Työehtosopimusten paikallinen sopiminen

Suomen Yrittäjät Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, 00250 Helsinki, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Y-tunnus 1030657-2

1 (58) Sisällys Tiivistelmä... 5 Selvityksen rakenne... 7 OSA I KESKEISET TYÖLAIT... 7 Työsopimuslaki... 7 Tahdonvaltaiset säännökset... 7 Semidispositiiviset säännökset... 10 Yhteenveto... 11 Työaikalaki... 12 Tahdonvaltaiset säännökset... 12 Semidispositiiviset säännökset... 13 Yhteenveto... 14 Vuosilomalaki... 15 Tahdonvaltaiset säännökset... 15 Semidispositiiviset säännökset... 16 Yhteenveto... 17 OSA II TYÖEHTOSOPIMUSTEN SISÄLTÄMÄT SOPIMUSMAHDOLLISUUDET... 18 ELINTARVIKEALA... 18 Yleistä 18 Paikallinen sopiminen... 18 Paikallisesti voidaan sopia... 18 Pöytäkirjamerkintä... 19 Työaika, ylityökorvaukset ja korotettu palkka... 20 16 Säännöllinen työaika... 20 17 Työaikakokeilut... 20 18 Ruokailu- ja lepotauot... 20 20 Ylityö ja -korvaukset... 21 Palkallinen poissaolo... 21 28 Sairausajan palkka... 21 Vuosiloma ja poissaolot... 21 34 Lomaraha... 21 Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 2003... 22 Vapaan antaminen... 22 Työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2005... 22 Työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2003... 23

2 (58) 3 Työajan lyhentymisen korvaaminen... 23 4 Vuosiloma... 23 Yhteenveto... 24 KAUPAN ALA... 26 Työpaikkakohtainen sopiminen... 26 23 Työpaikkakohtainen sopiminen... 26 Paikallisesti sovittavia asioita... 27 6 Työaika... 27 Työhönsidonnaisuusaika... 27 Vuorokausilepo... 27 7 Vapaat... 28 Vapaapäivä... 28 8 Ruoka- ja kahvitauko... 28 Palkkaus... 28 15 Muut ammattiryhmä... 28 Vahtimestarit... 28 Poissaolot... 29 16 Sairastuminen... 29 Vuosiloma... 29 21 Lomaraha... 29 Asentajat ja huoltomiehet... 30 4 Lomaraha... 30 Työajan lyhennys... 30 1 Soveltamisala... 30 2 Lyhennysmallit... 30 4 Lyhennys paikallisesti sopien... 30 Yksilölliset työajat... 31 Varastotyön suorituspalkkaus... 32 Yhteenveto... 33 KIINTEISTÖPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS... 34 Paikallinen sopiminen... 34 18 Paikallinen sopiminen... 34 Paikallisesti sovittavia asioita... 35 8 Työaika... 35 Keskimääräinen viikkotyöaika... 35 Jaksotyö 35

3 (58) Vuorotyö 35 Palkkaus... 37 9 Palkkamääräykset... 37 Vuosiloma... 37 15 Vuosiloma... 37 16 Lomaraha... 37 Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja... 38 3 Vapaan antaminen... 38 Yhteenveto... 38 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALA... 40 Paikallinen sopiminen... 40 Työaika... 40 7 Säännöllinen työaika ja työpäivän pituus... 40 8 Työajan järjestäminen... 41 9 Työvuorolista... 41 11 Juhla- ja pyhäpäivälyhennys (JP)... 41 12 Kokoaikatyöntekijöiden erityiset työaikamuodot... 42 19 Vapaapäivänä tehty työ... 42 20 Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen... 42 21 Palkan maksaminen... 43 Vuosiloma... 43 28 Lomaltapaluuraha... 43 Palvelurahapalkkaa saavia vahtimestareita, järjestyksenvalvojia ja portieereja koskevat määräykset... 43 39 Portieerit... 43 Toimistotyöntekijöitä koskeva pöytäkirja... 44 5 Ruoka- ja kahvitauko... 44 Yhteenveto... 44 RAKENNUSALA... 46 Paikallinen sopiminen... 46 3 Paikallinen sopiminen... 46 Paikallisesti sovittavia asioita... 47 5 Työajan lyhennys... 47 10 Tauot... 47 11 Paikallinen sopiminen työajoista... 47 12 Työvuoroluettelot... 48

4 (58) 13 Yli- ja hätätyö... 49 Palkkaus... 49 20 Alaikäiset... 49 23 Työkohtainen palkka... 49 26 Palkanmaksu... 50 Sopimus rakennusalan työehtosopimuksen allekirjoittamisesta ja täytäntöönpanosta... 50 6 Kokeiluluontoiset määräykset liukuvasta työajasta... 50 Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla... 50 2 Lomauttaminen... 50 3 Irtisanominen... 51 6 Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana... 51 Rakennusalan urakkahinnoittelu 2014-2016... 51 Urakkahinnoittelut... 51 Yhteenveto... 52 TEKNOLOGIATEOLLISUUS... 54 Yleissäännös paikallisesta sopimisesta... 54 Paikallinen sopiminen... 54 Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen... 54 Paikallisen sopimisen osapuolet... 54 Paikallisen sopimuksen sitovuus... 55 Paikallisen sopimuksen muoto ja kestoaika... 55 Paikallisen sopimuksen jälkivaikutus... 55 Ohjeita paikallisen sopimisen tueksi... 55 Työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen sopiminen... 55

5 (58) TYÖEHTOSOPIMUSTEN PAIKALLINEN SOPIMINEN Tiivistelmä Julkisuudessa väitellään siitä, ovatko Suomen työmarkkinat joustavat vai jäykät. Keskusteluissa kuulee usein väittämän, että työehtosopimukset antavat jo nykyisellään vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia yrityskohtaiselle eli paikalliselle sopimiselle; turha siis puhua, etteikö joustoja olisi käytettävissä. Jousto tarkoittaa työpaikan osapuolille annettua mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisella sopimuksella siitä, mitä laissa tai työehtosopimuksessa on työntekijän suojaksi määrätty. Tässä selvityksessä on käyty läpi pienten yritysten kannalta tavanomaisimmat työehtosopimukset, jotta saataisiin selville, onko työehtosopimuksissa joustoja vai ei. Sopimismahdollisuudethan määräytyvät lähinnä työehtosopimusten perusteella, koska työlaeissa itsessään on vain vähän toisin sopimisen mahdollisuuksia. Selvityksessä tarkastellaan teknologiateollisuuden, kaupan, rakentamisen, matkailu- ja ravintola-alan, elintarvikealan ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksia. Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10 20 paikallisen sopimisen mahdollistavaa määräystä. Työehtosopimukset ovat myös sisällöltään mutkikkaita. Sen tulkitseminen, milloin työehtosopimuksen määräyksestä poikkeaminen on yrityksessä mahdollista huomioon ottaen lisäksi yrityksen järjestäytymisratkaisu, edellyttää sellaista juridista asiantuntemusta, jota ei työpaikan osapuolilta voida kohtuudella vaatia. Yrityskohtaiset poikkeamismahdollisuudet ovat merkitykseltään vähäisiä, kun ajatellaan yrityksen kilpailuaseman parantamista. Sopimisen kohteita ovat tyypillisesti säännöllisen työajan määrittely, päivittäisen ruokatunnin kesto, palkanmaksupäivän määrittely, lomarahan muuttaminen vapaaksi tai työvuoroluettelon pitäminen. Sen sijaan vähimmäispalkoista ei saa missään tilanteessa poiketa ja myös lomaltapaluurahat ja pekkasvapaat ovat koskemattomia. Vuoden 2013 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa alakohtaisia liittoja suositeltiin hakemaan työehtosopimuskeinoja työpaikkojen ja yritysten toiminnan turvaamiseksi, kun yritys joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Tarkastelluissa työehtosopimuksissa ei ole toivotun kaltaisia kriisilausekkeita.

6 (58) Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on suhteessa muihin tarkasteltuihin työehtosopimuksiin enemmän paikallisen sopimisen piirissä olevia asioita. Osassa niistä annetaan työpaikan osapuolille mahdollisuuksia joihinkin vaikuttavampiinkin poikkeamisiin. Esimerkiksi palkankorotukset voidaan teknologia-alalla toteuttaa TES:n mukaista pienempinä ja ylityökorvauksista voidaan tietyissä rajoissa sopia työehtosopimuksesta poiketen. Ylityökorvauksia ei kuitenkaan voida kokonaan poistaa yrityksen kriisitilanteissakaan. Vastaavasti, kuten muissakin työehtosopimuksissa, lomaltapaluurahat ja pekkasvapaat ovat koskemattomia. Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat työehtosopimuksissa huomattavalta ja vaikuttavimmalta osin käytettävissä vain työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Tämä omituisuus seuraa työlainsäädännön yleissitovuusopeista. Niinpä esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä vain ko. työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Ei sen sijaan niissä tuhansissa muissa teknologia-alan yrityksissä, joissa kuitenkin joudutaan yleissitovuuden johdosta noudattamaan saman sopimuksen velvoitteita. Tilanne on vastaava myös muilla sopimusaloilla. Suomessa on yhteensä noin 90 000 työnantajayritystä. Näistä noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Yleissitovuuden piirissä on kaikilla toimialoilla tyypillisesti pieniä yrityksiä, joille paikallisen sopimisen tarjoamat sopeutumismahdollisuudet olisivat erityisen tarpeellisia. Monet huomauttavat tässä kohdin, että työehtosopimusten joustot saa kätevästi käyttöönsä liittymällä työnantajajärjestöön. Suomen perustuslaki kuitenkin takaa jokaiselle yhdistymisvapauden, mikä pitää sisällään oikeuden kuulua ja myös olla kuulumatta yhdistykseen. Suomen työlainsäädäntö asettaa sopeutumiskeinojen osalta heikompaan asemaan sellaiset yritykset, jotka ovat käyttäneet vapauttaan olla kuulumatta työnantajajärjestöön. Tällaiset työnantajayritykset joutuvat kyllä täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet, mutta eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja. Työehtosopimuksen määräys saattaa johtaa myös siihen, ettei sopiminen ole järjestäytymättömässä kentässä mahdollista silloinkaan, vaikka lain nimenomainen tahdonvaltainen säännös sen mahdollistaisi. Tästä esimerkkinä voidaan mainita työsopimuslain palkanmaksuaikaa ja kautta koskeva säännös (2 luvun 13 :n 1 momentti) sekä työaikalain ns. lounastaukoa koskeva sääntely (28 ). Näitä on käsitelty jäljempänä. Tämä seuraa yleissitovuuden vähimmäisehtoluonteesta: yleissitovan työehtosopimuksen määräykset syrjäyttävät tahdonvaltaiset lainsäännökset sekä työsopimuksen vastaavat ehdot paitsi, jos työsopimuksen ehdot ovat työntekijän kannalta edullisempia. Järjestelmämme on siten jäykkä, epäoikeudenmukainen ja perusoikeuksien kannalta kyseenalainen. Se tekee paikalliset sopimukset useimmiten mahdottomiksi silloinkin, kun työpaikoilla olisi molemminpuolinen valmius

7 (58) tehdä järkeviksi koettuja ratkaisuja esimerkiksi työpaikkojen säilyttämiseksi. Tällaiset sopimukset ovat suoraan lain nojalla mitättömiä. Suomessa kaivataan vastaavan kaltaista laajaa työmarkkinauudistusta kuin Saksassa 2000-luvun alussa. Uuden hallituksen pitäisi ottaa tehtäväkseen uudistaa työehtojen sopimusjärjestelmä sallimalla työsuhteen osapuolten poiketa nykyistä huomattavasti laajemmin työlakien ja työehtosopimusten määräyksistä. Tällä parannettaisiin suomalaisen työn kilpailukykyä ja lisättäisiin työpaikkoja Suomessa. Selvityksen rakenne Tämän muistion ensimmäisessä osassa käydään läpi keskeisten työlakien säännökset siltä osin kuin ne koskevat tai mahdollistavat säännöksistä poikkeamisen työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Toisessa osiossa tarkastellaan pienten yritysten kannalta tavanomaisimpia työehtosopimuksia sen selvittämiseksi, missä määrin työehtosopimuksessa on paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi käydään läpi se, miltä osin paikallinen sopiminen on myös järjestäytymättömien työnantajien käytössä. Mahdollisuudet poiketa yhtäältä työlainsäädännön ja toisaalta työehtosopimusten määräyksistä paikallisella sopimuksella vaihtelevat nimittäin sen mukaan, noudattaako yritys työehtosopimusta normaalisitovana (järjestäytynyt työnantaja) ja vai yleissitovuuden perusteella (järjestäytymätön työnantaja). Muistiossa on keskitytty paikallista sopimista koskeviin säännöksiin nimenomaan niiltä osin, kun kyse on yksittäistä työntekijää koskevista työsuhteen ehdoista poikkeamisesta. OSA I KESKEISET TYÖLAIT Työsopimuslaki Tahdonvaltaiset säännökset Työsopimuslaki (TSL) on laadittu niin, että vain säännösten tahdonvaltaisuudesta on säädetty nimenomaisesti. Muut säännökset ovat pakottavaa oikeutta TSL 13:6:ssä säädetyllä tavalla: sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei tästä laista johdu muuta. Työntekijälle tulevilla oikeuksilla tarkoitetaan myös yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvia oikeuksia ja etuja. TSL 2:7:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus)

8 (58) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Työsopimuslaissa on seuraavat säännökset, joissa on (ainakin osittain) tahdonvaltaisia elementtejä: 1) Koeaika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta (1 luvun 4 :n 1 momentti). 2) Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita (2 luvun 12 :n 1 momentti). 3) Palkan maksuaika ja kausi. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita (2 luvun 13 :n 1 momentti). 4) Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta (4 luvun 2 :n 1 momentti). Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23 :n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana (4 luvun 2 :n 2 momentti). Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 :ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa (4 luvun 2 :n 3 momentti). 5) Hoitovapaa. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta (4 luvun 3 :n 2 momentti). 6) Osittainen hoitovapaa. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista (4 luvun 4 :n 2 momentti).

9 (58) 7) Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen. Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa (4 luvun 5 ). 8) Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä (4 luvun 7a :n 1 momentti). Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta (4 luvun 7a 1:n 2 momentti). 9) Lomauttamisen perusteet. Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 :ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi (5 luvun 2 :n 2 momentti). 10) Työhönpaluu lomautuksen jälkeen. Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu (5 luvun 6 :n 1 momentti). 11) Eroamisikä. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta (6 luvun 1a :n 1 momentti). Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3 :n 2 momentin estämättä. (6 luvun 1a :n 2 momentti). 12) Yleiset säännökset irtisanomisajoista. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan noudatettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa (6 luvun 2 :n 2 momentti, myös 6 luvun 3 ). 13) Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen. Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 :ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisa-

10 (58) Semidispositiiviset säännökset nomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen (7 luvun 12 ). 14) Luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa (13 luvun 3 :n 2 momentti). Työsopimuslaissa on tahdonvaltaisten säännösten lisäksi niin sanottuja semidispositiivisia säännöksiä, joista on mahdollista poiketa valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisillä työehtosopimuksilla. Asiasta on säännös TSL:n 13:7:ssä ja poikkeamismahdollisuus koskee seuraavia säännöksiä: 1) Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet (1 luvun 5 ) 2) Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle (2 luvun 5 ), 3) Sairausajan palkka (2 luvun 11 ) 4) Palkanmaksuaika ja kausi (2 luvun 13 ) 5) Lomautuksen ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen (5 luvun 3 ) 6) Lomautusilmoitus (5 luvun 4 ) 7) Työnantajan oikeus vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta (5 luvun 7 :n 2 momentti) 8) Työntekijän takaisinottovelvollisuus (6 luvun 6 ) 9) Työsopimuksen päättämismenettely (9 luku) 10) Lomauttamisen perusteet (5 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti), 90 päivän ns. määräaikaisen lomautuksen enimmäisaikaa ei saa pidentää 11) Työn tarjoamisvelvollisuuden alueellisen laajuuden rajoittaminen on niin ikään työehtosopimuksella mahdollista (7 luvun 4 ).

11 (58) Valtakunnalliset yhdistykset voivat oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan pätevästi siirtää sopimiskelpoisuuttaan työehtosopimuksessa paikallisille osapuolille ts. työpaikoille. TSL 13:8:n mukaan työnantaja, jonka on noudatettava 2 luvun 7 :ssä tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta, saa noudattaa tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla myös sen tämän luvun 7 :ssä tarkoitettuja määräyksiä (eli edellä oleva 11-kohtainen luettelo), jos niiden soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista. Yhteenveto Työsopimuslain mahdollistamat sopimuksella poikkeamiset lain säännöksistä ovat vähäiset eikä niiden maksimaalisellakaan hyödyntämisellä pystytä juurikaan vaikuttamaan yrityksen kilpailukykyyn. Lisäksi on huomattava, kuten edellä on todettu, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovuuden myötä työsopimuslain pienetkin joustomahdollisuudet kaventuvat entisestään (esimerkiksi koeajan pituus saattaa työehtosopimuksessa olla määritelty maksimissaan 3 kuukaudeksi, irtisanomisajoista on määräykset työehtosopimuksissa jne.). Sen sijaan työehtosopimuksella voidaan työsopimusta laajemmin poiketa sellaisista työsopimuslain säännöksistä, joista poikkeaminen on laissa nimenomaisesti sallittu (TSL 13:7). Näitä kutsutaan semidispositiivisiksi säännöksiksi. Muiden kuin mainitussa säännöksessä nimenomaisesti mainittujen pakottavien säännösten kanssa ristiriidassa oleva työehtosopimuksen määräys on mitätön. Mikäli työehtosopimuksessa on edellä mainittujen seikkojen osalta annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, järjestäytymätön työnantaja ei voi pätevästi tehdä työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavaa sopimusta työntekijöiden kanssa. Työehtosopimusten joustot ovat tällöin ainoastaan järjestäytyneiden työnantajien käytössä. Erikseen on syytä kiinnittää huomiota TSL 2 luvun 13 :n 1 momenttiin, jonka mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Kyseessä on siten dispositiivinen säännös. TSL 2 luvun 13 on kuitenkin myös semidispositiivinen säännös, joten edellä mainittu lakiin kirjattu sopimismahdollisuus järjestäytymättömissä yrityksissä poistuu työehtosopimuksen määräyksellä. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen 9, jonka mukaan työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava kuuden arkipäivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, ellei toisin sovita. Koska työehtosopimuksen määräys muunlaisesta loppupalkan maksuajankohdasta edellyttää paikallista sopimista, järjestäytymättömässä kentässä ei ole mahdol-

12 (58) lista sopia asiasta työehtosopimuksen määräyksestä poiketen. Näin on siis siitä huolimatta, että työsopimuslain nimenomainen säännös mahdollistaa toisin sopimisen. Toisaalta, jos työehtosopimuksessa mahdollistetaan paikallinen sopiminen muista kuin edellä mainituista seikoista (esim. palkankorotukset, matkakustannusten korvaaminen, päivärahat, ateriakorvaukset jne.), koskee sopimismahdollisuus myös järjestäytymätöntä työnantajaa, sillä TSL 13:8:n mukainen paikallista sopimista järjestäytymättömässä kentässä koskeva rajoitus ulottuu ainoastaan TSL 13:7:ssä säädettyihin seikkoihin. Selvää on myös se, etteivät työehtosopimusosapuolet voi omilla työehtosopimuskirjauksillaan rajoittaa sopimusvapautta järjestäytymättömässä kentässä koskemaan muita seikkoja kuin mitä lainsäädännössä on nimenomaisesti mainittu (eli TSL 13.7). Työaikalaki Tahdonvaltaiset säännökset Työaikalakia (TAL) sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä (TAL 1 ). TAL 39 :n mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu. Lähtökohtana on siten se, että työaikalaki on pakottavaa oikeutta. Laissa on kuitenkin seuraavat säännökset, jotka mahdollistavat työaikalaista poikkeamisen työsopimuksella tai muutoin työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella: 1) Varallaoloaika (5 ) 2) Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan järjestämistä koskevan sopimuksen yksityiskohtainen soveltaminen (10.2 ) 3) Vuorokautisen säännöllisen työajan pidentäminen tunnilla, jos TES:sta ei muuta johdu (12 ) 4) Liukuvan työajan päivittäinen alkamis- ja päättymisajankohta (13.1 ) 5) Liukuvan työajan ylitysten kertymän vähentäminen työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla (13.3 ) 6) Vuorokauden ja viikon vaihtuminen (16 ) 7) Lisä- ja ylityön tekeminen laissa säädetyissä (lisä)rajoissa (19.2 )

13 (58) Semidispositiiviset säännökset 8) lisä-/ylityöstä kertyneen vapaan yhdistäminen vuosilomalain (VLL) mukaiseen säästövapaaseen (23.3 ) 9) Päivittäisen lepoajan lyhentäminen puoleen tuntiin (28 ) 10) Tilapäinen vuorokausilevon lyhentäminen, josta on sovittaja työntekijöiden edustajan kanssa (29 ) 11) Työvuoroluettelon laatimista koskevan vapautuksen jatkaminen edellyttäen, että AVI on alun perin myöntänyt vapautuksen (36.2 ) 12) Aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettavan korvauksen maksaminen palkanmaksukausittain erillisenä korvauksena (39.3 ) TAL 40 :ssä on lisäksi annettu valtakunnallisille työehtosopimusosapuolille mahdollisuus poiketa TAL:n seuraavista säännöksistä: 1) Työajan käsite (4 ) 2) Varallaoloaika (5 ) 3) Liukuvan työajan liukuma-aika, viikoittainen säännöllinen keskimääräinen työaika, liukuvan työajan enimmäiskertymä (13 :n 2 momentti) 4) Lyhennetystä työajasta sopiminen (15 :n 2 momentti) 5) Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus (22) 6) Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana (23 ) 7) Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson (24 ) 8) Lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskeminen (25 ) 9) Yötyön tekemisedellytykset (26 :n 1 momentti) 10) Vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä (27 ) 11) Päivittäiset lepoajat (28 ) 12) Vuorokausilepo (29 ) 13) Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo (30 ) 14) Viikoittainen vapaa-aika (31 ) 15) Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen (32 ) 16) Sunnuntaityö (33 )

14 (58) 17) Työajan tasoittumisjärjestelmä (34 ) 18) Työvuoroluettelo (35 ) Yhteenveto Erikseen on syytä todeta, että TAL 10 :n säännöksen mukaan työnantaja, jonka on noudatettava työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 :n nojalla (järjestäytymätön työnantaja), ja työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies tai, jollei tällaista ole valittu, työsopimuslain 13 luvun 3 :ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai, jollei tällaista ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä, voivat sopia säännöllisen työajan järjestelyistä mainitussa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla ja siinä määrätyissä rajoissa. Sopimusta tehtäessä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työehtosopimuksen sopijapuolten paikallisen sopimuksen hyväksyttämiseen liittyviä määräyksiä. Työaikalaissa on siten annettu myös järjestäytymättömälle työnantajalle sama mahdollisuus hyödyntää työehtosopimuksen säännöllisen työajan järjestämistä koskevia sopimismahdollisuuksia kuin järjestäytyneellekin työnantajalle. Sääntely tältä osin poikkeaa merkittävästi työsopimuslain 13:7 säännöksestä, jossa nimenomaisesti estetään järjestäytymättömältä työnantajalta työehtosopimuksen mahdollistamat poikkeamismahdollisuudet TSL 13:6 :ssä mainituista asioista silloin, kun ne edellyttävät paikallista sopimista. Työaikalaissa on työsopimuslakia vastaava systematiikka siltä osin kuin kysymys on mahdollisuudesta sopia toisin semidispositiivisista säännöksistä. Näistä säännöksistä poikkeaminen ei ole mahdollista järjestäytymättömälle työnantajalle, jos poikkeaminen edellyttää työehtosopimuksessa paikallista sopimista (TAL 40 a ). Mikäli työehtosopimuksessa on edellä mainittujen seikkojen osalta annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, järjestäytymätön työnantaja ei voi pätevästi tehdä työehtosopimuksen määräyksestä poikkeavaa sopimusta työntekijöiden kanssa. Työehtosopimusten joustot ovat tällöin ainoastaan järjestäytyneiden työnantajien käytössä. Erikseen on syytä kiinnittää huomiota TAL 28 :ään, jonka toisen virkkeen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia (tuntia) lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Kyseessä on siten dispositiivinen säännös, joka mahdollistaa ns. lounastauon lyhentämisen tunnista puoleen tuntiin. TAL 40 on kuitenkin myös semidispositiivinen säännös, joten edellä mainittu lakiin kirjattu sopimismahdollisuus järjestäytymättömissä yrityksissä poistuu työehtosopimuksen määräyksellä. Useimmissa työehtosopimuksissa on määräys, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia lepoajan lyhentämisestä tai jopa poistamisesta. Koska työehtosopimuksen määräys edellyttää paikallista sopimista, järjestäytymättömässä kentässä ei ole mahdollista sopia asiasta työehtosopi-

15 (58) muksen määräyksestä poiketen, vaan työntekijälle on annettava työehtosopimuksen pääsäännön mukainen eli tyypillisesti yhden tunnin päivittäinen lepoaika (lounastauko). Näin on siis siitä huolimatta, että työsopimuslain nimenomainen säännös mahdollistaa lounastauon lyhentämisen. Lisäksi TAL 19 :n 3 momentissa on säännös, jonka mukaan työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksella sopia 1 momentissa säädetystä ajanjaksosta toisin. Työehtosopimukseen perustuva ajanjakso saa kuitenkin olla enintään 12 kuukautta, ja ylityön vuosittaisen enimmäismäärän tulee vastata 1 ja 2 momentissa säädettyjä enimmäismääriä. Tämän säännöksen osalta on huomattava, että sitä ei mainita TAL 40 :ssä, mistä seuraa se, että työehtosopimuksessa oleva asiaa koskeva määräys on myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä, vaikka se edellyttäisikin paikallista sopimista. Vuosilomalaki Tahdonvaltaiset säännökset Vuosilomalakia (VLL) sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Vuosilomalain 3 :n mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön, jollei tästä laista johdu muuta. Lähtökohtana on siten se, että vuosilomalaki on pakottavaa oikeutta. Laissa on kuitenkin seuraavat säännökset, jotka mahdollistavat työaikalaista poikkeamisen työsopimuksella tai muutoin työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella: 1) Työssäolon veroinen aika. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan, kun kyse on työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisesta (7 :n 2 momentin 6 kohta) 2) Lomapalkan laskentasäännön määräytyminen. Jos työntekijä on ennen loman alkua kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat 1 momentin estämättä sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (14 :n 2 momentti) 3) Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä. Sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta työsuhteesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (18 :n 1 momentti) 4) Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä

16 (58) Semidispositiiviset säännökset pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa (21 :n 1 momentti). Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (21 :n 2 momentti). Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 20 :n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä (21 :n 3 momentti). Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (21 :n 4 momentti). 5) Vuosiloman säästäminen. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana (27 :n 1 momentti). Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten oikeudesta sopia työehtosopimuksella laista poiketen säädetään 30 :ssä. Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia toisin: 1) Lomakaudesta (4 :n 1 momentin 2 kohta) 2) Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta (3 luku ja 4 luku) 3) talviloman sijoittamisesta muuhun keskenään sopimaansa työajan lyhennykseen (20 :n 2 momentti) 4) Säästövapaasta (27 ) 5) Toistuvilla määräaikaisilla työsopimuksilla työtä tehneen työntekijän oikeus vapaaseen (8 :n 2 momentti) 6) 12 arkipäivää ylittävän vuosiloman jakamisesta pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa (20 :n 2 momentti) 7) Työssäolon veroisesta ajasta siten, että sovittu järjestely turvaa työntekijöille tässä laissa säädettyjä vastaavan pituiset vuosilomat (7 ). Työsopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikaa pidetään kuitenkin aina työssäolon veroisena aikana ts. tästä ei myöskään saa työehtosopimuksin poiketa.

17 (58) Yhteenveto Vuosilomalaissa on työsopimus- ja työaikalakia vastaava systematiikka siltä osin kuin kysymys on mahdollisuudesta sopia toisin semidispositiivisista säännöksistä. Näistä säännöksistä poikkeaminen ei ole mahdollista järjestäytymättömälle työnantajalle, jos poikkeaminen edellyttää työehtosopimuksessa paikallista sopimista (VLL 31 ).

18 (58) OSA II TYÖEHTOSOPIMUSTEN SISÄLTÄMÄT SOPIMUSMAHDOLLISUUDET ELINTARVIKEALA Tässä osiossa tarkastellaan kuuden eri alan työehtosopimusmääräyksiä sen selvittämiseksi, missä määrin työehtosopimuksissa on paikallisen sopimisen mahdollistavia määräyksiä. Lisäksi käydään läpi se, miltä osin paikallinen sopiminen on myös järjestäytymättömien työnantajien käytössä. Tarkastelussa on keskitytty paikallista sopimista koskeviin säännöksiin nimenomaan niiltä osin, kun kyse on yksittäistä työntekijää koskevista työsuhteen ehdoista poikkeamisesta. Erityisesti on lisäksi tarkasteltu sitä, mahdollistaako työehtosopimus paikallisen sopimisen koskien työajan lyhennysvapaita (nk. pekkasvapaat), lomarahaa tai sovituista palkankorotuksista poikkeamista. Yleistä Elintarvikealalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 8840 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on 4750 työntekijää. Koko alalla on elintarvikkeiden ja juomien valmistus mukaan luettuna 1726 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 106 kappaletta. Elintarvikealan työehtosopimus sisältää 50 pykälää sekä lisäksi sopimuskokonaisuudessa on 4 erillistä pöytäkirjaa sekä 7 erillistä liitettä. Sivuja työehtosopimuskokonaisuudessa on yhteensä 107. Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määräyksistä 16 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä kahdeksan (8) määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle. Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista, niin kutsutuista pekkasvapaista (työajan lyhennyksistä ja niistä maksettavista korvauksista) tai lomarahasta luopumista. Paikallinen sopiminen Ei yleistä työehtosopimusmääräystä paikallisesta sopimisesta. Paikallisesti voidaan sopia Palkkaryhmittelyt, työpalkat ja erilliset lisät 11 Keskituntiansion laskeminen

19 (58) Tässä työehtosopimuksessa keskituntiansiolla tarkoitetaan päättynyttä palkkakautta edeltäneen normaalina pidettävän palkkakauden työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota vuorotyö- ja olosuhdelisineen mutta ilman ylityö- ja sunnuntaityökorotuksia sekä ns. aamutuntilisää. Paikallisesti voidaan sopia toisin keskituntiansion laskemisesta. Kyllä on. Palkkiojärjestelmä 5. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyössä työ on hinnoiteltava siten, että ansio on vähintään 15 % korkeampi kuin ohjetuntipalkka. 6. Paikallisesti voidaan sopia myös muiden suorituspalkkausmuotojen käytöstä. Kyllä on. 15 Palkanmaksu Pöytäkirjamerkintä 1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntaiksi, juhlapäiväksi tai päiväksi, jolloin pankki on kiinni, palkka maksetaan edellisenä aukiolopäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää 7 työpäivän palkka sisään. Paikallisesti voidaan sopia, että palkan laskenta suoritetaan kerran kuussa, ja palkka maksetaan kaksi kertaa kuussa. Sopimuksessa on sovittava palkanmaksupäivät sekä se, miten palkka jakautuu kummallekin maksupäivälle. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Työnantajan on kerran kuussa annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi maksetun ja maksettavan palkan määräytymisen perusteet. Virhe palkanmaksussa on oikaistava mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Jos paikallisesti sovitaan, palkka voidaan maksaa joka toinen viikko. Ei ole. (TSL 13:7, TSL 2:13)

20 (58) Työaika, ylityökorvaukset ja korotettu palkka 16 Säännöllinen työaika 17 Työaikakokeilut Vuorotyö 18 Ruokailu- ja lepotauot 4. Vuorotyössä tulee työvuorojen vaihtua säännöllisesti ja muuttua paikallisesti sovittavin, vähintään 1 viikon ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin. Työntekijää voidaan kuitenkin, jos paikallisesti niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa. Ei ole (TAL 40, TAL 27 ) Pääluottamusmiehen kanssa voidaan yrityksessä sopia työaikakokeiluista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen. Tällainen sopimus, jonka toteuttaminen edellyttää asianomaisten työntekijöiden suostumusta, on saatettava kirjallisesti liittojen asettaman yhteisen työaikatyöryhmän tietoon hyvissä ajoin ennen työaikakokeilun aiottua käyttöönottoa. Ilmeisesti ei ole, paitsi jos säännöllisen työajan järjestelyjen puitteissa. 1. Säännöllisessä päivätyössä työntekijällä on tunnin kestävä ruokailuloma, jolloin työntekijä saa vapaasti poistua ruokailemaan. Työsuojelupiirin poikkeuslupajaoston luvalla tai jos luottamusmiehen kanssa paikallisesti sovitaan, voidaan päivätyössä noudattaa puolen tunnin pituista lepoaikaa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta. Ei ole. Työaikalain 28 :n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40 :n mahdollistamalla TES-määräyksellä. Vuorotyö 2. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailulomaa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työn aikana, ja hän ruokailee vuorotyön suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Ruokailuun käytetty aika ei tällöin saa olla 20 minuuttia pitempi. 3. Edellä sovitusta poiketen paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista ruokailutauoista työaikalain mukaisesti.

21 (58) 20 Ylityö ja -korvaukset Palkallinen poissaolo 28 Sairausajan palkka Ei ole (TAL 28 ) Keskeytyvä- ja keskeytymätön 3-vuorotyö 8. Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole paikallisesti sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajalla. Ei ole (TAL 40, TAL 23 ). 8. Sairausajan palkka lasketaan työehtosopimuksen 11 :n mukaisen keskituntiansion perusteella. Edellä sovitusta poiketen voidaan paikallisesti sopia toisenlaisista maksamistavoista. Ei ole. Vuosiloma ja poissaolot 34 Lomaraha 9. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan kokonaisuudessaan normaalin palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnantaja nostaa samalta ajanjaksolta työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella maksettavan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen, enintään maksamansa palkan määrän. Paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista maksamistavoista. Ilmeisesti ei ole, ainakaan omavastuuajan (1+9 päivää) ajalta. Työntekijälle maksetaan lomaraha 50 % hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palk-

22 (58) ka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edellyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin. Kyllä on, vuosilomalaissa ei säännöksiä lomarahasta. Työajan lyhentämistä koskeva sopimus 2003 Vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita. Kyllä on. Työajan lyhentämisestä keskeytyvässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2005 10 Ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevan pykälän mukaisesti palkanmaksukausittain. Paikallisesti voidaan so-

23 (58) pia, että ansaitut lisät (10,5 %) maksetaan käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. ansion tasaisuus. Kyllä on. 14 7. Palkallisten tasausvapaiden antaminen Vapaat annetaan viimeistään saman kalenterivuoden aikana. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaa annetaan vähintään työvuoro kerrallaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä, ellei toisin sovita. Kyllä on. Työajan lyhentämistä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä koskeva sopimus 2003 3 Työajan lyhentymisen korvaaminen 4 Vuosiloma Paikallisesti voidaan sopia, että ansaitut lisät maksetaan käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon mm. ansion tasaisuus. Kyllä on. Viisivuorojärjestelmää käytettäessä työntekijälle annetaan vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana. Edellä olevan käytännön takia 24:n päivän loman osasta käyttämättä jäävät lomapäivät annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa saman kalenterivuoden aikana. Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan 24 lomapäivää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa vuosilomalain määräyksiä.

24 (58) Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti. Ei ole (VLL 30 ). Yhteenveto Järjestäytyneen työnantajan sopimismahdollisuuksien piirissä ovat seuraavia asiakokonaisuuksia koskevat TES-määräykset: - keskituntiansion laskeminen - suorituspalkkausmuotojen käyttö - palkan maksuajankohta - jatkuvasti samassa vuorossa työskenteleminen - työaikakokeilut työaikamääräyksistä poiketen - ruokailu- ja lepotaukojen pituus - ruokailuloma vuorotyössä - ylityötuntien korvaaminen vapaa-ajalla - sairausajan palkan maksutavat - lomarahan maksamistapa - työajan lyhentämisvapaan antamisessa noudatettava ilmoitusaika - keskeytyvässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta - palkallisten tasausvapaiden antamisessa noudatettava ilmoitusaika - keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta - vuosiloman antaminen Näistä myös järjestäytymättömän työnantajan käytössä ovat: - keskituntiansion laskeminen - suorituspalkkausmuotojen käyttö - lomarahan maksamistapa - työajan lyhentämisvapaan antamisessa noudatettava ilmoitusaika

25 (58) - keskeytyvässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta - palkallisten tasausvapaiden antamisessa noudatettava ilmoitusaika - keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansaittujen lisien maksuajankohta

26 (58) KAUPAN ALA Kaupan alalla työskentelee tilastokeskuksen mukaan noin 170 000 työntekijää. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä heistä on 85 000 työntekijää. Koko alalla vähittäiskauppa mukaan luettuna on 45 712 yritystä, joista järjestäytyneitä työnantajia on 2240 kappaletta. Kaupan alan työehtosopimus sisältää 17 lukuisiin pykäliin sekä alakohtiin jaettua erillistä lukua. Lisäksi sopimuskokonaisuudessa on kuusi (6) yksilöityjä työntekijäryhmiä koskevaa osiota, kolme (3) erillissopimusta sekä palkkaliite. Työehtosopimuskokonaisuudessa on yhteensä 160 sivua. Työehtosopimuksen työntekijöiden työsuhteen ehtoja koskevista määräyksistä 13 antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Näistä kuusi (6) määräystä mahdollistaa sopimisen vain järjestäytyneelle työnantajalle. Työehtosopimus ei mahdollista toisin sopimista palkankorotuksista, niin kutsutuista pekkasvapaista (työajan lyhennyksistä ja niistä maksettavista korvauksista) tai lomarahasta luopumista. Työpaikkakohtainen sopiminen 23 Työpaikkakohtainen sopiminen 1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa: sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu sopimus on tehtävä kirjallisesti sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukauden irtisanomisajalla sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. 2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomisesta huolimatta jakson loppuun.

27 (58) Paikallisesti sovittavia asioita 6 Työaika Työhönsidonnaisuusaika Vuorokausilepo Säännöllisen työajan järjestäminen 2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita. 3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti: a. Yhden viikon aikana Työpaikkakohtaisesti sopien (23 :n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. b. Usean viikon jaksossa Työpaikkakohtaisesti sopien (23 :n mukaan, s. 71) säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Kyllä on. (TAL 10 ) 6. Työhönsidonnaisuusaika vuorokaudessa on, ellei paikallisesti toisin sovita: enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia. Mikäli työhönsidonnaisuusajalla tarkoitetaan työaikalain mukaiseen varallaoloaikaan (TAL 5 ), ei ole. 8. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (23 :n mukaan, s. 71). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

28 (58) Ei ole. 7 Vapaat Vapaapäivät Vapaapäivä voidaan antaa tasoittumisjärjestelmän aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi. Konttorityöntekijän vapaapäivien yhdistäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 :n mukaan, s. 71). Vapaapäivien sijoittelu Työpaikkakohtaisesti voidaan sopia (23 :n mukaan, s. 71) viikonloppuvapaiden antamisesta muina arkipäivinä. Arkipyhäviikon työajan lyhennys Konttorityöntekijän työajan lyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (23 :n mukaan, s. 71). Ensimmäisen kohdan (vapaapäivien sijoittelu) ilmeisesti ei (TAL 31 ), toinen kohta (arkipyhäviikon työajan lyhennys) kyllä, koska asiasta ei laissa ole säännöksiä. 8 Ruoka- ja kahvitauko 2. Paikallisesti sopimalla voidaan ruokatauko: lyhentää enintään 30 minuutilla tai poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana. Ei ole. Työaikalain 28 :n tahdonvaltaisuus on poistettu TAL 40 :n mahdollistamalla TES-määräyksellä. Palkkaus 15 Muut ammattiryhmä Vahtimestarit 3. Vahtimestarin palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Lisät voidaan sopia osaksi kokonaispalkkaa.

29 (58) Kyllä on. Poissaolot 16 Sairastuminen Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen. Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa: Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka. Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta. Kyllä on, TSL 2:11 koskee ainoastaan sairastumispäivää sekä sitä seuraavaa yhdeksää arkipäivää. Vuosiloma 21 Lomaraha Maksamisaika 7. Lomaraha maksetaan loman alkaessa, ellei työpaikkakohtaisesti (23 :n mukaan, s. 71) sovita sen maksamisajasta toisin. Jos yrityksessä on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi 8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Kyllä on, vuosilomalaissa ei säädetä lomarahan maksamisesta tai vapaaksi vaihtamisesta.

30 (58) Asentajat ja huoltomiehet 4 Lomaraha 1. Lomaraha voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan paikallisesti sopimalla. Kyllä on, vuosilomalaissa ei säännöksiä lomarahasta. Työajan lyhennys 1 Soveltamisala 2 Lyhennysmallit 4 Lyhennys paikallisesti sopien 2. Lyhennystä vähentävät paikalliseen sopimukseen tai käytäntöön perustuvat työaikaa lyhentävät: vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaat lomat jotka perustuvat yli 2,5 päivän ansaintaan lomanmääräytymiskuukaudessa. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa kalenterivuosittain: lyhentämällä keskimääräinen viikkotyöaika työehtosopimuksen 6 :n mukaisesti 37,5 tuntiin antamalla lyhennys vapaapäivinä tai sopimalla paikallisesti muusta lyhennystavasta. Paikallisessa sopimisessa: sopimus on tehtävä kirjallisesti jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan sopimus voi koskea koko yritystä, yrityksen toimipaikkaa, osastoa tai muuta yksikköä sopimus on voimassa kalenterivuoden, ellei toisin sovita. Kyllä on työaikojen lyhentämisestä ei säännöksiä työaikalaissa.