Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.1.2014 ILMATAR HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS
ILMATAR HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS Päivämäärä 15/11/2013 Laatija Tarkastaja Kuvaus Niina Onttonen, Tuomas Pelkonen, Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen, Sonja Semeri, Dennis Söderholm, Tiina Virta Joonas Hokkanen Selvitys ympäristövaikutuksista Hartolan Kinkkulanmäen tuulivoimaloiden sijoitusalueella Viite 1510008051 Kannen kuva: Vuorenkylän maisema Ruulin tilan kohdalta kuvattuna Ramboll Ylistönmäentie 26 40500 JYVÄSKYLÄ P +358 20 755 611 F +358 20 755 7171 www.ramboll.fi
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 1.1 Selvityksen lähtökohta 1 1.2 Selvityksen laatiminen 1 2. HANKKEEN KUVAUS 1 2.1 Hankkeesta vastaava 1 2.2 Hankkeen sijainti 1 2.3 Tuulivoimalaitoksen rakenne 3 2.4 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys 4 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN YLEISKUVAUS 5 3.1 Maankäyttö ja asutus 5 3.2 Kaavoitus 6 3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö 8 3.3.1 Maiseman yleiskuvaus 8 3.3.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet 8 3.4 Luonnonolot 10 3.4.1 Suojeluohjelmat ja -alueet 10 3.4.2 Luonnon yleiskuvaus 11 4. TUULIVOIMALOIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 4.1 Maankäyttö ja elinkeinot 12 4.2 Melu 12 4.3 Välke 13 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 16 4.5 Luonnonolot 19 Lähteet 20
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS LIITTEET Liite 1 Meluselvitys Liite 2 Välkeselvitys Liite 3 Havainnekuvat Liite 4 Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 1 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohta Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella kahden tuulivoimalan sijoittamismahdollisuuksia Hartolan kunnan Kinkkulanmäen alueella. Alustavasti alueille on suunniteltu sijoitettavaksi yksikköteholtaan 3-5 MW putkirakenteisia tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 140 metriä kokonaiskorkeus 203 metriä. Tässä selvityksessä on esitetty suunnittelualuetta ja sen ympäristöä koskevat tiedot, sekä selvitys tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Selvitys kattaa alustavat tuulivoimaloiden suunnittelualueen ja sijoituspaikat sekä niille vievät kokoamis- ja huoltotiet. 1.2 Selvityksen laatiminen Selvitys perustuu alueen nykytilasta olemassa olevaan julkaistuun tietoon, mitä täydennettiin maastokäynnein. Maastokäyntien tarkoituksena oli selvittää, onko alueella sellaisia luonto- ja maisema-arvoja, mitkä tulisi huomioida suunnittelussa. Selvitys toteutettiin kokoamalla olemassa oleva aineisto, jota tarkasteltiin muun muassa paikkatietoaineistona. Suunniteltua tuulivoimatuotantoa koskien tarkasteltiin seuraavia ympäristövaikutuksia: Alueen kaavoitus Asutus ja asuinrakennusten käyttötarkoitus Luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin liittyvät alueet (esim. Natura 2000) Luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset kohteet Metsälain 10 :n mukaiset kohteet Suojeluohjelmien eliölajien elinympäristöt Arvokkaat kallioalueet Pohjavesialueet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Arvokkaat perinnemaisemat Kiinteät muinaisjäännökset Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa 2. HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana on Ilmatar Windpower Oyj, jolla on huomattavaa kokemusta mannertuulivoimahankkeiden suunnittelusta. Tavoitteena on tämän ja muiden hankkeiden myötä kehittää uusiutuvia, käytössä päästöttömiä energiamuotoja ja saavuttaa asetetut tuulivoiman tuotantotavoitteet Suomessa. 2.2 Hankkeen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hartolan kunnan koillisosassa lähellä Joutsan ja Luhangan kuntien rajaa. Alue muodostuu Kinkkulanmäen alueesta, jotka sijaitsee Hartolan keskustan pohjoispuolella (Kuva 2-1), noin 20 kilometrin etäisyydellä taajamasta. Alue sijaitsee Vuorenkylän läheisyydessä. Sinne on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi 203 metriä korkeaa tuulivoimalaa (Kuva 2-2).
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 2 Kuva 2-1 Suunnittelu sijainti
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 3 Kuva 2-2 2.3 Tuulivoimalaitoksen rakenne Tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat Alueelle on suunniteltu tuulivoimaloita, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin ollen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 203 metriä (Kuva 2-3). Tuulivoimalan rakennuspaikan halkaisija on 80 metriä ja perustuksen 10 tai 20 metriä perustamistavasta riippuen. Tuulivoimalat voidaan sijoittaa lähimmillään 500 metrin päähän toisistaan. Tuulivoimaloille vievät rakentamis- ja huoltotiet toteutetaan mahdollisimman pitkälti jo olemassa olevaa tieverkostoa hyödyntäen. Suunnitellut tielinjaukset ja -osuudet joita joudutaan luultavasti parantamaan, on esitetty kuvassa (2-2).
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 4 Kuva 2-3 Tuulivoimalalaitoksen periaatepiirros 2.4 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Tuulivoiman tuotantoon liittyy useita ohjelmia, suunnitelmia ja hankkeita, mm. EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä 144 MW:sta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Nyt tarkasteltava hanke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään mm. että turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Energiapoliittiset ohjelmat Useiden puolueiden energiapoliittisissa ohjelmissa on esitetty että uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisättävä ja tuulivoiman lisärakentamista tuettava. Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Ilmasto- ja energiaohjelma on maakunnan vastaus ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ohjelma toteuttaa Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston asettamaa tavoitetta maakunnan päästöjen vähentämistä 70 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2008 tasosta. Sähkön- ja lämmöntuotannossa päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että valtaosa fossiilisista polttoaineista korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla, muun muassa tuulivoimalla.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 5 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN YLEISKUVAUS 3.1 Maankäyttö ja asutus Tuulivoimaloiden suunnittelualue on metsätalousmaata. Alue on haja-asutusaluetta, eikä siellä sijaitse rakennuksia. Kinkkulanmäen alueella on umpeen kasvanut hiekkatien lenkki, joka lähtee Lapioahontieltä. Tien viertä kulkee voimalinja. Suunnittelualueen lähimmät suuret asutuskeskukset ovat Hartolan keskustasta (20 km), Luhangan keskustasta (10 km) ja Joustan keskustasta (12 km). Suunnittelualue sijaitsee metsäisellä alueella. Lähin suuri vesistö on Päijänteen osa nimeltään Pilkanselkä, jonne etäisyyttä 7 km sekä Jääsjärven Puttolanselkä, jonne etäisyyttä n. 6 km. Lähimpänä sijaitsevat pienet järvet ovat Vähä- ja Iso Kalliojärvi, Purnujärvi, Tohtaanjärvi, Madevesi, Alimmainen Syväjärvi, Humalus, Vähä- Paljo, Puttolanselän Haranlahti ja Saarijärvi jotka sijaitsevat ainakin osittain alle kolmen kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Alueen asutus sijaitsee enimmäkseen Vuorenkyläntien varressa ja on keskittynyt Vuorenkylään. Vapaa-ajan asutus sijaitsee vesistöjen rannoilla, muun muassa Purnujärven, Tohtaanjärven, Madeveden ja Humaluksen rannoilla. Asutuksen sijoittumine ja etäisyydet on esitetty kartalla (Kuva 3-1).
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 6 Kuva 3-1 3.2 Kaavoitus Lähialueen asuin- ja lomarakennukset 3.2.1 Hartola Alueella voimassa olevat kaavat ovat 11.3.2008 vahvistettu Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 sekä Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on valmisteilla. Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tuulivoimaloiden suunnittelualueilla. Lähimpänä ovat Vuorenkylässä RM (Matkailupalveluiden alue) ja AT (Kyläalue) -merkinnät. Vuorenkylän poikki kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti (ur6). Muutoin alue on maaseutumaista aluetta. Maakuntakaavan 2014 tämän hetkisessä luonnoksessa (12.6.2012) ei ole esitetty muutoksia tälle alueelle. Maakuntakaavan merkinnät on esitetty kuvassa 3-2.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 7 Kuva 3-2 Ote maakuntakaavasta Alueelle on tehty Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava. Tämä kaava on voimassa rantayleiskaavan osalta, mutta ei Vuorenkylän kyläyleiskaavan osalta. Rantayleiskaavassa Kinkkulanmäen alueella ei sijaitse kaavamerkintöjä. Kaavamerkinnät on osoitettu kaavakartassa (Kuva 3-3). Kuva 3-3 Pohjois-Hartolan rantayleiskaavassa ei ole merkintöjä Kinkkulanmäen alueella 3.2.2 Joutsa Suunnitelman melualueen 35 db ja raja ulottuu pieneltä osin myös Joutsan kunnan alueelle Kinkkulan tilan ympäristössä. Maakuntakaavaote on esitetty (Kuva 3-4) ja siinä alueelle sijoittuu yksi merkintä yt (yhdystie). Kyseisellä merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka on yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitet-
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 8 tavaksi yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteiden rinnakkaisteinä palvelevina kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kuva 3-4 Keski-Suomen maakuntakaavan ote alueelta Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevien Suuri Kurjärven, Vähä Kurjärven ja Puttolanselän alueilla on rantaosayleiskaava. Kyseisille kaava-alueille ei kuitenkaan ulotu kaavoitukseen tai asutukseen vaikuttavia melualueita. 3.3 Maisema ja kulttuuriympäristö 3.3.1 Maiseman yleiskuvaus Seutu kuuluu Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiin, jonka Päijänteen puolella sijaitsee Päijänteen vuorimaa-maisematyyppiä. Nämä maisematyypit vallitsevat seutua, jossa sijaitsee kumpuilevalla seudulla metsien välissä peltojen ympäröimiä maatiloja. 3.3.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema- tai kulttuuriympäristöalueita ja -kohteita. Lähin valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristöalue on noin 10 kilometrin päässä Luhangan kunnan puolella sijaitseva Tammijärven pohjukan asutus. Alue kuvastaa keskisuomalaista maanviljelysperinnettä ja agraariyhteisön sosiaalista rakennetta. (RKY 2009) Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue suunnittelualueen lähistöllä on koillisessa Joutsan puolella noin 5-8 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pappinen. Pappisenkylä sijaitsee Puttolanselän pohjoisosan ympärillä. Maisemaa hallitsevat pehmeän metsän rajaamat pellot ja asutus hieman syrjässä tieltä. Kylä on alun perin rakentunut järven, ei niinkään tien ympärille, ja uusi tienvarren asutustiivistymä hieman rikkoo tätä rakennetta. Tieltä ei juuri avaudu näkymiä järvelle. Pelloilla on paljon persoonallisia kiviryhmiä ja raunioita. (Mussaari ym. 2005) Kinkkulanmäen eteläpuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas Vuorenkylän pohjoisosan kulttuurimaisema. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä suunnittelualueesta. Kulttuurimaisema koostuu kolmen tilakeskuksen (Purri, Ruuli ja Harju) muodostamasta kokonaisuudesta. Tiloista vanhem-
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 9 mat Purri ja Ruuli sijaitsevat maisemallisesti näkyvällä paikalla kylätien varrella. Harjun nuorempi tila sijaitsee hieman sivussa kylätieltä. (Wager 2006) Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kaksi perinnemaisemakohdetta, Harjun laitumet ja Kinkkulan niitty. Harjun laitumet on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja Kinkkulan niitty paikallisesti arvokkaaksi. Harjun laitumet muodostuvat metsälaitumista ja hakamaasta, jota laiduntavat lampaat. Alueella on erityyppisiä laidunkuvioita, vanhoja rakennuksia sekä arvokasta niittykasvillisuutta. Kinkkulan niitty puolestaan on korkealla paikalla sijaitseva muutaman mullikan laiduntama vanha pelto, jolla vanhojen rakennusten perustuksia ja aitojen kiviä. (Hovi 2000) Kuva 3-5 Arvokkaat maisema-alueet ja etäisyydet voimaloista
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 10 3.4 Luonnonolot 3.4.1 Suojeluohjelmat ja -alueet Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojeluohjelmien tai - alueiden rajauksia. Suunnittelualueen lähimmät luonnonsuojelualueisiin tai -ohjelmiin kuuluvat alueet on esitetty kartalla (Kuva 3-6) sekä kuvattu tässä sanallisesti. Natura 2000 Suurin läheinen Natura-alue on Onkisalo-Herajaanselän alue (FI0900077), johon liittyy myös suunnittelualueiden länsipuolen maa-alueilla sijaitsevat Natura-alueen osat. Suunnittelualueiden eteläpuolella, lähimmillään 3 km etäisyydellä sijaitsee Juustinmäen alue (FI0500128), joka on hyvin kivinen, monin paikoin kostea metsäalue, jossa on kallioisia mäkiä ja niiden välisiä murroslaaksoja. Kallioilla valtapuuna on mänty ja kosteissa notkelmissa lehtipuut. Alueella on kohtalaisen paljon järeätä koivua ja haapaa, myös lahopuuta on runsaasti. Alueella tavataan harvinaisia jäkäliä ja kääpiä. Alueen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojeluohjelmat Päijänteen keskiosa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan ja sijaitsee lähimmilläänkin yli neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta. FinIBA Päijänteen alue on määritetty kansallisesti arvokkaaksi linnustoalueeksi, johon kuuluu käytännössä koko Päijänteen vesistö. Alue sijaitsee lähimmillään yli kolmen kilometrin päässä suunnittelualueista. Juustinmäki suunnittelualueen eteläpuolella on myös määritelty kansallisesti arvokkaaksi linnustoalueeksi. Etäisyys linnuntietä lähimmillään 3 km. Se on pinta-alaltaan 0,3 km 2 suuruinen alue ja rajaus on yhtenäinen Natura-alueen (ks. yllä) kanssa. Alue kuuluu myös uhanalaisen lajin suojelusuunnitelmaan. Yksityiset suojelualueet Yllä esitettyjen suojeluohjelmien alueisiin liittyy useita pienialaisia yksityisiä suojelualueita. Nämä ovat pienialaisia ja sirpaleisia ja suunnattu lähinnä suojelemaan suojeluohjelmien alueiden kriteereinä olevia luontoarvoja.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 11 Kuva 3-6 Luonnonsuojeluohjelmien alueet 3.4.2 Luonnon yleiskuvaus Luonnonoloiltaan seudun arvokkaimmat kohteet muodostavat perinnemaisema-alueiden perinneluontotyypit eli biotoopit. Suunnittelualueet sijaitsevat kuitenkin metsätalousvaltaisella alueella, eikä niillä havaittu merkkejä esimerkiksi vanhan metsälaidunnuksen aiheuttamasta lajistosta tai tähän viittaavista puuston rakenteellisista piirteistä. Suunnittelualue todettiin maastokäyntien yhteydessä luonnonoloiltaan tavanomaiseksi ja metsätalousvaltaiseksi (Kuva 3-7). Kinkkulanmäen puusto on varttunutta, mutta melko avointa tasaikäistä kuusikkoa ja länsilaidan rinteestä havaittiin ruohokorpilaikku. Maastokäynnin tulokset luonnon osalta on raportoitu tarkemmin erillisraportissa (Liite 4).
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 12 Kuva 3-7 Suunnittelualueen luontoa 4. TUULIVOIMALOIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Maankäyttö ja elinkeinot 4.2 Melu Tuulivoimaloiden toteuttaminen edellyttää alueiden kaavoittamista tuulivoimalle. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimaloiden läheisyydessä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse ko. rakennuksia tai kaavamerkintöjä. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän raportti Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELYkeskusten alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Tässä selvityksessä esitetyt melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 melulaskentamallia käyttäen. Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu äänitaso) on esitetty kuvassakuva 4-1 sekä tarkemmin erillisselvityksessä (Liite 1). Melukuvassa olevat vyöhykkeet on laskettu maaperän vai-
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 13 kutuskertoimella G=0, joka yliarvioi melutasoja Kinkkulanmäen pohjoispuolella. Tästä syystä melukuvaan on merkitty myös mallinnusohjeistuksen mukaisella (maaston korkeuserot alle 40 m) maaperänvaikutuskertoimella G=0,4 lasketut melutasot kyseisillä suunnilla. Melukuvassa on esitetty mallinnustulokset ilman mitään mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Mallinnuksen mukaan 40-45 db:n meluvyöhykkeelle ei jää asutusta tai yksittäisiä loma-asuntoja. Loma-asuntoalueita ei jää 35 db ylittävälle meluvyöhykkeelle. Kuva 4-1 4.3 Välke Melualueet Tuulivoimalan välkevaikutus muodostuu auringon paistaessa tietyssä kulmassa tuulivoimalan läpi, jolloin muodostuu valon ja varjon vaihtelua, joka saattaa ulottua jopa 1-3 kilometrin päähän tuulivoimalasta. Välkevaikutus riippuu huomattavasti sääoloista ja sitä havaitaan vain aurinkoisi-
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 14 na päivinä ja tiettyyn vuorokaudenaikaan. Tarpeen vaatiessa vaikutusten lieventämiseksi tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään kriittiseen vuorokaudenaikaan. Suomessa ei ole ohjearvoja välkkeelle altistumiseen, kuten esimerkiksi Tanskassa, jossa raja-arvo on 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa Real Case -tilanteessa. (YM 2012) Suunnitelman mukainen tuulivoimarakentaminen ei tämän selvityksen mukaan aiheuta merkittävää välkevaikutusta asutukselle ja yksikään asuintalo tai loma-asunto ei altistu yli 8 tunnin vuosittaiselle välkkeelle (Kuva 4-2). Mallinnuksen tarkemmat menetelmät ja tulokset on esitetty erillisselvityksessä (Liite 2).
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 15 Kuva 4-2 Välkemallinnus
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 16 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Alueen runsas metsäala vähentää voimaloiden näkyvyyttä. Näkyvyysanalyysissa havaitaan että tuulivoimalat näkyvät parhaiten suunnittelualueen läheisyydessä pienemmille järville sekä kauemmas Päijänteelle. Tuulivoimalat muodostavat maisemaan uudet, siitä erottuvat rakenteet. Yleistäen voidaan todeta, että tuulivoimala voi merkittävästi hallita maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15 20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa valaistusoloissa noin 20 30 kilometrin päähän. Alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, kulttuuriympäristöön tulee uusi ajallinen kerrostuma, kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi alueen maisemakuvaa. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. Sitä ennen niillä voi olla alueen nykyisiä ajallisia kerroksia latistava vaikutus. Hartolan tuulivoimalat on arvioitu näkemäalueanalyysin perusteella näkyvän laajasti suunnittelualuetta ympäröiviltä vesialueilta. Muuten varsin metsäisessä ympäristössä näkemäalueita on vähän. Lähivaikutusalueella alle 3 kilometrin säteellä voimalat näkyvät etenkin Tohtaanjärvelle, Purnujärvelle ja Vuorenkylän pohjoisosan kulttuurimaiseman peltoaukeille (Kuva 4-4). Kauempana, 3-6 kilometrin etäisyydellä, näkymiä syntyy etenkin lännen puolelle Pilkanselän Onkisaloon ja Luhankasaareen, missä ei kuitenkaan sijaitse ihmisasutusta. Kaukomaisemassa, yli 6 km etäisyydellä, näkymiä syntyy etenkin Puttolanselän koillisrannalle Pappisen maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Kuva 4-5), voimalat voivat näkyä paikoin myös valtakunnallisesti arvokkaalle Tammijärven pohjukan asutukselle, vaikutusten voimakkuus jää täällä kuitenkin vähäiseksi. Muita kaukomaiseman näkymäalueita syntyy mm. suurimmille selkävesille, kuten Rautaveden Akonselälle. Lisäksi voimalat voivat olla paikoin havaittavissa myös Joutsan keskustan alueelta sekä Hartolan pohjoisosan asutusalueelta.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 17 Kuva 4-3 Tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi ja havainnekuvien kuvauspisteet.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 18 Kuva 4-4 Havainnekuva Kinkkkulan peltoaukeilta kohti voimaloita nro 1 ja 2. Etäisyyttä voimaloille noin 1 kilometri. Kuva 4-5 Havainnekuva Puttolanselän koillisrannalta kohti voimaloita nro 1 ja 2. Etäisyyttä voimaloille noin 7 kilometriä.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 19 4.5 Luonnonolot Hankealueen luonto on kasvillisuudeltaan metsätalousvaltaista varttunutta, tehokkaasti harvennettua kuusikkoa, jolla kulkevan tien reunoilla pienempää puustoa. Alueelta havaittiin pienialainen lehtokorpilaikku, joka on metsälain 10 mukaan arvokas elinympäristö sekä hyvin pienialainen kostea saranevalaikku alueen eteläosasta. Alueelta havaittiin hirven jätökset sekä kaksi direktiivilintulajia metso ja pyy. Molemmista on yksi havainto, joten alueen populaatio ei tämän selvityksen perusteella ole huomattavan tiheä. Lajien pesinnästä alueella ei ole tietoa selvitysajankohdasta johtuen. Hankealueen pienuuden ja laajat ympäröivät metsäalat huomioiden hankkeella ei ole todennäköisesti huomattavaa vaikutusta näiden lajien populaatioihin tuulivoimaloiden toiminnan aikana. Alue sijaitsee myös lähellä tietä ja asutusta, mitä metson tiedetään karttavan. Kuva 4-6 Alueella maastokäynnin yhteydessä havaitut luontokohteet Hankkeella ei ole heikentäviä vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin tai luontotyyppeihin, jos rakentamisalueita ei sijoiteta alueella sijaitsevan ruohokorven kohdalle. Suunnitelma ei heikennä lajiston säilymistä tai luonnon monimuotoisuutta merkittävällä tavalla. Uusiutuvien energiamuotojen käytön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä, mikä puolestaan mahdollistaa ilmastovyöhykkeille tyypillisten lajien säilymisen nykyisillä elinalueillaan. Luonnonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin kuuluvat kohteet sijaitsevat lähimmilläänkin useiden kilometrien päässä suunnittelualueesta.
HARTOLAN KINKKULANMÄEN YMPÄRISTÖSELVITYS 20 4.6 Yhteisvaikutukset Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee toinen tuulivoimahanke. Tämä Purnuvuoren hanke sijaitse Vuorenkyläntien toisella puolella, noin 2 km tästä hankkeesta etelään. Lähekkäin sijaitsevat tuulivoimahankkeet voivat joissakin tapauksissa muodostaa yhteisvaikutuksia muun muassa melun, välkkeen ja maisemavaikutusten osalta. Tämän hankkeen osalta ei muodostu yhteisvaikutuksia välkkeen osalta Purnuvuorelle suunniteltujen tuulivoimalaitosten kanssa. Eri hankkeiden välkkeen esiintymisalueet ovat niin erillään toisistaan ja niiden välkkeen ja vaikutusalueet kohdistuvat pääosin eri suunnille, joten näillä hankkeilla ei ole välkkeen osalta merkittäviä yhteisvaikutuksia. Melun osalta yhteisvaikutuksia ei muodostu, koska hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, eivätkä muodosta yhtenäisiä melualueita. Maisemavaikutusten osalta Purnuvuorelle suunniteltu voimala tulee aiheuttamaan paikoin yhteisvaikutuksia varsinkin Vuorenkylän peltoaukeille, jossa näkymiä voimaloille tulee avautumaan eri ilmansuuntiin. Kaukomaisemassa Purnuvuorelle suunnitellun voimalan vaikutukset tulevat olemaan vähäisemmät, voimaloiden muodostaessa suhteellisen yhtenäisen ja kompaktin ryhmän. Luontovaikutusten ja virkistyskäytön osalta vaikutukset ovat vähäisiä, kuten molempien hankkeiden osalta on arvioitu, koska rakentamisalueet ovat niin pieniä ja sijoittuvat näiltä osin vähäarvoisille alueille. LÄHTEET Hovi A. (2000) Päijät-Hämeen perinnemaisemat. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinna. Alueelliset ympäristöjulkaisut 190: 130 s. Mussaari M., Koskinen M. ja Horppila-Jämsä L. (2005) Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. Keski- Suomen ympäristökeskus 32 s. Wager H. (2006) Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 121 s.
1-1 LIITE 1 MELUSELVITYS
0-2 LIITE 2 VÄLKESELVITYS
3-3 LIITE 3 HAVAINNEKUVAT
4-4 LIITE 4 KASVILLISUUS- JA LEPAKKOSELVITYS
4-5