V U O S I 2011. Luovan työn asialla

V U O S I 2011 Luovan työn asialla

Juha Suonpää: Holy Melancholy: Uncommunicative 2010 Niina Suominen: Kutsun itseäni terveeksi 2010 SISÄLLYS Milla Moilanen: Cycle tekeillä oleva teos KOPIOSTO RY 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 KOPIOSTON TALOUS 6 YKSITYISEN KOPIOINNIN HYVITYSMAKSU 20 Yksityisen kopioinnin tutkimukset 20 Hyvitysmaksu vuonna 2012 21 AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN AVEKIN TEOSKAVALKAADI Tekijänoikeusjärjestö Kopioston yhteydessä toimii Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. AVEKin tuella syntyy uusia dokumenttielokuvia, animaatioita ja lyhytelokuvia sekä mediataidetta. 25-vuotisen olemassaolonsa aikana AVEK on tukenut yli 1500 elokuvan tai muun av-teoksen tekemistä. Vuosittain AVEKin tukea saa noin 40 elokuvahanketta ja 70 mediataidehanketta. Lisäksi AVEK tukee tekijöiden ja tuottajien täydennyskoulutusta, suomalaisen elokuva-alan kansainvälistymistä sekä alan festivaaleja ja tapahtumia. Tässä vuosikertomuksessa olemme halunneet valokuvin nostaa esiin joitakin teoksia, joiden tekijöitä ja tuotantoyhtiöitä AVEK on tukenut. Toimitus Maria Bregenhøj Graafinen suunnittelu Hahmo Design Oy Painopaikka Aldus, Lahti 2012 Paperit Galerie Art Matt 200 g, Munken Polar 120 g Vuosittain AVEKin tukea saa noin 40 elokuvahanketta. JULKAISUJEN VALOKOPIOINTI JA DIGITAALINEN KÄYTTÖ 7 Käyttöluvat 8 Käyttötutkimukset 11 Valokopiointikorvausten tilitys 12 Lainauskorvaus 12 KOPIOSTO TUKI KOULUKIRJASTOJA TEKIJÄNOIKEUSVAROIN 13 AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ 14 Tv-kanavien edelleenlähettäminen 15 Tallennekäyttö 18 Audiovisuaalisten teosten käyttökorvausten tilitys 18 EDISTÄMISKESKUS AVEK 22 Edistämisvarat toimikaudella 2011/2012 22 Edistämistoiminta 23 Luovan kulttuurin määrärahat 23 Projektit ja erilliset kehittämishankkeet 25 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA TEKIJÄN- OIKEUDELLINEN TIEDOTTAMINEN 26 Oppilaitosviestintä 26 Kotimainen yhteistyö 27 Kansainvälinen yhteistyö 27 VALVONTAVALTAKIRJA SAI UUDEN ILMEEN 28 Korvaustuotot ja tilitykset 2011 29 KOPIOSTON VUOSI 2011 1

KUVA: VELI GRANÖ www.kopiosto.fi TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pekka Rislakki KOPIOSTO RY Kopiosto on Suomen kulttuuri alaa kattavimmin edustava tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto mahdollistaa julkaisujen ja av-teosten vaivattoman käytön ja varmistaa, että oikeudenomistajat saavat heille kuuluvat korvaukset. Vuonna 1978 perustettu Kopiosto edustaa tekijöitä, kustantajia ja esittäviä taiteilijoita. Kopioston 44 jäsenjärjestöä toimivat laajasti kulttuurin ja viestinnän eri alueilla. Kopiosto myöntää lupia julkaisujen valokopiointiin ja digitaaliseen käyttöön, radio- ja televisio-ohjelmien tallentamiseen ja tallenteiden käyttöön sekä tv-kanavien edelleenlähettämiseen. Muuttuvan tiedonvälityksen haasteisiin kehitetään aktiivisesti uusia luparatkaisuja. Perityt korvaukset Kopiosto tilittää hallintokulujen vähentämisen jälkeen teosten oikeudenomistajille. Osa varoista jaetaan Kopioston yhteydessä toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin kautta tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Kopioston asema teosten käyttäjiä ja luovaa toimialaa yhdistävänä linkkinä perustuu yhtäältä jäsenistöltä saatuun kattavaan valtuutukseen ja toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen. OKM hyväksyy oikeudenomistajia edustavan järjestön määräajaksi toimimaan tekijänoikeuslupia myöntävänä järjestönä. KOPIOSTON HALLITUS VUONNA 2011 Hallituksen puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Raimo Söder 1. varapuheenjohtaja: Johtaja Sakari Laiho 2. varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Elina Mäntylä Pääluottamusmies Pirkko Epstein Valokuvaaja Boris Fagerström Tietokirjailija Jaakko Heinimäki Vapaa toimittaja Heikki Jokinen Toiminnanjohtaja Annu Mikkonen Johtaja Elina Nissi Kirjailija Tuula-Liina Varis Puheenjohtaja Ahti Vänttinen KOPIOSTON JOHTO ryhmä VUONNA 2011 Toimitusjohtaja Pekka Rislakki Varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen Johtaja Arto Tamminen, av-osasto Hallintojohtaja Pirjo Tuunanen Tietohallintojohtaja Matti Jämbäck Pääsihteeri Juha Samola, AVEK Viestintäpäällikkö Maria Bregenhøj opioston vuosi 2011 oli onnistunut ja useimmilla osa-alueilla suunnitellun mukainen. Pystyimme jälleen kerran ennakoi maan toiminnan hyvin sekä taloudellisesti että resurssien käytön ja suuntaamisen kannalta. Kaikkiin toimintamme kannalta tärkeisiin toiminta ympäristömme yksityiskohtiin emme valitettavasti voineet tarpeeksi vaikuttaa, mikä aiheutti joitakin tuottojen toteutumatta jäämisiä ja vähenemisiä. Miltä vuosi 2011 näytti? Toiminnan taloudelliset, perinteiset selkärangat valokopiointi, opetustallennus, hyvitysmaksu ja edelleenlähettäminen kaapeli-tvverkoissa kehittyivät eri tahtiin. Jokaisen suhteen oli omat valonsa ja varjonsa. Kopiostolle eniten tuottoja tuovan lisensioinnin, valokopioinnin, vähenemistä olemme jo pitkään ennustaneet. Nyt olemme voineet todeta, että yliopistoissa ja elinkeinoelämässä väheneminen on ollut dramaattista, jopa nopeampaa kuin olisi voinut odottaa. Elinkeinoelämässä valokopiointia on huomattavassa määrin korvannut digitaalisesta lähteestä tulostaminen. Peruskouluissa ja lukioissa valokopiointi sen sijaan on yhä voimissaan, vaikka sen rinnalle on noussut uusia käyttömuotoja, kuten skannausta ja verkkokäyttöä. Kokonaisuutena valokopioinnista ja tulostamisesta saadut tuotot pysyivät ennallaan, mutta valokopioinnin maailma ei suinkaan ole staattinen. Opetustallennus on muuttanut vähitellen muotoaan siirtyen VHS-kaseteista serveritallentamiseen ja dvd-levyihin, ja sen rinnalle on tullut suora striimaus muun muassa YLE Areenasta. OKM:n kanssa solmittu opetustallennussopimus ei tuottanut vuonna 2011 summaa, jonka olemme pitkän tähtäyksen tavoitteeksemme asettaneet, eikä sopimus vielä kattanut striimauskäyttöä. Onnistuimme kuitenkin solmimaan edellisvuotta paremman sopimuksen. Ulkomaisten kanavien edelleenlähettäminen oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti ennallaan, suunta kuitenkin positiivinen. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun määrä sen sijaan jatkoi laskuaan, kun uusia tallennusalustoja ei saatu maksun piiriin. Hyvitysmaksutuottojen väheneminen oli vuonna 2011 Kopioston perinteisten toimintaalueiden ainoa vahvasti negatiivinen asia. Maksun romahtaminen vuosina 2010 2011 on vaikeuttanut Kopioston av-osaston ja ennen kaikkea AVEKin toimintaa. Vuoden 2011 lopussa OKM hyväksyi Kopios ton toimimaan sopimuslisenssijärjestönä kahdella uudella alueella. Kopiosto hyväksyttiin lisensioimaan digitaalista käyttöä opetustoiminnassa ja tieteellisessä tutkimuksessa sekä kirjas tojen, arkistojen ja museoiden kokoelmissa ole - via aikakautisia julkaisuja. Nämä hyväksymispäätökset vahvistavat Kopioston asemaa nykypäivässä aktiivisesti mukana olevana järjestönä. 2 KOPIOSTON VUOSI 2011 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

Kopiosto teetti työntekijöilleen työhyvin vointikyselyn, jonka tulokset purettiin henkilö kunnan kanssa kevään 2012 aikana. Keskus teluissa syntyneitä ideoita hyödynnetään organisaation kehittämisessä. Edellinen vastaava kysely toteutettiin vuonna 2008. Kesäkuussa 2011 Kopiostossa tehtiin työ suojelutarkastus. Vuoden lopussa saatiin valmiiksi Kopioston varhaisen tuen malli. Miltä tulevaisuus näyttää? Uuden valtioneuvoston aloitettua työnsä hallitusohjelma näytti tekijänoikeusjärjestön kannalta positiiviselta: suuria tekijänoikeuden haltijoiden asemaa murentavia hankkeita ei ole vireillä. Hyvitysmaksujärjestelmä ollaan remontoimassa kokonaan. Onko tämä oikeudenomistajille hyvä vai huono asia jää nähtäväksi, mutta hallitusohjelma ja kulttuuriministerin tavoitteet antavat odottaa vakautta ja oikeudenomistajien aseman turvaamista. Valokopioinnin vähentyessä Kopioston eräs ydinasia on kyky lisensioida valokopiointia korvaavaa digitaalista kopiointia. Kopiosto on aloittanut menestyksekkäästi skannaus- ja verkkokäyttöluvan suoramarkkinoinnin oppi laitoksiin. Myös HALLITUSOHJELMA JA KULTTUURIMINISTERIN TAVOITTEET ANTAVAT ODOTTAA VAKAUTTA. OKM:n kanssa neuvoteltiin vuodelle 2012 pakettia, joka sisältäisi joidenkin oppilaitosten digiluvan. Vuonna 2011 tuotot tästä lisensioinnista olivat vielä vaatimattomat, mutta oletukset vuodesta 2012 ovat selvästi nousu johteiset. Av-maailma muuttuu vauhdikkaasti. Näiden muutosten seurauksena Kopiostolla on kaksi uutta mahdollista ja taloudellisesti tärkeää lisensiointikohdetta. Toinen on siirtovelvoitteen ulkopuolelle vuonna 2011 jääneiden kotimaisten tv-kanavien edelleenlähettäminen. Neuvottelut tästä eivät päässeet maaliinsa vielä vuonna 2011, joten on vaikea ennakoida, milloin lisensioinnin tuotot alkavat realisoitua. Toinen mahdollisuus liittyy verkkotallennuspalveluiden kehitykseen ja lisensiointiin. OKM:n asetta mas sa Tekijänoikeustoimikunnassa arvioitiin näiden palveluiden ratkaisuna sopimuslisenssiä, kollektiivilisensiointia ja suoraa yksittäisten oikeudenomistajien lisensiointia. Kopioston kan nalta on merkittävää, mikä näistä vaihto ehdoista toteutuisi; kollektiivihallinnoinnin osalta Kopiosto olisi varsin potentiaalinen toimija. Toteuttiko Kopiosto strategiaansa? Kopiosto toimi vuonna 2011 entistä paremmin strategiansa mukaisesti. Kopiosto on eteenpäin katsova, ajantasaisia palveluja tarjoava, dynaaminen ja luotettava toimija. Samanaikaisesti Kopiosto huolehtii oikeudenomistajien eduista yhteiskunnallisessa keskustelussa ja varmistaessaan, ettei oikeuden- ja tulojen menetyksiä satu tekijän oikeusympäristön jatkuvasti muuttuessa. Nämä tavoitteet heijastuivat Kopioston työhön koko vuoden ajan, ja yhteiskunnallinen yhteyden pito sekä kansallisesti että kansain välisesti oli laajaa. Kehitimme aktiivisesti uusia tuotteita ja tarjosimme niitä oikeudenomistajillemme. Näin luotiin pohjaa tulevaisuudelle, jonne vääjäämättä olemme matkalla. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS nsimmäinen vuosi Kopioston puheenjohtajana on takana. Mitään suuria yllätyksiä se ei ole sisältänyt, ja hyvä niin. Onhan toimintaa hiottu perinpohjaisessa strategiaprosessissa, jossa määriteltiin Kopioston asento etukenoksi suhteessa muutoksiin. Etukenolle ei sinänsä ole mitään yksiselit teistä tulkintaa, mutta ainakin se sisältää tunnistuksen lisäksi toiminnallisia elementtejä. Pyrimme muokkaamaan omia toimintatapojamme ja miksei ympäristöämmekin sellaiseksi, että olemme organisaationa jatkuvasti viemässä eteenpäin oikeudenomistajien asemaa. Hyvänä esimerkkinä tästä ennakoivasta suhtautumisesta voidaan ottaa av-alan tilanne. Pelkkiä numeroita tarkastellen voisi ajatella, ettei Kopiosto olisi Raimo Söder tällä sektorilla onnistunut. Täytyy kuitenkin katsoa tarkemmin, mitä toimintaympäristössä on tapahtunut: Av-tuotteiden digitalisoimisen myötä jakelu on siirtynyt yhä enenevässä määrin tietoverkkoihin, eikä lainsäädännöllinen kehys ole näiltä osin sopimustoimintaamme tukenut. Vanhat peruspilarit horjuvat hyvitysmaksun ympärillä käy kuhina, SVT:n osalta jakelutavat ovat muuttuneet ja opetustallennuksen tulevaisuus on auki, vaikka se toistaiseksi onkin säilyttänyt paikkansa. Av-sektorilla etukeno onkin tarkoittanut monissa asioissa uuden näkökulman ottamista. Se on ollut muun muassa uusien jakeluteiden ja niiden tekijänoikeuksien analysointia ja lainsäädäntöön vaikuttamista, jotta jatkossa meillä yleensä olisi sopimuksia tehtävänä. Työtä on tehty EU-tasolla; kotimaassa vaikutettu eduskuntaan ja maan hallitukseen; jäsenjärjestöjen kanssa on tutkittu tes-toiminnan ja lisensioinnin rajoja ja pohdittu valtuutuksen laajuutta. Tulevaisuuteen tähtäävää työtä on ollut pakko tehdä, ja sitä onkin tehty rutkasti. Menestyksen siemeniä on kylvetty, mutta tulokset näkyvät vasta lähi vuosina. KUVA: VELI GRANÖ Valo kopiopuoli on tässä vaiheessa säilyttänyt aseman sa huomattavasti paremmin, mutta uusien tuotteiden ja toimintatapojen etsintä on ollut esillä siinä missä av-sektorillakin. Puheenjohtajana ei näihin jaostojen valmistelun kautta tuleviin asioihin ole välttämättä syytä tarttua. Enemmän tulisi pitää huolta siitä, että päätöksentekomekanismi tukee parhaalla mahdollisella tavalla Kopioston päivittäistä työtä oikeudenomistajien hyväksi. Strategiaprosessin jälkeen muutostarpeet oli aika tavalla loppuun kaluttu, mutta hienosäätöön on aina tarvetta. Usean vuoden kokemuksella olen havainnut, etteivät normaalit kokoukset välttämättä tuo keskusteluun kaikkia niitä asioita, jotka kehittyvässä toiminnassa tulisi ottaa huomioon. Siksi käynnistin viime vuonna uuden toiminta tavan. Kopioston työvaliokunnan lisäksi jaostojen varapuheenjohtajat kutsuttiin mukaan keskusteluryhmään, jolle annoin epäkunnioittavan nimen pulinapaja. Tarkoitus oli saada tilaa vapaalle keskustelulle, jossa päätöksenteon ulkopuolella tunnusteltaisiin avoimesti asioita, olivat ne sitten ns. heikkoja signaaleja tai asioita, joille tarvittaisiin vähän avoimempi keskustelufoorumi. Vastaanotto oli hyvä. Keskustelu alkoi ilman esityslistaa ja on siitä edennyt niin organisaation rakenteisiin, toimintatapoihin kuin ulkopuolella olevaan maailmaan. Mikään päätöksentekoelin ei tässä ole kysymyksessä, joten päätöksiä vaativat asiat tuodaan hallintoelimiin käsittelyyn. Toimintavuodesta voidaankin todeta, että toimintaympäristön haasteet ovat mer kittäviä, mutta onneksi meillä on hyvin toimiva organisaatio niitä käsittelemässä. 4 KOPIOSTON VUOSI 2011 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5

Marikki Hakola: Luonnotar 2010 KOPIOSTON TALOUS Kopioston korvaustuottoja kertyi vuonna 2011 yhteensä 24,1 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 %. Valokopioinnin ja julkaisujen digitaalisen käytön lisensiointituotot olivat yhteensä 14,1 miljoonaa euroa, joka on 4,1 % enemmän kuin vuonna 2010. Kasvua oli etenkin julkaisujen digitaalisessa kopioinnissa, josta vuonna 2011 saatiin 390 000 euroa tuottoja edellisen vuoden tuottojen ollessa 90 000 euroa. Lainauskorvausja verkkopalvelutuotot olivat 460 000 euroa, jossa oli laskua 38,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku selittyy sillä, että edellisen vuoden lainaus korvaustuotot sisälsivät sekä vuoden 2009 että vuoden 2010 korvaukset. Radio- ja televisio-ohjelmien lisensioinnista perittiin vuonna 2011 yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2010 nähden oli 10,5 %. Kopioston korvaustuotoista merkittävä osa on peräisin hyvitysmaksusta, jolla korvataan teosten kopiointia yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun korvaustuotot olivat toimintavuonna 2,5 miljoo naa euroa, joka on 1,9 miljoonaa eli 42,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuri lasku johtuu hyvitysmaksun kokonaiskertymän rajusta supistumisesta. Kopioston tuotot 2011 2010 Muutos-% Julkaisujen valokopiointi ja digitaalinen käyttö 14 052 332 13 505 246 4,1 Lainauskorvaus ja verkkopalvelut 459 848 746 676* -38,4 Audiovisuaalisten teosten käyttö 5 925 263 5 364 025 10,5 Hyvitysmaksu 2 509 987 4 368 087-42,5 DigiDemo ja CreaDemo 1 130 000 1 250 000-9,6 Yhteensä 24 077 430 25 234 034-4,6 Palvelutuotot 7 333 - - Rahoitus- ja sijoitustuotot 75 291 813 939-90,7 Jäsen- ja liittymismaksutuotot 3 940 4 140-4,8 Kaikki yhteensä 24 163 994 26 052 114-7,3 DigiDemo on opetus- ja kulttuuriministeriön määräraha, jonka AVEK suuntaa kulttuuristen sisältö- ja palveluhankkeiden kehittämiseen. Vuoden 2011 määrärahan kokonaissumma oli 780 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi AVEKille 700 000 euron määrärahan luovien sisältöjen CreaDemo-ohjelmaan, josta vuoden 2011 osuus oli 350 000 euroa. Kopiostolle syntyi vuonna 2011 palvelutuottoja YLEn freelancejournalisteille maksamien tv- ja radio-ohjelmien uusintapalkkioiden tilityksen hoitamisesta. Kopiosto sijoittaa saadut tuotot perinnän ja tilittämisen väliseksi ajaksi. Vuonna 2011 Kopioston rahoitustoiminnan tuotot olivat 26 373 euroa. Vuokralla olevista toimistotiloista saatiin tuottoja 48 918 euroa. Kopioston kulut olivat yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Kaikki kulut poistoineen olivat 4,3 miljoonaa euroa, ja niiden osuus laskettuna kaikista tuotoista oli 17,8 %. Kopios ton toimistossa työskenteli 43 henkilöä. * Sisältää sekä vuoden 2009 että vuoden 2010 lainauskorvaustuotot. JULKAISUJEN VALOKOPIOINTI JA DIGITAALINEN KÄYTTÖ Kopioston tekijöitä ja kustantajia edustavat jäsenjärjestöt hyväksyivät vuoden 2011 alussa monivuotisten neuvottelujen jälkeen Kopioston uudet valtuudet lisensioida teosten digitaalista kopiointia. Valtuudet laajennettiin koskemaan skannauksen lisäksi myös internetin avointen verkkosivujen kopiointia opetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella vaikutti epätodennäköiseltä, että valtio hankkisi uuden digiluvan kaikille oppilaitosryhmille. Kopiosto tiedottikin keväällä 2011 peruskouluille ja lukioille mahdollisuudesta hankkia digilupa suoraan Kopiostolta. Myös Kuntaliitolle tiedotettiin sopimusneuvottelu tilanteesta. Keskitettyyn sopimukseen OKM:n kanssa ei toimintavuonna päästy. Vuoden lopussa OKM hyväksyi Kopioston tekijänoikeuslain tarkoittamaksi sopimuslisenssijärjestöksi koskien painettujen julkaisujen skannausta sekä tietyin rajoituksin avointen verkkoaineistojen kopiointia opetuksessa. Tämä tärkeä päätös vahvisti Kopioston aseman oppilaitoskäytön lisensoinnissa. Syksyllä valmistunut tutkimus verkkoaineistojen kopioinnista peruskouluissa ja lukioissa osoitti, että opettajat kopioivat eniten aineistoja kotimaisten oppikirjakustantajien verkkosivustoilta. Tämä aineisto on pääosin kirjautumista vaativilla sivuilla, joilla kustantaja tarjoaa lisämateriaalia esimerkiksi tiettyyn oppikirjaan liittyen. Kopiosto käynnisti kustantajien kanssa keskustelut siitä, olisiko näiden aineistojen kopiointia ja jakamista tarkoituksenmukaista lisensioida. Valokopiontisopimuksissa saavutettiin hyvä neuvottelutulos Kuntaliiton kanssa. Uusi tutkimus osoitti, että valokopiointi oli laskenut, mutta vastaavasti netistä tulostaminen ja tulosteiden kopiointi oli lisääntynyt. Lopputuloksena oli kopiointikorvausten kasvu, joka tapahtuu asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana. Myös kansalais- ja työväenopistojen valokopiointikorvaus nousi uusien tutkimusten osoittaessa yllättäen valokopionnin kasvua. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa tekijänoikeustoimikunnassa tehtiin kertomusvuonna ehdotus uudeksi sopimuslisenssisäännökseksi koskien mahdollisuutta sopia lehtikustantajien arkistojen avaamisesta sopimuslisenssin avulla. Kopiosto oli kuultavana asiassa ja esitteli lainsäännöksen taustaa toimikunnan järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Kopioston aktiivista roolia pohjusti pitkä yhteistyö Kansallis kirjaston kanssa lisenssimallien suunnittelussa ja toteutuksessa. 6 KOPIOSTON VUOSI 2011 JULKAISUJEN VALOKOPIOINTI JA DIGITAALINEN KÄYTTÖ 7

DIGITAALISEN KÄYTÖN LUPAA KOPIOSTO TARJOAA OPPILAITOKSILLE. VALOKOPIOINTIKORVAUKSISTA FINLANDIA-PALKINTOON Finlandia-palkinto, arvoltaan 30 000 euroa, on tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Finlandia, kuten monet muut kulttuurialan keskeisistä palkinnoista, rahoitetaan Kopioston keräämillä valokopiointikorvauksilla. Koulukirjastoprojekti saavutti komean päätepisteensä kouluille järjestetyissä palkintojenjakotilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Projekti sai hyvin julkisuutta paikallisissa medioissa. Taloudellisesti vuosi oli hyvä ja odotettua parempi korvauskertymän ylittäessä ensimmäisen kerran 14,5 miljoonaa euroa. KÄYTTÖLUVAT Kopiosto myöntää julkaisujen valokopioimiseen ja internetistä tulostamiseen lupia oppilaitoksille, julkishallinnolle, yrityksille ja muille organisaatioille. Digitaalisen käytön lupaa Kopiosto tarjoaa oppilaitoksille. Vuonna 2011 lisensiointia tehostettiin palkkaamalla uusi sopimusneuvottelija. Edellisenä vuonna aloitettua markkinointimateriaalien uudistamista jatkettiin päivittämällä tilauslomakkeet ja lupaehdot uuden visuaalisen ilmeen mukaisiksi. Julkishallinto Kopiosto neuvottelee valtionhallinnon valokopiointiluvista keskitetysti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Korvaustaso pysyi entisellään vuonna 2011. Suomen Kuntaliiton kanssa solmittiin sopimus kuntien hallinnollisesta kopioinnista vuosille 2011 2013. Korvaustaso nousi, sillä siinä huomioitiin vuoden 2010 joulukuussa valmistunut tutkimus, joka osoitti korvattavan aineiston käytön lisääntyneen kunnallishallinnossa. Myös terveydenhuollon kunta yhtymien korvaus määriteltiin uudelleen kyseisen tutkimuksen perusteella. Uusi tutkimustulos tarkoitti tälläkin sopimusalueella korvausten nousua. Kopioston sopimus evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksikirkon kanssa seurakunnille antaa oikeuden valokopioida rajoitetusti myös nuotteja. Kirkollishallinnon korvaustaso säilyi ennallaan. Opetus ja koulutus Kopiosto neuvottelee peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valokopiointiluvista keskitetysti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. OKM:n kanssa päästiin hyvään neuvottelutulokseen toiminta vuoden kopiointikorvauksista. Perus koulujen ja lukioiden korvaus perustui vuonna 2010 valmistuneeseen tutkimukseen, joka osoitti valokopioinnin lisääntyneen. Korvauk sia korotettiin portaittain kahden vuoden aikana, ja vuonna 2011 nousua tuli vielä 16 %. Kopiosto myy valokopiointilupia suoraan sellaisille oppilaitoksille, jotka perivät kurssi- tai kopiointimaksuja. Kurssimaksullisten oppilaitosten osalta korvaustuotot ovat hienoisessa nousussa. Kansalais- ja työväenopistojen korvaukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna peräti 25 %, johtuen uuden tutkimuksen osoittamasta korvattavan aineiston määrän kasvusta. Sitä vastoin opiskelijoille maksua vastaan jaettavien kopioiden määrä on edelleen laskussa. Opetuksen lisämateriaali jaetaan opiskelijoille yhä enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Elinkeinoelämä Kopiosto tarjoaa yrityksille ja muille yhteisöille vuosilupia valokopiointiin. Vuonna 2011 tehty myyntiresurssien lisäys tuotti tulosta ja Kopiosto sai uusia merkittäviä yritysasiakkaita. Teollisuusyritysten luvissa luovuttiin aiemmasta toimiala jaottelusta ja siirryttiin tarjoamaan kaikille samanhintaista lupaa. Vuonna 2010 valmistunut tutkimus osoitti korvattavan aineiston käytön pysyneen samalla tasolla kuin ennenkin: vähentynyt valokopiointi oli korvautunut tulostamisella. Tämän johdosta tuotot pysyivät edelleen vakaina. Julkaisujen digitaalinen käyttö Vuonna 2010 myyntiin tullut skannauslupa muuttui toimintavuonna digiluvaksi. Digilupa mahdollistaa julkaisujen osittaisen skannaamisen lisäksi myös teosten kopioinnin avoimilta verkkosivuilta osaksi opetusmateriaalia ja oppilaan tekemää harjoitustyötä tai esitelmää. Digilupaa markkinoitiin ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen lisäksi myös peruskouluille ja lukioille lukuvuodelle 2011 2012. Oppilaitoksissa on selkeä tarve digiluvalle, ja koulut ovatkin ottaneet uuden tuotteen ROSA LIKSOMIN HYTTI NRO 6 VOITTI FINLANDIA-PALKINNON 2011. KUVA: PEKKA MUSTONEN 8 KOPIOSTON VUOSI 2011 KOPIOSTON VUOSI 2011 9

JULKAISUJEN VALOKOPIOINNIN JA DIGITAALISEN KÄYTÖN KORVAUSTUOTOT Oppilaitokset { Julkishallinto { 2 911 266 3 116 367 (+7,0 %) 8 855 365 8 841 137 (-0,0 %) 2010 2011 Elinkeinoelämä { 1 587 421 1 643 292 (+3,5 %) Yhteensä { Digitaalinen käyttö { Muut tuotot { Kaikki yhteensä { 89 815 389 336 (+333,5 %) 808 055 522 048 (-35,4 %) Oppilaitokset 2011 2010 Muutos-% Koulukopiointi, keskitetty 8 042 500 8 049 000-0,0 % Koulukopiointi, hajautettu 798 637 806 365-1,0 % Yhteensä 8 841 137 8 855 365-0,0 % julkishallinto 2011 2010 Muutos-% Valtionhallinto 1 662 500 1 599 000 4,0 % Kunnallishallinto 1 110 954 975 073 13,9 % Kirkollishallinto ja uskonnolliset yhteisöt 342 913 337 193 1,7 % Yhteensä 3 116 367 2 911 266 7,0 % elinkeinoelämä 2011 2010 Muutos-% Toimialakohtaiset luvat 876 791 881 127-0,0 % Konekohtaiset luvat ja erillissopimukset 766 501 706 294 8,5 % 13 354 052 13 600 796 (+1,8 %) 14 251 922 14 512 180 (+1,8 %) DIGILUPA mahdollistaa julkaisujen digitaalisen käytön oppilaitoksissa. Hankittuaan Kopioston digi luvan oppilai toksen henkilökunta ja oppilaat voivat skannata osia painetuista julkaisuista sekä kopioida tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa, kuten kuvia ja tekstiä, avoimilta verkkosivuilta. Aineiston voi liittää osaksi opetusmateriaalia, esitystä tai oppilaan harjoitustyötä. Lupa mahdollistaa myös aineiston jakamisen oppilaille oppilaitoksen sisä verkon kautta. Etäopetuksessa, jossa käytetään tekijänoikeuden suojaamia teoksia, oppitunnin voi välittää suljetun tietoverkon kautta tv-kuvana tai vastaavana tai tallentaa opetusryhmän myöhemmin käytettäväksi. Verkkosivujen selaamiseen ja näyttämiseen opetuksen tai luennon yhteydessä ei tarvita erillistä lupaa. Vapaasti voidaan käyttää myös sellaisia internetissä olevia teoksia, joiden opetuskäytön oikeudenomistaja on sallinut niin sanotulla avoimella lisenssillä tai esimerkiksi sivuston käyttöehdoissa. hyvin vastaan. Valitettavasti oppilaitokset eivät kuitenkaan olleet ehtineet budjeteissaan varautumaan digi luvan hankkimiseen. Digiluvan myynti kuntakohtaisesti osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi. KÄYTTÖtutkimukset Kopiosto toteutti kaksi tutkimusta, joilla arvioitiin internetissä olevien tiedostojen tallentamista ja käyttöä peruskouluissa ja lukioissa. Tutkimusten mukaan internetistä tallennetaan opetuskäyttöön aineistoa noin 940 000 kertaa vuodessa ja tallennettu aineisto jaetaan keskimäärin 30 oppilaalle. Kolmasosa tästä tallennetusta aineistosta on kustannettua oppimateriaalia. Internet aineistossa kuvan osuus on peräti 35 %, kun opetuskäyttöön valo kopioitaessa kuvan osuus on vain 15,5 %. Vajaassa kymmenessä vuodessa verkkoaineiston käyttö on moninkertaistunut. Vuonna 2002 tehdyn mittauksen mukaan opettajat tallensivat internetistä aineistoa keskimäärin kerran vuodessa, kun vuonna 2011 tallennuksia kertyi opettajaa kohden jo 20 vuodessa. Valokopiointia ja tulostamista kansalais- ja työväenopistoissa selvittänyt tutkimus valmistui. Se osoitti korvattavan kopioinnin määrän kasvaneen vuoden 2004 tasosta. Lisäksi aiempaa suurempi osa valokopioista otetaan nykyään painotuotteista. valokopiointikorvausten tilitykset kotimaahan 2007 2011 9,3 9,6 10,0 10,2 10,7 Yhteensä 1 643 292 1 587 421 3,5 % muut tuotot 2011 2010 Muutos-% Lainauskorvaus 394 837 684 927-42,4 % Verkkopalvelut 65 011 61 749 5,3 % Ulkomaiset korvaukset 62 200 61 379 1,3 % Yhteensä 522 048 808 055-35,4 % Kopioston digilupa ei koske niitä käyttötilanteita, joissa käyttäjällä on muuhun sopimukseen tai lisenssiin perustuva oikeus käyttää teosta. Digilupa ei myöskään koske työ- ja harjoituskirjoja, nuotteja, musiikkia, videoklippejä tai muuta av-aineistoa. Milj. euroa 2007 2008 2009 2010 2011 10 KOPIOSTON VUOSI 2011 JULKAISUJEN VALOKOPIOINTI JA DIGITAALINEN KÄYTTÖ 11

valokopiointikorvaukset aineistoryhmittäin vuonna 2011 60 % Tietokirjallisuus Kaunokirjallisuus 2,5 % Valokopiointikorvausten tilitys Kopiosto jakaa julkaisujen valokopioinnista ja tulostamisesta kerätyt korvaukset kotimaisia tekijöitä ja kustantajia edustaville jäsenjärjestöilleen sekä vastavuoroisuussopimusten perusteella ulkomaisille sisarjärjestöilleen. Vuonna 2011 valokopiointi korvauksia tilitettiin yhteensä 11,9 miljoonaa euroa, josta 10,7 miljoonaa euroa kotimaisille jäsenjärjestöille ja ulkomaille 1,2 miljoonaa euroa. Tilitysten kokonaismäärä kasvoi 4 % edellisestä vuodesta. Lainauskorvaus Lainauskorvaus on tekijälle maksettavaa korvausta siitä, että hänen teoksiaan lainataan yleisölle kirjastoista. Kopiosto hallinnoi ja tilittää opetus- ja kulttuuriministeriön maksamaa lainauskorvausta kuvataiteellisten teosten ja valokuvateosten tekijöille. Vuonna 2011 tilitettiin korvaukset vuodelta 2009 ja 2010. Yhteensä haettavissa oli 638 000 euroa. Kopiosto julkaisi toimintavuonna yhdessä Sanaston ja Teoston kanssa yhteisen Lainauskorvaus-verkkosivuston. www.kopiosto.fi/lainauskorvaus www.lainauskorvaus.fi Kuva Lehti Nuotit VALOKOPIOINTI - KO R VAU K S E T 16 % 15,5 % 6 % jaetaan oikeudenomistajille Kopioston jäsenjärjestöjen kautta. Kopioston toteuttamista käyttötutkimuksista saadaan tietoa siitä, miten paljon erilaisia aineistoja kopioidaan. Korvaukset tilitetään tutkimusten osoittamassa suhteessa viiteen eri aineistoryhmään: tietokirjallisuus, lehti, kuva, nuotit ja kaunokirjallisuus. Kopiointikorvaukset maksetaan näitä aineistolajeja edustaville Kopioston jäsen järjestöille. Aineistoryhmien sisällä korvaukset jaetaan Kopioston jäsenjärjestöjen neuvottelemien suhteiden mukaisesti. Järjestöjen välisistä jakosuhteista neuvotellaan aina, kun tietyltä sopimusalueelta valmistuu uusi tutkimus. Vuonna 2011 neuvoteltiin yliopistojen ja elinkeinoelämän sopimusalueiden korvauksista. KOPIOSTO TUKI KOULU KIRJASTOJA TEKIJÄNOIKEUS- VAROIN Vuonna 2011 Kopiosto palkitsi perus kou - lujen ja lukioiden parhaat ehdotukset oman koulukirjastonsa kehittämiseksi. Koulukirjasto tilaa luovuudelle -kampanjan myötä Kopiosto jakoi 185 koululle kannustusrahaa yhteensä 600 000 euroa. Syksyllä 2010 käynnistyneeseen koulukirjastojen ideointikisaan hakemuksensa lähetti 750 koulua. Yhteensä tukea haettiin noin kuusi miljoonaa euroa. Kannustusrahaa myönnettiin 25 %:lle hakijoista. Tukea annettiin ideoille, joissa painotettiin koulukirjastojen keskeistä merkitystä koko koulun toiminnassa niin opettajien kuin oppilaidenkin kannalta. Keskimääräinen tukisumma koulukirjastoille oli noin 3 300 euroa. Kaiken kaikkiaan tukea sai 112 alakoulua, 13 yläkoulua, 12 lukiota, 19 yhteiskoulua, 18 yhtenäiskoulua ja 11 erityiskoulua yli 80 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yhteensä näissä oppilaitoksissa on lähes 60 000 oppilasta. Pääpalkitut koulut olivat Säkylän yhteiskoulu ja Säkylän seudun lukio (20 000 ), Tampereen lyseon lukio (15 000 ) ja Aseman koulu Haminassa (10 000 ). Näiden oppilaitosten kehitysideoissa korostui tarve laadukkaalle ja ajantasaiselle sisällölle sekä koulu kirjaston monipuolinen hyödyntäminen paitsi tiedon hankinnassa myös virkistyskäytössä. Koulukirjastoja juhlittiin maaliskuussa Helsingissä. Tilaisuudessa jaettiin pääpalkinnot sekä palkittiin pääkaupunkiseudulla koulukirjastotukea saaneet oppilaitokset. Mukana olivat myös hankkeen kummit: kirjailija-näyttelijä Eppu Nuotio ja kirjailija Timo Parvela. Helsingin lisäksi palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Salossa, Järvenpäässä, Kotkassa, Tampereella, Seinäjoella, Oulussa ja Jyväskylässä. Kirjailija Timo Parvela toimi koulukirjastohankkeen kummina. Kopioston jäsenjärjestöt jakavat korvaukset edelleen esimerkiksi apurahoina ja palkintoina. Useat tunnetuista kirjallisuus- ja kuvapalkinnoista, kuten Finlandiapalkinnot ja Fotofinlandia, rahoitetaan Kopioston keräämillä valo kopiointikorvauksilla. KUVA: MIKAEL KAPLAR 12 KOPIOSTON VUOSI 2011 KOPIOSTON VUOSI 2011 13

AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ Audiovisuaalisten teosten lisensioinnin tuotot vuonna 2011 olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Tulos oli hyvä: edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli noin 10 %. Lisätuottoja toivat Suomessa edelleenlähetetyn SVT World -kanavan laajeneminen vapaasti vastaanotettavaksi sekä opetustallennuskorvaukseen neuvoteltu korotus. Vuonna 2011 Kopiosto sai hyvitysmaksusta 1,3 miljoonaa euroa tilitettäväksi av-teosten oikeudenomistajille henkilökohtaisina korvauksina. Hyvitysmaksun kokonaiskertymä on ollut viime vuosina voimakkaassa laskussa, vaikka yksityisen kopioinnin määrä on lisääntynyt. Tämä kehitys näkyi suoraan Kopioston kautta tilitettävien av-tekijöiden individuaalikorvausten määrässä. Hyvitysmaksun saattaminen yksityisen kopioinnin kehitystä vastaavalle tasolle olikin vuonna 2011 Kopioston edunvalvonnan pääpainopistealueita. Kopiosto lähestyi asiassa päättäjiä sekä yksin että yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Siirtovelvoitteeseen eli niin sanottuun must carryyn liittyvän lainsäädännön uudistuminen oli sekin Kopioston av-edunvalvonnan keskiössä. Uusi siirtovelvoitetta koskeva laki tuli voimaan 1.7.2011. Laki rajoitti siirtovelvoitetta niin, että velvoitteen ulkopuolelle jäivät kanavat Sub, TV Viisi, Voice, JIM ja LIV. Kyseisiin kotimaisiin kanaviin liittyvistä tekijänoikeuksista ja kaapelijakelun ehdoista tuli heinäkuun alusta alkaen sopia oikeudenomistajien edustajien kanssa. Kopiosto aloitti edelleenlähettämisen lisensiointiin tähtäävät neuvottelut kaapelioperaattoreiden kanssa keväällä 2011. Kopiosto on ollut yhteydessä tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden tarjoajiin ja ilmoittanut, että av-teosten hyödyntämiseen tarvitaan Kopioston edustamien oikeudenomistajien luvat. Kopiosto esitti opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tekijänoikeustoimikunnan järjestämässä kuulemisessa ja toimikunnan pienryhmissä, että käytännössä toimivin tapa lisensioida nämä palvelut olisi täydentää Oskari Sipola: Uroot 2012 Tosiasiallisesti siirto VELVOite ja siihen liittyvä tekijän Oikeuden rajoitus on kaapelioperaattoreille oikeus. tekijänoikeuslakia verkkotallennuspalveluita koskevalla sopimuslisenssi pykälällä. Oikeudenomistajia edustavien järjestöjen ja lähettäjäyritysten tekemä tutkintapyyntö verkkotallennuspalvelua tarjoavan TVkaista Oy:n toiminnasta oli keskusrikospoliisin käsittelyssä koko vuoden 2011. Opetuskäyttötutkimukset osoittavat tv-ohjelmien opetustallentamisen kääntyneen kasvuun. Myös YLE Areenan ja Elävän Arkiston käyttö on noussut merkittävään asemaan opetuksessa, vaikka näiden palveluiden opetuskäyttö ei sisälly nykyisiin sopimuksiin. Av-alaa edustavilta jäsenjärjestöiltään Kopiosto on saanut valtuudet sopia tästä käytöstä, ja neuvotteluja opetus käyttösopimuksen laajentamisesta käytiin opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Av-teosten uusien käyttöalueiden seuranta ja edunvalvonta sekä niihin liittyvien tekijänoikeusratkaisujen kehittäminen on pysyvästi Kopioston agendalla. Kopiosto osallistui vuoden 2011 aikana käynnistyneeseen kansainväliseen projektiin, jossa kehitetään EU:n sisärajat ylittäviä lisensiointiratkaisuja av-teosten online-käyttöön. Tv-kanavien edelleenlähettäminen Siirtovelvoitetta koskevan lakiuudistuksen myötä velvoitteen ulkopuolelle jääneiden kotimaisten kanavien edelleenlähettäminen kaapeliverkoissa tuli Kopioston lisensioinnin piiriin. Ulkomaisten tv-kanavien edelleenlähettäminen kaapeli-, iptv- ja yhteisantenniverkkoihin sekä hotelleille on mahdollista Kopioston luvalla. Kopiosto edustaa yli 100 ulkomaista kanavaa, joiden osalta se myöntää asiakkailleen kaikki tekijänoikeudet sisältävän jakeluluvan. Yhteisantenniverkoille Kopiosto lisensioi Teoston valtuuttamana musiikin oikeuksia myös muihin kanaviin. Kopioston edustamista kanavista suosituimpia vuonna 2011 olivat ruotsalaiset TV4, SVT1, SVT2, TV3 ja Barnkanalen/SVT24. Muiden kielialueiden suosikkeja olivat esimerkiksi saksalainen RTL, italialainen Rai Uno ja espanjalainen TVE Internacional. SIIRTOVELVOITE tarkoittaa kaapelioperaattoreiden velvoitetta edelleenlähettää tietyt radio- ja televisiokanavat kaapelitelevisioverkossa. Näitä niin sanottuja must carry -kanavia ovat nykyisin YLEn kanavat, MTV3, Nelonen ja SuomiTV. Siirtovelvoitteen alaisesta jakelusta on vuoden 2006 alusta alkaen ollut voimassa tekijänoikeuden rajoitus, minkä vuoksi tästä jakelusta ei peritä tekijänoikeuskorvausta. Tosiasiallisesti siirtovelvoite ja siihen liittyvä tekijänoikeuden rajoitus on kaapelioperaattoreille oikeus: niiden ei tarvitse maksaa tekijänoikeuskorvauksia siirtovelvoitteeseen perustuvista lähetyksistä, jotka muodostavat operaattoreiden liiketoiminnan ytimen. VERKKOTALLENNUS- PALVELUT ovat kuluttajille maksullisia palveluita, jotka tarjoavat asiakkailleen internetin välityksellä tapahtuvaa televisio-ohjelmien tallennuttamispalvelua. Palveluja tarjoavat käytännössä kaikki Suomessa toimivat merkittävät operaattorit. Verkkotallennuspalveluissa hyödynnetään av-teoksia ilman oikeudenomistajien lupaa, eivätkä oikeudenomistajat saa tällä hetkellä korvauksia teostensa käytöstä. Palvelut kilpailevat muun muassa tallentavien digisovittimien ja tallennemyynnin kanssa. 14 KOPIOSTON VUOSI 2011 AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ 15

audiovisuaalisten teosten korvaustuotot sekä hyvitysmaksu TALLENNETUIMMAT TV-OHJELMAT TUTKIMUSKOHTEENA Hyvitysmaksutilityksiä varten Kopiosto tutkii tv-ohjelmien kotitallentamista ja tallenteiden käyttöä. Vuonna 2011 Salatut elämät -sarjalle kertyi yhden viikon aikana yli 90 000 tallennetun ohjelman katselua. Jakso 2151, Ismo ja Seppo salanoviiseina, esitettiin 3.9.2011 MTV3-kanavalla. 2010 2011 Edelleenlähettäminen { Tallennekäyttö { Yhteensä { 2 889 410 3 101 074 (+7,3 %) 2 474 615 2 824 189 (+14,1 %) 5 364 025 5 925 262 (+10,5 %) Hyvitysmaksu, henkilökohtaiset korvaukset { 2 145 311 1 263 993 (-41,1 %) Kaikki yhteensä { 7 509 336 7 189 255 (-4,3 %) Kopioston edustamien ulkomaisten kanavien edelleenlähettämistuotoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Iptv-jakelun osalta tilaajamäärät kuitenkin nousivat selvästi. Uusina kanavina Kopioston valikoimaan tulivat muun muassa tanskalaiset DR1 ja DR2 sekä norjalaiset NRK1 ja NRK2. Taloyhtiöt voivat jakaa ulkomaisia tv-kanavia yhteisantenniverkossaan myös itsenäisesti. Tällöin jakelusta tulee sopia Kopioston kanssa. Vuoden 2011 lopussa Kopioston asiakkaana oli yli 500 yhteisantenniverkkoa. Maanpäällisessä verkossa Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla jaetaan Kopioston lisensioimana useita ruotsalaisia kanavia. Manner-Suomessa PlusTV jakoi SVT World-kanavaa elokuun 2011 loppuun saakka. Syyskuun alusta alkaen SVT Worldin ohjelmaa on nähty edelleenlähetettynä samalla kanavapaikalla YLE FST5:n kanssa. Kopioston luvalla vuonna 2010 alkanut Yleisradion urheiluohjelmien edelleenlähettäminen osana Veikkauksen Live-veto palvelua jatkui vuonna 2011. Lisäksi YLE Areenan ohjelmia on Kopioston lisensioimana ollut saatavilla osana Elisa Viihde -palvelua. EDELLEENLÄHETTÄMINEN tarkoittaa tv-kanavien jakelua esimerkiksi kaapeli- ja yhteisantenniverkoissa. Jakelusta kuuluu teosten eli tv-ohjelmien tekijöille korvaus. Kopiosto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen sekä tv-yhtiöiden ja tekijä- ja tuottajajärjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla tv-kanavien edelleenlähettämistä lisensioivana järjestönä. Se kerää edelleenlähettämisestä korvaukset ja tilittää ne edelleen oikeudenomistajille. SALATUT ELÄMÄT ON YKSI ENITEN TALLENNETTUJA TV-SARJOJA. KUVA: FREMANTLEMEDIA FINLAND Suomalainen tv-ohjelmisto maailmalla Suomalaisia tv-ohjelmia on mahdollista seurata ulkomailla. Kopioston ulkomaiset sisarjärjestöt keräävät korvaukset suomalaisten ohjelmien edelleenlähettämisestä ja välittävät ne Kopiostolle, joka tilittää korvaukset ohjelmien tekijöille. Yleisradion ja MTV3:n ohjelmista koostettua TV Finland -kanavaa on mahdollista seurata Ruotsissa ja satelliitin välityksellä myös muualla Euroopassa. Jakelun Ruotsissa lisensioi tekijänoikeusjärjestö Copy swede ja satelliittijakelun Kopiosto. 16 KOPIOSTON VUOSI 2011 AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ 17

Edelleenlähettäminen 2011 2010 Muutos-% Kaapelitelevisioverkot ja IPTV-jakelu 1 337 215 1 301 003 2,8 Yhteisantenniverkot ja hotellit 359 246 364 052-1,3 Maanpäällinen jakelu ja satelliittivälitys 1 271 652 1 126 109 12,9 Kotimaiset kanavat 26 000 - - Kaapelijakelu, ulkomaat 106 960 98 247 8,9 Yhteensä 3 101 074 2 889 410 7,3 Tallennekäyttö 2011 2010 Muutos-% Opetustallennus 2 520 000 2 205 000 14,3 Kirjastot ja laitokset 304 189 269 615 12,8 Yhteensä 2 824 189 2 474 616 14,1 KOPIOSTO TILITTÄÄ VUOSITTAIN TEKIJÄNOIKEUS- KORVAUKSIA YLI 10 000:LLE TV-OHJELMAN OIKEUDENOMISTAJALLE 2,1 1,1 Kopioston hyvitysmaksu- ja opetustallennus - korvaustilitykset 2007 2011* 2,6 1,2 2,4 2007 2008 2009 2010 2011 Hyvitysmaksu 1,3 Opetustallennus 1,8 1,5 1,2 * Vuosiluvut viittaavat tilitysvuoteen. Tilitys tapahtuu kertymävuotta seuraavana vuonna. 1,6 Kopioston hyvitysmaksutilityksen henkilökohtaisten korvausten jakautuminen eri tekijä- ja esittäjäryhmien kesken Näyttelijät Käsikirjoittajat ja toimittajat Ohjaajat Kuvaajat, leikkaajat, lavastajat, kuvittajat ja pukusuunnittelijat Kääntäjät ja selostajat 24 % 23 % 20 % 15 % 18 % Tallennekäyttö Kopiosto sopii vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa luvasta, jonka nojalla tvja radio-ohjelmia voi tallentaa opetuskäyttöön. Perinteisten tallennealustojen, kuten videokasettien ja dvd-levyjen lisäksi ohjelmia voi tallentaa ja välittää oppilaitoksen sisäverkossa. Vuonna 2011 opetustallennuksen korvaustuotot olivat 2,5 miljoonaa euroa, joka on 14 % enemmän kuin vuonna 2010. Tallenteiden lainaaminen kirjastoista ja käyttäminen erilaisissa laitoksissa on mahdollista Kopioston, Suomen Kuntaliiton ja Yleisradion välisten sopimusten perusteella. Vuosina 2010 2011 kunnankirjastot ovat hankkineet edeltäviä vuosia enemmän Kopioston lisensoimia tallenteita. Audiovisuaalisten teosten käyttökorvausten tilitys Henkilökohtainen tilitys Lokakuussa 2011 Kopiosto tilitti vuoden 2010 tvohjelmien opetustallennuksesta kerätyt korvaukset. Ensimmäistä kertaa opetustallennuskorvauksia tilitettiin enemmän kuin hyvitysmaksua: koti- ja ulkomaisille freelancereille kaikkiaan vajaat 1,6 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisia korvauksia sai yhteensä 4 300 tekijää ja esittäjää. YLE FST5 -kanavalla esitettyjen ohjelmien freelancer-tekijöiden opetustallennusosuuden, 40 000 euroa, Kopiosto jakoi hakemusten perusteella apurahoina. KOURA-koulutusrahastolle siirrettiin vakinaisessa palveluksessa olleiden oikeudenomistajien osuus, noin 300 000 euroa. Kopiosto tilitti vuoden 2010 yksityisen kopioin nin hyvitysmaksusta reilut 1,2 miljoonaa euroa. Marraskuussa 2011 suoritetussa tilityksessä korvauksia sai yhteensä 6 700 tekijää ja esittäjää. Keskimääräinen korvaus oli alle 200 euroa. Korvaukset maksetaan sekä lähettäjä yritysten vakituisessa työsuhteessa oleville että freelancereille niistä ohjelmista, jotka on esitetty kanavilla YLE TV1, YLE TV2, MTV3, Nelonen tai Sub. Hyvitysmaksutilitys oli selvästi edellistä vuotta pienempi johtuen hyvitysmaksukorvausten kokonaismäärän voimakkaasta laskusta. Muut huomattavasti pienemmät korvauslajit, kuten Nacka-, merimiespalvelu-, laitoskäyttöja kirjastokäyttökorvaukset, olivat yhteensä 500 000 euroa. HENKILÖKOHTAISET KORVAUKSET AV-TEOSTEN KÄYTÖSTÄ tilitetään ohjelmien tekijöille ja esittäjille, kuten näyttelijöille, käsikirjoittajille ja toimittajille. Kopiosto tilittää vuosittain tekijänoikeuskorvauksia yli 10 000:lle tv-ohjelman oikeu den - omistajalle ja muutamille sadoille radio-ohjelmien tekijöille ja esittäjille. Korvausten tilittämistä varten Kopiosto tallentaa joka vuosi tietokantaansa noin 50 000:n tv- ja radio-ohjelman esitys- ja tekijätiedot. Ulkomaisille tekijöille tilittäminen edellyttää osallistumista kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, joissa yhdenmukaistetaan eri maiden tilitysja raportointikäytäntöjä. Kopiosto osallistuu erilaisten tietokantatyökalujen kehittämiseen ja rekisteröi edustamansa oikeudenomistajat sekä heidän audiovisuaaliset teoksensa kansainvälisiin tietokantoihin. Tilitys yhteisöille Henkilökohtaisten tilitysten lisäksi radio- ja televisio-ohjelmien korvauksia maksetaan oikeudenomistajia edustaville järjestöille, yhdistyksille ja yrityksille kotimaassa ja ulkomailla. Kopiosto tilitti tv-ohjelmien musiikkia koskevat osuudet Teostolle ja Gramexille, jotka tilittävät korvaukset edelleen omille jäsenilleen tai ulkomaisille sisarjärjestöilleen. Av-tuottajien korvausosuudet Kopiosto tilitti Tuotos/AGICOA Finlandille ja Musiikkituottajat IFPI Finlandille, jotka välittävät korvaukset edustamilleen kotija ulkomaisille tuotantoyhtiöille. Tv-ohjelmien edelleenlähettämisestä kertyneitä korvauksia Kopiosto tilitti ulkomaisille tuottajille 500 000 euroa, lähettäjä yrityksille 900 000 euroa ja tekijöille 500 000 euroa. 18 KOPIOSTON VUOSI 2011 AUDIOVISUAALISTEN TEOSTEN KÄYTTÖ 19

Markku Tuurna: Salla Selling the Silence 2010 Hyvitysmaksun perintä ja tuloutus HYVITYSMAKSUN KOKONAISPERINTÄ* Audio { Video { Yhteensä { 3 852 087 2 712 926 (-29,6 %) *Vuoden 2011 hyvitysmaksu on kerätty vuonna 2010. 4 619 989 3 387 564 (-26,7 %) 2010 2011 8 472 076 6 100 490 (-28,0 %) H Y V I T YS M A K S U eli yksityisen kopioinnin korvaus mahdollistaa kuluttajille laillisen ja helpon tavan kopioida teoksia omaan tai lähipiirin käyttöön. Laitteiden ja tallennusalustojen myyntihintaan sisältyvä maksu on teosten tekijöille, esittäjille ja tuottajille korvaus siitä, että heidän tekemiään teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. YKSITYISEN KOPIOINNIN HYVITYS- MAKSU KOPIOSTON OSUUS HYVITYSMAKSUN TUOTOSTA* { Henkilökohtaiset korvaukset AVEK { Yhteensä { 2 145 311 1 263 993 (-41,1 %) 2 222 776 1 245 994 (-43,9 %) *Osa vuonna 2007 kerätystä video-osuudesta on rahastoitu ja jaettu vuosina 2009 ja 2010. 4 368 087 2 509 987 (-42,5 %) Lain mukaan hyvitysmaksua tulee periä kaikista laitteista ja tallennusalustoista, joihin tallennetaan merkittävässä määrin tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia. Valtioneuvosto päättää vuodeksi kerrallaan hyvitysmaksun tasosta ja maksun piiriin kuuluvista laitteista. Kerätty hyvitysmaksu ohjataan eteenpäin teosten oikeudenomistajille muun muassa Kopioston, Teoston ja Gramexin kautta. Iso osa hyvitysmaksun liikkuvan kuvan tallentamiseen liittyvistä korvauksista jaetaan Kopioston kautta. Kopiosto tilittää hyvitysmaksua sekä henkilökohtaisina korvauksina yksittäisille av-alan tekijöille että AVEKin välityksellä kotimaisen audiovisuaalisen kulttuurin edistämis toimintaan. Kopioston osuus hyvitysmaksun tuotoista oli vuonna 2011 vain 2,5 miljoonaa euroa. Aiempi noin 5 6 miljoonan euron taso laski jo edeltävänä vuonna reiluun 4 miljoonaan euroon. Syynä Kopioston osuuden laskuun oli ennen kaikkea se, että digisovittimien hyvitysmaksutariffit eivät enää vastanneet tallennuskapasiteetteja. Vuodesta 2005 vuoteen 2011 digisovittimien hyvitysmaksutariffi nousi vain 14 %, vaikka samassa ajassa digisovittimien yleisin tallennuskapasiteetti kasvoi 80 Gt:sta 500 Gt:uun eli peräti 625 %. Tv-ohjelmien tallennusmäärät kotitalouk sissa kasvoivat vuosina 2005 2010 jopa 75 %. Suurin osa liikkuvan kuvan hyvitysmaksutuotoista tulee tallentavista digisovittimista ja dvdr-levyistä. Myös hyvitysmaksun kokonaiskertymä on ollut voimakkaassa laskussa. Negatiivista kehitystä selittää muun muassa tallentamisen siirtyminen enenevässä määrin uusiin laitteisiin, kuten tietokoneisiin ja matkapuhelimiin, jotka valtioneuvosto on päättänyt jättää hyvitysmaksun ulkopuolelle. Vuonna 2011 hyvitysmaksua perittiin analogisista ääni- ja kuvanauhoista, digitaalisista tallennusalustoista, kuten cdr- ja dvdr-levyistä sekä ulkoisista kovalevyistä. Lisäksi hyvitysmaksun piiriin kuuluivat muistilliset digitaaliset tallennuslaitteet, kuten mp3-soittimet ja digisovittimet. Yksityisen kopioinnin tutkimukset Teoston hyvitysmaksuyksikkö teetti vuonna 2011 useita tutkimuksia yksityisestä kopioinnista. Tutkimukset tehtiin yhteistyössä tekijänoikeusjärjestöjen ja laiteteollisuuden kanssa. Tutkimukset osoittivat kuluttajien kopioivan merkittävissä määrin suojattuja teoksia. Tilastokeskuksen vuonna 2011 tekemän laajan tutkimuksen mukaan 2,6 miljoonaa suomalaista oli tallentanut viimeisen 12 kuukauden aikana video aineistoa tai musiikkia digitaaliselle alustalle. Tästä joukosta reilut 27 % on tallentanut video sisältöä ja 28 % musiikkia tietokoneelleen viimeisen vuoden aikana. Yksityinen kopiointi lisääntyy jatkuvasti sellaisissa laitteissa, jotka ovat hyvitysmaksun ulkopuolella. Hyvitysmaksu vuonna 2012 Tutkimuksiin pohjautuen tekijänoikeusjärjestöt esittivät valtioneuvostolle ja muille päättäjille hyvitysmaksun ulottamista tietokoneisiin, tablet-laitteisiin, tallentaviin kännyköihin muistikortteineen sekä USB-muisteihin. Lisäksi Kopiosto vetosi yhdessä Tuotoksen kanssa päättäjiin ja esitti digisovitintariffin korjaamista ajan tasalle. Ministeri Arhinmäki esitti valtioneuvostolle hyvitysmaksun ulottamista tietokoneille ja matkapuhelimille. Valtioneuvosto päätti joulukuussa, ettei uusia laitteita vieläkään oteta hyvitysmaksun piiriin. Digisovittimien ja ulkoisten kovalevyjen tariffia kuitenkin korotettiin. Tämän arvioidaan tuovan vuoden 2012 hyvitysmaksukertymään reilun miljoonan euron korotuksen. Tariffien tarkistus korjaa vain osin sitä pudotusta, joka kertymään on tullut muutaman viime vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuoden 2012 aikana selvityksen hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiseksi. www.hyvitysmaksu.fi Milj. euroa kopioston tilitettäväksi tullut hyvitysmaksun av-osuus 2006 2011 6,0 5,8 4,8 4,9 4,4 2,5 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20 KOPIOSTON VUOSI 2011 YKSITYISEN KOPIOINNIN HYVITYSMAKSU 21

Simón Bergman: En resa till världens ände 2011 AVEKille osoitetut tekijänoikeudelliset edistämisvarat Tukiryhmä 1 2011/2012 2010/2011 Muutos-% Tutkimus- ja kehittelytuki Vieteri - 120 000 - Kulttuurivientituki 131 000 200 000-34,5 Koulutustuki 80 000 160 000-50,0 Yhteensä 211 100 480 000-56,0 Tukiryhmä 2 2011/2012 2010/2011 Muutos-% Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 813 821 1 127 875-27,8 Mediataidetuotannot 260 000 320 000-18,8 Käsikirjoitustuki 45 000 180 000-75,0 Yhteensä 1 118 821 1 627 875-31,3 Tukiryhmä 3 2011/2012 2010/2011 Muutos-% Festivaalituki 111 106 180 000-38,3 AVEK-palkinto 15 000 15 000 0,0 Yhteensä 126 106 195 000-35,3 AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMISKESKUS AVEK Tukiryhmät 1 3 yhteensä 1 456 033 2 302 875-36,8 AVEKille osoitetut luovan kulttuurin määrärahat Tukiryhmä 4 2011/2012 2010/2011 Muutos-% CreaDemo-tuki 700 000 - - 2011 2010 Muutos-% DigiDemo-tuki 780 000 750 000 4,0 DigiDemon nuorisotuki - 500 000 - DigiDemo yhteensä 780 000 1 250 000-37,6 AVEKin perinteinen edistämistoiminta on suurissa vaikeuksissa johtuen hyvitysmaksukertymän romahtamisesta noin puoleen totutusta tasosta. Vuoden 2008 kokonaiskertymä oli vielä 11,8 miljoonaa euroa, kun vuoden 2010 kertymä oli enää 6,1 miljoonaa euroa. Romahdus on vaikuttanut suoraan AVEKin edistämisvaroihin, minkä seurauksena edistämistoimintaa on jouduttu jonkin verran karsimaan. Esimerkiksi tutkimus- ja kehittelytuki Vieteriä ei jaeta toimikaudella 2011/2012. AVEKIN TOIMINTA Edistämisvarat toimikaudella 2011/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti AVEKille yhteensä 1 245 994 euroa hyvitysmaksuvaroja toimikaudelle 2011/2012. Hyvitysmaksupäätös tuli AVEKin toimikautta ajatellen varsin myöhään, vasta marraskuun alussa, ja oli hyvitysmaksukertymän jyrkästä vähenemisestä johtuen noin miljoona euroa edellistä vuotta pienempi. jakaantuu kahteen osaan, jotka poikkeavat toisistaan sekä rahoituspohjaltaan että tavoitteiltaan. AVEK perustettiin 25 vuotta sitten Kopioston yhtey teen jakamaan tekijänoikeuskorvauksia tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Tämän edistämistoiminnan pääasiallinen rahoitus on alusta saakka tullut hyvitysmaksusta, joka järjestelmänä tuotiin Suomeen vuonna 1984. Näillä varoilla AVEK tukee kotimaista tekijälähtöistä audiovisuaalista kulttuuria kolmen eri tukiryhmän kautta. AVEKin toiminnan toinen puoli muodostuu kahdesta valtion määrärahasta, DigiDemosta ja CreaDemosta, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa AVEKille luovan kulttuurin kehittämiseen. AVEKin toimikausi on heinäkuusta seuraavan kesäkuun loppuun. Varsinainen toimintakertomus julkaistaan syksyllä, ja siinä raportoidaan kaikki toimikauden aikana tehdyt tukipäätökset. www.kopiosto.fi/avek Suurin osa rahasta on peräisin vuoden 2010 hyvitysmaksun kertymästä, mutta summassa on mukana myös osuus vuoden 2009 kertymästä. AVEKilla on toimikaudelle 2011/2012 lisäksi käytettävissään Kopioston hallituksen osoittamat kansallisiin tarkoituksiin suunnatut edelleenlähetyskorvaukset, 86 641 euroa, sekä edellisen vuoden hallintokuluja varten tehdystä varauksesta palautuneet 123 398 euroa. Tekijänoikeudelliset edistämisvarat ovat yhteensä 1 456 033 euroa, joka on noin 37 % vähemmän kuin kaudella 2010/2011. Edistämistoiminta AVEKin kahden viimeisen, jo päättyneen toimikauden välillä on selviä eroja. Haettu tuki oli toimikaudesta 2009/2010 vähentynyt noin viidenneksellä. Hakemusten määrä sen sijaan on pienentynyt vain seitsemällä prosentilla. Kummatkin luvut mahtuvat hyvin sen vaihteluvälin sisälle, johon AVEKin edistämistoiminta on 2000-luvulla asettunut. Hyväksyttyjen hakemusten ja myönnetyn tuen määrä on sekin pienentynyt. Tämä trendi johtuu ennen kaikkea käytettävissä olevien varojen vähentymisestä. Kausien 2009/2010 ja 2010/2011 välillä muutos oli vielä kohtuullisen pieni; sekä hyväksyttyjen hakemusten määrän että myönnetyn tuen osalta laskua oli alle viidennes. Käynnissä olevalla toimikaudella 2011/2012 laskeva trendi kuitenkin jyrkkenee. Luovan kulttuurin määrärahat DigiDemo Digitaalisen sisältötuotannon kehittämiseen tarkoitettu DigiDemo-määräraha on ollut tukimuotona olemassa 10 vuotta. Vuoden 2011 DigiDemo-määräraha oli 780 000 euroa, joka on neljä prosenttia edellisvuoden perusmäärärahaa suurempi. DigiDemo-tuen kohteina voivat olla sisältöjen ja niihin liittyvien palveluiden demoversiot sekä näitä edeltävä konseptisuunnittelu. Uutena tuen kohteena ovat televisio-ohjelmien pilottiversiot. Avustuksia myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi vuosittaisessa D²-päivässä palkitaan parhaat digimediaideat 2500 euron palkinnoilla. Tapahtuman seminaariosiossa käsitellään alan ajankohtaisia teemoja. 22 KOPIOSTON VUOSI 2011 AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN EDISTÄMISKESKUS AVEK 23