kylien, kaupungin ja kiinteistövälittäjien yhteistyötä lisätään ja näin saadaan kaupungin monipuoliset asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet paremmin esille. Osallistutaan Kesä yhdessä Salossa -kiertueen tilaisuuksiin kaupungin teltalla, yhteistyössä pitäjien yhdistysten ja yrittäjien kanssa. 7. Yhteistyön edistäminen: Kylien Salo -hankkeen strategiakyselyssä ilmeni, että kylät haluavat tiiviimpää yhteistyötä keskenään sekä kaupungin suuntaan. Kartoitetaan
edelleen mahdollisuuksia perustaa Salon kylien yhdistys sekä mahdollisuuksia kehittää kaupungin johdon ja yhdistysten välisiä palavereita ja muuta yhteistyötä. 6. Hankkeen toteuttamistapa, omat resurssit ja yhteistyötahot Hankkeeseen palkataan kyläasiamies, joka on valmis jalkautumaan kyliin ja joka osaa neuvoa hanke- ja muissa asioissa. Yhteistyössä kansalaisopiston ja eri yhdistysten kanssa järjestetään seminaareja ja tutustumismatkoja. Tiedotuksella on keskeinen rooli aktivoinnissa ja neuvonnassa. 7. Hankkeen tiedotus ja raportointi Hankkeen aktiivisella tiedotuksella nostetaan innostusta kylä- ja hanketoimintaan sekä neuvotaan esimerkein erilaisia toimintatapoja. Tiedotuksella pyritään ennen kaikkea nostamaan esille kylissä tapahtuva toiminta. Jatketaan kaupungin kylätiedotusta Salon kaupunkitiedotteessa, Kylien Salo -blogissa, - Facebook-ryhmässä sekä -uutisviestillä. Kylien Salo -hankkeen aikana koottua noin 600 sähköpostin kyläosoitteistoa pidetään yllä ja laajennetaan. 8. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Hanke rahoitetaan Leader-ohjelmasta. Paikallisen Leader-ryhmän, Ykkösakselin strategiassa vuosille 2014 2020 todetaan: Seudullisilla ja kuntakohtaisilla kyläasiamiehillä ja yhdistyskoordinaattoreilla vahvistetaan kylien roolia ja tuetaan niiden toiminnan kehittymistä. Tästä on hyviä kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta. Kyläasiamiestoimintaa vahvistetaan seudullisilla ja kuntakohtaisilla kyläasiamiehillä sekä kylien omilla tai muutamien kylien yhteisillä kylä- tai yhdistyskoordinaattoreilla. Maaseutualueiden ja kaupunkien vuorovaikutusta tuetaan ja yhteistyötä kaupunki- ja maaseutualueiden paikallisten toimijoiden välillä lisätään. Vahvistetaan ja tuetaan alueen omaleimaisuuteen pohjautuvan paikallisen identiteetin syntymistä. Yhteisön sosiaalisen vastuun kehittymistä edistetään aktivoimalla ihmisiä kehittämään paikallisin toimenpitein riskien hallintaa, turvallisuutta ja omatoimista varautumista (turvallisuussuunnitelmat). Tuetaan erityisesti nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. Alueelle muuttajien vastaanottoa kehitetään; uusille asukkaille kerrotaan paikallisista palveluista yhdistystoiminnasta, tavoista ja tottumuksista. Hanke soveltuu siis hyvin paikalliseen Leader-ohjelmaan.
9. Kustannusarvio ja rahoitus Kustannusarvio 2016 2017 2018, 6 kk Yhteensä Palkkakulut 42 000 42 000 21 000 105 000 Palkkiot 1 000 1 000 700 2 700 Ostopalvelut 5 300 5 300 3 000 13 300 Vuokrat 300 300 200 800 Muut välittömät (muiden matkakulut) 1 000 1 000 1 000 3 000 Laskennalliset (toimistokulut, muut, hlökunnan matkat 10 080 10 080 5 040 25 200 Yhteensä 150 000 Rahoitussuunnitelma 2016 2017 2018, 6 kk Yhteensä Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Leader 42 753,60 42 969,60 22 276,80 108 000,00 Kuntarahoitus, Leader 10 688,40 10 742,40 5 569,20 27 000,00 Muu julkinen (Salon kaupunki) 5 438,00 4 968,00 2 594,00 13 000,00 Yksityinen (talkootyö ym.) 500,00 1000,00 500,00 2 000,00 Yhteensä 150 000,00 10. Ohjausryhmä Hankkeeseen perustetaan ohjausryhmä. Siinä on edustettuna hankkeen hakijan, rahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja kylien edustajat. Salon kaupungin edustajat pyydetään hallintopalveluista, kaupunkisuunnittelusta ja terveyspalveluista (hyvinvointitilinpito). Rahoittajien edustajat ovat Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Ykkösakseli ry:stä. Yhteistyökumppaneiden edustajia olisi ainakin Varsinais-Suomen Kylät ry:stä ja kylien edustajia ainakin yhdestä pienemmästä kylästä ja yhdestä entisestä kuntakeskuksesta.