Kompostointikurssi Kompostorin syyshuolto Ravinnepankki-hanke Tiina Toivonen
Ravinnepankki ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Toteutusaika: 2015-2016 Tavoitteet: ruokahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen edistäminen biojätteen lajittelua ja kompostointia lisäämällä Rahoitus: Porin kaupunki ja Ympäristöministeriö Toteutus: ympäristövirasto Yhteistyössä mm. Porin seudun jäteneuvonta
Porin seudun jäteneuvonta Kaksi jäteneuvojaa huolehtii kymmenen kunnan jäteneuvonnasta Palvelee jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, kompostointiin ja jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä Palvelut maksuttomia kuntalaisille: JäteVaakkulehti, lajitteluoppaat, neuvontakäynnit mm. taloyhtiöissä, yhdistyksissä ja kouluilla sekä neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse
1. Ravinteiden virta vs. ravinteiden kierto
Jätehuollon etusijajärjestys Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa, käytä uudelleen tai kierrätä seuraavalle käyttäjälle Lajittele ja kierrätä Jätteiden hyödyntäminen Loppukäsittely
Kun lajitellaan hyvin, sekajätettä syntyy vähän ja jätteet pystytään hyödyntämään 296 kg/hlö ENERGIA BIO KODIN KAIKKI JÄTTEET = METALLI LASI VAAR. PAPERI JA PAHVI SER JÄTTEET Lajittelun jälkeen jäljelle jää vain pieni määrä sekajätettä
Kompostointi on ekoteko Eloperäistä jätettä syntyy runsaasti: kotitalouksien sekajätteestä 40 % on biojätettä (JLY 2012) Sekajätteen mukana biojäte päätyy polttoon: ravinteet haaskuun ja haittaa palamista Lajittelematon biojäte lisää sekajätteen määrää ja siten kuljetusten ympäristövaikutuksia Komposti on puutarhan ravinnepankki; kompostimulta mainiota maanparannusainetta ja lannoitetta.
Kompostimulta parantaa maata pitkävaikutteinen lannoite kasvien vastustuskyky paranee juuriston kasvu lisääntyy kasvien kuivuuden ja hallansietokyky paranee kasvien yhteyttäminen tehostuu veden ja ravinteiden pidätyskyky kasvaa maan mururakenne lisääntyy maanpinnan liettyminen vähenee maan happamuus vähenee eräät kasvitaudit ja tuholaiset vähenevät
Kompostointi on taloudellista Sekajäte on kalleinta jätettä, joten sitä kannattaa tuottaa mahdollisimman vähän. Sekajäteastian tyhjennysväliä voi harventaa, jos biojäte lajitellaan erikseen. Ei tarvita ostomultaa tai -lannoitteita. Se on myös yhteiskunnan kannalta järkevää Tukee jätelain tavoitteita Vähentää jätehuollon yhteiskunnallisia kustannuksia Parantaa sekajätteen lämpöarvoa poltossa Lisää vihreitä työpaikkoja
Kompostorin valinta Valittavissa on umpinainen säiliö, kompostikehikko tai avokomposti. Ruokajätettä kompostoitaessa kompostorin on oltava umpinainen eli haittaeläinsuojattu (linnut, rotat, kärpäset) Umpinaisessa kompostorissa myös lämpö pysyy paremmin, jolloin hajoaminen tapahtuu nopeammin. Ympärivuotiseen kompostointiin kannattaa hankkia hyvin lämpöeristetty ja tiivis kompostori Puutarhajätettä voi kompostoida myös kehikossa tai avokompostissa (kasa) Puutarhajäte kuivuu helposti, joten tiivis puinen kehikko ja kansi tai kompostorisäiliö auttavat pitämään kosteutta, jolloin hajoaminen nopeutuu Avokompostissa soveltuu hyvin silloin, kun on puutarhajätettä tulee kerralla suuri määrä, kuten syksyllä puiden lehtien varistessa
Kompostorin sijoittaminen ja luvat Kompostointiin ei tarvita lupia. Jos sekajäteastian tyhjennysväliä halutaan pidentää, tulee kompostoinnista tehdä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Kompostin sijoittamisesta ei määräyksiä Suojaan tuulelta, sateelta ja auringolta Sijoittamisessa kannattaa huomioida myös estetiikka, käytettävyys ja naapurisopu Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Mitä jätettä kompostiin? Ruokajätekompostoriin Kasvisten ja hedelmien kuoret ja tähteet Ruuan tähteet ja pilaantuneet elintarvikkeet Munankuoret, kalanperkeet ja pienet luut Teepussit, kahvinsuodattimet Puutarhajätteet Puutarhajätekompostoriin Ruohonleikkuujäte, rikkakasvit ja kasvien osat (esim. naatit) Haravointijätteet Oksasilppu Kotieläinten häkkien purut ja ulosteet Huonekasvit, leikkokukat
Mitä kompostointi on? Kompostointi on hajottajaeliöstön aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisempia pieneliöitä. Kompostissa muodostuu - hiilidioksidia - vettä/vesihöyryä - lämpöenergiaa - ravinteita - humusta Kompostointi on biomassan kierrätystä!
Apua, joku asuu kompostissani! Lierot, sienet ja homeet kuuluvat asiaan, mutta muurahaiset, kärpäset ja rotat eivät.
Kompostin hoitaminen Komposti tarvitsee ruokaa (=jätettä) ja rakkautta (=hoitamista) Kompostissa töissä olevat lahottajaeliöt vaativat happea, kosteutta, lämpöä ja ravinteita. Happi Kosteus Lämpö Ravinteet Toimiva komposti
Hyvät edellytykset hajottajille 1. Happi Kompostin on oltava riittävän ilmava, hapettomissa olosuhteissa jäte mätänee ja alkaa haista Tärkeää: ilmanvaihtoaukot (huom! kärpäsverkko), seosaineen käyttö ja kompostin sekoittaminen tai kääntäminen 2. Kosteus Sopivan kosteaa komposti on kuin kuivaksi puristettu pesusieni: siitä ei puristettaessa tipu vettä, mutta se tuntuu kostealta
Hyvät edellytykset hajottajille 3. Lämpötila Hajottajaeliöiden työskennellessä vapautuu lämpöä, jolloin lämpökompostorissa lämpötila saattaa nousta jopa 70 asteeseen Lämpötila vaihtelee prosessin eri vaiheissa Hyvä lämmöneristys edistää hajotustyötä
Hyvät edellytykset hajottajille 4. Ravinteet (typpi-hiilitasapaino) Hiilipitoiset Kuivat kasvisperäiset aineet: heinä, kuolleet puunlehdet, olki, turve, kuorike, risuhake, kutterinlastu ja puru Ovat yksinään liian kuivia eivätkä kompostoidu Ovat hyviä kuivike- eli seosaineita ruokajätekompostiin Typpipitoiset Ruokajätteet, ruoho ja muut tuoreet kasvijätteet sekä lanta, virtsa ja kompostiherätteet Ylimääräinen typpi karkaa haihtumalla ammoniakkina tai suotoveden mukana nitraattityppenä (ja rehevöittää vesistöjä)
Kompostimulta valmistuu alhaalta ylöspäin Kompostin alimmat kerrokset ovat olleet kompostissa kauimmin Ylimmät osat ovat tuoreinta jätettä Siksi valmista kompostia muodostuu pohjalle Sitä poistetaan sieltä aika ajoin ja otetaan käyttöön tai siirretään jälkikompostoitumaan muualle Pohjakerroksen poistaminen on tärkeää hapensaannin vuoksi
Kompostimullan käyttö Kompostimulta sopii kaikkialle puutarhaan maanparannukseen ja peruslannoitukseen. Hidasliukoisessa muodossa olevia ravinteiden takia annostelu on suurpiirteistä. Sekoita kasvualustaan vain kypsää kompostimultaa. Vaihe 1: Puolikypsää kompostia Vaihe 2: Kypsää kompostimultaa
Kompostorin syyshuolto Käännä puutarhajätekomposti, jotta saat tehtyä tilaa syksyn lehdille (halutessasi lisää kerrosten väliin kompostiherätettä) Kun lehdet on kompostissa, kastele komposti ja peitä pressulla tai kannella, jotta syyssateet eivät huuhtele ravinteita pois Tyhjennä eristämätön ruokajätekompostori, jotta talven jätteille on tilaa Tyhjennä lämpökompostoria maltilla (pidetään talven ajan melko täysinäisenä) Sään viiletessä säädä ilmanvaihtoa pienemmälle Siirrä kuivike sisätiloihin (esim. autotalliin) jäätymisen estämiseksi Vaihda kuivike talviversioon
Kompostointi talvella Komposti pyritään pitämään sulana talven yli, jolloin kompostointiin ei tule katkosta Onnistumiseen vaikuttavat Kompostorin lämpöeristys Kompostorin sijoituspaikka Käytön säännöllisyys ja jätteen määrä Kuivikkeen määrä ja laatu Lämpötilan laskuun reagointi
Riittävä lämpöeristys Valitse kompostori, jossa on riittävä lämpöeristys (väh. 5 cm) kauttaaltaan Kompostorin tulee olla tiivis, mutta ilmanvaihdon silti riittävä Suotonesteet valuvat ulos (märkä massa jäätyy helposti) Välikansi toimii lisäeristeenä Joissakin malleissa erikseen päiväluukku
Valitse suojainen paikka Jos mahdollista, siirrä kompostori suojaan piharakennukseen: autotalli, varasto, navetta, kasvihuone Ulkona tuulensuojainen paikka Huomioi pääsy kompostorille sekä valaistuksen riittävyys Lunta voi kasata kompostorin ympärille lisäeristeeksi
Säännöllinen käyttö Pieneliöt tarvitsevat säännöllisesti ja riittävästi ruokaa: talvella jätettä kannattaa viedä kompostoriin 3 4 kertaa viikossa, mikä pitää pieneliöt toimintakykyisinä Sekoita kompostia maltilla: talvella riittää, että kompostia möyhitään kolmen, neljän viikon välein Älä möyhi pohjia myöten: pohjalla on jäähtynyttä ainesta, jota ei kannata vetää jäähdyttämään kuumavaiheessa olevaa massaa Pidä kompostori melko täynnä ja tyhjennä tiheästi Jatkuvatoimisen kompostorin pohjalla on jo jäähtynyttä kompostimassaa: kun tämän tyhjentää, kompostorin toiminta yleensä piristyy Kerralla tyhjennetään korkeintaan 1/3 tilavuudesta
Kuivikkeen valinta ja käyttö Talvella voi käyttää erityisesti kylmän vuodenajan kompostointiin suunniteltua kuiviketta, joka sisältää energiaa ja typpeä, jotka nostavat kompostin lämpötilaa Liian märkä komposti jäähtyy ja jäätyy herkästi talvella käytä riittävästi kuiviketta: riittävä määrä on vähintään kolmasosa jätteen määrästä Kuivike lisätään kompostimassan päälle, jolloin se toimii eristeenä ja suojaa lämmintä kompostimassaa kannesta tippuvalta kylmältä kondenssivedeltä
Toimi ennen kuin komposti jäätyy! Tarkkaile kompostorin lämpötilaa säännöllisesti Säädä pakkasilla ilmanvaihtoventtiiliä pienemmälle, jolloin kompostorin sisään pääsee vähemmän kylmää ulkoilmaa Mikäli kompostorin lämpötila laskee alle 20 asteen: Jatka kompostorin täyttöä normaalisti. Tarkista ettei kannen poistoilmaventtiili ole jäätynyt. Irrota venttiilin kansi ja poista mahdollinen jää. Jos mahdollista, tyhjennä kompostorista jo jäähtynyttä ainesta. Lisää kompostin pintakerrokseen lannoitteesta ja lämpimästä vedestä tehtyä velliä. Peitä se kuivikkeella. Vaikka kompostorin mittari olisikin ollut muutaman päivän nollassa, voi kompostorin sisällä olla silti sulaa massaa. Lisää lämpöä!
Anna kompostille lisälämpöä Lisälämpö ja -ravinne auttavat nostamaan lämpötilaa Älä kaada kuumaa vettä kompostimassan sekaan märkä komposti jäätyy helposti! Vie jätteet lämpimänä kompostoriin Säilytä kuivike sisällä lämpimässä Hyvä keino lisätä lämpöenergiaa on haudata muutaman päivän ajan pintajätteeseen kuumalla vedellä täytettyjä pulloja Lämmitintä voi halutessaan käyttää
Jos komposti kuitenkin jäätyy Vasta kompostimassan jäähtyessä viiteen pakkasasteeseen kaikki hajotustoiminta pysähtyy Jäätyminen ei vahingoita kompostoria eikä kompostimassaa Jäätymisen haittana on kompostorin täyttyminen Ruokajätettä voi tällöin kerätä eristämättömään suljettuun kompostoriin (muista kuivike!), josta siirtää sen myöhemmin lämpökompostoriin
Kompostorin sulattelu Lämpöeristys toimii myös toisin päin: jäätynyt komposti pysyy kylmänä pitkään Sulamista voi nopeuttaa avaamalla luukkuja lämpiminä päivinä Kuumavesipullojen käyttö kannattaa myös muistaa Kun komposti on sulanut ja lämmennyt, jatkuu kompostointi Huom! Varmista että sulavan kompostin suotonesteet pääsevät ulos kompostorista. Myös kuivikkeen lisääminen voi olla tarpeen.
APUA KOMPOSTOINTIPULMIIN Jäteneuvojat p. 044 701 2526 p. 044 701 2521 jateneuvonta@pori.fi Ravinnepankki-hanke järjestää kompostointikotikutsuja kerää porukka aiheesta kiinnostuneita niin saat jäteneuvojan kotikäynnille Varaa kutsut p. 044 701 0214 ravinnepankki@pori.fi