Suomen Kuntaliitto 10.10.2005 J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2004
3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä
4
5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2004 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %. Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin.
6 Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2003 vuoteen 2004 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2004 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 38,5 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 76 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 430 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 250 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,19 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 25 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 25 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 28 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 28 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 20 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 100 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 100 13 Muu (MWh) 1 100 35 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 107 (suluissa 2003 tiedot 80) kuntaa ja 22 (19) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2004. Näiden kuntien asukasluku oli 62 % (57 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2004 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 6 kunnasta: Hämeenlinnasta, Porvoosta, Lappeenrannasta, Kouvolasta, Imatralta ja Keravalta. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 33 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta. Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 91 % ( 83 %). Alle 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle 10 000 asukkaan
Kulutustilaston luotettavuus 7 kunnissa kulutustilaston tekee vain joka viides. Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä laski 81,4:sta 80,7 miljoonaan m3. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 23 % ( 24 %) ja opetusrakennusten osuus 31 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 70,7 % ( 69 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 12,9 % (14 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 7,5 % (7 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 8,6 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2004 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona lähes kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Osaa Excel-taulukoista ei voitu koneellisesti käsitellä, koska taulukoita ei palautettu netistä otetulla excel- versiolla, vaan jossakin muussa Excelversiossa. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy. Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua.
8 Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt seitsemännen kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Uutta ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttuu vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla. Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjausker-
9 toimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: www.motiva.fi/kulutuksennormitus. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.
10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 10 15 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta (3,46 milj. MWh) tuotettiin kaukolämmöllä 90 %, kevyellä polttoöljyllä 7 % ja sähkölämmöllä 1,2 %. Raskaan polttoöljyn sekä maakaasun osuus tuotetusta lämmöstä oli noin prosentin. Kulutusseuranta koskee usein vain kaukolämmitettyä rakennuskantaa. Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,9 ( 66) milj m 3 ja asuinrakennuksia 14,8 (15) milj. m 3. Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2004 sama kuin vuonna 2002 ja 2003 eli 47,6 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 62,4 kwh/m 3. Julkisten rakennusten normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2004 41,0 (42,4) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 16 % ( 12 %). Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 18,7 (18,6) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 12,8 (12,3) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 142 (146) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 332 (288) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 6632 (7439) kpl ja asuinrakennuksia runsas 2961 (3205) kpl. Perinteisesti kulutustilastossa on seurattu erityisesti ns. kaupungitryhmän lämmön ominaiskulutusta. Ominaiskulutus ( julkiset ja asuinra-
Julkiset rakennukset/asuinrakennukset 11 kennukset) on nyt hyvin samalla tasolla kuin vuonna 1994 ja 1999 eli normalisoituna 49 kwh/m3. Sähkön ominaiskulutus on sen sijaan tässä ryhmässä noussut edelleen tasaisesti ollen nyt 44 % korkeampi kuin vuonna 1994.. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Julkisten rakennusten ja asuinrakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus pysyi samana vuosina 2002, 2003 ja 2004 Suurissa rakennusryhmissä, kuten opetusrakennukset ja hoitoalan rakennukset, lämmönominaiskulutus pysyi + - 2 % välillä. Mitään merkittäviä muutoksia ei siis tapahtunut. Sähkön ominaiskulutus laski opetusrakennuksissa vajaa 2 %. Veden ominaiskulutus laski edelleen. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,1 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen vuodesta 2003 vuoteen 2004 1,6 %. Espoosta ei poikkeuksellisesti saatu tietoja vuodelta 2003. Tampereella ja Vantaalla lämmön ominaiskulutus pysyi lähes samana kuin vuonna 2004. Vantaalla, Turussa ja Lahdessa ovat suurista kaupungeista korkeimmat ominaiskulutukset ( 51 56 kwh/m3) Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia tapahtui Oulussa (lämpö +10 %), Kajaanissa ( lämpö 11 %) ja Vaasassa ( lämpö - 7,5 %) Syitä muutoksille lienee monia. Yksi tärkeimmistä on kuitenkin ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen. Kuopiossa on edelleen kuntien pienin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus, 32,1 kwh/m 3. Ero seuraavaan suureen kaupunkiin ( Rovaniemeen) on huomattava 12 %! Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama
6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2003 ja 2004. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Vuodesta 2001 vuoteen 2004 sähkön ominaiskulutus on julkisissa rakennuksissa noussut vain 2 % ollen nyt 18,7 kwh/m3. Syynä hyppäykseen vuodesta 2000 vuoteen 2001 voi olla HUSin mukaan tulo tilastoon. HU- Sin sähkön ominaiskulutus on lähes 30 kwh/m3. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna suuren ryhmien ominaiskulutukset eivät juuri muuttuneet, poikkeuksena kokoontumisrakennukset, joissa nousu oli 3,4 %. Yli 30 000 asukkaan kuntien julkisten rakennusten osalta sähkön ominaiskulutuksen nousu on ollut itse asiassa varsin tasaista vuodesta 1996 lähtien. Nousu on ollut normaalisti vajaa 4 % vuodessa. Yli 30 000 asukkaan ryhmässä on ominaiskulutus ollut viime vuosina selvästi ( 14 %) korkeampi kuin pienemmissä kunnissa. Ehkä tässä näkyy rakennusten käyttöaste. Alle 10 000 asukkaan kunnissa sähkön ominaiskulutus on selvästi laskenut vuodesta 2002. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus pysyi entisellään ( 20,8 kwh/m3). 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET Vuosien 2003 ja 2004 koko aineistojen välillä veden ominaiskulutus ( litraa/ m3) laski on yli 8 %. Muutokset olivat suurissa rakennusryhmissä kuitenkin varsin pieniä. Kokoontumisrakennusten osalta veden ominaiskulutus laski lähes 9 %. Liitetaulukossa on rakennustyypeittäin tuotu esille veden ominaiskulutuksen (litraa/m3) muutoksia.
13 8 YHTEENVETO Kulutustilaston kattavuus on vakiintunut alle 30 000 asukkaan kunnissa. Yli 30 000 asukkaan kuntien osalta kattavuus on 91 %. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu on heikentynyt. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten lämmön Jyväskylään normalisoitu ominaiskulutus oli täsmälleen sama kuin vuonna 2002 ja 2003 (47,6 kwh/m 3 ). Lämmön ominaiskulutus on noussut 5 % vuodesta 1997, jolloin se oli 1990 -luvulla alhaisimmillaan julkisissa rakennuksissa. Lämmön ominaiskulutuksen noususuunta on selkeästi vastoin tavoitetta, jossa tarkoituksena on ollut laskea lämmön ominaiskulutusta. Toisaalta normalisoituun lämmön ominaiskulutukseen vaikuttaa suuresti normalisointi normaalivuodelle ja Jyväskylään. Normalisointi julkisissa rakennuksissa oli vuonna 2004 keskimäärin + 16 %. Kosteusolosuhteiden ja tuulisuuden vaihteluista ei ole mitään tietoa. Näistä syistä pienistä ominaiskulutuksen muutoksista ei juuri voi vetää johtopäätöksiä. Joka tapauksessa lienee selvää, että lämmön ominaiskulutukset eivät ole laskeneet niin, kuin on ollut tavoite. Merkittävää on, että julkisissa rakennuksissa sähkön ominaiskulutus ei juuri noussut. Toisaalta vuodesta 1994 ko. ominaiskulutus on noussut 30 %. Julkisten rakennusten lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus on vuodesta 1997 vuoteen 2004 noussut lähes 9 %. Tasaantumista lämmön ja sähkön ominaiskulutuksissa on havaittavissa vuosina 2001-2004. Ominaiskulutusten nousun syitä voi olla monia: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut siten, että niitä käytetään entistä enemmän iltaisin. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla kiinteistönpidon uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei aina ole riittävästi palkittu käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.
14 Raportin lopussa on taukkoliitteen jälkeen kuntien selvityksiä tekijöistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa ominaiskulutusten muutoksiin. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi on varsin yleisesti lisätty ilmastoinnin käyntiaikoja ja siten ilmastointikoneiden sähkönkulutusta. On myös varsin tyypillistä, että peruskorjausten yhteydessä sähkön ominaiskulutus selvästi nousee varustelutason kasvaessa. Kasvukeskuksissa sähkön ominaiskulutuksen nousu johtunee myös paljossa entistä tehokkaammasta tilojen käytöstä. Esimerkiksi koulurakennukset ovat varsin yleisesti iltakäytössä.
Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 71,2 % 70,0 % 70,3 % 65,6 % 63,7 % 68,5 % 67,8 % 65,3 % 63,9 % 57,3 % 61,6 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vuosi R001
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 57,1 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (5.33%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.90%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.60%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.48%) 1. ASUINRAKENNUKSET (3.84%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (15.60%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (6.98%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.71%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (19.56%) Rakennuskanta 10,4 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (6.65%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.31%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.22%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.72%) 1. ASUINRAKENNUKSET (9.65%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (19.30%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (45.78%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.39%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (9.98%) Rakennuskanta 6,1 miljoonaa m³ 9. MUUT (0.92%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.65%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.80%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.03%) Kuntayhtymät 1. ASUINRAKENNUKSET (9.49%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.50%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (0.24%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (0.37%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (56.01%) Rakennuskanta 7,0 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2004 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (7.26%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (2.04%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (4.11%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (23.00%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (31.15%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (13.30%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.78%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (14.08%) Rakennuskanta 80,7 miljoonaa m³ R009
Polttoaineet 2004 129 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo 49 86725,0 Helsinki 91 1083568,5 12019,3 Hyvinkää 106 26024,7 16,0 451,2 353,0 Joensuu 167 47359,7 Jyväskylä 179 99038,8 2203,0 931,2 Jyväskylän mlk 180 10087,9 155,1 233,0 Järvenpää 186 17157,0 Kajaani 205 34957,0 286,0 Kokkola 272 16595,8 312,9 Kotka 285 42052,0 223,0 294,7 Kuopio 297 61117,1 299,1 228,2 Lahti 398 64096,3 20,0 Lohja 444 20469,0 1062,4 375,3 Mikkeli 491 32174,0 1090,0 Nurmijärvi 543 20178,9 Oulu 564 75599,2 2287,1 638,1 Pori 609 56860,4 Rauma 684 Rovaniemi 698 50282,3 Seinäjoki 743 22388,0 253,0 62,7 Tampere 837 128450,8 532,7 327,9 Turku 853 151005,9 2033,2 Tuusula 858 7185,0 2455,0 755,6 Vaasa 905 48322,5 811,1 163,9 Vantaa 92 93361,0 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2295057 25217 5009 0 295 353 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Anjalankoski 754 8180,0 626,2 274120,0 Forssa 61 18492,7 Heinola 111 13649,3 621,1 222,6 Iisalmi 140 18533,9 155,8 Kaarina 202 10432,0 671,0 189,6 Kauhajoki 232 6809,0 Kemi 240 18860,0 645,0 94,0 Kiiminki 255 7636,6 493,9 110,6 Kirkkonummi 257 12119,0 1132,0 470,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2004 129 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kitee 260 Kiuruvesi 263 9504,0 195,1 Kurikka 301 7918,0 289,2 121,5 Kuusamo 305 19632,0 Laukaa 410 5188,0 534,0 Lempäälä 418 7595,7 376,8 146,2 64,1 Lieksa 422 12209,6 365,5 35,0 Lieto 423 6477,0 165,4 504,1 Nivala 535 5786,2 621,9 262,6 Orimattila 560 6119,1 182,0 52835,0 Pieksämäki 593 7211,0 228,0 Pietarsaari 598 15089,0 146,5 Pudasjärvi 615 7322,0 568,0 Riihimäki 694 17162,1 1576,0 41,8 Saarijärvi 729 10849,9 288,1 341,4 Salo 734 18579,1 80,0 370,6 Savonlinna 740 12264,0 496,5 271,6 Siilinjärvi 749 7100,5 341,2 Sipoo 753 8959,0 Uusikaupunki 895 7533,3 508,6 159,8 Valkeala 909 252,9 997531,0 Varkaus 915 13452,4 130,2 Ylöjärvi 980 9222,1 350,3 624,1 Äänekoski 992 7358,8 150,5 348,6 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 337245 8694 7777 0 1324550 35 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7527,3 60,2 148,7 771,5 Haapavesi 71 4858,7 531,1 151,6 Hamina 75 709,8 35,8 62,0 1563487,0 Hankasalmi 77 141,0 125,1 351,0 Harjavalta 79 3300,2 38,3 146,5 83,8 Hausjärvi 86 3531,9 255,9 Honkajoki 99 420,6 Isokyrö 152 1155,0 410,4 Jämsänkoski 183 9252,0 111,3 33,9 Kangasniemi 213 4963,5 103,4 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2004 129 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kauhava 233 5342,6 174,5 Kauniainen 235 13118,0 Kortesjärvi 281 1878,4 20,4 21,1 Kristiinankaupunki 287 208,9 Kruunupyy 288 3875,0 49,0 224,4 143,1 Laihia 399 5062,4 82,0 Lapinlahti 402 6272,9 125,1 4,4 Lappajärvi 403 1980,0 197,0 100,0 Loimaa 430 2838,9 Luopioinen 439 237,8 Masku 481 371,1 Orivesi 562 4819,0 2,9 306,4 Oulunsalo 567 4705,2 64,5 Padasjoki 576 453,2 Parikkala 580 4174,9 260,9 Posio 614 5267,3 231,9 644,9 Punkalaidun 619 3482,0 250,2 Pyhäselkä 632 3923,0 67,9 125,3 Pälkäne 635 1604,9 641,3 135,4 Rautalampi 686 743,0 297,4 337,3 Reisjärvi 691 3028,3 50,0 157,1 Ristiina 696 1425,0 327,4 842,4 Savitaipale 739 2970,0 110,4 Simo 751 2198,7 389,0 175,9 Somero 761 4813,0 101,0 125,6 Suolahti 774 3508,0 61,0 Säkylä 783 2994,8 313,4 135,0 Taivalkoski 832 5520,3 102,9 Teuva 846 5947,6 15,0 162,1 Tohmajärvi 848 3645,3 268,5 253,4 Urjala 887 662,9 Uurainen 892 781,0 63,0 Uusikaarlepyy 893 171,1 358,8 87,0 5,5 Vehmaa 918 185,0 Veteli 924 2880,2 Vihanti 926 4250,8 114,1 40,3 Viitasaari 931 4794,0 217,5 Ylitornio 976 6444,3 204,1 375,6 48,0 Äetsä 988 2017,8 104,6 268,2 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 161746 4789 10183 175 1563487 968 0 0 0 0 0 0 0 R005
Polttoaineet 2004 129 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 2508 5865,0 HUS 124918,6 1820,5 3264253,0 Hämeenlinnan seudun ammattio 3156 4476,9 167,3 217,6 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 7475,0 3,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 2112 Kangasalan seudun terveyskesk 5319 1192,0 157,1 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 19667,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulu 3120 6704,8 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 3127 7620,2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 40606,8 1311,9 448,1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntay 3128 25060,1 413,8 1015,0 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 3130 2326,5 15,3 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 31510,6 Raahen seudun terveydenhuollo 5416 7070,4 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltak 1793,0 31,0 1,2 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 311,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuo 11165,0 228,0 863,2 Savonlinnan kuntakonserni/itä-s 1093,0 Savonlinnan kuntakonserni/kiin. 103,7 Savonlinnan kuntakonserni/opis 5692,7 86,1 Savonlinnan kuntakonserni/peru 2060,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp 3176 249,3 3386,0 Kiinteistökohtainen lämmitys Yhteensä 306609 687 4764 666 3264253 4401 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 3100657 39387 27733 841 6152585 5757 0 0 0 0 0 0 0 Halot (i-m³) Hake (i-m³) Palaturve (i-m³) Jyrsinturve (i-m³) Turvepriketti (i-m³) Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) R005
Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 129 kuntaa vuodelta 2004 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 2961 95,7 % 1473 14795 51,8-4,4 % 62,4-0,0 % 14078 12,8 4,7 % 2165 332,4-17,5 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huone 2201 97,9 % 1305 13311 51,3-4,8 % 62,3 0,0 % 12605 12,9 5,5 % 1210 329,4-20,3 % 12. Pientalot (rivitalot ja oma 641 69,8 % 115 985 56,8-1,6 % 64,5 1,0 % 980 10,6-14,3 % 664 351,9-1,2 % 13. Asuntolarakennukset 119 96,6 % 54 500 55,3 0,0 % 61,3-2,0 % 493 17,1 5,0 % 291 302,5-15,6 % 2. HOITOALAN RAKENNUKS 2201 87,3 % 1611 14317 59,8-2,1 % 70,6 2,1 % 13547 27,3 2,5 % 11435 278,0-0,9 % 21. Terveydenhoitorakennuk 598 87,5 % 991 8641 61,8 0,2 % 74,3 4,9 % 8210 30,3 1,3 % 6571 278,6-0,3 % 22. Huoltolaitosrakennukset 389 93,0 % 278 2576 56,7-6,9 % 63,7-4,2 % 2420 24,1 5,2 % 2430 321,0-0,9 % 23. Lasten päiväkodit 1131 88,2 % 323 2832 56,7-4,2 % 66,4-0,3 % 2647 20,9 6,0 % 2172 233,0-1,2 % 24. Muut 83 94,8 % 19 268 49,8-6,3 % 54,1-8,7 % 270 25,4 51,5 % 262 186,3-16,5 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTOR 339 99,1 % 280 3931 37,8-4,4 % 43,6-1,8 % 3772 19,8-0,5 % 2810 83,8 2,6 % 4. KOKOONTUMISRAKENNU 840 96,1 % 662 10727 32,2-3,2 % 36,6-1,0 % 9508 20,3 3,4 % 8032 147,8-8,6 % 41. Teatteri- ja konserttiraken 45 99,6 % 68 1264 28,8-8,3 % 32,7-4,9 % 1181 15,1 10,1 % 841 68,4 42,4 % 42. Kirjasto-, museo- ja näytt 204 95,4 % 105 1735 31,1-7,8 % 35,5-5,2 % 1586 20,3 0,7 % 1412 49,5-6,0 % 43. Seura-, kerho- yms. rake 297 89,0 % 88 1293 33,6-17,9 % 39,0-15,1 % 1036 14,1-3,5 % 884 64,5-57,6 % 44. Jäähallit 25 100,0 % 45 1262 18,2 9,5 % 20,4 11,5 % 1295 21,7-15,6 % 1200 85,9 11,0 % 45. Uimahallit 64 99,7 % 177 1231 76,1 4,1 % 84,0 5,4 % 1182 42,9 16,3 % 1165 634,5-13,8 % 46. Muut 205 99,2 % 179 3942 23,6-0,9 % 27,4 1,0 % 3229 14,5 0,8 % 2530 63,0 32,8 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 2239 88,2 % 2051 27575 38,7-4,9 % 44,5-1,4 % 26224 12,9-1,7 % 22471 84,9-1,9 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. 1746 86,3 % 1579 20930 39,2-4,9 % 45,3-1,4 % 19767 12,1 3,4 % 17191 89,5 1,3 % 52. Ammatilliset oppilaitokse 425 96,5 % 432 6098 36,9-6,5 % 42,1-3,3 % 6183 15,7-7,5 % 4833 69,1-15,3 % 53. Muut 68 97,7 % 40 547 37,7 0,5 % 42,0 1,9 % 275 11,5-26,5 % 447 88,5-1,9 % 6. VARASTORAKENNUKSET 72 95,1 % 29 360 42,7-1,3 % 47,6-0,0 % 350 12,7-19,8 % 351 61,8-38,8 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKS 128 99,5 % 105 2481 22,1-5,4 % 27,6-0,1 % 1373 27,9-1,3 % 250 96,4 5,1 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 91 96,6 % 49 1322 19,0-18,9 % 23,2-14,8 % 1318 11,9 2,2 % 541 70,6-20,6 % 9. MUUT 722 94,4 % 372 5174 37,5 3,8 % 42,9 3,9 % 6368 21,0-1,4 % 2672 123,6 3,3 % 100. YHTEENSÄ 9593 90,7 % 6633 80682 43,0-3,5 % 50,4 0,1 % 76539 17,6 1,1 % 50727 150,4-8,6 % R018
Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö - Kaupungit 13.10.2005 Sivu 1/1 51.5 51 Lämmön ominaiskulutus 51,0 Ominaiskulutus 50.5 50 49.5 49 48.5 48,8 48,5 48,4 49,0 49,6 48,7 49,4 48,8 49,0 48,8 48 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Ominaiskulutus 17 16 15 14 13 13,5 13,7 Sähkön ominaiskulutus 15,1 15,3 14,9 14,3 16,1 16,0 16,5 16,8 12 11,7 11 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 67 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,3 66 65,5 65,5 65,7 Ominaiskulutus 65 64 63 62 62,0 62,1 63,3 64,5 63,8 64,9 61 60 60,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 R101
Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 48.5 Lämmön ominaiskulutus 48,3 48,3 Ominaiskulutus 48 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 47,0 46,5 47,6 47,6 47,6 45.5 45,4 45,3 Ominaiskulutus 45 19 18 17 16 15 14 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Sähkön ominaiskulutus 18,6 18,7 18,3 18,4 16,4 16,5 16,3 15,3 14,8 14,8 14,3 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 67 66 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66,6 66,0 66,2 66,3 Ominaiskulutus 65 64 63 62 61 60 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 R101B
Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 65,2 Ominaiskulutus 65 64 63 63,2 63,9 64,5 64,4 63,1 63,6 62 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 62,1 62,4 62,4 Ominaiskulutus 14 12 10 8 6 9,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,6 11,2 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 4 3,3 Ominaiskulutus 2 78 76 74 72 70 68 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,1 73,6 73,2 74,7 75,3 66,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 R101A
Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 57,3 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 49,4 48,3 47,5 47,2 43,8 44,0 44,9 45,5 45,6 43,0 43,6 44,0 42,9 44,7 43,8 43,5 44,2 41,0 40,2 39,4 39,9 38,4 39,3 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 58,0 53,9 52,1 52,4 50,5 42,7 43,4 39,0 33,8 33,2 32,8 56,9 55,7 52,3 52,2 51,1 52,0 51,5 49,3 49,7 49,5 47,5 48,0 40,7 40,7 38,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 54,2 52,7 53,3 52,2 44,3 44,6 33,5 33,6 53,6 50,9 49,2 32,1 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 56,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 59,2 58,7 57,8 53,2 52,2 50,8 49,7 46,7 46,1 46,7 44,9 37,5 37,5 36,3 36,6 36,3 35,3 33,1 33,7 32,7 31,8 57,6 58,2 52,3 48,9 47,0 48,3 48,5 43,6 43,5 42,3 43,3 40,1 38,7 38,8 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 943,5 170,6 1353 14138,7-0,6 % 44,6 % 98,5 % 34,6 44,2 20,8 Espoo 209667 164,8 30,4 166 2291,5 100,0 % 37,8 48,3 21,2 141,1 Tampere 193173 252,0 46,0 171 3835,3 0,6 % 97,4 % 34,4 39,3 16,8 133,2 Vantaa 176387 174,9 32,2 156 1952,8 2,3 % 100,0 % 47,1 56,6 20,2 200,1 Turku 172107 281,1 50,9 303 3385,0-2,7 % 84,6 % 98,6 % 43,1 53,6 16,0 144,6 Oulu 117670 165,4 28,3 137 1713,9 1,6 % 90,2 % 48,0 49,2 18,1 Lahti 96666 122,1 22,5 84 1433,1 1,7 % 99,7 % 44,9 50,9 16,8 Kuopio 86575 121,4 22,1 182 2077,9-2,7 % 86,2 % 96,3 % 30,5 32,1 13,4 106,3 Jyväskylä 77879 104,3 18,5 115 1452,9-6,2 % 50,6 % 92,6 % 36,9 38,8 Pori 76220 107,9 19,6 128 1419,0-2,4 % 73,7 % 100,0 % 39,5 48,5 14,1 123,2 Vaasa 56658 96,3 17,3 120 1433,3-0,2 % 95,8 % 34,8 40,1 15,6 94,3 Kotka 55238 82,7 15,1 67 1156,5-3,4 % 95,4 % 37,6 45,1 15,7 119,1 Joensuu 51514 90,3 16,4 101 980,3-0,4 % 100,0 % 47,9 48,9 101,0 Hyvinkää 42325 57,8 10,3 73 787,8-0,7 % 85,4 % 38,7 43,9 15,0 114,6 Rauma 37418 0,0 0,0 0 0,0 14,8 102,9 Kajaani 36373 71,6 13,0 83 934,4 2,3 % 77,9 % 93,1 % 40,2 39,3 15,8 96,3 Rovaniemi 35700 84,5 15,6 59 1090,5 93,8 % 100,0 % 40,8 36,1 15,3 150,9 Kokkola 35492 34,3 6,2 51 479,3 58,7 % 87,5 % 37,5 43,1 Järvenpää 35459 32,2 5,9 31 360,0 0,0 % 52,7 % 100,0 % 47,1 53,5 20,6 186,1 Lohja 34792 46,2 8,0 63 623,8 3,3 % 86,5 % 83,1 % 37,8 45,3 18,5 165,4 Mikkeli 32826 64,4 11,4 63 695,5 0,6 % 43,1 % 96,7 % 47,2 52,6 19,0 106,9 Nurmijärvi 32335 37,2 6,8 62 449,0 1,2 % 100,0 % 43,6 49,5 17,9 115,9 Jyväskylän mlk 31870 23,9 4,2 38 302,9 0,0 % 81,7 % 40,7 42,9 17,0 134,4 Tuusula 31168 36,0 5,2 45 299,4 43,7 % 54,2 65,1 17,8 143,6 Seinäjoki 30051 44,6 8,1 42 690,5 3,7 % 96,5 % 33,6 38,7 16,4 98,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2336686 3240 585 3693 43983-0,8 % 53,3 % 96,5 % 38,2 45,1 18,2 132,3 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 32,0 5,3 68 426,3 27,2 % 66,4 % 73,8 % 37,1 47,3 12,9 112,4 Savonlinna 28102 29,4 5,1 46 382,9-0,0 % 64,7 % 81,9 % 38,9 40,9 13,6 137,8 Riihimäki 26106 38,3 6,3 38 399,3 0,0 % 46,4 % 89,5 % 46,6 52,9 15,2 174,1 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi 23967 39,9 7,0 63 512,7-10,1 % 92,7 % 39,7 38,8 14,0 127,9 Salo 24199 37,1 6,6 72 569,3-57,1 % 91,8 % 82,3 % 33,9 40,7 16,7 89,0 Varkaus 23437 26,7 4,8 32 340,9-29,8 % 91,6 % 41,0 43,1 17,7 136,3 Iisalmi 23389 38,0 6,9 64 448,4 0,0 % 93,0 % 44,5 45,5 16,1 116,1 Heinola 21351 32,3 5,6 30 351,7 0,0 % 83,9 % 46,3 52,5 18,8 149,5 Ylöjärvi 20209 31,9 5,0 51 327,3-2,2 % 98,6 % 60,2 % 45,6 52,2 20,4 141,7 Pietarsaari 19730 31,3 5,7 40 364,3 0,0 % 47,2 % 92,0 % 45,0 51,9 16,5 118,6 Siilinjärvi 19584 19,6 3,4 24 237,9 3,6 % 64,0 % 69,8 % 42,8 45,0 18,4 108,4 Kaarina 19854 24,8 4,2 45 254,9 86,3 % 82,1 % 48,7 60,5 17,4 193,0 Forssa 18644 31,7 5,8 33 547,9-0,0 % 86,7 % 100,0 % 30,5 34,6 20,5 125,7 Kuusamo 17891 33,9 6,2 42 435,4-0,8 % 66,4 % 100,0 % 41,0 36,2 17,0 133,8 Anjalankoski 17727 29,6 5,2 37 319,8-0,6 % 49,8 % 51,3 58,3 Uusikaupunki 17216 17,3 2,9 42 261,6 0,0 % 38,3 % 86,2 % 32,8 40,7 15,9 134,5 Sipoo 17160 16,5 3,0 25 188,2 53,3 % 100,0 % 46,3 55,5 Laukaa 16467 18,5 3,1 40 258,4 0,9 % 56,1 % 49,4 % 36,7 38,7 13,4 107,2 Lieksa 15479 29,1 5,2 61 354,4-5,0 % 78,3 % 45,9 44,8 17,3 124,2 Lempäälä 15964 17,9 3,1 35 225,5 5,9 % 52,4 % 84,5 % 39,8 45,6 Kauhajoki 15028 12,5 2,3 21 184,9 50,9 % 100,0 % 35,5 40,7 Orimattila 14081 15,4 2,8 29 257,4 0,0 % 69,5 % 74,1 % 32,1 36,4 14,6 83,4 Äänekoski 13803 18,7 3,2 28 236,4 0,0 % 56,4 % 73,1 % 40,5 42,7 15,2 114,4 Lieto 13845 23,5 3,6 34 391,1 84,7 % 69,5 % 57,0 % 28,0 34,8 17,3 55,0 Pieksämäki 13102 14,6 2,6 27 230,0-14,3 % 80,0 % 96,9 % 32,3 34,0 12,9 86,6 Valkeala 11341 14,0 2,8 47 234,0 48,0 54,5 18,3 150,1 Nivala 11151 18,1 2,9 39 209,2-0,6 % 87,7 % 66,0 % 41,9 42,9 16,6 119,1 Kurikka 10846 18,2 3,2 43 263,8 1,3 % 85,0 % 35,0 40,1 15,7 170,8 Kitee 10545 0,0 0,0 0 0,0 Saarijärvi 10606 19,1 3,4 39 205,3 0,5 % 88,7 % 47,7 50,3 19,6 188,5 Kiuruvesi 10503 21,0 3,8 44 217,5 0,8 % 95,9 % 84,9 % 53,7 55,0 21,7 157,3 Pudasjärvi 10231 23,4 4,0 33 286,3 0,0 % 80,2 % 58,5 % 42,1 41,2 12,6 161,4 Kiiminki 10101 17,1 3,0 23 115,6 86,4 % 78,1 80,0 15,2 145,9 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta 570934 Veden l/m³ 791 138 1295 10039 8,1 % 65,5 % 81,5 % 40,9 44,9 16,5 128,1 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 3/5 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Hamina 9882 18,2 3,9 43 371,8-26,3 % 60,9 % 4,4 % 43,5 52,2 13,9 87,4 Somero 9799 11,8 2,1 32 156,5 7,6 % 63,1 % 79,6 % 38,6 43,9 15,7 184,2 Eura 9524 17,3 2,9 88 197,5 78,6 % 78,0 % 56,1 68,8 15,5 179,5 Orivesi 8898 7,8 1,4 19 49,8 78,4 % 84,6 96,7 17,0 338,2 Kauniainen 8549 23,7 4,4 23 209,1-7,6 % 72,4 % 100,0 % 70,5 84,7 24,6 154,4 Kauhava 8519 11,5 2,0 19 139,6 73,8 % 42,9 45,2 12,1 56,0 Kristiinankaupunki 8252 3,5 0,5 13 37,3 0,0 % 47,4 54,6 8,7 54,4 Haapavesi 8075 14,0 2,3 46 186,2 0,0 % 71,9 % 36,3 37,1 15,8 142,9 Hausjärvi 8097 11,3 2,0 17 117,1 0,0 % 60,5 % 49,8 56,6 Harjavalta 8003 9,8 1,8 21 153,9-2,5 % 89,7 % 62,3 % 35,3 43,4 9,6 115,0 Viitasaari 8010 8,0 1,4 16 107,2-2,2 % 39,9 % 94,6 % 37,5 39,5 16,3 155,5 Lapinlahti 7882 14,2 2,5 0 147,2 84,2 % 50,3 51,5 16,8 121,0 Jämsänkoski 7749 13,6 2,4 17 110,5-14,2 % 44,8 % 94,2 % 63,7 67,1 23,0 238,2 Oulunsalo 7871 10,1 1,8 12 137,9 2,8 % 89,0 % 38,3 39,3 13,9 104,1 Uusikaarlepyy 7529 8,2 1,3 33 134,3 1,7 % 31,5 36,3 14,2 116,6 Laihia 7449 11,1 2,0 12 123,8 87,3 % 46,9 53,9 18,7 123,5 Pyhäselkä 7208 9,7 1,7 23 142,4-2,3 % 85,1 % 76,0 % 35,0 35,7 17,8 88,3 Loimaa 7074 5,4 1,0 15 67,2-3,9 % 42,0 % 100,0 % 42,2 48,0 6,9 103,6 Kruunupyy 6868 11,8 2,0 29 136,7 0,3 % 78,6 % 63,0 % 45,0 51,8 11,8 123,6 Kangasniemi 6730 9,8 1,8 15 115,3-0,2 % 90,6 % 98,0 % 44,0 46,3 20,6 125,7 Teuva 6686 12,7 2,3 32 141,4 73,0 % 78,9 % 46,9 54,0 16,7 154,3 Hankasalmi 5832 6,8 1,0 8 71,1-16,8 % 39,4 % 4,2 % 47,2 49,7 15,3 159,2 Suolahti 5747 7,8 1,4 7 101,6-3,3 % 36,1 % 86,5 % 39,9 42,0 10,4 83,8 Urjala 5714 7,3 1,1 9 89,3-0,0 % 41,0 46,6 10,0 63,9 Ylitornio 5652 17,6 3,0 49 172,8-0,8 % 91,4 % 62,6 % 52,0 46,0 14,4 153,9 Tohmajärvi 5276 12,0 2,0 25 137,5-0,1 % 58,4 % 43,1 44,0 15,4 130,3 Taivalkoski 5224 11,7 2,1 22 123,1 14,6 % 82,2 % 84,8 % 49,5 48,4 138,9 Säkylä 5195 7,7 1,2 24 113,0 1,1 % 65,1 % 62,6 % 32,8 40,3 9,5 70,4 Isokyrö 5207 9,6 1,5 15 110,7 4,5 % 87,0 % 23,8 % 43,8 50,4 18,1 117,0 Ristiina 5185 11,1 1,7 27 126,7-0,1 % 60,7 % 26,1 % 43,2 48,2 14,3 152,6 Äetsä 5115 7,2 1,2 25 94,4 26,7 % 66,6 % 44,5 % 37,9 43,4 9,5 112,8 Masku 5239 6,7 1,0 9 67,8 0,0 % 49,3 61,2 16,1 122,7 Posio 4792 18,0 3,0 24 196,2 85,1 % 40,1 % 46,6 41,2 8,4 136,7 Parikkala 4689 8,4 1,4 20 82,3 58,1 % 52,7 58,8 Savitaipale 4432 6,7 1,2 24 88,4 81,0 % 38,3 42,8 17,0 109,7 Pälkäne 4230 7,3 1,0 16 67,8 0,0 % 63,6 % 49,1 % 48,2 55,1 15,1 125,4 Lappajärvi 4134 6,3 1,0 59 109,5 64,3 % 28,5 29,2 15,8 134,5 Padasjoki 3988 7,2 1,1 21 84,7-7,2 % 44,7 50,8 18,0 181,8 Rautalampi 3952 7,8 1,2 14 81,2 18,2 % 68,5 % 19,7 % 47,2 49,6 12,0 184,7 Simo 3924 8,1 1,2 24 96,0 50,4 % 39,9 39,0 7,5 62,3 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 4/5 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Veteli 3853 5,1 0,9 8 62,7 95,4 % 100,0 % 43,0 45,3 Punkalaidun 3770 9,6 1,7 19 95,2 89,2 % 70,3 % 57,3 65,1 18,5 213,5 Vihanti 3596 9,1 1,6 20 78,5 92,4 % 90,3 % 60,7 62,1 12,6 78,8 Reisjärvi 3337 7,3 1,2 23 98,7 82,5 % 63,4 % 35,1 36,0 12,3 121,3 Uurainen 3117 2,6 0,4 8 24,6 95,6 % 42,7 % 57,9 % 54,7 57,6 18,3 232,0 Kortesjärvi 2582 2,3 0,4 8 32,9 98,3 % 36,6 42,1 10,1 153,5 Vehmaa 2515 3,0 0,5 21 52,2 29,1 36,1 12,0 67,3 Luopioinen 2405 3,1 0,5 16 40,3 66,0 % 38,9 44,2 23,9 170,7 Honkajoki 2201 5,9 0,9 33 72,9 85,0 % 40,3 46,1 21,9 454,0 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 289557 467 80 1103 5555 3,4 % 67,5 % 65,6 % 45,0 49,5 14,8 134,1 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön HUS 302,8 56,1 111 2649,7-1,3 % 72,5 % 65,0 83,0 37,9 259,0 Itä-Savon sairaanhoitopiiri 0,0 0,0 1 120,0 0,0 % 30,3 385,6 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri 37,4 6,9 0 242,0 100,0 % 81,3 92,3 37,7 178,1 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 106,4 19,2 85 854,7 1,5 % 71,7 % 72,8 83,2 33,4 319,8 Kangasalan seudun terveyskesku 2,9 0,5 8 39,6 100,1 % 88,4 % 34,1 39,0 28,2 289,6 Raahen seudun terveydenhuollon 11,2 2,1 13 82,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 79,5 81,5 Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 11,1 2,1 17 77,7-1,4 % 98,5 % 100,0 % 75,5 86,9 16,9 300,8 Hämeenlinnan seudun ammattiop 11,9 2,2 12 0,0 66,8 % Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 14,3 2,6 35 176,1 99,6 % 42,6 44,8 17,6 88,6 Länsi-Uudenmaan ammattikoulut 12,7 2,3 6 190,5 0,0 % 100,0 % 35,2 42,3 16,0 80,5 Pirkanmaan ammatillisen koulutu 13,9 2,6 9 182,4 97,5 % 100,0 % 41,0 46,9 20,8 80,4 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayh 56,3 9,9 139 742,1 88,3 % 82,9 % 40,7 41,6 12,4 Pohjois-Satakunnan koulutuskun 4,7 0,9 10 85,3 100,0 % 94,4 % 28,9 33,0 8,8 68,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 59,9 11,0 67 747,3-0,5 % 100,0 % 42,2 47,9 18,0 79,0 Varsinais-Suomen maaseutuopp 8,7 0,7 14 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Iltako 0,7 0,1 1 8,3 0,0 % 100,0 % 47,5 49,9 15,1 260,2 Savonlinnan kuntakonserni/kiin.p 0,4 0,0 1 2,8 0,0 % 37,0 39,0 264,3 Savonlinnan kuntakonserni/ Mus 0,6 0,1 1 9,9 100,0 % 31,4 33,1 19,2 101,0 Savonlinnan kuntakonserni/opisk 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/ Vuok 0,0 0,0 0 0,0 Savonlinnan kuntakonserni/itä-sa 2,1 0,4 8 48,3-72,6 % 100,0 % 22,6 23,8 12,9 42,4 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Julkiset rakennukset 129 kuntaa Sivu 5/5 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Savonlinnan kuntakonserni/perus 3,9 0,7 3 52,0 0,0 % 100,0 % 39,6 41,7 23,2 251,8 Kuntayhtymät yhteensä: 0 662 120 541 6311 3,2 % 91,0 % 80,1 % 57,8 68,9 28,8 221,1 Raportti yhteensä: 3197177 5160 923 6632 65887 1,2 % 57,2 % 89,5 % 41,0 47,6 18,7 142,2 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 1/5 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1160,3 211,7 2119 11674,1 3,8 % 36,8 % 99,2 % 51,9 64,5 13,9 Espoo 209667 0,0 0,0 Tampere 193173 0,0 0,0 Vantaa 176387 2,5 0,5 8 22,6 0,0 % 100,0 % 58,3 68,5 7,0 362,3 Turku 172107 13,4 2,5 36 120,2 0,0 % 3,0 % 100,0 % 58,8 71,3 2,9 361,5 Oulu 117670 2,6 0,5 4 25,2 0,0 % 100,0 % 53,1 54,2 5,6 Lahti 96666 0,0 0,0 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 108,9 19,3 113 1079,6-3,2 % 37,6 % 88,2 % 51,9 54,4 Pori 76220 1,6 0,3 2 20,1-8,8 % 1,0 % 100,0 % 40,5 48,5 3,7 378,1 Vaasa 56658 1,5 0,2 7 13,0 0,0 % 71,0 % 53,7 60,8 5,3 340,5 Kotka 55238 1,2 0,2 1 7,8-98,7 % 100,0 % 79,1 93,0 10,8 1141,0 Joensuu 51514 0,9 0,2 3 9,4-51,2 % 100,0 % 47,6 48,5 253,0 Hyvinkää 42325 0,3 0,0 2 3,4 0,0 % 36,8 41,2 3,1 536,3 Rauma 37418 0,0 0,0 4,6 426,0 Kajaani 36373 0,0 0,0 Rovaniemi 35700 11,0 2,0 12 98,5 100,0 % 58,9 52,9 22,5 228,4 Kokkola 35492 2,8 0,5 11 19,0 2,3 % 60,3 % 76,4 86,6 Järvenpää 35459 0,4 0,1 2 3,0 0,0 % 0,4 % 100,0 % 69,0 77,2 7,3 333,3 Lohja 34792 3,4 0,4 14 22,2-8,2 % 3,1 % 65,8 % 60,8 71,5 4,7 474,6 Mikkeli 32826 0,8 0,2 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 52,2 57,5 10,7 292,9 Nurmijärvi 32335 1,2 0,2 2 9,6 0,0 % 100,0 % 63,5 71,0 5,4 397,1 Jyväskylän mlk 31870 0,0 0,0 Tuusula 31168 0,4 0,1 3 2,7 44,5 % 81,6 96,0 3,0 337,0 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2336686 1313 239 2341 13139 1,7 % 29,2 % 98,2 % 52,1 63,6 13,6 371,2 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 3,7 0,5 22 29,2 71,8 % 4,5 % 26,9 % 57,6 71,5 10,7 120,5 Savonlinna 28102 0,6 0,1 3 4,4-29,7 % 0,7 % 20,0 % 70,5 73,7 4,7 293,1 Riihimäki 26106 1,0 0,2 3 10,2 0,0 % 1,2 % 100,0 % 51,3 57,3 5,0 357,8 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014A
Yleistietoja kulutuksista 2004 - Asuinrakennukset 129 kuntaa Sivu 2/5 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi 23967 0,0 0,0 Salo 24199 5,2 1,0 18 51,2-51,7 % 8,2 % 100,0 % 53,1 62,4 9,9 338,5 Varkaus 23437 1,2 0,2 3 12,4-27,2 % 100,0 % 52,3 54,7 6,5 225,2 Iisalmi 23389 0,0 0,0 Heinola 21351 0,0 0,0 Ylöjärvi 20209 0,6 0,1 3 4,6-15,2 % 1,4 % 88,2 % 57,4 64,6 4,2 195,9 Pietarsaari 19730 0,0 0,0 Siilinjärvi 19584 0,0 0,0 Kaarina 19854 0,9 0,1 8 6,2 2,1 % 61,0 % 64,0 77,5 17,3 263,6 Forssa 18644 3,4 0,6 7 41,2 0,2 % 6,5 % 100,0 % 43,6 48,7 2,2 281,6 Kuusamo 17891 3,4 0,6 10 31,0 0,0 % 4,7 % 100,0 % 57,9 52,0 10,4 183,4 Anjalankoski 17727 0,0 0,0 Uusikaupunki 17216 1,8 0,3 15 18,7 0,0 % 2,7 % 16,0 % 48,6 58,8 7,7 253,6 Sipoo 17160 0,5 0,1 2 5,2 1,5 % 100,0 % 48,5 57,0 Laukaa 16467 1,0 0,2 4 8,8-0,5 % 1,9 % 100,0 % 57,2 59,9 14,0 375,4 Lieksa 15479 0,7 0,1 5 11,4 0,0 % 86,3 % 31,7 31,1 6,6 68,2 Lempäälä 15964 0,6 0,1 2 5,3-1,2 % 1,2 % 56,7 63,9 Kauhajoki 15028 0,4 0,1 1 5,7 1,6 % 100,0 % 41,4 46,6 Orimattila 14081 0,0 0,0 Äänekoski 13803 2,2 0,3 7 18,3-3,3 % 4,4 % 33,9 % 58,5 61,3 8,5 234,4 Lieto 13845 0,5 0,1 4 6,5 0,1 % 1,2 % 100,0 % 36,4 44,1 37,4 235,6 Pieksämäki 13102 0,0 0,0 Valkeala 11341 0,6 0,1 3 7,3 71,4 79,9 4,0 933,4 Nivala 11151 0,0 0,0 Kurikka 10846 0,1 0,0 2 1,2 0,3 % 100,0 % 51,5 58,0 7,8 1028,3 Kitee 10545 0,0 0,0 3 Saarijärvi 10606 8,8 1,4 45 99,0 0,5 % 49,0 % 44,5 46,6 4,8 347,7 Kiuruvesi 10503 0,6 0,1 9 9,3-6,1 % 4,1 % 65,6 % 32,6 33,3 19,2 73,1 Pudasjärvi 10231 0,7 0,1 5 7,6 0,0 % 2,1 % 69,6 % 50,7 49,7 10,4 526,3 Kiiminki 10101 1,3 0,2 5 6,6 37,1 % 75,9 77,5 7,4 318,0 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta 570934 Veden l/m³ 40 7 189 401 13,7 % 3,1 % 69,2 % 50,3 54,9 7,9 291,0 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk R014A