21.9.2010 Matkaraportti Kokous: Eurocodes National Correspondents ENC-kokous Aika ja paikka: 17.9.2010 Brysselissä Osanottajat: V. Leoz (pj), Manfred Fuchs ja M. Bernholz komissiosta A. Pinto JRC J-A Galgaro TC 250 ja Ranska H. Gulvanessian TC 250 M. Greenley TC 250 A. da Costa CEN Spehl ja G. Labeeuw Belgia J. Markova Tsekki B. Jensen Tanska J. Wickham Irlanti D. Cergelis Liettua C. van Thillart NL S. Leivestad Norja M. Bontea Romania I. Balz Slovakia G. Bampton ja P. Watt UK V. Veselin Kroatia G. Breitschatz Saksa Itävallan edustaja J. Haynes TC 135 edustaja M. J. Virtanen Suomi Yhteenveto: Kokouksen osanottajamäärä oli normaalia vähäisempi johtuen siitä, ettei esityslistalla ollut tärkeitä asioita. TC 250 ei vielä esittänyt mitään ehdotusta eurokoodien jatkotyöstä. Kokouksen pääanti oli maaraporttien läpikäynti. 1. Kokouksen avaus Leoz avasi kokouksen. Leoz kertoi, että C. Andersson on vaihtanut työpaikkaa komission sisällä. Uusi vastuuhenkilö on Manfred Fuchs, joka hoitaa myös dangerous substances ja juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Kysyin, onko komissiolla tarkoitus edelleen antaa kommunikaatio eurokoodeista tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Leoz vastasi, ettei ainakaan tämän vuoden lopulla, mutta on mahdollista ensi vuoden lopulla. Johtuen myös vastuuhenkilön vaihdoksesta aikaviive on ymmärrettävää. Leoz mukaan kommunikaatio/suositukset mainitaan ehkä komission työohjelmassa vuodelle 2011, mutta se voidaan myös lisätä siihen myöhemminkin. Luultavasti kommunikaatiossa mainitaan kansallisten parametrien harmonisoinnista, ehkä tutkimustarpeesta, rahoituksesta, ehkä
uusista eurokoodiosista. Asia näytti olevan varsin levällään. Parhaassa tapauksessa saadaan luonnos vuonna 2011. 4. Maaraportit Jäsenmaita oli pyydetty lähettämään maaporttinsa etukäteen. Suomen maaraportti on luettavissa eurokoodi help deskin sivuilta. UK. Raportti on olemassa. Kansalliset liitteet on julkaistu BSI standardeina. EN 1993-1-7 ja EN 1998-3 ei tarvitse kansallista liitettä. Eurokoodit korvaavat BSI:n vastaavat standardit 31.3.2010. Eurokoodeja voidaan käyttää UK:n rakentamissäädösten mukaan. Britannian hallitus on lähettänyt kiertokirjeen, jossa se informoi BSI-standardien poisvetämistä 31.3.2010 ja korvaamista EN-eurokoodeilla. Standardien kustannukset ovat puhuttaneet. Leoz pyysi jokaista maata lähettämään todisteen lainsäädännöstään, kuinka eurokoodit on implementoitu. Käytiin keskustelua siitä, onko kyseessä conflicting standards vai correspoding standards, jotka pitää kumota. Leoz halusi tietää, kuinka CEN tätä kontrolloi. Da Costa vastasi, että välttämättä kansallinen standardi ja eurokoodi eivät vastaa toisiaan. Kansallisessa standardissa voi olla jotain sellaista, jota eurokoodi ei käsittele ja täten tämä osa halutaan säilyttää. Fuchs oli kiinnostunut tietämään, ovatko kansalliset liitteet kansallisia standardeja vai viranomaismääräyksiä. Suomi. Raportti on olemassa. Kerroin ongelmista liittyen harmonisoituihin tuotestandardeihin ja eurokoodeihin. Leoz kiitteli raportin yksityiskohtaisuudesta. Toivoi sitä samaa muiltakin mailta. Otin esille ongelmat liittyen Guidance Paper L:n tulkintoihin. Sanoin, että CEN oli ehdottanut työryhmän perustamista. Se olisi edelleen tarpeen. CEN tuki ajatusta. TC 250 edustajat pyysivät konkreettista ongelmalistausta esim. uusimista tarvitsemista informatiivisista liitteistä. Slovakia. Eurokoodeja on käytettävä 31.3.2010 lähtien. 46 osaa käännetty Slovakian kielelle. 39 kansallista liitettä julkaistu. Jos kansallista liitettä ei ole julkaistu, on käytettävä suositusarvoja. Romania.40 prosenttia on kansallista liitteistä tehty. NL. 90 prosenttia työstä tehty. Siltojen kohdalla eurokoodien käyttö alkaa vuoden 2010 lopussa. Aikaisemmat kansalliset standardit perustuivat ENV-eurokoodeihin. NL korosti simplified rulesin tarvetta. Background documentteja tarvitaan, Ensi vuonna uusitaan rakentamismääräykset. Kansalliset liitteet ovat standardeja. Toistaiseksi vanhat määräykset (standardit) ovat voimassa rinnalla, mutta niitä ei ylläpidetä. Itävalta. Ei ollut kirjallista raporttia. Itävallassa on käytetty noin 1½ vuotta pelkästään eurokoodeja. Alumiiniosien kansalliset liitteet puuttuvat. Kansalliset liitteet ovat standardeja. Softwarea puuttuu. Jotkut kysyivät, kuinka suunnittelijat pärjäävät, jos ei ole tietokoneohjelmia. Liettua. 16 kansallista liitettä julkaistu. 21 valmistuu lokakuussa 2010. Nykyiset rakentamissäädökset ovat velvoittavia ja ne täytyy uusia. Ranska. Galgaro selitti, että tilanne Ranskassa on monimutkainen. Rakentamismääräyksiä on vain maanjäristys- ja paloasioista. Palopuolen säädöksiä tulee muuttaa. Silloissa ei ole ongelmia. Kansallisia liitteitä on 49 kappaletta. Kuudelle osalle ei tule kansallista liitettä esim. alumiiniosat. Galgaron mukaan suunnittelijat odottavat, että joku sanoo, että eurokoodeja on käytettävä. Standardisointikomiteat ovat itsenäisiä. AFNOR vain julkaisee standardit ja kansalliset liitteet. CTSB on julkaissut ohjeita (guideline) 11 kappaletta. Tavoite on 25 kappaletta. Niitä on käännetty italiaksi ja venäjäksi.
Saksa: Ei kirjallista maaraporttia. DIN valmistelee kansallisia liitteitä. Osa on valmiina ensi vuoden puolivälissä. Muuratuille osille tarvitaan 2-3 vuotta lisäaikaa. Jotkut kansalliset liitteet ovat yhtä paksuja kuin standardit, jota ihmeteltiin. NCCI asiakirjoja kehitetään. Saksa viittasi samoihin ongelmiin, joista olin maininnut. Tietokoneohjelmia kirjoitetaan. Leoz kysyi, voidaanko tietokoneohjelmia käyttää muissa maissa kun näyttää siltä, että saksalaiset kansalliset liitteet aiheuttavat kansallista poikkeamaa. Vastaus oli, että Saksan kansalliset markkinat riittävät. Kroatia. Eteneminen on ollut hidasta johtuen rahan puutteesta. Ei kirjallista maaraporttia. Tanska. Katso www.eurocodes.dk. Kaikki valmiina. Kansalliset liitteet ovat myös englanniksi. Tanska on julkaistut lyhennettyjä versioita eurokoodeista. Julkaisija on Tanskan standardisointilaitos, jottei tule copywright ongelmia. Julkaisuista näkyvät, mitkä osat ovat eurokoodeista, mitkä kansallisista liitteistä. Muistuttaa Suomessa julkaistuja oppaita. Tsekki. NCCI-asiakirjat on lisätty kansallisiin liitteisiin. 31.3.2010 lähtien ainoastaan käytetään eurokoodeja. Kaikki kansalliset liitteet ovat valmiit ja ne ovat saatavissa englanniksi. Irlanti: Tekee yhteistyötä UK:n kanssa. 47 kansallista liitettä valmiina. 11 kansallisessa liitteessä käytetään pelkästään suositusarvoja. Corrigendat turhauttavat. Tulisi olla ENstandardien sisään kirjoitettuina. Norja. Kaikki kansalliset liitteet, paitsi kolme, ovat olemassa. Vain osa eurokoodeista on käännetty norjaksi. Kansalliset liitteet ovat standardeja. Raportti on olemassa. Belgia. Belgian standardisointilaitos muuttui vuonna 2005 valtion virastoksi. Laki säätelee standardien asemaa ja kansallisten liitteiden muodostamista. Kansalliset liitteet ovat standardeja. Useimmat standardit ovat käännetty tämän vuoden lopussa. Standardit tulee kääntää myös hollanniksi. Belgian hollanti poikkeaa hieman Hollannin hollannista. Belgia pyysi, että julkaistaviin muutettuihin standardeihin merkittäisiin jollakin tavoin ne kohdat, jotka on muutettu. Tämä helpottaisi kääntämistyötä. Luxemburg. Speck Belgiasta informoi Luxemburgin tilanteesta. Speckin yritys SECO, joka tekee paljon rakennusvalvonta tehtäviä Belgiassa, oli saanut Luxemburgilta tehtävän valmistella kansalliset liitteet. Kaikkien osien kansalliset liitteet oli tehty kolmessa kuukaudessa. Ne löytyvät nyt TRIS.stä myös suomeksi. Lähtökohtana olivat Belgian kansalliset liitteet, mutta Speck sanoi, että he myös oppivat Luxemburgin asiantuntijoilta. Portugali, Kreikka, Kypros ja Slovenia olivat lähettäneet maaraporttinsa, mutta he eivät olleet paikalla. Selkeä enemmistö maista julkaisee kansalliset liitteet standardeina. Joissakin maissa lailla on annettu standardisointilaitokselle virallinen valtuus valmistella ja julkaista ne. Tietokoneohjelmien yhteydessä tuli puheeksi, tarvitseeko käyttäjän ostaa standardit. Ostavatko tietokoneohjelmien valmistajat copywrightin standardisointilaitokselta? Monet maat mainitsivat standardien hinnan ongelmana. Lisäksi keskusteltiin siitä, että simplification tulisi määrittää. Se ymmärretään hyvin eri tavoin. 5. Training and promotion M. Greenley piti esityksen BSI:n projektista, jonka BSI oli saanut komissiolta. Tarkoitus on selvittää eurokoodien käyttökelpoisuutta kolmansissa maissa. Kohdealueeksi on valittu kuusi aluetta: Itäinen Välimeren alue
Venäjä/Ukraina Etelä-Afrikka Intia Läntinen Välimeren alue Kaakkois-Aasia Lisäksi tulisi selvittää, voidaanko maassa käyttää vapaasti mitä tahansa suunnitteluohjetta vai onko jonkin ohjeen käyttö pakollista tai jotain näiden välistä. Saudi-Arabian omat suunnitteluohjeet perustuvat amerikkalaisiin standardeihin. Pelkona on, että Arabian niemimaan maissa saudiohjeet tulevat pakollisiksi. Sanoin, että esityksessä ei käsitelty sitä, että CEN:llä on eurokoodien copywright. Niiden käytöstä tulee tehdä sopimus CEN:n kanssa. Kuinka kansalliset liitteet luodaan eri maissa. Singapore on tehnyt kansallisia liitteitä. Olisi hyvä, jos naapurimaat voisivat käyttää samoja kansallisia liitteitä. Lisäksi eurokoodit eivät riitä, vaan tarvitaan muita EN-standardeja kuten harmonisoituja tuotestandardeja. Konsulttien väliraportti on minulla. Voin lähettää sen pyydettäessä. 6. Galgaron esitys Galgaro esitteli yksityiskohtaisesti pidettyjä kokouksia ja seminaareja ja niiden tuloksia sekä tulevia tapahtumia. Galgaron esitys ei sisältänyt oikeastaan mitään substanssiasiaa. Kokouksista mielenkiintoisimpia olivat lähinnä EC 7 koskevat kokoukset, Moskovassa 9-10-12.2010 pidettävä kokous koskien eurokoodien käyttö Venäjällä. Ilmeisesti TC 250 aikoo hyväksyä programming mandaattiehdotuksensa 26-27-5-2011 kokouksessaan. CEN BT aikoo hyväksyä mandaatin 20.9.2010 kokouksessaan. Tästä alkaa CEN:n 9 kuukauden määräaika tehdä ehdotus. Galgaron esityksestä ei käynyt ilmi mitään aikataulua koko prosessille, koska uudistetut standardit tai uudet standardit tulisi olla valmiit vuonna 2015. Komissiolta menee noin yksi vuosi standardisointimandaattien valmisteluun ja hyväksymiseen sekä rahoituspäätösten tekemiseen. Kysyin aikataulua, johon ei tullut mitään selvää vastausta. Painotin, että ehdotuksen tulisi olla yksityiskohtainen, koska muutoin voi olla vaikea saada rahoitus. Lisäksi tulisi huomioida, että EN 1990:n uudistus menee edellä, koska sillä on vaikutusta muihin osiin. UK tuki minua kuten myös komissio. Asiat tulee organisoida ja aikatauluttaa. Galgaro sanoi, että yhden kuukauden päästä on ensimmäinen luonnos olemassa. Alakomiteoiden puheenjohtajat ovat keränneet ja lähettäneet ehdotuksiaan. Fuchs lisäsi siihen, että lähiviikkoina täytyy komission saada aikataulu. H. Gulvanessian ilmoitti, että vuosi 2015 on liian lähellä. Tarvitaan pari vuotta enemmän. Olen sitä mieltä, että tällä vauhdilla sekin aikataulu on aivan liian optimistinen. Galgaron power point-esitys on minulla.
7. Joint Research Centerin esitys Pinto esitteli lyhyesti JRC:n toimenpiteitä. Kokouksessa alkoi tulla aikapula, joten esitys jäi lyhyeksi. Pinto kertoi, kuinka kansallisia liitteitä on syötetty JRC:n sivuille. Pinto kertoi myös koulutuksesta sekä promotoinnista. 4-6.10.2010 on siltoja koskeva seminaari Wienissä. 9-10.12.2010 on Moskovassa eurokoodien promotointia koskeva seminaari. JRC.llä on myös tehtävänä standardien aikaansaaminen kaikille rakennustuoteasetuksen perusvaatimuksille. Esikuvana ovat eurokoodit. 8. CEN WG 206 esitys CEN WG 206 esitystä koskien CEN:n vastausta sustainable constructioniin ei pidetty eikä keskusteltu. 9. Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohtaa ei päätetty. Se riippuu siitä, koska TC 250 saa vastauksensa programming mandaattiin (esityksensä eurokoodien kehittämisestä) valmiiksi. Matti J. Virtanen
Eurocodes National Correspondents meeting 17.9.2010 10.9.2010 Country report: Finland Implementation in Finland Ministry of the Environment has published four packages of National Annexes covering most of EN Eurocodes. The package of National Annexes covering EN 1999 parts will be published soon. The last remaining National Annex, the National Annex of EN 1991-4, will be published next year. 1 See the detailed information in table which is attached. National Annexes concerning bridge design are under administration of Ministry of Transport and Communications. The Finnish Transport Agency has published all National Annexes for bridges and decided to demand structural design of bridges according to the Eurocodes since June 2010. The National Annexes have been published or will be published officially in Finnish and Swedish and unofficially in English. The National Annexes can be downloaded free of charge from Eurocodes help desk. All EN Eurocodes except EN 1998 and EN1996-3 which are not used in Finland will be translated. So far 44 parts have been published in Finnish. Remaining 7 parts are published during this autumn. There have been some delays in the translation work due to the bilingual-versions and corrigendas. 2 Finnish national regulations are combination of structural design rules, execution rules and rules for products. National regulations can be withdrawn only after implementation of European execution rules. Due to the late completion of European execution standards and lack of some European execution standards has caused delays in updating our building regulations. For instance, there are no European execution rules for timber structures. Due to this reason Finland has made temporary instructions how to use EN Eurocodes with our existing national execution rules. Without this arrangement use of the Eurocodes would not be possible before 2011. Because of the above-mentioned reasons we have reconsidered that our existing national rules will be expired March 2011 or later, not 2010 as it was our original target. Our National Application Documents (NADs) together with ENV Eurocodes have been expired March 2010. 1 There are conflicting information in Annex A and B of EN 1991-4. In addition, in these Annexes safety coefficients are not given as Nationally Determined Parameters. The national document has to be worked out to replace the Annexes in question. 2 Finland has to translate EN-standards into Finnish. This has taken some time because the Finnish standardization body has decided to wait for corrigenda for some parts. The slow progress in publishing official versions of the corrigenda after subcommittee s announcement has taken sometimes over six months. In parts concerning actions and timber structures it has been decided to publish bilingual versions (Finnish-English). The Finnish text is published side by side with the English text. Now CEN has published some amendments separately (which is against the CEN rules). This has caused problems, because the amendment has to be taken into account also in the English text and Finland is obliged to make also the amended English version. CEN should publish the amended standard as a one consolidated standard.
The slow progress in the development of computer programs for structural design according to the Eurocodes is causing also problems in the practical design. There has been a joint effort of member companies of The Finnish Association of Consulting Firms to create calculation programmes (about 70 Excel or Mathcad spreadsheets). Finnish Eurocodes help desk is in operation and the help desk work will continue at least next two years. See www.eurocodes.fi. This help desk which is financed by stakeholders (standardization bodies, Ministry of the Environment, Finnish Transport Agency, and The Finnish Association of Civil Engineers) has become the major information channel for Eurocodes. These stakeholders have now decided to elaborate a help desk of harmonised product standards. Education in technical universities and in universities of applied sciences has been based only on the Eurocodes for some years. The Finnish Association of Civil Engineers has been published many concise versions of the Eurocodes. These publications have same chapter numbers, same numbers of formulas as the Eurocodes have. The text is formatted so that user will know when he is reading the original text of Eurocodes or when the text is from Finnish National Annex or when additional information is given (not covered by Eurocodes). The concise versions are used in further education of civil engineers. Problems concerning EN-standards, which are applying or applicable with Eurocodes: There are severe deficiencies in some harmonised product standards which have been cited in the Official Journal of European Union. o Methods of Guidance Paper L have different approaches how to use the methods of Guidance Paper L (TC 124, TC 135, TC 177 and TC 229), which will cause serious difficulties in Member States when using CE-marked structural construction products Slow progress or problems of some candidate harmonised product standards o for intermediate periods before having CE-marking additional national rules have to be developed o EN 1090-1 is not satisfactory There are EN-standards for some materials used in harmonised product standards for structural construction products but these are not harmonised product standards. For example EN 10080 Reinforcing steel and EN 206 Concrete. National requirements and acceptance rules for the Finnish national third party bodies have to be developed. Some structural construction products still have national approvals or rules because of lack of European standardization o National rules how these approvals are compatible with the Eurocodes have to be developed e.g. for fasteners used in precast concrete products.
Problems concerning Eurocodes Some EN 1993 parts have left methods open to be works out nationally (against the rules of NDPs). In addition, many informative annexes of EN Eurocodes are not usable. For example informative Annex A in EN 1991-1-7. There are no prescriptive rules for light-weight structures how to prevent progressive collapse and the rules given for heavy structures are not consistent with rules given in EC2 and EC6. Some rules for common structures are still missing and have to be covered by national rules, for example masonry wall having horizontal structural reinforcement. These rules have to be given in separate documents (NCCI or design guides) and the use of Eurocodes is limited until these documents are published. The further development of Eurocodes should be based on this kind of issues concerning existing parts rather than new parts. The use of the Eurocodes has revealed unclear points or issues in the Eurocodes. The solution made by TC 250 has too often been to give an opportunity to use Nationally Determined Parameters. This will lead more and more to national deviations in the Eurocodes which is a totally opposite direction as it should be. Matti J. Virtanen