Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Samankaltaiset tiedostot
Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Nuorisotakuu määritelmä

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorisotakuu määritelmä

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Nuorisotakuun toteuttaminen

Etsivä nuorisotyö Nuori Tampere

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Suomalaisen työpolitiikan linja

Uusien kuntoutuspalveluiden pilotointi kehittämistoiminnassa

Työllistymisen kumppanuusfoorumi Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Nuorisotakuun määritelmä

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Faktoja nuorisotakuusta

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Monialaista yhteispalvelua rajapinnoilla. Aikuissosiaalityön päivät Mikko Hytönen, Keski-Uudenmaan TYP

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

edellä kuntakokeilussa

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Kuka vastaa ja välittää?

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Transkriptio:

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena kokonaiskuva syrjäytymisriskissä olevan kohderyhmän suuruudesta, palvelutarpeista ja -prosesseista sekä elämänvaiheen kannalta olennaisista hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Kuntoutusjärjestelmän näkökulma: tutkimus tuottaa tietoa, jonka perusteella nuorille voidaan kohdentaa työelämäosallisuutta tukevia ja kuntouttavia toimintamalleja. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat nuoret, joiden riski ajautua ammatillisen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on keskimääräistä suurempi. Kohderyhmät: alle 25-vuotiaana sairausperusteisesti työmarkkinoiden ulkopuoliset ja lastensuojelun asiakkaana olevat nuoret. Aineistona kirjallisuus-, rekisteri-, kysely- ja haastatteluaineistot Kela rahoittaa tutkimushanketta (2012-2014) KKRL 12 :n perusteella 8.11.2013 2 1

Syrjäytymiskeskustelun taustaa Syrjäytymisen kahdet kasvot Poikkeavien yksilöiden leimaaminen vs. mahdollisuus punoa sosiaalinen side 1 Syrjäytyminen suhdekäsitteenä Syrjäytynyt yksilö, sosiaalinen side ja yhteisyys johon sidettä luodaan ovat kaikki moniselitteisiä käsitteitä ja ilmiöitä Yksilötasolla syrjäytymisen keskeiset ulottuvuudet ovat köyhyys, poikkeavuus ja avuttomuus 2 1 Helne, T. (2002) Syrjäytymisen yhteiskunta 2 Eräsaari, R. (2005). Inkluusio, ekskluusioja integraatio. Kiistakysymysten kartoitusta. 8.11.2013 3 Syrjäytymiskeskustelun taustaa Keskustelulla on alusta pitäen viitattu ihmisryhmiin, joilla oli vaikeuksia integroitua yhteiskuntaan sosiaalivakuutusjärjestelmän turvaverkoista huolimatta Syrjäytymiskeskustelu kuvastaa osaltaan sosiaalivakuutukseen liittyvien oletusten pettämistä Aikuiset: Täystyöllinen hyvinvointivaltiokansalainen Nuoret: Samanaikainen, yhdensuuntainen ja kaikkia samalla tavalla koskettava siirtymä aikuisuuteen Riski satunnaisesti kenelle tahansa mahdollisena yksilön toiminnasta riippumattomana tapahtumana tai mahdollisuus olla huomiomatta ko. tekijöitä Sosialisaation ajallinen ulottuvuus: varhaislapsuus, ongelmat kouluttautumisessa, siirtymä normatiiviseen normaaliuteen 8.11.2013 4 2

Nuorten työmarkkinoille kiinnittyminen - vuonna 1983-1985 syntyneet nuoret Käsitteellisten ja mittaamiseen liittyvien ongelmien lisäksi riittävän pitkän aikavälin seurannat suhteellisen harvinaisia Esimerkkinä pääasiallinen toiminnan seuranta vuosina 1983-1985 syntyneillä (60 % otos; N = 117 108) Nuoret vakiinnuttavat asemansa työmarkkinoilla 25-27 ikävuoteen mennessä (kriteerinä 70 % työllisyysaste). 8.11.2013 5 8.11.2013 6 3

Nuorten työmarkkinoille kiinnittyminen - työttömyys ja sairauspäivät Kiinnittyminen on kuitenkin luonteeltaan katkoksellisempaa kuin pelkkä pääasiallisen toiminnan tarkastelu antaa ymmärtää Vuosittain 23 % - 36 % oli seurantajaksolla työnhakijana Vuosittain 3 % - 5 % sai sairauspäivärahoja Vuosittain n. 1 % sai myönteisen työkyvyttömyys tai kuntoutustukipäätöksen, n. 2 % saanut eläkettä tai kuntoutustukea. 8.11.2013 7 8.11.2013 8 4

Nuorten työmarkkinoille kiinnittyminen - nuoren kehitysympäristön rooli Kehitys on kuitenkin kaksijakoista. Esimerkkinä korkeintaan perusasteen suorittaneet ja nuoret joilla on lastensuojelumerkintä Kuitenkin ns. riskiryhmistä melko suuri osuus kiinnittyy työmarkkinoille muiden tavoin Eriytyneitä kehityskulkuja koskevan analyysin ja riskipuheen yleistymisen yhteys? Hyvien käytäntöjen näkökulmasta voi kysyä, mitkä tekijät johtavat kestäviin työmarkkinauriin riskitekijöistä huolimatta. Kuinka myönteisiä olosuhteita ja pitkällä aikavälillä tuloksellisia käytänteitä voitaisiin vahvistaa? 8.11.2013 9 8.11.2013 10 5

Nuorten työmarkkinoille kiinnittyminen - reitit työkyvyttömyyseläkkeelle Valtaosa eläkettä vuonna 2010 saaneista oli työvoiman ulkopuolella jo vuonna 2005. Muut siirtymät eläkkeelle tapahtuvat opinnoista ja työttömyydestä, ei niinkään työllisyydestä 8.11.2013 11 8.11.2013 12 6

Nuorten kuntoutuksesta ja eläkkeestä (lähde: Kelan kuntoutustilasto ja ETK:n tilasto eläkkeensaajista) Omaa eläkettä saavien määrä on vuosina 2005-2011 Laskenut lievästi työikäisessä (16-64) väestössä (- 2 %) 412 505 eläkeläistä vuonna 2011 Noussut selvästi nuorilla 16-34 vuotiailla (+ 23 %) 21 304 eläkeläistä vuonna 2011 Kuntoutuskustannusten määrä on vuosina 2004-2011 Laskenut lievästi työikäisessä (16-64) väestössä (- 2 %) 195 M vuonna 2011 Noussut selvästi nuorilla 16-34 vuotiailla (+ 34 %) 52 M vuonna 2011 8.11.2013 13 Haasteena moniammatillinen ja sektorirajat ylittävä yhteistyö Työhön kiinnittymisen ja toimintakyvyn ongelmat erillisiä, mutta yksilön hyvinvoinnin kannalta samansuuntaisia kokonaisuuksia Mitkä ovat Kelan, työhallinnon ja sosiaali-ja terveystoimen sekä palveluntuottajien käsitykset ja oletukset erityisryhmistä ja sen saamista palveluista? Kunnan toteuttamien palveluiden (esim. etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta) normittaminen? Viimeaikaisessa moniammatillista ja sektorirajat yhteistyötä ja kehittämistyötä koskevan tutkimuksen teemoja: Kuinka sektorirajat ylittävän toiminnan vastuunjako toteutuu? Esim. toimijaverkostojen tutkimus. Kuinka nuorten kanssa työskentelevän ammattilaisen organisaation rakenne tukee monisektorista yhteistyötä? Mikä on case-managementin rooli? Kuka vastaa ja millä tavoitteilla? 8.11.2013 14 7

Nuorisotakuu osana aktivointipolitiikan jatkumoa Palveluiden soveltuvuus eri riskiryhmien näkökulmasta? Kuinka aktivoidaan henkilöitä, joilla on laaja-alaisia haasteita selviytymisessä? Kohdennetut työllistymistä tukevat palvelut riskiryhmille? Näyttöön perustuvien käytäntöjen mahdollisuudet (esim. työhönvalmennus; yhdistelmähoitomallit)? Aktivointi, koulutus vai työllistyminen? Ketkä hyötyvät ja miksi? Mitä ovat pidemmän aikavälin hyödyt? Johtavatko aktivointitoimenpiteet kestäviin työmarkkinauriin? Mitä käy palvelut keskeyttäneille? Karenssit vai kannustimet? Ensi- ja viimesijaisen toimeentuloturvan suhde? Terveyspalvelut Työn ja koulutuksen ulkopuolisten terveyspalvelut Matalan kynnyksen palvelut, erityisesti mielenterveyden osalta Kuntoutuspalveluihin pääsy ja portinvartijuus 8.11.2013 15 Kiitos mielenkiinnosta 8.11.2013 16 8