Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning Hyvää Joulua! God Jul! Puhelinvaihde - Lastenkotityötä 150v Vaasassa - Itsenäisyysjuhlat nuorille Joulukuu 8/2003 December
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Joulun aika on pian käsillä. Joulu on Tony Dunderfelt tiivisti edellä käsitellyn hiljentymisen ja läheisten ihmisten aikaa. Myös työyhteisöissä vietetään aiheen hyvän yhteistyön erilaisia perinteisiä tapoja ja tilaisuuksia seitsemään yhdessä työkavereiden kesken. Kohtaamme päivittäin ihmisiä. Kohtaamme myös ihmisten ei-rationaalisuuden, ihmiset eivät aina toimi oletetusti. Tämän päivän työyhteisöt ovat myös monista eri lähtökohdista johtuen moniäänisiä. Tällöin ihmissuhteissa ja niihin vaikuttamisessa syntyy monia ristiriitaisiakin vaatimuksia. Toisaalta tulisi harrastaa itsekontrollia, mutta myös kontrolloida, tulisi ohjata, mutta kokemuksille Päätoimittaja Ville Rintamäki myös tukea itsenäistä valintojen tekemistä, toisaalta tulisi tukea kilpailua, mutta toisaalta tehdä yhteistyötä, pitäisi olla avoin ja toisaalta säilyttää luottamuksellisuus. Luetteloa voisi jatkaa. Kaikki tämä ihmisen kohtaaminen tapahtuu tilassa, jossa kieli on väline, sillä luodaan todellisuutta. Tällöin ihmisen kohtaamisessa ovat tärkeitä vaiheita: aktiivinen kuuntelu tarkentavien kysymysten esittäminen asioitten esille ottaminen, puuttuminen asioihin. Tausta-ajatuksena on se, että ihmisen polttoaine on arvostetuksi tulemisen kokemus. Ihmisen kohtaamisen vuoropuhelun keskeisinä elementteinä voidaan pitää: puitteiden luomista siitä, missä olemme asioiden suoraa kohtaamista, eri näkökulmien tunnistamista kokemuksen jakamista yhteisen ymmärryksen luomista. avaimeen: 1. sisäinen rauhallisuus; ankkuroidu kehoosi 2. jos keskustelu alkaa syyttelyllä, voivottelulla, yleistyksillä tai ivailulla, ei kannata kauan keskustella, vaan konkretisoi esimerkeillä 3. kuunteleminen, tilan antaminen toisen 4. oman näkemyksen reilu sanominen 5. positiivisuus, rakentavat tavat ja ilmaisut 6. yhteiset tavoitteet, mitä jäi käteen, miten eteenpäin, mielikuvien vertailua 7. anteeksianto (aina ei voi onnistua). Kuten Dunderfelt lopuksi totesi, on näitä asioita harjoiteltava, mitään ei opi pelkällä kirjatiedolla eli nyt kaikki harjoittelemaan näillä apuvälineillä ihmissuhteissamme olivatpa ne missä tahansa työssä tai työn ulkopuolella! Hyvää Joulua kaikille lukijoille! ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Seurakuntien joulutervehdykset 4 Kuukauden henkilö: Eija Muttonen-Mattila 5 Kuntaura on varteenotettava vaihtoehto 6 Puhelinvaihde 7 Internet kotiyhteys kaupungin työntekijöille 8 Mitä oppimisvaikeus on? 10 Henkilöstökoulutus 11 Vaasa-opiston opiskelijayhdistys 80 v 12 Lastenkotityötä 150 vuotta Vaasassa 14 Kuntoremonttikurssit 14 Tyky-tonnit haettavissa 16 Vireä Vaasaliikuntatarjotin kevät 2004 18 Kaupunginjohtajan itsenäisyyspäivän vastaanotto yhdeksäsluokkalaisille Kannen kuva: Salli Hietikko Joulutähti - joulun kukka Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Päätoimittaja Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu Ombrytning och layout Salli Hietikko Painopaikka/Tryckeri: Waasa Graphics Oy Toimitusneuvosto Redaktionsråd Autio Tarja, hallintopalvelut Autio Timo, tekninen virasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hannuksela Marjut, vapaa-aikavirasto Partanen Veli-Matti, kulttuurivirasto Kouhi Tuulikki, Vaasa-opisto Leppäkorpi Minna, TNJ:n pääluottamusmies Mäki Tero, pelastuslaitos Pakka Anna, kirjasto Rahja Marttina, terveysvirasto Reinikainen Pertti, Vaasan Vesi Suksi Iiro, Vaasan ammattiopisto Suomela Seija, sosiaalivirasto Ullakko Ritva, opetusvirasto Virkama Tommi, Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lehden aineisto- ja ilmestymisaikataulu Tidtabell för inlämning av tidningsmaterial samt utgivningsdatum 1/2004 aineisto ilmestyy material utgivning 19.1. vko 6 Osoite/adress MERITUULI PL 3, 65101 VAASA Puh./tel. 325 1110 Fax 325 1124 merituuli@vaasa.fi 2
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December KRISTUS AURINKOMME LOISTAA Vanhassa jouluvirressä laulamme: Kristus, aurinkomme, loistaa, yön synkät varjot maasta poistaa, ei päivä laske milloinkaan. Totuus kansoille nyt koittaa, ja eksyneitä Kristus voittaa autuuden tielle valollaan. Siis Herran johtoa iloiten uskossa seuratkaamme. Totuus ja tie, hän meitä vie taivaaseen, kotiin saattelee. VK 29:2 Vanhat virret ovat puhuttelevia. Ne keskittyvät olennaiseen. Niissä on väkevä sanoma. Meitä ihmisiä ohjataan oikealle tielle, totuuden lähteelle. Tässäkin virren säkeistössä on selvä päämäärä. Jeesus Kristus vie meitä taivaaseen, oikeaan kotiin. Hän on aurinko, joka valaisee matkamme. Yön synkät varjot hän poistaa. Kristuksessa on totuus kaikille kansoille ja eksyneitä hän kutsuu voittaen heidät evankeliumin valaisemalle tielle. Jeesus uudistaa ihmisen elämän, kun ihminen iloiten seuraa uskossa Herran johtoa. Hän on tie, totuus ja elämä. Hän vie meidät päämääräämme, taivaaseen. Elämän synkkien varjojen keskellä on usein vaikeaa seurata Jeesusta. Pimeys peittää tien. Sitä on vaikea kulkea. Päämäärä unohtuu, pelko valtaa sisimmän, ilo katoaa, olemme eksyksissä ja vailla toivoa. Meidän tähtemme Jeesus Kristus tuli maailmaan. Apostoli Johannes kirjoittaa: Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. 1. Joh. 4: 9-10. Kristuksessa on tämänkin joulun todellinen valo, ilo ja rauha. Toivotan kaikille Merituulen lukijoille rauhallista ja siunattua joulua sekä onnellista uutta vuotta 2004. Eino Perälä, lääninrovasti Vaasan suomalainen seurakunta Undvik julruschen - gå i kyrkan nu! Så formulerade sig en gång den go a pastorn, när han försökte sig på att hänga med i reklam-branschens snabba svängar. Hur han lyckades förtäljer inte historien. Men varför inte, egentligen? Både bland stadens personal, tjänstemän och förtroendevalda - inom församlingarna likaså - börjar arbetet för dethär årets del både vad gäller förverkligande av årets budget och beredandet av nästa års budget vara på slutrakan. Det återstår bara för fullmäktige att saga sitt avgörande ord. När denna hälsning formuleras, har den kommersiella julöppningen med ett förnyat torg och köpcentrum redan ägt rum och inkommande veckoslut sjunger vi Hosianna och går första advent in i ett nytt kyrkoår. Lillajulsfirandet ute i arbetslivet och samhället ställer till en hel del rusande hit och dit. Sedan i december är det nästan var och varannan kväll i Trefaldighetskyrkan eller i andra kyrkor De vackraste julsångerna och en mängd advents- och julkonserter. Varje självmedveten kör vill gärna ha sin egen konsert och det på bästa tid och plats! Det blir en sannskyldig rusch: var finna lugnet och friden? Julen är ljus och glädje, julgåvor och tomtar. Julen ger oss också framför allt en aning av inblick i tillvarons innersta mysterium - vem Gud själv är. Barnet i krubban är Gud mitt ibland oss. Jesusbarnet utmanar samhällen och kyrkor, där makt och människor ställt sig själva i centrum. På ett sätt lever vi med bilden av Gud som ande, osynlig och oåtkomlig för oss människor och samtidigt har vi bilden av Gud i Jesus, det lilla barnet, den enkla människan, den korsfäste befriaren. När vi talar om Gud i det ena perspektivet, finns samtidigt det andra med och ger en rik klangbotten till det perspektiv vi valt att lyfta fram. I Kristus finns vishetens och kunskapens alla skatter gömda, säger aposteln Paulus (Kol. 2:3). Den ena bilden är en förutsättning för den andra och tvärtom. Jesus är Gud själv här på jorden. Utan honom hade vi varit utlämnade åt våra egna funderingar och fantasier om vem Gud är. Nu ser vi att Gud kommer till oss underifrån med kärlek och ödmjukhet. I mötet med Kristus utmanas allt det som är uppblåst och själviskt också hos oss själva. Det är barnets utmaning, kärlekens utmaning, en utmaning underifrån utan hotfullhet. Det är Frids- och Fredsfurstens utmaning. Slut fred med varandra! Jag ville vara i Betlehem och se vad herdarna såg; se grottan, djuren och allra helst se krubban där Jesus låg. Han föddes fattig i hemlighet och himlen fylldes av sång; för himlen visste att han var Gud och mänska på samma gång. En Fridfull Julhögtid och ett Välsignat Nytt År 2004 vill jag tillönska er alla! Henry Byskata, kyrkoherde 3
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuun kuukauden henkilö on rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, aktiivinen, monessa mukana oleva nainen. Työssään hän saa usein sanoa viimeisen sanan, sillä rakennustarkastajalla on hyvin itsenäinen asema ja päätäntävalta. Eikä mikään pieni juttu sekään, että hän on istunut monissa kokouksissa vierekkäin Matti Vanhasen kanssa! Millaista rakennustarkastajan työ on? - Rakennusvalvonta on lakisääteistä työtä. Maankäyttölaki säätelee toimintaamme hyvinkin tarkasti. Lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava rakennusvalvontaviranomainen ja rakennustarkastaja. Työ jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Ne ovat: 1) Yleinen ohjaus ja neuvonta, 2) Rakennuslupien, rakennusten purkulupien ja toimenpidelupien myöntäminen, 3) Lupiin liittyvät tarkastukset. - Rakennusvalvonnan tehtävänä on tulkita kaavoja. Vähäisiä poikkeamia esim. rakennusoikeuden suhteen voidaan perustelluista syistä antaa, mutta suuremmat poikkeamat menevät Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen päätettäväksi. Rakennussuojelumääräyksistä poikkeaminen on myös asia, jota ei voi kunnallisesti hoitaa. Ne asiat menevät Ympäristökeskukseen kaupunkisuunnitteluviraston ja KH:n suunnittelujaoston kautta. Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaavoittajien kanssa teemme paljon yhteistyötä. Tärkeä yhteistyökumppani on myös mittaustoimi, koska he suorittavat rakennusvalvontamittaukset. Lisäksi ympäristöhoitoon ja kunnossapitoon liittyvät pakkotoimenpiteet ovat niitä vähän ikävämpiä asioita, joita joudumme käsittelemään. - Rakennusvalvonnalla on hyvin itsenäinen asema ja päätäntävalta. Rakennuslautakunta tekee päätökset mm. suurista rakennushankkeista ja viranhaltijoilla on päätösvalta johto- ja toimintasäännön mukaisesti määritellyissä hankkeissa. Hallintoasioissa apulaiskaupunginjohtaja Lonka on esimieheni, mutta muuten kaupunki on meidän asiakkaamme siinä missä kaikki muutkin. Vieläkin aina silloin tällöin ajatellaan, että kaupunki ja kaupungin hankkeet ovat erityisasemassa. Luullaan, että niissä voidaan vähän oikoa, mutta näen, että kaupungin tulisi olla esimerkillinen näissä asioissa. - Julkisuudesta ei kannata ottaa kovin paljon murheita. Koskaan ei voi olla kaikkien mieliksi. Ratkaisuissa ja esittelyissä pitää uskoa itseensä, ammattitaitoonsa ja koulutukseensa ja pyrkiä olemaan tasapuolinen kaikkia kohtaan. - Mainoslaitteet ovat minulle oikein lempiasia, koska ne vaikuttavat niin paljon kaupunkikuvaan. Niillä voi parantaa tai huonontaa tilannetta. En todellakaan pidä 1960-70-luvun laatikoista, joissa on loisteputket sisällä ja valot vielä aika usein sammuneet. Paljon on hyviä ja onnistuneitakin ratkaisuja kaupunkitiloissa. Missä valtakunnallisissa projekteissa olet/olet ollut mukana? - Olin mukana uuden maankäyttöja rakennuslain uudistamiseen tähtäävässä Ympäristöministeriön kaavoituksen toteuttamistoimikunnassa. Siinä tehtiin muutoksia ja lisäyksiä vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslakiin. Mietinnön mukaiset lisäykset lakiin tulivat voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Kokoonnuimme kahden vuoden ajan lähes joka kuukausi. Ympäristöministeriön edustajien lisäksi toimikunnassa oli viisi jäsentä, mukana myös nykyinen pääministerimme Matti Vanhanen, jonka kanssa istuin vierekkäin koko ajan. Se oli mielenkiintoinen, isokin projekti ja merkittävä asia kaupunkien maankäyttöä ajatellen. Siinä pohdittiin kaavan toteuttamisvastuiden ja yhdyskuntarakentamisen rahoitusjärjestelmien kehittämistä ja kustannusten jakautumista nykyistä oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin kunnan ja yksityisten välillä. Oli ilo olla tässä toimikunnassa mukana. - Joensuussa asuessani osallistuin melko aktiivisesti politiikkaan. Olin mm. eduskuntavaaliehdokkaana kokoomuksen listoilta. Olen ollut kokoomuksen puoluevaltuustossa ja toiminut monella tasolla puolueessa. - Sydäntäni lähellä on Zonta Internationalin toiminta. Se on kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tehtävänä on auttaa ja parantaa naisten asemaa ja samalla lasten ja perheiden asemaa. Tähän järjestöön ei voi itse pyrkiä, vaan jäseneksi kutsutaan. Olen olut Zonta Internationalin jäsen lähes 15 vuotta ja täällä olen nyt ensimmäistä kauttani Zonta Club of Vaasan puheenjohtajana. Olen myös Vaasan yliopistoseuran naisten puheenjohtaja. Kun toimin muuten miesten kanssa, on hyvä olla tällaisia naisverkostoja. Tunnen erittäin tärkeäksi naisten aseman parantamiseksi toimimisen. Millainen on yksityishenkilö Eija Muttonen-Mattila? - Juureni ovat Itä-Suomessa ja syntymäkuntani on Kontiolahti, joka on kunta Joensuun kyljessä. Vaasaan olen muuttanut Joensuusta vuonna 1999. Koulutukseltani olen arkkitehti ja olen aina ollut kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta, historiasta ja rakentamisesta yleensä. Kaupunkien menneisyys ja kerroksellisuus kiinnostaa minua. On oikeastaan ihan suuri suru, miten nopeasti kaupunkikuva muuttuu. Tein Joensuussa ollessani museon kanssa koko kaupunkia koskevan rakennusinventoinnin. Jo silloin siellä hävisi viidessä vuodessa monta sataa rakennusta. Nyt sama tilanne on täällä. - Olen ollut yli 20 vuotta naimisissa saman miehen kanssa. Meillä on kaksi lasta. Lotta Aurora on 14-vuotias ja käy Merenkurkun yläastetta. Pekka Valtteri on 16-vuotias ja käy Lyseota. Puolisoni työskentelee Joensuussa. Hän on Joensuun kaupungin entinen rahoitusjohtaja. Nyt hän on osa-aikaeläkkeellä ja toimii siellä tarkastuspäällikkönä. Hän on joka toinen viikko täällä ja joka toinen viikko Joensuussa. - Ihastuin jo nuorena täällä matkustaessamme pohjalaistaloihin ja 80- luvun puolivälissä siirsimme kaksikerroksisen pohjalaistalon Joensuuhun keskelle kaupunkia järven rannalle. Olin projektin vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, sisustussuunnittelija ja huolehdin kaikkien rakennustarvikkeiden ja -materiaalien hankinnoista. Täällä asumme keskellä kaupunkia työn ja lasten koulun takia. Olen urbaani ihminen. Pidän suurkaupungeista. Esim. Berliini ja Pariisi ovat viehättäviä kaupunkeja, jotka suuruudestaan huolimatta ovat vihreitä ja sisältävät hienoja ja mielenkiintoisia kaupunkitiloja ja joissa löytyy puhuttelevaa arkkitehtuuria. - Olen hyvin kiinnostunut ranskalaisesta kulttuurista ja ranskan kielestä. Opiskelin ranskaa jo lukioaikana ja Tampereen Yliopistossa arkkitehtiopintojen ohella kaksi vuotta. - Pidän modernista taiteesta ja muotoilusta yleensäkin. Mitä elämä on Sinulle opettanut? - Ehkä se on opettanut vähän joustavuutta. Olen vieläkin määrätietoinen, mutta voin antaa periksikin, kun asioista keskustellaan ja ne perustellaan. Ennen näin kaiken aika musta-valkoisena, mutta mielestäni nyt, kun keski-ikä lähestyy, on tullut harmaan sävyjäkin mukaan. Mielilauseesi? - Tartu hetkeen! Pitää ottaa kaikki irti tästä hetkestä eikä ajatella, että tekee jotakin vasta sitten, kun on sen ja sen ikäinen tai pääsee eläkkeelle. On tartuttava rohkeasti ajan virtaan ja voi tehdä kaikenlaista vaikka heti. Haastattelu ja kuva: Salli Hietikko 4
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December KUNTAURA ON VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Svenska yrkeshögskolan, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi Vasa järjestivät opiskelijoille tilaisuuden kunta-alalla työskentelystä. Suomen kuntaliiton projektipäällikkö Ulf Lindholm valotti kuntaalan tulevaisuuden näkymiä: rekrytointitarve tulee vuoteen 2010 mennessä olemaan vähintään 150000 työntekijää. Pääosa johtuu luonnollisesta eläkepoistumasta. Lindholm kertoi kuntatyöntekijän keskiansion olevan noin 2100 euroa kuukaudessa. Huomioitava kuitenkin on, että lääkäreiden ansiot nostavat keskiarvoa, joten KVTES:n eli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimukseen piiriin kuuluvien keskiansio jää hieman yli 1800:aan euroon. - Palkkaan vaikuttaa tietenkin työtehtävä, mutta myös koulutustausta: mitä korkeampi tutkinto sen parempi palkka, Lindholm toteaa. Vaasan kaupunki vakinaistaa Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin kertoi, että Vaasassa on tarjolla kunta-alan työpaikkoja toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Vuonna 2002 kaupungilla oli 5372 työntekijää. Suurimmat ryhmät ovat hoitajat, palomiehet, perhepäivähoitajat ja perushoitajat. Strandin painotti, että isot ammattiryhmät tarvitsevat toimintansa tueksi myös hallintohenkilöstöä. - Tulevaisuuteen voikin suhtautua toiveikkaasti, sillä töitä tulee olemaan tarjolla. Henkilöstöä vakinaistetaan nykyistä enemmän ja määräaikaisten työsuhteiden määrä vähenee, Strandin lupaa. Kunta-alan uramahdollisuuksista kertoivat Suomen kuntaliiton projektipäällikkö Ulf Lindholm, Vaasan ammattikorkeakoulun harjoittelukoordinaattori Jouko Pakka, Vaasan yliopiston rekrytointipalveluiden Anssi Turunen, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin, Vaasan yliopiston rekrytointipalveluiden Sami Ilomäki, Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä Vaasan seudun aluekeskusohjelman hankesihteeri Anita Sundman. Kuntaura tarjoaa haasteita Tie kunnanjohtajaksi on yleensä pitkä ja täynnä monenlaisia työtehtäviä. 33-vuotias Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson on kuitenkin hyvä esimerkki nopeasti etenevästä nuoresta johtajasta. Ennen kunnanjohtajan pestiään hän ehti työskennellä lakimiehenä sekä toisen että omassa lakitoimistossaan ja puolustusministeriön erityisavustajana. Kunta-alan haasteita Henricson kiittelee, vaikka oma työ onkin jatkuvaa julkisuudessa olemista. - Kunnanjohtajaan pätee samat odotukset kuin yrityksen toimitusjohtajaan, Henricson sanoo ja jatkaa, että palkatkaan eivät ole niin huonot kuin väitetään ja että myös uralla eteneminen ja kehittyminen on mahdollista. Tulevaisuudesta Henricson ennustaa, että tiedossa on kuntien yhdistymisiä, jotka tuovat mukanaan lisää johtaja- ja asiantuntijatehtäviä. Myös palvelujen määrä kasvaa. - Kunta nähdään paikallisyhteiskunnan koordinoivana voimana, joka tuottaa palveluja asukkailleen, hän kiteyttää. Teksti ja kuva: Sari Mäkisalo, Vaasan ammattikorkeakoulu Kunta-alalla työskentelee lähes 430 000 henkilöä eli joka viides suomalainen palkansaaja on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. On arvioitu, että suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi kunta-alalla tarvitaan lähivuosina 150 000 uutta työntekijää. Lisätietoja kunta-alan tehtävistä ja palkkauksesta: www.kuntatyonantajat.net > Kunta-alan työmarkkinat. 5
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Puhelinvaihde tietää kaiken Melkeinpä päivittäin keskustelemme puhelinvaihteen tyttöjen kanssa, kun tavoittelemamme henkilö on laittanut mini-infon päälle ja vaihde växel kertoo meille, missä hän on ja koska tavoitettavissa. Mutta tekevät nämä kaupungin centraali-santrat paljon muutakin. Vaasan kaupungin puhelinvaihde on auki klo 8-16.15 ja siellä työskentelee kahdeksan työntekijää, joista neljä osa- ja neljä kokopäiväistä. Päivällä ruuhka-aikaan on täysi miehitys. Kaupungilla on alanumeroita n. 3000 ja matkapuhelinliittymiä n. 1200. Vaihde palvelee sekä ulkopuolisia että kaupungin omaa väkeä. Tehtyjen mittausten mukaan puheluita on 3000-7000/pv. Eniten puheluita yhdistetään terveys- ja sosiaalitoimeen, tekniseen virastoon sekä eri kouluihin ja oppilaitoksiin. Puhelujen välittämisen lisäksi puhelinvaihde hoitaa monia muitakin tehtäviä. Heillä on puhelinlaskutusta, johtovuokralaskuja ja yksityispuhelujen laskutusta. Sisäistä laskutusta tulee mm. puhelinkoneiden myynnistä. Puhelinluetteloiden ylläpito kuuluu puhelinvaihteelle. Tietoja päivitetään kolmeen eri luetteloon. http:// tel.vaasa.fi on se luettelo, jota käytämme etsiessämme puhelinnumeroita intranetista. Puhelinvaihteessa sanotaan sitä lyhyesti vain TEL:ksi. Kaupungin sisäiseen puhelinluetteloon, siihen sinikantiseen, joka löytyy jokaisen pöydältä, puhelinvaihde tekee kaikki korjaukset ja muutokset. Puhelinvaihde kerää tiedot Vaasan Puhelinvaihteessa sinua palvelevat vas.alh.mervi Kangasvieri ja Mia Häggman-Snygg, vas.ylh. Maarit Soini ja Raili Rossi. läänin puhelimen luetteloon ja lähettää ne sinne. Iso työ on työmääräykset VLP:lle. Jos alanumerosta tulee esim. puhelimen siirtopyyntö tai vikailmoitus, puhelinvaihde tekee ensin VLP:lle työmääräyksen. Vasta sitten asentaja lähtee liikkeelle. Puhelinhankinnoista pyydetään ensin materiaalitoimen kanssa yhteistyössä tarjouspyynnöt eri yrityksiltä ja niiden perusteella tehdään sopimukset siitä, mistä ja minkälaisia matka- ja pöytäpuhelimia saa hankkia. Kaikki puhelimet eivät toimi kaupungin verkossa. Puhelinvälittäjä on pieni tietopankki - Tässä työssä saa olla koko ajan äänessä, johtava puhelunvälittäjä Mia Häggman-Sygg sanoi. Saa jutella erilaisten ihmisten kanssa, mikä on ihan vaihtelevaa ja kivaa. Riippuu tietysti asiakkaista. Toiset ovat tyytyväisiä, toiset eivät. Varsinkin nyt, kun on lääkäripula, saamme ottaa vastaan ne haukut, jotka oikeastaan kuuluisivat muille. Keskellä päivää, kun sosiaaliviraston päivystysaika ja lääkäreiden puhelinaika ovat usein samaan aikaan, on suurin ruuhkahuippu. Silloin voi olla jopa 20 ihmistä jonossa odottamassa. Ensin pitää jonottaa päästäkseen vaihteeseen ja sitten ehkä pääsee jonoon tai pyydetään soittamaan uudestaan. - Ulkomaalaisia on linjalla yhä enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten englantia tarvittiin hyvin harvoin, nyt sitä pitää puhua aika usein. - Puhelunvälittäjän pitää olla pieni tietopankki. Voidaan kysyä vain jotakin Merjaa. Siitä pitää sitten lähteä kyselemään, että tiedätkö yhtään, mitä hän tekee, missä työskentelee, missä asioissa haluat häntä lähestyä Usein huutelemme toisillemme kesken puhelua, että tiedätkö sinä tätä? eri asiat kun Ohjeita puhelimen käyttäjille Muista mini-infotiedotteet! Laita mini-info päälle, kun olet kokouksessa, lounaalla, matkoilla, lomalla jne. Muista myös ottaa se pois päältä, kun tulet takaisin. Ilmoita nimitietojen muutokset vaihteeseen! Puhelinvaihde ei voi tietää henkilökunnan nimenmuutoksista, virkanimien muutoksista ym. asioista, jos ette itse pidä meitä ajan tasalla näissä asioissa. Puhelinluettelo http://tel.vaasa.fi/ pysyy ajan tasalla ainoastaan tällä tavalla. Kännykkään soittaessasi käytä kaupungin sisäisissä puheluissa 69-alkuista PRIVATEL-lyhytnumeroa! Säästät selvää rahaa kaupungin kassaan. Se on sitä paitsi helpompaakin, kun tarvitsee ottaa vain 69 + alanumero. Alanumerosta vaihteeseen soittaessasi pelkkä 9 tai alanumero riittää! Monet ottavat aivan turhaan sen pitkän 325. numeron. Anvisningar åt telefonanvändarna Kom ihåg miniinfomeddelandena! Sätt på miniinfo när du är på möte, lunch, resa, semester osv. Kom också ihåg att ta bort den när du kommer tillbaka. Meddela namnändringar till växeln! Telefonväxeln kan inte känna till namnändringar, ändringar i tjänstebeteckningar o.dyl. ärenden om ni inte informerar om dem. Telefonkatalogen http:/ /tel.vaasa.fi/ hålls uppdaterad endast på det här sättet. Då du ringer till mobiltelefon använd i stadens interna samtal PRIVATEL-kortvalsnumret som börjar med 69! Du sparar pengar till stadens kassa. Dessutom är det lättare, eftersom man behöver ta endast 69 + undernummer. Då du ringer från undernummer till växeln räcker det med 9 eller undernumret! Många tar alldeles i onödan det långa 325 numret. 6
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December jää eri ihmisillä mieleen eri tavalla. - Hyvällä tuulella ja hyvällä mielellä pärjää. Malttia ei saa menettää, vaikka sanottaisiin mitä. Senkin oppii ajan myötä. - Sellaistakin sattuu, että ymmärtää asian ihan eri lailla kuin asiakas oli tarkoittanut, mutta aina on päästy yhteisymmärrykseen. Joskus voi vahingossa yhdistää väärään paikkaan. Jos virheen huomaa heti ja on oikein nopea, meillä on tässä pöydässä nappi, jota painamalla puhelun voi saada vielä takaisin. Jos toisessa päässä ehditään jo vastata, sanomme vain, että nyt meni väärin. Aika usein vastaa kotonakin puhelimeen: Vaasan kaupunki Vasa stad. - Jotkut soittavat monestikin viikossa, mutta eivät koskaan käytä suoraa numeroa, vaan tulevat aina vaihteen kautta. Tiedämme, että heillä on suora numero kyllä tiedossaan. Onko se sitä, että he haluavat palvelua vai tekevätkö he niin vanhasta tottumuksesta, Mia pohdiskeli. Tekniikka on muuttunut paljon. Puhelinten määrä on lisääntynyt. Ennen kaupungilla oli kolminumeroiset alanumerot. Numeroita etsittiin pyörivässä telineessä olevasta luettelosta. Tärkeä parannus on pääluurit. Molempien käsien saaminen vapaaksi helpottaa paljon. Teksti ja kuva: Salli Hietikko INTERNET KOTIYHTEYS KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE Kaupunki on kilpailuttanut internet operaattorit laajakaista yhteyksien osalta. Edullisimman tarjouksen jätti Sonera. Yhteys käsittää 512/512 kbps ADSL-yhteyden sekä 5 sähköpostilaatikkoa á 10 MB, kotisivutilaa 25 MB sekä 1-5 työasemaa kytkettynä yhteyteen. Voit hankkia kotiisi internet laajakaistan alla olevilla ehdoilla. Hinnoittelu Kuukausihinta: 512/512 kbps ADSL 48 euroa/kk Asennusmaksu 0 euroa USB päätelaite yhdelle PC:lle 50 euroa Kytkettävässä PC:ssä tulee olla 1kpl vapaa USB-portti, johon ADSL päätelaite kytketään. Käyttöjärjestelmä: Win98 tai uudempi (W2K/XP). Prosessori tulee olla Pentium tasoa. Useampi PC samaan yhteyteen Mikäli halutaan useampi PC/työasema yhtäaikaa kytkettäväksi internettiin tulee hankkia ADSL moniportti päätelaite. Tämä vaatii PC:lle myös RJ-45 liitännäisen ethernet -verkkokortin. Ethernet verkko-kortteja myyvät kaikki hyvin varustetut PC jälleenmyyjät. Moniportti päätelaite 1-4 konetta 85 euroa (1 * ADSL + 4* Ethernet RJ-45, tällöin ei USB päätelaitetta tarvita) Miten kaupungin työntekijä saa yllä olevan yhteyden? Ota yhteyttä alla olevaan myymälään: Telering VAASA Rauhankatu 16 puh 02040 74058 Kerro että olet kaupungin työntekijä ja haluat kiinteän koti-internet yhteyden (henkilökuntakortti) Myymälän henkilökunta auttaa tästä eteenpäin.. INTERNET-HEMFÖRBINDELSE FÖR STADENS ARBETSTAGARE Staden har konkurrensutsatt Internetoperatörernas bredbandsförbindelser. Det förmånligaste anbudet inlämnades av Sonera. Förbindelsen omfattar en 512/512 kbps ADSL-förbindelse och 5 e-postlådor à 10 MB, utrymme för hemsida 25 MB samt möjlighet att ansluta 1-5 arbetsstationer. Du kan skaffa hem en Internet-bredbandsförbindelse enligt nedan stående villkor. Priser Månadsavgift: 512/512 kbps ADSL 48 euro/mån. Installationsavgift 0 euro USB-terminal för en PC 50 euro I den PC som ansluts skall finnas en ledig USB-port, till vilken ADSL-terminalen kopplas. Operativsystem: Win98 eller nyare (W2K/XP). Processorn skall vara av Pentium-standard. Flera PC:n i samma förbindelse Om man vill koppla flera PC:n/arbetsstationer samtidigt till Internet behövs en ADSL-terminal med multiportegenskaper. Detta kräver också ett Ethernet-nätkort med RJ-45-anslutningsegenskaper, som säljs av alla välförsedda PC-återförsäljare. Terminal med multiportegenskaper för 1-4 maskiner 85 euro (1 x ADSL + 4 x Ethernet RJ-45, då behövs ingen USB-terminal) Hur kan du som stadens arbetstagare få ovan stående förbindelse? Ta kontakt med nedan nämnda butik: Telering VASA Fredsgatan 16 tfn 02040 74058 Tala om att du arbetar inom staden och att du vill ha en fast Internet-hemförbindelse (personalkortet) och butikens personal hjälper dig vidare 7
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Mitä oppimisvaikeus on? Lukibussi kiertää ympäri maata tärkeällä asialla Lukibussi on valtakunnallinen tiedotus- ja verkostoitumiskampanja, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa oppimisvaikeuksista ja saada oppimisvaikeuksien huomioiminen parempaan kuntoon koko maan laajuisesti. Tavoitteena on rakentaa tehokas lukiverkosto kaikkiin Suomen kuntiin. Vaasassa lukibussi vieraili 11.11. Pohjanmaan aluekoordinaattori Gunilla Tikkala sanoi, että erityisesti henkilöstöpäälliköiden ja työpaikan esimiesten olisi tärkeää perehtyä asiaan, että he osaisivat tunnistaa oppimisvaikeuden työpaikallaan ja tietäisivät, kuinka tällaista työntekijää tulisi auttaa. Palveluammateissa toimiville tiedon saaminen olisi tärkeää, että he pystyisivät ottamaan oppimisvaikeuden huomioon palvelussaan. Erilainen oppiminen voi ilmetä monella tavalla. Jollakin voi olla vaikeuksia seurata kirjallisia ohjeita. Toisella vaikeutena voi olla hahmottaa karttoja ja taulukoita. Kolmannella voi olla vaikeuksia ilmaista itseään loogisesti. Neljännellä voi olla epäselvä käsiala. Viidennellä voi olla vaikeutena kirjoittaa muistioita ja raportteja. Jollakin voi olla vaikeutena muistaa ohjeita ja nimiä ja puhelinnumeroita. Koska erilaiset oppijat ovat älykkyydeltään normaaleja, heille tulee usein ristiriitainen olo omien kykyjen ja oman tuotoksen suhteen. Monella muulla osaamisen alueella he ovat hyvinkin eteviä ja taitavia. Miten oppimisvaikeuden voi huomioida työpaikalla? Gunilla Tikkala antaa muutamia vinkkejä: - Erilaisuuden ja erilaisten työtapojen hyväksyminen on tärkeää. Samoin avoin keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä. Anna aikaa. Vältä pitkiä työtehtävälistoja, anna työtehtävät yksi kerrallaan. Jos työssä tarvitaan oikolukua, voisiko joku toinen henkilö hoitaa oikoluvun? Jos numerosarjat ovat oleellinen osa työtä, voiko ne ryhmitellä lyhyemmiksi? Jos kartan käyttö on vaikeaa ja osa työtä, voiko paikan koordinaatit antaa toisin? Aluekoordinaattorit voivat kertoa että esille on noussut hyvin monenlaisia tarinoita siitä, miten tietämättömyys erilaisesta oppimistavasta voi vaikuttaa siihen, miten me kohtaamme toisen ihmisen ja ymmärrämme vaikkapa sen, että ohje ei menekään kuulijalle perille, koska kuulijalla on lyhytkestoisen muistin vaikeutta. Kysymys ei siis olekaan huolimattomuudesta. Tai että kunnan työntekijä, joka halutaan siirtää uuteen tehtävään ei haluakaan siihen, koska tietää, että siinä pitäisi lähteä kursseille ja vanhat oppimiskokemukset vyöryvät tuskaisina muistoina mieleen. Pelko ja häpeä siitä, että en ehkä opikaan riittävällä vauhdilla ja suoriudu uudenlaisesta työstä voi johtaa vaikkapa siihen, että ihminen alkaa oireilla sairasteluina tai kieltäytyy uudesta työstä ja jää mieluummin työttömäksi. Opiskelussa voi olla pelkona esim. se, että pitäisi tehdä nopeasti muistiinpanoja ja tietää ettei pysty siihen. Gunilla Tikkala kertoi, että moni aikuinen on käynyt bussissa kysymässä, mistä voi saada apua ja missä voi käydä tutkimuksissa. Heille on ollut suuri helpotus saada vastaus kysymykseen Onkohan minulla luki- SF Caravaanarit Pohjanmaan yhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Välimaa on Lukibussin luottokuski. Jos kunnasta ei löydy sopivaa kuljettajaa, hän kuljettaa bussin paikasta toiseen. Nyt bussi on turvallisesti tuotu Vaasaan ja aluekoordinaattori Gunilla Tikkala pääsee kohta esittelemään sen tarjontaa vieraille. SF Caravanarnas ordförande I Österbotten Kalervo Välimaa transporterar Läsbussen tryggt fram till rätt plats ifall kommunerna inte kan ordna transporten. Gunilla är mycket tacksam över den hjälp hon fått av Kalervo vad gäller de praktiska frågorna runt vagnen. Men Caravanarnas motto är ju att de är allas vänner och det har han gett prov på i många situationer. 8
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December vaikeus? Se on saattanut vaivata heidän mieltään jo vuosikausia. Eihän ennen tällaisiin asioihin neuvoloissa tai kouluissa kiinnitetty huomiota. Hän haluaa rohkaista kaikkia puhumaan asiasta. Nuoret ja lapset kyllä puhuvatkin, hän sanoi, mutta on paljon aikuisia, jotka eivät ole koskaan puhuneet siitä kenellekään, eivät edes aviopuolisolleen. Mistä voi saada lisätietoa? www.lukibussi.net Dateron infopisteestä (Vaasan pääkirjastossa) on saatavana lisätietoa oppimisvaikeuksista. Arbiksessa alkaa tammikuussa Gunilla Tikkalan vetämä ruotsinkielinen keskusteluryhmä oppimisvaikeuksissa oleville. Tammikuussa perustetaan lukiyhdistys Pohjanmaalle. Teksti ja kuva: Salli Hietikko LÄSBUSSEN KAMPANJEN PÅ GÅNG I ÖSTERBOTTEN Stavfel och kråkfötter? Att läsa går långsamt? Blandas höger och vänster, öster och väster? Svårt att komma ihåg datum och hålla tider? Främmande språk är svåra? Svårt att läsa kartan? Att forma rim är svårt? En del av din vardag, möter du det i jobbet? Läsbussen är en informationskampanj som syftar till att sprida kunskap om inlärningssvårigheter till olika instanser. Obehandlade inlärningssvårigheter kan leda till samhällelig marginalisering. Det är just därför en tidig identifiering är nödvändig. Läsbussen betjänar lärare, arbetstagare inom social- och hälsovården samt arbetskraftsmyndigheterna, vuxna och unga med inlärningssvårigheter och de ungas föräldrar. Det är viktigt att också arbetsplatsernas personalchefer och förmän känner till problematiken och vilka stödåtgärder som finns tillgängliga på arbetsplatsen och i kommunen. HUR KAN MAN BEAKTA INLÄRNINGS- SVÅRIGHETER PÅ ARBETSPLATSER? Man måste acceptera att mänskor är olika och att de arbetar på olika sätt Öppna diskussioner mellan förmän och arbetstagare är alltid bra Ge mera tid för arbetsuppgifter Ge en arbetsuppgift i taget och undvik långa uppgiftslistor Använd stavningsprogram eller låt en annan person korrekturläsa skrivna arbeten Utred om det eventuellt finns tekniniska hjälpmedel som kunde betjäna arbetstagaren Dela upp långa sifferserier Gunilla Tikkala, regional samordnare i Österbotten, berättar att många vuxna har kommit in i bussen för att fråga vart de kan vända sig för att få reda på om de har läs och skrivsvårigheter. Många har levt med frågan hela sitt liv. Vi behöver inte gå så långt bak i tiden för att konstatera att det här är frågor som man inte så gärna pratade om: Gunilla Tikkala berättar att många vuxna kan känna en stor befrielse av att få diskutera de här sakerna med en utomstående. Många har berättat om incidenter från arbetslivet då de på alla sätt försökt dölja sina svårigheter Detta har i sin tur lett till missförstånd och ibland rentav till sjukskrivning. Kampanjen pågår till slutet av januari i Österbotten och då kommer det att bildas en förening för personer med Läs och skrivsvårigheter. Arbis ordnar även en samtalsgrupp för vuxna med Läs och skrivsvårigheter samt föräldrar till barn och ungdomar med LOS. Mera information: www.lukibussi.net Dateros infopunkt i Vasas huvudbibliotek Regional samordnare i Österbotten gunilla.tikkala@kuntaliitto.fi tel 0503384832 Projektchef Riitta Salin, riitta.salin@kuntaliitto.fi, tel. 050 375 9816. Ordförande i Förbundet för all inlärning Airi Valkama, airi.valkama@ erilaistenoppijoidenliitto.fi, tel. 050 598 4198 Text: Gunilla Tikkala 9
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen kevään 2004 kurssikalenteri ei ole vielä valmis. Tammi- ja helmikuun alustava ohjelma oheisena. Kursseille voi jo ilmoittautua. Ne pidetään opiston auditoriossa 3 krs., ellei muuta paikkaa ole ilmoitettu. ATK-kurssit pidetään 2. kerroksen tietokoneluokassa. Ilmoittautumiset pääsääntöisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia puhelimitse 3491/ Tuulikki Kouhi tai 3464/Raija Teppo tai sähköpostitse. Myös peruutuksista on ilmoitettava ajoissa. Kun olet ajoissa ilmoittautunut kurssille ja sinulla on kaupungin sähköpostiosoite, saat kutsusi kurssille sen kautta. Jos sähköpostia ei ole, kutsu tulee sisäisessä postissa; päiväkoteihin kaikki kutsut lähetetään päiväkodin johtajan sähköpostiin. TIETOTEKNIIKKA ATK-kurssit järjestetään samalla tavalla kuin tänä vuonna eli hallintokunnat/työpaikat voivat varata päivät tarvitsemaansa koulutukseen niiden ohjelmien puitteissa, joita luokassamme on (Windows, Word, Excel, Access, PowerPoint, Outlook, Paint Shop Pro, Adobe InDesign). Erikoiskurssit edellyttävät Windowsin perustaitojen hallintaa. Keskiviikkoisin, alkaen 14.1.-04, klo 12.30-16 opiston ATK-luokassa 217 tai 227. Kouluttaja: FK Klaus Salonen Vain ne Kesäyliopiston kurssit, jotka ovat kaupungin henkilöstökoulutuksen kurssikalenterissa/ tässä lehdessä ja joihin on ilmoittauduttu samalla tavalla kuin muillekin kursseille, ovat kaupungin henkilöstölle maksuttomia. Endast de Sommaruniversitetets kurser som finns med i stadens personalutbildningskalender/denna tidning är avgiftsfria on man anmält sig på samma sätt som till andra kurser. TAMMIKUU 1002 Kuntatoimisto / Viranhaltijapäätösten teko Ti 13.1. klo 8.30-12 ot 217 Kohderyhmä: Henkilöt jotka kirjoittavat päätösluetteloita Kouluttaja: Monica Rabb 5001 Talousarvio-info Ke 21.1.04 klo 9-12 - talousarvio 2004 ja taloussuunnitelma 2005-2006 Kohderyhmä: virastopäälliköt, tulosalueiden päälliköt, esimiehet, pääluottamusmiehet 1001 Uudet lait ja niiden vaikutukset To 22.1. klo 8.30-12 hallintolain, kielilain ja sähköisen asiointilain vaikutus kaupungin säädöksiin ja hallinnollisiin prosesseihin uusi hallintosääntö Kouluttaja : Veli-Matti Laitinen 1003 Kuntatoimisto / Viranhaltijapäätösten teko Ti 27.1. klo 8.30-12 ot 217 Sama kuin 1002. 8001 Läheisneuvonpito Ke 28.1. klo 9-16, Kesäyliopisto Mitä läheisneuvonpito on ja miten sitä käytetään työmenetelmänä Kouluttajat: erikoistutkija Tarja Heino, Stakes ja sosiaalityöntekijä Monika Possauner, Helsingin kaupunki 1004 Prosessien kehittäminen Koulutus toteutetaan monimuotoopetuksena, joka koostuu lähiopetuspäivistä sekä verkko-opiskelusta. Lähiopetuksen osuus on 3 päivää, jotka toteutetaan siten, että ensimmäinen päivä järjestetään helmikuun 3. päivänä, muut lähiopetuksen tarkat päivämäärät sovitaan osallistujien kanssa. Koulutusohjelman tavoitteena on: Osallistujat perehtyvät prosessiajattelun perusteisiin ja keskeisiin käsitteisiin Osallistujat saavat valmiuksia tunnistaa, määritellä ja kuvata prosesseja Koulutusohjelman tuloksena syntyy myös mallikuvauksia osallistujien työyksiköiden keskeisistä prosesseista Osallistujat saavat perustietoja myös prosessien analysoinnissa, arvioinnissa ja parantamisessa käyttökelpoisista menetelmistä Lähiopetuspäivien välijaksoina opiskelussa käytetään verkkooppimisympäristöä. Verkko-opetus 100 euroa / osallistuja + alv (osallistujan työpaikka maksaa), sisältää henkilökohtaisen tunnuksen verkko-oppimisympäristöön ja ohjausta oppimistehtävien tekemiseen sekä palautteen ryhmien tekemistä prosessikuvauksista. Oppimisympäristönä käytetään Discendum Oy:n Optima järjestelmää, jonka käyttämiseen tarvitaan vain internet-yhteys ja selainohjelma. Korkeintaan 25 osallistujaa. Kouluttaja (Kuntakoulutus) suosittelee hallinnonaloittaisten ryhmien muodostamista siten, että niissä on mukana sekä esimiehiä että työtekijöitä, jotka yhdessä tuntevat koulutuksessa käsiteltävien prosessien sisällön riittävän laajasti ja syvällisesti (4-6 ryhmää, joissa kussakin 4-6 henkilöä). 1. Verkko-opiskelujakso 20.1. 2.2.2004 tutustuminen oppimisympäristöön tutustuminen prosessiajatteluun ennakkotehtävien tekeminen I Lähiopetuspäivä 3.2. klo 8.30-16 prosessiajattelun perusteet ja käsitteet prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen julkisen sektorin prosessien kuvaukset (JHS 152) työmenetelmien ja kuvausten harjoittelu 2. Verkko-opiskelujakso valittujen prosessien nykytilan kuvaaminen ja dokumentointi II Lähiopetuspäivä (30.3.-1.4.)* prosessien analysointi ja arviointi mittarit 3. Verkko-opiskelujakso prosessien mittareiden määrittäminen prosessien arviointi/analysointi ja alustava kehittämisalueiden ja kohteiden valinta III Lähiopetuspäivä (24.-28.5.) * prosessien parantaminen * Mahdolliset lähiopetuspäivät Osallistujien nimet tarvitaan ennen verkko-opiskelun aloitusta eli viimeistään 14.1.04 1005 Arkistointi ja kirjaaminen Ke 4.2. klo 8.30-12 sähköinen asiointi muutokset kirjaamisessa Kohderyhmä: kirjaajat, arkistovastuuhenkilöt Kouluttaja: Tanja Båsk 1006 Kaupungin strategian, erityisesti henkilöstöstrategian, näkyminen arjessa Ke 18.2. klo 8.30-12 case tevistä valmisteltu suunnitelma jostain yksiköstä hepakkeen ja ay-puheenvuorot, Kohderyhmä: esimiehet 8002 Dementiatyön koulutuspäivät sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnalle helmikuussa Nykytilanne dementiahoidossa: Dementian lääketieteellinen näkökulma, lääkitys Dementoituvan hyvän hoidon elementtejä oivaltava kohtaaminen kuntouttava työote dementiaa sairastavan hoidossa kuntoutuksen merkitys Kouluttajat: mm. Pirkko Telaranta Alzheimer-keskusliitosta Kiitos tästä syksystä! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2004! 10
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Vaasa-opiston opiskelijayhdistys 80-vuotias Vaasan työväenopisto oli Suomen ensimmäisiä työväenopistoja. Jo opiston perustamisen yhteydessä syntyi tarve perustaa yhdistys, joka kokoaa yhteen opiskelijakuntaa ja virallisesti yhdistys perustettiin vuonna 1923. Opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja Tapio Osala kertoi, että työväenaate leimasi silloin voimakkaasti sekä opiston että yhdistyksen toimintaa. Aatteellisuus toi mukanaan hengen paloa ja intoa. Aktiiviset, tulisieluiset ihmiset tekivät paljon työtä opiskelijayhdistyksen eteen. Nykyisin opiskelijayhdistyksen toiminta on täysin epäpoliittista. Osala arveli, että työväenopiston noin 5000 opiskelijasta 99 % ei tiedä mitään koko opiskelijayhdistyksestä. Opistossa opiskelu on muuttanut luonnettaan. Nyt tullaan jollekin tietylle kurssille hakemaan jotakin määrättyä tietoa. - Meillä on sama ongelma kuin muillakin yhdistyksillä: väki vanhenee ja aktiiveja on vaikea löytää, Osala sanoi. Taloudelliset voimavarat ovat kaventuneet. Entisaikaan opiskelijayhdistys sai jokaisesta opistoon ilmoittautuneesta tietyn summan itselleen. Nyt toimitaan kaupungin avustuksen turvin. Sekin on näinä niukkuuden aikoina pienentynyt vuosi vuodelta. Pohjanpirtti kaipaa kävijöitä Kesäkoti Pohjanpirtti on näkyvin osa tämänhetkistä oppilasyhdistyksen toimintaa. Pirtti hankittiin yhdistykselle jo 40-luvulla. Sen historia on miltei yhtä pitkä kuin yhdistyksenkin. Opistolaiset saavat käyttää Pohjanpirttiä maksutta retkikohteena ja kesänviettopaikkana. Kaupungin eri hallintokunnilta peritään vain nimellistä vuokraa. Se onkin käyttäjäryhmä, jonka toivotaan yhä useammin löytävän tiensä Pohjanpirtille. Sundomissa, vain 6 km:n päässä kaupungissa sijaitseva Pohjanpirtti sopii hyvin esim. henkilöstön virkistyspäivien tai liikuntailtapäivien järjestämiseen. - Otetaan eväät mukaan ja ajetaan sinne polkupyörillä. Sitten lähdetään lenkille. Aivan Pohjanpirtin vieressä on Öjenin natura-alue, jonne valtio on vastikään rakentanut 4 km:n mittaisen luontopolun levähdyspaikkoineen. Lenkin päälle voi vaikka lämmittää saunan, grillata makkaraa tai istuskella takkavalkean ääressä, Osala kaavaili. Kaupunginhallitus myönsi muutama vuosi sitten rahaa Pohjanpirtin kunnostamiseen, joten huvila on hyvässä kunnossa ja sinne on hyvä tie. Yksityiskäyttöön Pohjanpirttiä ei vuokrata. Monien kommentti ensi kertaa Pohjanpirtillä käytyään on ollut: - Näin mahtava paikka, emmekä ole tienneet tästä mitään! Työväenopisto on aina käyttänyt Pohjanpirttiä hyödykseen järjestämällä siellä mm. luontokursseja. Onpa siellä ollut viikonlopun kestäviä kielten intensiivikurssejakin. Lisätietoja, kartta ja Pohjanpirtin varauskalenteri löytyvät yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http:// opistolaiset.com. Muuta toimintaa Oppilasyhdistys järjestää opistolaisille kulttuurimatkoja koti- ja ulkomaille, jakaa stipendejä ja apurahoja opistolaisille ja opiston henkilökunnalle sekä tilaa lehtiä opistolle. Parasta aikaa tutkitaan mahdollisuutta järjestää opiston kahvilaan tietokone ja internetyhteys opistolaisten käyttöön. Oppilasyhdistys auttaa työväenopistoa esim. tapahtumissa ja juhlissa. Voimavarojensa puitteissa yhdistys antaa opistolle ilmaista henkilökuntaa esim. kevättapahtuman ja joulujuhlan järjestämiseen. Juhlan jälkitunnelmia Opiskelijayhdistyksen 80-vuotisjuhlia vietettiin 10.12. opistolla. - Meillä oli mahtavat juhlat. Ansiomitaleita jaettiin ja juhlapuheita pidettiin, Tapio Osala sanoi. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi yhdistyksen historiasta kertova juhlakirja, jonka on kirjoittanut opiston pitkäaikainen rehtori, Kaarlo Koskimies. Hän toimii edelleen aktiivisesti oppilasyhdistyksessä. Teksti ja kuva: Salli Hietikko 11
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Vaatimaton koti täynnä lämpöä ja aurinkoa Lastenkotityötä 150 vuotta Vaasassa Vaasassa harjoitetusta lastenkotityöstä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta, jonka kunniaksi vuoden 2004 alussa julkaistaan toiminnan historiikki. Lastensuojelutyö on ennen virallisia lastenkoteja perustunut hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi Vaasassa 1700-luvulla tietyt lapset saivat käydä varakkaampien perheiden luona päivittäin ruokailemassa. Viime vuosisadan alussa Vaasa esiintyi köyhäinhoidon edelläkävijänä, olihan sen köyhäintalo ainoa alueellaan. Vaasassa rouvasväenyhdistyksen lastenkoti aloitti toimintansa Vanhassa Vaasassa vuonna 1853. Rouvasväenyhdistyksen lastenkoti toimi Vaasan palon jälkeen hetken Pietarsaaressa, mutta palasi jälleen Vaasaan, Hietalahteen vanhaan kaksikerroksiseen puutaloon. Sen suojissa asui 1860-luvulla myös vanhoja miehiä ja palvelijattaria. Vuosina 1875-1887 Vaasan kaupunginvaltuusto päätti rakentaa uuden lastenkodin rouvasväenyhdistykselle osoitteeseen Pitkäkatu 76. Lastensuojelutyö kaupungissa virallistui vuonna -24, kun Vaasan kaupungin lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa. Helmikuussa vuonna -28 perusti Ester Ståhlbergin johtaman Koteja kodittomille lapsille yhdistyksen (nyk. Pelastakaa Lapset ry) Vaasan osasto toisen lastenkodin Kronanin alueelle Kotirannalle. Vappuna 41 molemmat lastenkodit lakkautettiin ja lastenkotitoiminta kunnallistui. Vuoden 41 jälkeen vaasalaiset lastenkodit ovat vaihtaneet osoitettaan usein. Pitkällekadulle jäi vuonna 41 Hietalahden poikakoti, samaan aikaan Kustaalantielle Vetokannaksen puukouluun nousi lastenkoti pienille tytöille. Vuonna -52 se muutti saman pihan kivitaloon, jossa se toimi vuoteen -76 saakka pienten lasten sekalaitoksena. Sen lakkauttamisen jälkeen lapset siirrettiin vuonna -61 avattuun Huutoniemen perhekotiin, joka sai edistyksellisestä toiminnastaan laajaa valtakunnallista huomiota. Perhekodissa tehtiin huoltosuunnitelmia, sijoitukset olivat lyhytaikaisia ja biologiset vanhemmat alkoivat osallistua sijoitettujen lasten arkeen entistä aktiivisemmin. Nuoret miehet muuttivat vuonna - 60 Hietalahden poikakodista Koulukadulle ja sieltä vuonna -78 Kustaalaan, joka näihin päiviin saakka on toiminut sekä tyttöjen että poikien lastenkotina. Lisäksi Kustaalassa entisessä puukoulussa toimi vuosina 1966 1969 tarkkailulaitos. Tällä hetkellä Vaasassa toimii Kustaalan lastenkoti sekä Vaasan perhetukikeskus, jonka osastoja ovat vastaanottoosasto, perhetyön- ja Kalliokadun yksikkö Huutoniemellä sekä Mäntykoti Gerbyssä. Historiansa aikana vaasalaista lastenkotitoimintaa on leimannut hyvä yhteistoiminnan henki. Lahjoituksia lastenkotitoimintaan on saatu 50-luvulta lähtien säännöllisesti puulaakipukeilta eli Vaasan erotuomarikerholta. Myös muut lukuisat eri yksityiset ja yhteisöt ovat muistaneet vaasalaisia lastenkoteja toiminnassaan. Lastenkotien historiikin toimittaa fil.yo Sirpa Tarkkinen ja se julkaistaan vuoden 2004 alussa. Ohjausryhmään kuuluvat Vaasan kaupungin sosiaalivirastosta perhehuolto-osaston osastojohtaja Kaarina Sten, osastosihteeri Hilkka Sundqvist sekä lastenvalvoja Aulikki Huhtala, joka on myös kerännyt materiaalia historiikkia varten. Lisäksi ohjaustyössä toimivat entisistä ja nykyisistä lastenkotien työntekijöistä Eila Ketola, Kustaalan lastenkodin johtaja Harri Moisio sekä perhetukikeskuksen johtaja Tapani Penttilä. Historiikki sisältää asiakirjamateriaalin ohella myös entisten lastenkotityöntekijöiden elämänmakuisia muistoja vaasalaisesta lastenkotityöstä. Ett anspråkslöst hem fullt med värme och sol Barnhemsarbetet 150 år i Vasa I år har det förflutit 150 år sedan barnhemsarbetet startades i Vasa, till vars ära man kommer att publicera en historik över verksamheten i början av år 2004. Barnskyddsarbetet baserade sig på välgörenhet, innan allmänna barnhem startades, t.ex. i Vasa på 1700-talet fick vissa barn gå dagligen hos förmögnare familjer för att inta måltider. I början av senaste sekel framstod Vasa som föregångare för fattigvården, stadens fattighus var det enda på området. Fruntimmersföreningens barnhem startade sin verksamhet i Gamla Vasa år 1853. Fruntimmersföreningens barnhem fungerade efter Vasa branden en tid i Jakobstad, men kom tillbaka till Vasa, till Sandviken till ett tvåvånings trähus. Under dess hägn bodde på 1860-talet också gamla män och tjänarinnor. Åren 1875-1887 beslöt Vasa stadsfullmäktige bygga ett nytt barnhem åt fruntimmersföreningen under adress Storalånggatan 76. Barnskyddsarbetet i staden blev officiellt 1924, då Vasa stads barnskyddsnämnd inledde sin verksamhet. I februari 1928 grundades under ledning av Ester Ståhlberg en förening för hemlösa barn (nuvarande Rädda barnen rf) Vasa avdelningen ett annat barnhem på Kronans område i Hemstrand. 1:sta maj 1941 upphörde båda barnhemmen och barnhemsverksamheten kommunaliserades. Efter år 1941 har barnhemmen i Vasa ofta bytt adress. Sandvikens pojkhem stannade 1941 på Storalånggatan, samtidigt inrättades på 12
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Ennen lastenkotien kunnallistamista Vaasassa toimi mm. Koteja Kodittomille Lapsille ry:n (nyk. Pelastakaa Lapset ry) vastaanottokoti. Avajaisiin 20.2.1928 osallistui kuvan mies, yhdistyksen pääsihteeri Bertel Nygård Helsingistä. Kuva: Pelastakaa Lapset ry:n arkisto. Innan barnhemmen kommunaliserades fungerade i Vasa bl.a. ett mottagningshem som upprätthölls av föreningen Hem åt hemlösa barn (numera Rädda Barnen rf). I invigningen 20.2.1928 deltog mannen på bilden, föreningens generalsekreterare Bertel Nygård från Helsingfors. Bild: Rädda Barnen rf:s arkiv. Gustavsrovägen i Dragnäsbäcks träskola ett barnhem för små flickor. År 1952 flyttade det till stenhuset på samma gård, där det fungerade till 1976 som en blandad anstalt för små barn. Efter dess upphörande flyttades barnen -61 till det nyöppnade Roparnäs familjehemmet, som fick omfattande uppmärksamhet för sin framgångsrika verksamhet på riksomfattande nivå. I familjehemmet uppgjordes vårdplaner, placeringarna var kortvariga och de biologiska föräldrarna började delta i de placerade barnens vardag allt mera aktivt. De unga männen flyttade 1960 från Sandvikens pojkhem till Skolhusgatan och därifrån 1978 till Gustavsro, som hittills har fungerat som barnhem både för flickor och pojkar. Dessutom fungerade en observationsanstalt under åren 1966-1969 i den f.d. träskolan i Gustavsro. För närvarande fungerar i Vasa Gustavsro barnhem samt Vasa familjestödcentral, som består av mottagningsavdelningen, familjearbetets- och Klippgatans enhet i Roparnäs samt Tallhemmet i Gerby. Under sin historia har barnhemsverksamheten i Vasa präglats av en god samverksamhetsanda. Barnhemsverksamheten har fått donationer alltsedan 50-talet regelbundet av bolagsgubbarna eller av Vasa domarklubb. Också övriga flertaliga olika privata personer och samfund har i sin verksamhet ihågkommit vasabarnhemmen. Historiken om barnhemmen utarbetas av fil.stud. Sirpa Tarkkinen och den publiceras i början av år 2004. Till arbetsgruppen hör från Vasa stads socialverk, familjevårdsavdelningens avdelningschef Kaarina Sten, avdelningssekreterare Hilkka Sundqvist samt barnatillsyningsman Aulikki Huhtala, som också har samlat material till historiken. Dessutom medverkade i arbetet tidigare och nuvarande arbetstagare från barnhemmen, bl.a. Eila Ketola, föreståndaren för Gustavsro barnhem, Harri Moisio samt familjestödcentralens föreståndare Tapani Penttilä. I historiken ingår förutom dokumentmaterial också tidigare barnhemsarbetstagares minnesrika händelser från barnhemsarbetet i Vasa. Teksti/Text: Sirpa Tarkkinen 13
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Ensi kevään viimeiset kuntoremonttikurssit! Aikaisemmin vähän hakijoita, nyt sinunkin kannattaa hakea! Kylpylä Kivitippu (vko 17) ma 19.4. - la 24.4. (10 hlöä) Saariselkä (vko 18) su 25.4. - pe 30.4. (10 hlöä) Härmän kuntokeskus (vko 19) su 02.5. - pe 07.5. (10 hlöä) Tropiclandia (vko 19) ma 03.5. - pe 07.5. (8 hlöä) Kurssin ohjelmaan kuuluu mm: ryhmäliikuntaa, testejä ja tietoiskuja. UKK-kävelytesti sisältyy kurssin ns. seurantaan ½ vuoden kuluttua kurssista. Valintaperusteet: Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta, eläkkeelle siirtymiseen 3 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä ei voi hakea. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta se ma 2.2. mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Valinnat tapahtuvat 9.2. Hakemukset ovat sitovia. Kun ilmoitat halukkuutesi, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. HUOM! Tyky-ryhmä suosittelee ruotsinkielisille hakeutumista Tropiclandian kursseille. Hakulomakkeita saat myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: http://vaasainfo/henkilostopalvelut/palvelut tai www.vaasa.fi/vaasaintra tai Eija Paanaselta puh. 1101. Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee hakijoista kuntoremonttikursseille lähtijät. Kursseille hyväksytyille ilmoitetaan valinnasta. Kuntoremonttikurssille osallistuminen tapahtuu joko halutessaan vuosilomaa tai muita vapaita hyväksi käyttäen tai palkattomalla virkavapaalla/työlomalla. Kurssin jälkeinen työvuoro suositellaan alkavaksi aikaisintaan seuraavana aamuna kello 6. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Kurssilainen voi anoa Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja saa henkilöstöpalveluiden kotisivuilta tai Eija Paanaselta puh. 1101. Tyky-ryhmä Vuoden 2004 TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, joka palautetaan täytettynä Henkilöstöpalveluihin 30.1.2004 mennessä. Lomakkeita saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Yhdyshenkilön on toimitettava raportit vuoden 2003 toiminnasta 28.2.2004 mennessä. Lisätietoja: työsuojelupäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh. 1121 ja Eija Paananen puh. 1101. TYKY-RYHMÄ 14
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December 15
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2004 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät 12.1.2004. Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Terveyttä edistävällä liikunnalla saa voimaa, iloa ja hyvää mieltä! Tiedustelut/Info: Minna Backman Vapaa-aikavirasto,Vaasanpuistikko 20 B puh 3253680, email: minna.backman@vaasa.fi KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISOIKEUS VIREÄ VAASA-TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Ryhmiin osallistumiseen oikeuttavan osallistujakortin saa ryhmän ohjaajalta, kun ilmoittautuessaan todistaa henkilöllisyytensä oranssilla henkilökuntakortilla, määräyskirjalla tms.! Kurssimaksumuutos: veloitamme fysiokimpparyhmässä ja vesijumpparyhmissä kurssimaksun. Ohjeet ko. ryhmän aikataulussa. TERVETULOA LIIKKUMAAN! 1. LETKEÄT LEIDIT 12.1-10.5.2004 (ei 12.4) Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ma: klo 15.30-16.30 ohj: Minna Backman Tule mukaan naisten suositulle starttikurssille, jossa käy uusia ja useamman vuoden mukana olleita aikuisia naisia, LEIDEJÄ! Voit kokeilla erilaisia liikuntamuotoja kimppajumpasta sauvakävelyyn. LEIDIT- porukassa saat uusia ideoita ja intoa kuntoiluusi! 2. TERVE SELKÄ JUMPPA 12.1-10.5.2004 (ei 23.2, 12.4) Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo 19-20 ohj: Marja Berg Terve selkä-jumpassa muokkaat perusjumppaliikkein monipuolisesti ja nivelystävällisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Hallintaa hartioihin ja lihakset rennoiksi! Saat liikevinkkejä myös omaan harjoitteluun. Oma jumppa-alusta. 3. KUNTOPIIRI 13.1-11.5.2004 Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ti: klo 19.30-20.30 ohj. Helena Kaurala Hauskaa kestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna erilaisin jumppavälinein naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä, mutta jota ryhmässä liikkuminen omaan tahtiin ja musiikin tahdittama kiinnostaa. 4. LOUNASTUNTIJUMPPA 14.1-12.5.2004 Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo 11.15-12.00 ohj: Marjo-Riina Palo/ Minna Backman Leppoisasti lounastuntiaikaan! Tämä kevyempi lihaskunto- ja venyttelyjumppa sopii niin naisille kuin miehille. Tutustutaan myös kuntopiiri/kuntosalityöskentelyyn. 5. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI 14.1-12.5.2004 Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo 16.15-17.15 ohj: Essi Wallin Huumorilla höystettyä reilua lihaskuntoharjoittelua unohtamatta yleiskestävyyttä ja venyttelyitä. ROMURALLI on SINULLE mies, joka haluat niin lihas- kuin yleiskuntosikin parantuvan! Nyt mukaan uudet ja vanhat romurallaajat! 6. TULES KUNTOON- KUNTO- SALIRYHMÄT 14.1-13.5.2004 Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj. Essi Wallin I ke: klo 17.30-18.30 ohj. Marjo-Riina Palo II to: klo 16.15-17.15 Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä jumpan alkuun lämmitellen ja lopuksi venytellen. Jokainen voi itse määrätä suoritustehonsa. Hiki tulee varmasti! Ei edellytä jumppakokemusta. 7. FYSIOKIMPPAJUMPPA 14.1-12.5.2004 Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo 18.45-19.45 ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa turvallista selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. Musiikki vauhdittaa, tukee ja helpottaa liikkeiden suorittamista. Lähde mukaan! Kurssille otetaan 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen puh 325 3680/ minna.backman@vaasa.fi 5.1 alkaen. Kurssimaksu syyskaudelle 35euroa. 8. ALLIT - kevyt kuntojumppa UUSI RYHMÄ! 14.1-12.5.2004 Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo 20-20.45 ohj. Marja Berg LEMPEÄSTI LIIKKEELLE! Jos liikkumisesi on vähäistä, tehojumpat eivät kiinnosta tai terveydentilasi todellakin vaatii liikunnan aloittamisen, on ALLIT ryhmäsi! Lämmittelyn jälkeen keskitytään koko kehon lihasten kevyisiin harjoituksiin ja tehokkaisiin venytyksiin ja rentoutumiseen. Ei edellytä jumppakokemusta. Tule mukaan uuteen starttiryhmään! 9. SPINNING/PACE HUOM! Aloituspäivä! 8.1-6.5.2004 (ei 8.4) Sport s Club, Wolffintie to: klo 16-17 Tilausryhmä. Tunnilla spinning- ja pace- osuudet. Spinning on ohjattua sisäpyöräilyä musiikin tahdissa. Pace on kuntopiiri- ja circuitharjoittelusta kehitetty uusi kuntoilumuoto, niin miehille kuin naisille! Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla 5.1 alkaen puh 3253680/ minna.backman @vaasa.fi. Ryhmään mahtuu n 15 kuntoilijaa! Kurssimaksu 35euroa laskutetaan ilmoittautumisten mukaan ja oikeuttaa tähän Sport Clubin tuntiin kevätkaudeksi. 10. KEPPIJUMPPA 15.1-13.5.2004 (ei 26.2, 8.4) Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 to: klo 18-19 ohj: Marjo-Riina Palo Nyt on keppijumpalle suurempi sali! Suosituksi tullutta perusjumppaa kaikenikäisille ja kuntoisille! Keppijumpalla saat hartiaseudulle ja selälle tehokasta, mutta samalla miellyttävää harjoitusta. Lihaksiin voimaa, niveliin liikkuvuutta ja ryhti kuntoon! Ei edellytä jumppakokemusta. Oma jumppa-alusta. 11. NAISTEN SÄHLY 15.1-13.5.2004 (ei 8.4) Urheilukeskus, Ruutikellarintie to: klo 19-20 ohj: Kai Jokela Suosittu ryhmä! Harjoitellaan ja pelataan sählyä alkeista alkaen. 16
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December 12. MIESTEN SÄHLY 15.1-13.5.2004 (ei 8.4) Urheilukeskus, Ruutikellarintie to: klo 20-21 ohj: Kai Jokela MIES, tule mukaan harjoittelemaan ja pelaamaan sählyä! 13. NAISTEN KUNTOLENTO- PALLO alkaen 13.1.2004 Vaasan Steiner-koulun sali, Laivakatu 13 (Minimanin takana) ti: klo 16.30-17.30 Omatoiminen naisten palloiluryhmä, johon otetaan mukaan uusia, aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Tarkemman alkamisajankohdan voit tiedustella Arja Nyman p. 2661 ja Anne Sundin p. 2676. 14. KEVÄÄN VESIJUMPPA- KURSSIT! Vesivoimistelu soveltuu hyvin eri tasoisille liikkujille terveysliikuntamuodoksi, jossa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta nivelystävällisin ja tehokkain harjoituksin. Vesijumppaan voi osallistua samanaikaisesti erikuntoisia ja ikäisiä, naisia ja miehiä. Veloitamme vesijumppakurssista 15euron kurssimaksun, joka on ns. omavastuuosuus. Kurssimaksu laskutetaan ilmoittautumisten mukaan. Varaa peseytymisaikaa n 15 min ennen jumppaa. Oma pyyhe, pefletti ja uimapuku mukaan! 1. Huutoniemen sairaalan monitoimitalo I ma: klo 17.00-17.30 II ma: klo 17.30-18.00 Kurssiaika: 12.1-5.4.2004, 12 kertaa (hiihtoloma 23.2) ohj: Marja Berg 2. Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä I to: klo 19.30-20.00 II to: klo 20.00-20.30 Huom! altaan vesi + 32 Kurssiaika 15.1-1.4.2004, 12 kertaa ohj: Hanna Myöhänen-Urho 3. Vuorikodin allas to: klo 11-11.40 Kurssiajankohta 15.1-1.4.2004, 12 kertaa ohj: Minna Backman KEVÄÄN 2004 LIIKUNTATAPAHTUMIA: Perinteinen Vireä Vaasasählyturnaus 27-28.3.2004. Ilmoittautumiset viim 5.3. mennessä. Tarkempi info tammikuussa. Terveysliikuntakoulutusta. Seuraa ilmoittelua! Paikalliset patikkareitit tutuiksi! Toukokuu 2004 Luottamusmiesvalintoja Vaasan kaupungin kunnalliset KTV 127:n syyskokouksessa 13.11.2003 valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi v. 2004 2006 Hannu Käsnänen. Hallituksen jäseniksi v. 2004 2006 valittiin Eija Backman, Pirjo Haikonen, Kati Hakomäki, Taina Harsunen, Maria Hautaluoma, Annikki Holma, Margit Isomäki, Esa Karhunmaa, Arja Miettinen, Aila Mäkipää, Raija Passi, Juhani Pukkinen, Tuula Sandberg, Liisa Siren, Anne Ståhl, Seija Suomela, Tarja Toikkanen, Irma Tuomaala, Raija Tuomaala, Pasi Virtanen. Yhdistyksen pääluottamusmieheksi valittiin Margit Isomäki ja varapääluottamusmieheksi Seija Suomela. Vuoden 2004 toimintasuunnitelman painopistealueet ovat mm. paikallisen ja seudullisen edunvalvonnan vahvistaminen hallituksen ja luottamusmiesten toiminnan kehittäminen ja tukeminen työpaikkatoiminta työsuojelun ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen ammattiryhmäillat VESIJUMPPARYHMIIN ilmoittautuminen puhelimitse puh. 3253680 tai sähköpostilla minna.backman@vaasa.fi 5-9.1.2004. Aloitamme joulunvieton liikuntaosaston ryhmissä jumppaavien yhteisellä hauskalla joulujumpalla Merenkurkun koululla 16.12 klo 18-18.45. Ohjaajana on Miia Viitaniemi, joka jättää hyvästejään liikuntaosaston ohjaajana siirtyessään muihin ohjaustöihin. Jumppa on ilmainen! Omat jumppa-alustat ja iloinen joulumieli mukaan! Johtokuntaan valittiin seuraavat varsinaiset- ja varajäsenet: Varsinainen: Varajäsen: KIA Pertti Hällilä KI Mirja Kalliovaara Petri Moisio KRI Juha Vessonen Harri Suoranta SKT Bo Ståhl Aarne Sokero KTL Erkki Lehtimäki Kimmo Korkeamäki KST Barbro Haavisto Margareta Sjöholm STHL Eeva Niemi Mariitta Lehto SLPL SPAL Hannu Kaatikko Puh.joht. Aimo Laine Yhdistyksen pääluottamusmieheksi valittiin Vesa Lehtinen ja varapääluottamusmieheksi Tarja Paikkala. Luottamusmiehet: Varsinainen: Vara: LM Sthl Tarja Paikkala Jaana Larsson LM Hannu Rautakorpi Harri Suoranta LM Erkki Lehtimäki Kimmo Korkeamäki LM Spal Jukka Ura Työterveysasema on suljettu Företagshälsovårdsstationen är stängd 22.12.2003-6.1.2004 17
Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Kaupunginjohtaja ja rouva Markku Lumion ITSENÄISYYSPÄIVÄN VASTAANOTTO kaupungintalolla peruskoulun yhdeksänsien luokkien 700 oppilaalle ja opettajalle. Kutsuja oli edeltänyt kouluissa moninaiset toimet tapakasvatusta pukeutumisesta kättelyyn - paritanssikuviosta small talkiin jo lokakuun alusta lukien. Tyylikkäitä, hyvin käyttäytyviä fiksuja ysiläisiä koululaisia. 18
MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Eräänä päivänä tonttu lähti kierrokselle. Tonttu asui suuressa metsässä. Tonttu kiipesi puuhun tähystämään onko metsässä asuvat keijukaiset kilttejä. Tonttu kirjoitti Pukille kirjeen, jossa luki, että keijukaiset ovat kilttejä. Sitten tonttu meni sisälle lämmittelemään ja pisti takkaan tulen ja istui sen ääreen lukemaan kirjoja. Sitten tuli jouluaatto ja sen pituinen se. Iida 5v Alkulan pk Ohjelmassa oli mm. musiikkia, piiritansseja sekä viimeinen valssi. Teksti ja kuvat: Ville Rintamäki Joulu, joulu tullut on, juhla armahainen! Siitä riemu verraton, ilo autuainen. Kiittäkäämme Jumalaa, Isää taivaallista, kaiken hyvän jakajaa, armon s antimista! Toivotamme kaikille Merituulen lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vi önskar till alla Havsvindens läsare God Jul och Gott Nytt År! Joulusatu Eräänä päivänä lumisella maalla jänis loikki ja hän putosi kuoppaan ja äiti haki hänet. He menivät kotiin ja sitten he menivät saunaan. Ja sitten he pesivät hampaat ja menivät nukkumaan. Seuraavana aamuna ne heräs ja meni joulupuurolle. Sitten kun he olivat syöneet joulupuuron niin lapsi sanoi, että se haluaa mennä ulos leikkimään. Meni leikkimään kavereiden kanssa. Tekivät majan ja tekivät leikisti joulupuuroa. Sitte, kun he olivat leikkineet, he menivät kotiin ja äiti teki joulutorttuja ja katsoivat jouluvideoita. Tiia 5v, Sara 6v, Sami 6v, Benjamin 6v Unituulen pk 19
24. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282