Parikkalan kunta Harjukuja 6, Parikkala Parikkala torirannan vetovoimaisuuden kehittäminen. Parikkalan torirannan vetovoimaisuuden kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ

Maksatus Lump sum -hankkeissa

MAL-verkosto, katsaus

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

LOPPURAPORTTI. PARIKKALAN KOLMIKANNAN VÄLIVARASTOINTIALUE Työllisyysperusteinen investointiavustus. Kolmikannan TERMINAALI1

Päätös EAKR-projektin KEHITTYVÄ KOTKANIEMI, EU001_14, rahoittamisesta. Projekti, jolle haetaan rahoitusta Projektin nimi: Kehittyvä Kotkaniemi

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Päätös EAKR-projektin "MINT - Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen" rahoittamisesta

ELY- Laajakaistahankkeet

Strateginen toimenpideohjelma

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjausryhmän kokous nr. 2/10 Maakuntaliitto/ Mikkeli klo Pöytäkirja. 1. Kokouksen avaus

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

Hanketiivistelmä. Elinkeinojaosto Neuvottelu Hankehaku Elinkeinojaosto

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS , Helsinki

Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA LOPPURAPORTTI

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Parikkalan asemarakennuksen ja ympäristön kunnostamiseen

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

KUUMA-seutu liikelaitos

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Parikkalan kunta Pöytäkirja 11/ Asia Sivu

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön

Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

Lausunto Truutholmin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Maaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

Parikkalan kunta Pöytäkirja 1/ Asia Sivu

Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi

Mitä EIP-hankkeessa voidaan rahoittaa hyväksyttävät kustannukset ja hakemuksen teko Hyrrä-järjestelmässä

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

Olen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkien vesien ja haitallisten aineiden vähentäminen teeman hallinnointi

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

ALUEKEHITYSHANKKEILLA TUULEN VOIMAA JA VIHREÄÄ ENERGIAA

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Ideasta suunnitelmaksi

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Keski-Suomen AIKO-hankekuvaukset, rahoitetut hankkeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Satu Sjöholm/Länsi- ja Sisäsuomen Aluehallintovirasto/Liikuntatoimi

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Rautjärven sotahistoria- hanke

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2012

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Transkriptio:

1 Parikkalan torirannan vetovoimaisuuden kehittäminen 1

2 A32477 KASELY/15/07.04/2013 ja HAMELY/264/2014 Hankkeen taustaa Parikkalan keskustaajaman vetovoimaisuushankkeita on suunniteltu jo vuosikymmenen ajan. Parikkalan aseman ja ympäristön kunnostaminen käynnistyi 2011 osittain EAKR-rahoituksella ja saadaan päätökseen vuonna 2015. Kaupallisten ja julkisten investointien käynnistymisen myötä myös keskustaajaman torirannan kehittämishanke tuli ajankohtaiseksi. Parikkalan torialue sijaitsee keskustaajaman keskeisellä paikalla. Keskustaajamalle tulee luoda kaupallisia investointeja tukevat puitteet, jotka tuovat esiin matkailijoille ja kuntalaisille alueen luontaisia vetovoimatekijöitä kuten luontoa, vesistöä ja rantamaisemaa. Keskustaajaman rantapuisto on ollut vetovoimainen, mutta se on vielä irrallinen osa kokonaisvaltaisesta rannan hyödyntämisestä. Rantapuistossa on jo uimaranta tarvittavine rakenteineen, maalla sijaitseva matonpesupaikka, beachvolley -kenttä ja liikuntaesteisille soveltuva, noin kilometrin pituinen rantapolku. Keskustaajamasta puuttui kunnollinen vierasvenelaituri, joka lisäisi kaupallisten palvelujen kysyntää ja vähentäisi etäisyyttä Simpelejärven vastarannalla sijaitsevasta vapaa-ajanasumisen painopisteestä Melkoniemeltä ja Peruspohjasta. on ollut mukana Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa "Kohti hiilineutraalia kuntaa" -hankkeessa, jossa on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Simpelejärvellä ei ole myöskään yhtään veneretkeilyä edistävää septitankki -järjestelmää. Etelä-Karjalan Osuuskauppa uudisti ja laajensi kaupallista palvelutarjontaansa loppuvuodesta 2013 ja rakensi keskustaajamaan uuden liikerakennuksen, johon sijoittui myös muita yrityksiä. Kaupallisten palvelujen monipuolistuminen vaati koko tori- ja ranta-alueen vetovoimaisuuden kehittämistä siten, että alueen luontaiset vahvuudet kuten luonto, vesistö ja rantamaisema pääsevät paremmin esille. 2

3 Hankkeen tavoitteet 3

4 Hankkeen tavoitteiksi määriteltiin: keskustaajaman vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä luontaisia vahvuuksia ympäristön / vesistön tilan parantaminen (septitankki) taajaman lisääntynyt vetovoimaisuus nostaa välillisesti yritysten liikevaihtoa ja parantaa siten työllisyyttä matkailijoiden viipymä keskusta-alueella pidentyy elinkeinojen monipuolistuminen Työllistävyyttä edistävät ja ylläpitävät vaikutukset: kaupallisten palveluiden lisääntynyt käyttö vetovoimaisuuden parantaminen lisää yritysten kiinnostavuutta sijoittua keskustaajamaan vetovoimaisuus lisää torin myyjien ja asiakkaiden määrää EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita hanke edistää elinkeinojen ja ympäristön kehittämisen keskeisenä tärkeänä kohteena. Torirannan kehittäminen lisää matkailullista vetovoimaisuutta, mahdollistaa liikuntaesteisille luonto- ja liikuntaelämyksiä. Kunnostamisessa on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Rahoituspäätös Hankkeen ohjausryhmä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on rahoituspäätöksessään KASELY/15/07.04/2013, projektikoodi A33477 myöntänyt osarahoitusta toimintalinjasta 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen ajalle 3.6.2013 31.10.2014. Investointiprojektin kokonaiskustannuksiksi on hyväksytty 260 000, josta EU:n ja valtion tuki on 49,6 % eli 129 000 ja kunnan omarahoitus 50,4 % eli 131 000. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus nimesi rahoittajaviranomaisen vastuuvirka-mieheksi Antti Puhalaisen. Hankkeen hallinnollisen valvonnan siirryttyä Hämeen ELY-keskukselle yhteyshenkilönä toimi myös Johanna Jalonen. Parikkalan kunnanhallitus on kokouksessaan 18.6.2013 153 nimennyt ohjausryhmään edustajikseen kunnanhallituksen Antti Paajasen ja Kari Niirasen sekä va.teknisen johtajan Heikki Määttäsen ja elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahnin. Lisäksi ohjausryhmään kutsuttiin Parikkalan yrittäjäyhdistyksen jäsenet, joiksi yhdistys nimesi Jari Tiaisen ja Jani Jorosen. Heikki Määttäsen siirtyessä muihin tehtäviin hänen tilalleen nimettiin kunnossapitopäällikkö Heikki Varis, joka vastasi koko hankkeen toteuttamisesta. Asiantuntijana ohjausryhmässä on ollut Ympäristösuunnittelu Harju- Soini Ky:stä Timo Soini. Suunnitellut ja toteutuneet toimenpiteet 4

5 Priorisoinnin osalta ohjausryhmä päätti, että ensisijaisesti toteutetaan torialue ja leikkikenttä. Projektin keskeiset toimenpiteet ovat olleet: alueen suunnitelmien ajantasaistaminen, veneväylän ruoppaus ja kunnostaminen, vierasvenelaiturin ja septitankki -järjestelmän rakentaminen, koko torialueen peruskorjaus, elämysleikkikentän toteuttaminen, kulkuväyliä liikuntaesteisille, lyhytaikaiseen pysäköintiin 4 sähkötolpallista karavaanaripaikkaa rantapuiston pysäköintialueelle. Tavoitteet on saavutettu muilta osin hyvin, lukuun ottamatta torille suunnitellun paasikivimuurin kilpailutukseen ei saatu yhtään tarjousta. Lisäksi osa leikki- / liikunta-alueesta ei sovellu liikuntaesteisille, koska kustannukset ylittyivät. Torialueen vetovoimaisuuden kehittämisen ansiosta Parikkalan Kalevalaiset Naiset ry on käynnistänyt 60-juhlavuotensa 2015 kunniaksi Piikapatsas -hankkeen: patsas sijoitetaan uudistetun torin keskelle, mikä liittää Parikkalan torin perinteeseen ja Simpelejärveen ( Parikkalan piiat ja Simpeleen siiat ne kesävoille vertoja vettää ). Parikkalan Piian patsas torille toteutetaan omana hankkeenaan. Todetaan, että Parikkalan keskustaajaman pumppaamon saneeraus on toteutettu torin maanrakennuksen kanssa samanaikaisesti, mutta toteutuksen kustannukset on kirjattu jätevesilaitoksen kustannuspaikalle. Torialueen toiminnallisuus ja viihtyvyys kohentuivat merkittävästi. Toteutus on tehty 31.10.2014 mennessä. Torialueen asfaltointi toteutetaan keväällä 2015. Leikkikenttä soveltuu kaiken ikäisille 5

6 Torialueen valaistus uusittiin ja kävelyreittien varrelle lisättiin penkkejä. Torirantaan rakennettiin kaksi hulevesikaivantoa, johon johdetaan ympäristön ja liikerakennusten sulamis- ja hulevedet. Lisäksi alueelle toteutetaan erillisenä EU:n kalatalouden kehittämisrahoituksella keskustaajaman jäähileasema, joka vuokrataan Parikkala Saari Uukuniemi alueen kalastusalueelle. 6

7 Tiedotus Parikkalan torirannan kehittämisestä kirjoitettiin runsaasti paikallislehdessä Parikkalan Rautjärven Sanomissa ja maakuntalehdissä Itä-Savossa ja Etelä-Saimaassa. Hankkeella oli omat nettisivut osana Parikkalan kunnan nettisivuja www.parikkala.fi/fi/palvelut/kehityshankkeet/torinrannan-kehittaminen. Parikkalan torirannan kehittämistä juhlitaan Parikkalan Piikapatsaan juhlassa heinäkuussa 2015. Hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kustannukset hyväksytty kustannusarvio toteutuneet kustannukset euroa henkilöstökustannukset 2 350 1 100,00 ostopalvelut 257 420 276 333,71 matkakustannukset 230 137,88 kustannukset yhteensä 260 000 277 571,59 Hankkeen rahoitussuunnitelma ja toteutunut rahoitus rahoittaja 2013 2014 arvio yhteensä 2013 2014 toteutunut yhteensä EAKR ja valtio 129 000,00 129 000,00 kunta 131 000,00 148 571,59 yhteensä 260 000 277 571,59 Pysyvät vaikutukset Alue on Parikkalan kunnan omistuksessa. Hankkeen myötävaikutuksella torialueen matkailullinen ja kaupallinen merkitys on kasvanut. Hankkeen avulla on luotu lisää luonnonläheisiä liikuntamahdollisuuksia eri-ikäisille kuntalaisille ja matkailijoille. Parikkalassa 18.12.2014 Heikki Varis kunnossapitopäällikkö 7