LAUKAA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristötoimi Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2017-2021 www.laukaa.fi
Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1 Valvontasuunnitelman laatimisen laillinen peruste 3 1.2 Valvonnan suunnitelmallisuus ja tavoitteet 3 2 LAUKAAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVAT TOIMINNOT 3 3 VALVOTTAVAT KOHTEET 3.1 Luvanvaraiset toiminnot 5 3.2 Rekisteröitävät toiminnot 5 3.3 Ilmoitusmenettely 6 3.4 Muut ympäristönsuojelulain mukaiset valvontakohteet 6 3.5 Jätelain valvonta 7 3.6 Muun lainsäädännön mukainen valvonta 7 4 TOIMINTOJEN RISKIARVIOINTI 8 5 VALVONTAOHJELMAN LAATIMINEN 9 6 VALVONTATOIMENPITEET JA VALVONNAN MAKSULLISUUS 9 7 VALVONTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 10 8 VALVONNAN ORGANISOINTI JA RESURSSIT 8.1 Henkilöstö 10 8.2 Tehtävien delegointi viranhaltijoille 10 8.3 Viranomaisten välinen yhteistyö 10 2
1 JOHDANTO 1.1 Valvontasuunnitelman laatimisen laillinen peruste Ympäristönsuojelulain (527/2014) 167 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :n mukaan valtion viranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma, jossa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Valtion valvontaviranomaisten ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja tiheys on määritettävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Valtion valvontaviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta valvontaohjelma, jossa on oltava tiedot valvottavista kohteista ja niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista. Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla. 1.2 Valvonnan suunnitelmallisuus ja tavoitteet Valvontasuunnitelman ja ohjelman laatimisvelvoitteen tavoitteena on tehostaa valvontaa ja pyrkiä mahdollisimman hyvään vaikuttavuuteen kohdentamalla valvonta ympäristönsuojelun kannalta merkittävimpiin tehtäviin. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa valvontatehtävien asettamisen tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä niiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Valvonnan tavoitteena on laadukas ja tehokas valvonta, joka puuttuu epäkohtiin riittävän ajoissa. Suunnitelmallisen valvonnan kohdentamiseen käytetään riskinarviointia, jolloin valvonta kohdistuu ympäristövaikutuksiltaan ja riskeiltään merkittävimpiin kohteisiin. 2 LAUKAAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA PILAANTUMISEN VAARAA AI- HEUTTAVAT TOIMINNOT Laukaan kunnan pinta-ala on 825,59 km 2, josta 177,19 km 2 on vesistöjä. Väestötiheys Laukaassa on 29,11 asukasta/km 2. Laukaan kunnalle on ominaista monitaajamaisuus, suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaa on myös runsasvesistöinen kunta, kunnan alueella yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet merelle vaeltavaksi virraksi. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Lievestuoreenjärvi (4082 ha, syvin kohta 70 m), Kuusivesi (2230) ja Saraavesi (1065 ha). Järviä kunnan alueella on kaikkiaan 132. Kunnan alueelta löytyy 3
myös vapaana virtaavia koskia sekä merkittyjä veneilyreittejä. Nähtävyyksinä tunnettuja ovat Saraakallion kalliomaalaukset, joista vanhimmat on maalattu n. 6 600 vuotta sitten sekä Hitonhauta, joka on 800 m pitkä ja jopa 25 m syvä jääkautinen rotko Valkolassa. Laukaan kunnassa on kaksi valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa harjukohdetta Oitinmäki ja Hietasyrjänkangas, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 400 ha. Maakunnallisesti arvokkaaksi harjukohteeksi katsotaan myös Muorinmäki, jonka pintaala on 38 ha. Arvokkaista moreenimuodostumista Laukaan Kaakkovuoren reunamoreeni ja Lankavuoren drumliini ovat edustavimpia Keski-Suomessa. Muita moreenimuodostumia ovat mm. Ahvenpyhä ja Hyyppäänvuori. Laukaan kunnan alueella on kahdeksan Natura-aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1010 ha. Näiden lisäksi kunnan alueella on lukuisia muita luonnonsuojelukohteita. Laukaan kunnalle on erityistä pohjavesialueiden suuri määrä kunnan alueella. Pohjavesialueita on 16 ja niiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 70,14 km 2. Pohjavesialueet ovat tärkeitä kunnan vesihuollon järjestämisessä, tekopohjavettä tuotetaan myös Jyväskylän kaupungin tarpeisiin. Vesihuollosta Laukaan kunnan alueella vastaavat kunnan omistaman Laukaan Vesihuolto Oy:n lisäksi useat vesiosuuskunnat, joiden verkosto kattaa suuren osan taajaan asutuista alueista. Pohjavesialueet ovat pilaantumiselle erityisen herkkiä alueita. Toimintoja, jotka voivat johtaa pohjaveden pilaantumiseen, pyritään ensisijaisesti ohjauksen ja neuvonnan keinoin suuntaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton, ja jo pilaantumisen riskin olemassaolo saattaa aiheuttaa toiminnanharjoittajalle velvoitteita suojelusuunnitelmien tai rakenteiden toteuttamiseen. Pohjavesialueet ovat monesti myös hyviä maa-ainesten ottoalueita ja näiden toimintojen yhteensovittamisessa etukäteissuunnittelulla ja valvonnalla on tärkeä rooli. Laukaan taajamakeskus sijoittuu suurelta osin pohjavesialueelle. Taajama-alueella on monenlaista liiketoimintaa, jossa käsitellään tai varastoidaan pohjavedelle haitallisia aineita kuten esimerkiksi polttonesteiden jakeluasemat, liikennevarikot ja autokorjaamot. Laukaa kunnassa on runsaasti vesistöjä, myös keskusta on vesistöjen ympäröimää. Maatalouden vesistöjä kuormittava vaikutus on vähentynyt viime vuosikymmeninä suojavyöhykkeiden tultua pakollisiksi viljelysmaiden ja vesistöjen väliin ja myös tiukentuneiden lannoitusmääräysten myötä. Vesiliikenne ja siinä tapahtuvat onnettomuustilanteet muodostavat oman riskinsä vesialueilla. Niiden ennaltaehkäisyyn ei ympäristönsuojeluviranomaisilla ole keinoja, mutta mutkaton ja tehokas yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa ehkäisee vahinkovaikutusten leviämisen laajalle. Vesistön laatua uhkaavia vahinkotilanteita on syntynyt myös veneiden vesillelaskussa tai nostossa. Maaperän pilaantumista kunnan alueella ovat aiheuttaneet mm. lakkautetut sahat, ampumaradat, jakeluasemat, teollisuus sekä vesakoiden torjunta. Pienempiä yksittäisiä onnettomuustilanteita ovat aiheuttaneet myös metsäkoneurakointi ja soran seulonta. Ilman laatu Laukaan alueella on suhteellisen hyvä, koska liikenne on suhteellisen vähäistä, eikä suuria teollisuuslaitoksia alueella juuri ole. Metsä Fibren tehtaat Äänekoskella aiheuttavat tuulten suunnasta riippuen joskus hajuhaittaa kunnassa, samoin maataloudesta ja turkistarhauksesta lähtöisin olevista hajuista tulee ajoittain ilmoituksia. 4
Vastuu jätehuollon järjestämisestä on kunnalla, joka huolehtii myös yhdyskuntajätteen kuljetuksesta kiinteistöittäin. Kunta on tehnyt päätöksen jätehuollon palvelutehtävien siirtämisestä jätelain 43 :n mukaisesti Mustankorkea Oy:lle, joka on Jyväskylän kaupungin ja Muuramen ja Laukaan kunnan yhteisesti omistama osakeyhtiö. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että omistajaosakkaiden yhdessä muodostama jätelautakunta hoitaa jätehuollon tehtävät osakaskunnissa valvontaa lukuun ottamatta. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset toimivat edelleen jätelain ja huollon valvontaviranomaisina. Päätökseen on haettu muutosta ja se on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa käsiteltävänä. 3 VALVOTTAVAT KOHTEET 3.1 Luvanvaraiset toiminnot Ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnassa olevia kohteita kunnan alueella ovat laitokset tai toiminnot, joilla on ympäristölupa toimintansa harjoittamiseen. Näiden valvonta on perustunut vuosittain toimitetuista vuosiraporteista, mahdollisista tarkkailutiedoista ja satunnaisista tarkastuksista saatuihin tietoihin. ELY-keskusten valvomien kunnan alueella sijaitsevien laitosten tarkastuksilla kunnan ympäristönsuojelun edustaja on usein mukana. Tämä on tiedonkulun kannalta hyvä asia, vaikka tarkastuspöytäkirja myöhemmin kuntaan toimitetaankin. Kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toimivaltaan kuuluvia ympäristölupavelvollisia toimintoja on Laukaan kunnan alueella 44 kappaletta. Länsi- ja sisä-suomen aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluvia Laukaan kunnan alueella sijaitsevia ympäristöluvanvaraisia laitoksia on 11. Näiden laitoksien valvonta kuuluu Keski-Suomen ELYkeskukselle. 3.2 Rekisteröitävät toiminnot Ympäristönsuojelulain nojalla rekisteröitävien toimintojen, kuten polttonesteen jakeluasemien, kemiallisten pesuloiden, asfalttiasemien ja orgaanisia liuottimia käyttävien toimintojen valvonta perustuu ennakkovalvontaan, jolloin toiminnan edellytykset sekä ympäristönsuojelutoimenpiteet tarkastetaan ennakolta. Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä eikä anneta määräyksiä. Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava toimialakohtaisessa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja viranomainen valvoo, että toiminnassa myös noudatetaan asetuksen vaatimuksia. Ympäristönsuojelulain nojalla rekisteröityjä toimintoja on kaksi, yksi polttonesteiden jakeluasema ja yksi asfalttiasema. Taulukko 1. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämät ympäristöluvat Ympäristöluvan varaiset toiminnot Toiminta/laitos Kohteiden lukumäärä % kaikista kohteista Metalliteollisuus 1 2,3 Kemikaalien tai polttonesteiden varastointi tai 3 6,8 käsittely Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta 1 2,3 5
Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaainesten 15 34,1 otto Mineraalituotteiden valmistus 1 2,3 Eläinsuojat 10 22,7 Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely 8 18,2 sekä jätevesien käsittely Ampumaradat 3 6,8 Kiinteä eläintarha tai huvipuisto 1 2,3 Joku muu 1 2,3 Yhteensä 44 100 3.3 Ilmoitusmenettely Ympäristönsuojelulain 12 luvun mukaisia ilmoitusmenettelyjä ovat 118 :n mukainen ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta. Tämä on YSL:n mukaan tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Näitä meluilmoituksia tulee ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi muutamia kymmeniä vuodessa. Myös ympäristönsuojelulain 119 :n mukaisesta väliaikaisesta koeluonteisesta toiminnasta tulee tehdä ilmoitus 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojelulain 120 :n mukaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta muussa kuin luvanvaraisessa tai rekisteröitävässä toiminnassa on toiminnasta vastaavan ilmoitettava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisia tilanteita voivat olla ennakoimaton tuotantohäiriö, onnettomuus, rakennelman tai laitteen purkaminen toiminnassa, joka ei ole luvanvarainen tai rekisteröitävä ja jos siitä uhkaa aiheutua päästöjä. Näiden ilmoitusten johdosta annettavassa päätöksessä annetaan tarpeelliset määräykset toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätelain velvollisuuksien täyttämiseksi. Tapauksesta riippuen kohteessa suoritetaan tarkastus ennen toiminnan aloittamista. Määräysten noudattamista valvotaan satunnaisilla tarkastuksilla. 3.4 Muut ympäristönsuojelulain mukaiset valvontakohteet Poikkeustilanteet (YSL 169 ) Ympäristönsuojelulain 169 :n mukaan jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa toiminnasta aiheutuvan terveyshaittaa tai muuta merkittävää seurausta, on valvontaviranomaisen tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. Määräys pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 180 ) Valvonta- ja ohjauskeinona muille kuin luvanvaraisille ja rekisteröitävälle toiminnalle voidaan käyttää YSL:n 180 :n mukaista yksittäistä määräystä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys annetaan kirjallisessa muodossa ja sen noudattamista valvotaan tarkastuksilla sekä mahdollisilla kirjallisilla dokumenteilla. Useimmiten määräyksen noudattamisen toteaminen kirjataan ylös muistion muodossa. Muut valvontakohteet Muita ympäristönsuojelulain mukaisia valvontakohteita ovat mm. nitraattiasetuksen noudattamisen valvonta niin lannan aumauksen kuin lantaloiden tilavuuden ja sijainnin osalta sekä ympäristönsuojelumääräyksistä myönnettävien poikkeuksien valvonta. Käy- 6
tännössä tämä tarkoittaa tarkastuskäyntejä, joissa todetaan riittävien suojaetäisyyksien toteaminen maastossa, rakenteiden tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset hajuhaitat. 3.5 Jätelain valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu jätelain (646/2011) nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta. Yleinen valvontavastuu on yhteinen ELY-keskuksen kanssa. Rekisteröitävä jätteen keräystoiminta Jätteen ammattimaista keräystoimintaa harjoittavan on tehtävä jätelain 100 :n mukaan ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan merkitsemiseksi jätehuoltorekisteriin. Ilmoitus keräystoiminnasta on yksi valvonnan väline, jonka avulla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen saa tiedon valvottavasta toiminnasta. Lisäksi ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi. Jätteen keräystoiminta tarkastetaan säännöllisesti asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Jätelain 124 :n mukaiset tarkastukset Jätelain 124 velvoittaa valvontaviranomaiset tarkastamaan määräajoin laitokset, joissa - harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä - syntyy vaarallista jätettä - harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä - toimitaan jätteen välittäjänä - toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja Näistä tehtävistä on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulla jätteen ammattimaisen keräyksen valvonta sekä jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely niiltä osin kuin ne kuuluvat kunnan ympäristönsuojelulain mukaisiin valvottaviin kohteisiin. Vaarallista jätettä synnyttävien laitosten tai yritysten osalta valvontavastuusta sovitaan ELY-keskuksen kanssa. Kunnan valvontaviranomaisen vastuulla on laatia riskiarviointiin perustuvat tarkastussuunnitelmat sellaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvien laitosten ja yritysten tarkastuksista, joiden toimintaan voidaan olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja. Jätelain yleinen valvonta Jätelain 125 :n perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa eiluvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen roskaantumisen ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisuuden varmistamiseksi. Annettua määräystä on myös valvottava. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo osaltaan myös jätehuoltomääräyksiä. Jätelain mukaiseen valvontaan kuuluu myös roskaantumisen ehkäisemisen ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen valvonta. Jätehuoltomääräysten ja jätelain mukaista valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti kuntalaisten ilmoitusten perusteella. 3.6 Muun lainsäädännön mukainen valvonta Vesilain ja vesihuoltolain valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluu vesilain (587/2011) nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamisen valvonta. Tätä valvontaa tehdään 7
rinnakkain ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskukselle kuuluvat mm. ruoppaus ja rantojen täyttöasiat, kunnan toimivaltaan taas mm. ojitusasioissa tehtävien päätökset ja niiden valvonta. Näiden kohteiden määrä vaihtelee vuosittain, ja valvontakäynti on usein kertaluonteinen. Vesihuoltolain ja hajajätevesiasetuksen mukaisina valvontaviranomaisina toimivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja yhteistyö kunnan rakennusvalvonnan, ja myös terveydensuojeluviranomaisen kanssa on tärkeässä roolissa. Usein edellä mainittujen säädösten valvonta edellyttää tarkastuskäyntiä kiinteistöllä. Maastoliikenne- ja vesiliikennelain valvonta Maasto- ja vesiliikennelain nojalla valvottavia kohteita on yksittäisiä silloin tällöin, samoin on laita luonnonsuojelulain valvonnan kanssa. Merenkulun ympäristönsuojelulain valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisen huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman, sekä valvoo kunnan hyväksymien satamaa koskevien jätehuoltomääräysten noudattamista. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain valvonta Naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kiinteistön käyttöä ja siitä johtuvaa haittaa koskevia ilmoituksia tulee vireille haitankärsijöiden toimesta aika ajoin, ja ne saattavat johtaa useampaankin valvontakäyntiin. 4 TOIMINTOJEN RISKIARVIOINTI Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaisesti määräaikaistarkastusten tarkastuskohteiden ja tarkastustiheyden tulee perustua riskinarviointiin. Valvontakohteiden valvontaluokka voidaan määrittää riskinarvioinnin ja otannan yhdistelmänä tai tarkastettavat kohteet voidaan valikoida otannalla. Laukaan kunnassa valvontaohjelman toteuttaminen perustuu riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa on huomioitu sekä toimialakohtaiset riskit että laitoskohtaiset ja myös laitoksen sijaintiin liittyvät riskit. Sijaintiriskien ottaminen mukaan riskinarviointiin on Laukaassa perusteltua pohjavesialueiden runsaan lukumäärän johdosta. Riskinarvioinnissa tunnistetaan toiminnoista aiheutuvat ympäristöriskit, joita voivat olla mm. melu, tärinä, päästöt ilmaan (haju, pöly), viemäriin, pintavesiin, pohjavesiin tai maaperään, roskaantuminen tai epäsiisteys. Riskin olemassaolo arvioidaan toimialakohtaisesti ja pisteytetään sen merkittävyys. Tämän pohjalta toimialat sijoittuvat valvontaluokkiin, joka määrää noudatettavan tarkastustiheyden. Riskiarvioinnin toisessa vaiheessa tunnistetaan laitoksen yksilölliset riskit, joihin sisältyvät toiminnan sijainnista aiheutuva riski, toiminnan luonteeseen ja laajuuteen liittyvät riskit sekä valvontahistorian mahdollisesti esiin nostamat riskit (lupaehtojen noudattaminen, havaitut puutteet ym.). Laitoskohtaisen arvioinnin perusteella muodostuu kunkin laitoksen lopullinen valvontaluokka, joka voi poiketa toimialakohtaisesta luokituksesta. 8
Riskinarvioinnin kokonaisuuden perusteella määritellään laitoskohtainen tarkastustiheys ja muut mahdolliset valvontatoimet. Ympäristölle suuremman riskin aiheuttavaa toimintaa valvotaan tiheämmin. 5 VALVONTAOHJELMAN LAATIMINEN Valvontaohjelma koostuu edellisen valvontajakson tavoitteiden toteutumisesta tehdystä yhteenvedosta ja valvontaorganisaation sisäiseen käyttöön tarkoitetusta kohde- ja toimenpidetaulukosta. Valvontaohjelmaan kuvataan suunnitellut valvontatoimet tulevalle ohjelmakaudelle. Valvontaohjelma sisältää tiedot toteutettavista luvanvaraisten ja rekisteröityjen toimintojen määräaikaistarkastuksista ja muista säännöllisen valvonnan toimenpiteistä. Jätelain mukainen valvonta sekä muiden lakien mukainen valvonta merkitään myös valvontaohjelmaan, mutta pidetään erillään ympäristönsuojelulain mukaisesta valvonnasta. Valvontaohjelma päivitetään vuosittain, ja se pidetään ajan tasalla päivittämällä uudet ja poistuvat toiminnat. Valvontaohjelmaan kirjatut tarkastukset suoritetaan toimialakohtaisesti 1, 3 tai 5 vuoden välein toimialakohtainen riski huomioiden, valvontaohjelmaa suunnitellessa otetaan huomioon myös laitoksen sijaintiriski, niin että laitoksen sijoittuessa esim. pohjavesialueelle määräaikaistarkastusten väli on pienempi. Ohjelman mukainen valvonta on maksullista. 6 VALVONTATOIMENPITEET JA VALVONNAN MAKSULLISUUS Keskeisin valvonnan keino ympäristöluvallisissa ja rekisteröitävissä toiminnoissa on määräaikaistarkastus. Määräaikaistarkastusten tiheys määritellään ympäristöriskien perusteella, jolloin otetaan huomioon toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ympäristöön, laitoksen päästötasot ja tyypit huomioiden, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys. Uusille lupavelvollisille kohteille tehdään ensimmäinen tarkastus toiminnan aloittamisen yhteydessä, jotta luvan toimintaedellytysten täyttyminen pystytään tarkastamaan. Tarkastuksia tehdään myös toiminnan muuttuessa, aiemmin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sekä valitusten ja yleisöilmoitusten perusteella. Tarkastuksesta sovitaan toiminnanharjoittajan kanssa etukäteen ja varataan hänelle mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarkastuksella käydään läpi laitoksen toiminta ja tilat, ympäristölupa ja lupamääräykset, toiminnassa tapahtuneet muutokset, tarkkailutiedot, lainsäädännön muutokset, toiminnasta mahdollisesti tulleet valitukset sekä poikkeukselliset tilanteet. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, josta käy ilmi tarkastuksen kulku, esillä olleet asiat ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus annetaan toiminnanharjoittajalle, muille tarkastuksessa mukana olleille tahoille ja kirjataan kunnan tietojärjestelmään. Suunnitelmallisen valvonnan valvontaohjelmassa olevista toimenpiteistä voidaan periä maksu, kun ympäristönsuojeluviranomainen on laatinut valvontaohjelman ja hyväksynyt valvontamaksut taksassaan. Tarkastusmaksu sisältää myös ennakkovalmistelut, matkoista aiheutuneet kulut sekä tarkastuskertomuksen laadinnan, ja maksun suuruus perustuu omakustannusarvioon. Tarkastustehtävissä, joille ei ole määritelty kiinteää maksua, maksu määräytyy tehtävään käytettyjen työtuntien mukaan, yhden työtunnin hinta on 60 taksan mukaisesti. 9
Ympäristölupien ja rekisteröinti-ilmoitusten mukaisen toiminnan tarkastamisen lisäksi muita maksullisia valvontatehtäviä saattavat olla vuosikertomuksen tarkastaminen, YSL 175 ja 176 :n mukainen tarkastus hallintopakkomääräyksen valvomiseksi tai 181 :n mukainen toiminnan keskeyttämiseen liittyvä tarkastus. 7 VALVONTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa, joten edellisiltä vuosilta ei ole säännöllisestä valvonnasta kertynyttä tietoa. Valvontaohjelman mukainen säännöllinen valvonta on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alusta asettaen etusijalle pohjavesialueilla sijaitsevat toiminnot, sekä suurempaan riskiluokkaan sijoittuvat toiminnot. Valvontaohjelman toteutumisesta esitetään arvio vuoden 2017 lopussa. 8 VALVONNAN ORGANISOINTI JA RESURSSIT 7.1 Henkilöstö Ympäristötoimessa on henkilöstöresursseja käytettävissä yhteensä 2,55 henkilötyövuotta (htv), jotka jakautuvat virkanimikkeiden mukaan seuraavasti: 1) Ympäristötoimenjohtaja 0,3 htv 2) Ympäristönsuojelusihteeri 1,0 htv 3) Ympäristönsuunnittelija 1,0 htv 4) Toimistosihteeri 0,25 htv Tarkastuskohteiden valvontaa suorittavat ympäristönsuojelusihteeri ja ympäristösuunnittelija, joiden käytettävissä olevasta työajasta valvontasuunnitelman mukaiseen valvontaan on arvioitu kuluvan n. 20 %. Ympäristöministeriön valvontaohjeen mukaan valvontaan käytettävästä työajasta 25-30 % tulisi varata määräaikaistarkastuksiin. Muu aika käytetään muihin valvontatehtäviin (raporttien tarkastukset, lausunnot, neuvonta, uusintatarkastukset). 7.2 Tehtävien delegointi viranhaltijoille Välitön reagointi valvontatehtävissä edellyttää ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallan osittaista delegointia viranomaisille. Tällöin on mahdollista antaa määräyksiä välittömästi tai keskeyttää toiminta, jos se on ympäristön tai sen asukkaiden suojelun kannalta välttämätöntä. Laukaassa ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva kaavoitus- ja rakennuslautakunta on delegoinut toimivaltaansa ympäristönsuojeluviranomaisille lautakunnassa hyväksytyn ehdotuksen mukaisesti. Delegoinnit tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 7.3 Viranomaisten välinen yhteistyö Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonnassa toimivalta on ympäristönsuojeluviranomaisilla. Kohteiden valvonnassa yhteistyömuotoja ovat lähinnä lausunnot ympäristölupahakemuksiin sekä yhteistarkastukset. Valvontayhteistyötä on enemmänkin ei-luvanvaraisten toimintojen ja vireille tulevien valitusasioiden valvon- 10
nassa. Näissä toimivalta tai toimintaa koskeva lainsäädäntö saattaa olla viranomaisten kesken enemmän päällekkäistä. Viranomaiset, joiden kanssa tehdään yhteistyötä ympäristönsuojelun valvonnassa sekä yleisimmät yhteistyömuodot on kuvattu seuraavassa taulukossa: Taulukko 2. Yhteistyötahot ja yhteiset valvontatoimenpiteet Yhteistyöviranomainen Kunnan rakennusvalvonta Kunnan ympäristönterveydenhuolto Kunnan tekninen toimi Kunnan eläinlääkintä Maaseututoimi Vesi- ja jätehuoltolaitokset Naapurikunnat ELY-keskus Pelastuslaitos Poliisi TUKES Evira Valvontakohteet mm. rakennuslupahakemukset, hajajätevesisuunnitelmat, rakennus-/purkujätteet, roskaamiskohteet, eläinsuojat ympäristölupahakemukset, maatalouskohteet, yleisötapahtumat, joissa elintarvikkeita, vesihuoltolain vapautushakemukset yleisten alueiden siisteys, jätelain kohteet eläinsuojien ympäristölupahakemukset eläinsuojien ympäristölupahakemukset, maatalouskohteet vesi- ja jätehuollon valvontakohteet kohteet, joiden vaikutukset ulottuvat naapurikuntiin ympäristölupahakemukset, direktiivilaitosten valvonta, PILA-maat, MARA-ilmoitukset, onnettomuustilanteet öljyntorjunta, öljysäiliöt, kemikaalikohteet, onnettomuudet rikkomustilanteet, virka-apu kemikaalien varastointi lannoitteet, eläinperäiset jätteet 11