LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Lausuntopyyntö 9.11.2010, Dnro YM7/6211/2010, Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C4, D2, D3 ja D5 uusimisesta ja osan C3 kumoamisesta. Asia: Lausunnon täydentäminen Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaiset omistajat, rakennuttajat, käyttäjäorganisaatiot, sijoittajat ja palveluntuottajat. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Täydennys lausuntoon Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C4, D2, D3 ja D5 uusimisesta ja osan C3 kumoamisesta Perustavaa laatua oleva muutos Kyseessä on merkittävien, perustavaa laatua olevien monitahoisten ja pitkävaikutteisten säädöspohjaisten muutosten käynnistäminen. Niihin liittyy laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää - erityisesti kiinteistö- ja rakennusalaa sekä rakennuskantaa koskevia muutoksia, joihin liittyy niin terveydellisiä, ympäristövaikutuksellisia, teknisiä, taloudellisia, markkinoiden toimintaan vaikuttavia kuin lainsäädännöllisiäkin haasteita ja riskejä. Muutosten onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti kiinteistö- ja rakentamisalalla toimivien, noin puolen miljoonan ammattilaisen tiedot, taidot ja tahto sekä niiden kehittyminen. Tiekartta tarvitaan Muutosten valmisteluun ja toteutukseen tarvitaan tiekartta, jonka avulla pystytään ennakoimaan tulevia muutoksia. Ajatus tiekartasta nostettiin ansiokkaasti esiin ERA17 toimenpideohjelmassa. Tiekarttaan tulee kuitenkin rakentamismääräysten lisäksi sisällyttää kaikki eritasoiset rakennuksia koskevat säädökset
LAUSUNTO 2 (6) ministeriöiden hallinnonjaosta riippumatta, energiapoliittiset linjaukset sekä kiinteistöjen asema energian tuottajina (syöttötariffit, verokohtelu). Tiekartta auttaa hahmottamaan tulossa olevat velvoitteet, lainsäädäntömuutostarpeet ja sopimuspuitteet. Se antaa kaikille toimijoille paremmat mahdollisuudet varautua tuleviin muutoksiin, ennakoida investointien seurauksia ja vaikutuksia sekä havaita ennalta kokonaisuuteen liittyvät ongelmat niin, että ne voidaan poistaa ennen virheellisten ratkaisujen tekemistä. Tiekartan tulee kattaa muun muassa: nollaenergiarakennukset uudisrakentaminen, korjausrakentaminen, uudistaminen pienalueet, korttelitaso, yhdyskuntataso uusiutuva energia energiatietojen hyödyntäminen syöttötariffit verotus normitalkoot energiatodistukset tarvittavat sopimuspuitteet ja lainsäädäntö. Tiekartan tulee pohjautua vaihtoehtojen kattavaan tarkasteluun ja johdonmukaiseen etenemiseen kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Lait ennen asetuksia Suunniteltuja muutoksia ei RAKLIn näkemyksen mukaan voida toimeenpanna yksinomaan asetus- tai määräystasoisilla säädöksillä. Muutoksiin liittyvät terveysriskit ja pitkäkestoiset, kansallisvarallisuuteen kohdistuvat taloudelliset vaikutukset edellyttävät nekin osaltaan lakitasoisia ratkaisuja. Lainsäädännölliset muutostarpeet on tunnistettava ja keskeiset lait on säädettävä tai uudistettava ennen asetus- tai määräystasoisia säädöksiä. Vaikutusten ennakkoarviointi Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan huomattavasti kattavampia ja yksityiskohtaisempia perusteluja ja toteutettavuus- sekä vaikutusarvioita kuin lausuntoai-
LAUSUNTO 3 (6) neiston monin osin sinänsä ansiokkaassa taustamuistiossa on esitetty. Vastuuja korvauskysymykset on nekin syytä käydä avoimesti läpi etukäteen ja arvioida lainmuutostarpeet myös näiltä osin. Vaikutusten arviointi on sisällytettävä tiekarttaan. Täytäntöönpanon seuranta Lakien ja asetusten säätämisen jälkeen tarvitaan tiivistä ja monipuolista seurantaa säädösten toimivuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. On myös varauduttava tarpeen ilmetessä tekemään muutoksia säädöksiin lyhyelläkin aikavälillä. Ehdotamme, että säädösten toiminnallisuus ja vaikutukset arvioidaan yhteisesti keskeisten tahojen toimesta ensimmäisen ja toisen voimaantulovuoden jälkeen ja sen jälkeen kahden vuoden välein siihen asti, kun arvioinnin todetaan yhdessä riittävän. Innovaatioille aidosti tilaa Taustamuistion perusteella voi innovatiivisuudelle jätetystä tilasta syntyä hyvinkin positiivinen käsitys. Tämä kuva on kuitenkin virheellinen johtuen siitä, että lausunnolla olevassa ehdotuksessa ei energiatehokkuuden kokonaistarkastelun tulosta hyväksytä sellaisenaan, vaan on asetettu useita hyvinkin ahtaita lisäreunaehtoja samalla, kun moni merkittävistä tekijöistä on rajattu tarkastelun tai vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi todellisuudessa toteutuvat eri arvot ja energiatehokkuus, tehokkaan tilojen käytön mahdollistavat konseptit, automaatio, täysin tarpeenmukainen sisäolosuhteiden hallinta ja vähäpäästöisten materiaalien täysimittainen hyödyntäminen. Tuottavuutta edistettävä ja osaamista arvostettava Pelkästään määräystenmukaisuuden osoittamiseksi tarvittavat laskelmat ja selvitykset teettäisivät osaavilla ammattilaisilla turhaa työtä. Tämän lisäksi tuotettaisiin rinnakkaista ja harhaanjohtavaa tietoa. Vajavainen näennäisobjektiivinen määräystenmukaisuuden osoittaminen ei ole riittävä peruste ehdotustenmukaiselle menettelylle. Määräystenmukaisuus tulisi suunnitteluvaiheessa voida osoittaa hyvän käytännön mukaisin sopimuksin ja suunnitelmin.
LAUSUNTO 4 (6) Energia- ja ekotehokkuuden oltava aitoa Määräysehdotuksen kokonaisenergiankulutusluku (E-luku), jonka määrittely perustuu yleisten harkinnanvaraisten energiamuotokertoimien käyttöön, ei muodosta kestävää perustaa rakennuksia koskeville energiasäädöksille. Siihen olisi myös erittäin hankala kytkeä materiaalien käyttöön, energiantuotantoon, yhdyskuntatasoon, liikenteeseen, elinkeinoelämään ja kansantalouteen liittyviä tarkasteluja. Ymmärrettävyyden vuoksi kokonaisenergiankulutuslukuna olisi hyvä käyttää vuotuisen netto-ostoenergian määrää (ulkoa hankittavaa energiaa). Ostoenergian jakautuminen eri energioihin on oleellinen tieto. Energiakulutuksen lisäksi tarvitaan tietoa ilmastokuormituksesta. Sitä on hyvä kuvata (ekvivalentilla) hiilidioksidipäästöllä ja hiilijalanjäljellä. Niitä käytetään kansainvälisesti ja ne ovat toimialariippumattomia. Eri energiamuodoille voidaan määritellä yleiset energiamuotokohtaiset ominaishiilidioksidipäästökertoimet käytettäväksi niissä tapauksissa, joissa tapauskohtaisia lukuja ei ole saatavilla. Säädöksissä vaatimukset tulisi asettaa kokonaisenergiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen yhdistelmänä. Tämä toimisi hyvin myös nollaenergiarakennusten osalta. Energiaomavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle voidaan tarvittaessa asettaa erillisiä vaatimuksia. Rakennusten energiaominaisuuksille tulee asettaa tavoitteet, joiden saavuttamisen tulee perustua suunnitelmiin, toteutukseen, todentamiseen ja sopimuksiin. Säädöksillä on asetettava vähimmäistavoitteet. Niiden täyttymisen toteamisen on pääsääntöisesti voitava perustua edellä mainittuihin hyvän käytännön mukaisiin menettelyihin. Joissakin käytännön tilanteissa saattaa olla mielekästä asettaa tavoitteita ehdotetun E-luvun kaltaisessa muodossa. Se on kuitenkin syytä sekaannusten välttämiseksi silloin nimetä muuksi kuin E-luvuksi tai kokonaisenergiankulutusluvuksi. Energiatodistukset avainasemassa Energiatodistuksista tulisi kehittää keskeinen rakennusten energiaominaisuuksia kuvaava dokumentti. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että energiatodis-
LAUSUNTO 5 (6) tuksia koskevat säädökset uudistetaan samassa yhteydessä, kun rakennuksia koskevia energiasäädöksiä uudistetaan. Energiatodistuksista tulisi ilmetä mahdollisimman todenmukaisesti ja ajantasaisesti ostoenergian kulutus energioittain sekä yhteenlaskettu ostoenergia. Sen lisäksi energiatodistukseen voitaisiin merkitä myös tiedot tuotetusta ja ulos toimitetusta/myydystä energiasta ja netto-ostoenergia sekä vuotuinen hiilidioksidikuormitus. Asuntojen osalta energiatodistuksissa kannattaisi vaikuttavuuden lisäämiseksi harkita myös asukasluvun vaikutuksen huomiointia. Asunnoille yhtenäiset vaatimukset Loogisuuden, ymmärrettävyyden ja vertailtavuuden parantamiseksi olisi tavanomaisille asunnoille harkittava asetettavaksi yhteiset vaatimukset, eli kaikki asunnot olisi sijoitettava samaan käyttötarkoitusluokkaan. Perusvaatimukset tulisi asettaa asuntokohtaisesti. Kahden tai useamman asunnon rakennuksille vaatimukset muodostettaisiin summana. Tämän lisäksi tarvittaisiin ohjeet siitä miten asunnot yhteismitallistetaan. Alueellinen uusiutuva energia huomioitava Uusiutuvat energiaratkaisut ja niihin liittyvät palvelut on usein järkevämpi toteuttaa ja omistaa alueellisina kuin kiinteistö- tai rakennuskohtaisina kokonaisuuksina. Tämä muuttaa merkittävästi energiantuotannon ja jakelun liiketoimintaympäristöä. Tämä on huomioitava niin rakentamismääräyksissä kuin energiamittarointia, syöttötariffeja ja verotusta koskevissa säädöksissä. Hukkaenergioiden hyödyntäminen Teknisten erityisjärjestelmien tuottamien hukkaenergioiden hyödyntäminen on huomioitava vastaavalla tavalla kuin uusiutuva energia. Toivomme, että aiemmin toimittamamme lausunto ja tämä täydennys auttavat kehittämään hyviä säädöksiä vaikka tällä hetkellä käytettävissä olevat tiedot eivät mahdollistakaan kattavia ja perusteltuja kannanottoja ja muutosehdotuksia esimerkiksi taloudellisesta näkökulmasta.
LAUSUNTO 6 (6) Ehdotamme, että ympäristöministeriö kokoaa alan keskeiset toimijat pikaisesti tiekartan valmisteluun. RAKLI pitää energiatehokkuuden parantamista erittäin tärkeänä ja osallistuu mielellään sitä koskevan tiekartan, säädösten ja käytännön kehittämiseen. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Erkki Aalto kehitysjohtaja Ilpo Peltonen tekninen johtaja