2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 7 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 9

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 7 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 9 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 9 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 9 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 10 4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 11 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 11 Julkaisutoiminta 12 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 13 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta 13 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 14 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 14 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 15 Tutkimusprojektit 15 Julkaisuvaihto 15 Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana 15 4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 16 Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus 16 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 17 Tietohallinto 17 Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus 18 Muut tukipalvelut 18 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 20 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET 20 5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA 20 5.3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET 20 6 TALOUSSUUNNITELMA 22 3

1 JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 :ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetusministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää meno- ja tulolaskelmat, jotka ovat pohjana tuleville kehyspäätöksille. Laskelmat esitetään vuoden 2010 talousarvion hintatasossa. Menolaskelmaan sisältyy peruslaskelma, jonka osalta suunnittelukauden kehyksissä on huomioitu valtion tuottavuushanke. Valtioneuvoston kehyspäätös merkitsisi kehyksen supistamista yhteensä 460 000 eurolla vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2011. Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista. Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle lisähaasteita. 4

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseoilla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävimpiä kysymyksiä on valtionhallinnossa toimeenpantava tuottavuushanke. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseon osalta tuottavuushanke edellyttäisi vuosina 2007-2011 kaikkiaan 21 henkilötyövuoden lakkauttamista. Valtionhallinnon tulevaisuuden suuntalinjauksena näyttää yhä eneneväs- 5

sä määrin olevan keskitetyn ohjauksen ja yhtenäistämisen lisääminen. Valtion taidemuseo varautuu tuottavuushankkeen jatkumiseen vuosina 2012 2015 mahdollisesti kuuden henkilötyövuoden osalta. Valtion budjettirahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja muun tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin aineistojen käytön mahdollisuudet. Aiheistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon ns. hiljaista tietoa ja kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva tuottavuushankkeeseen liittyvä virkojen vähentämisvelvoite korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. 6

3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Toiminta-ajatus Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Arvot kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo Visio Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Strategiset painopisteet Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resurssointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. 7

Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Tuottavuus- ja palvelukeskushankkeisiin liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 8

4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa 2010 2015. Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien 1995 2007 aikana samansuuruisena. Vuodesta 2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %) kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi. Taidekokoelmien dokumentoinnissa keskitytään ennen kaikkea kulttuuriomaisuuden digitointiin ja pitkäaikaissäilytystä koskevien ratkaisujen kehittämiseen opetusministeriön tukeman Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen puitteissa. Sisällöllisenä painopisteenä ovat taiteilijoiden luonnoskirjat, lasinegatiivit ja Suomen kuvataiteen bibliografiahanke. Kulttuuriomaisuuden digitoinnin prioriteetit on määritelty Valtion taidemuseon digitointistrategiassa 2010. Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan. Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin ja taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella sekä vuosittain vaihtuvien kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden sekä lainapyyntöjen mukaan. Suunnittelukaudella korostuvat Ateneumin taidemuseon veistosten kunnostusohjelma, nykytaiteen ennaltaehkäisevä konservointi, luonnoskirjojen ja valokuvateosten konservointi sekä eurooppalaisen vanhan taiteen kokoelmateosten konservointiprojektit. Varsinaisen ja ennaltaehkäisevän konservoinnin lisäksi painopisteinä ovat menetelmien ja materiaaliteknisen tutkimuksen kehittäminen. Laitekannan ylläpito ja kehittäminen on välttämätöntä hyvien ja luotettavien tulosten saavuttamiseksi. Suunnittelukaudella toteutetaan niin ikään taidekokoelmien kymmenvuotisinventaario. 9

Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Valtion taidemuseon kirjaston, kuva-arkiston ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kartuttamisen ohella pääpaino suunnittelukaudella on ns. katoavan taiteen ilmiöiden dokumentoinnissa ja taiteilijahaastatteluissa. Toiminnan painopisteitä suunnittelukaudella ovat digitoinnin vahvistaminen, tietojärjestelmien ja digitaalisen aineiston säilyttämisen kehittäminen sekä kuvataiteen tietovarantoja koskevan, taidetta ja sen ilmiöitä kontekstualisoivan kulttuuriperinnön saatavuuden edistäminen. Aineistojen saatavuutta vahvistetaan verkkoon tuotetuilla, arkistoaineistoja valottavilla arkistopedagogisilla kokonaisuuksilla, lisäämällä sähköisiä tietopalveluja ja kehittämällä yhteistyötä webpohjaista digitaalisten kuvien myyntiä harjoittavien tahojen kanssa. Lisäksi kuvataiteen arkistointia ja dokumentointia koskevaa valtakunnallista työnjakoa selkiytetään maan aluetaidemuseoverkoston kanssa. Valtion taidemuseon kirjasto edistää kuvataidetta koskevan tiedon saavutettavuutta ja aineistojensa verkkokäyttöisyyttä tuottamalla Suomen kuvataiteen bibliografian sekä painottamalla harvinaisten pienpainatteiden ja leikekirjojen hakemistojen digitointia. Taidehistoriallisia asiakirjaarkistoja koskeva Karkki-arkistotietokanta pyritään saamaan myös muiden taidemuseoiden käyttöön. Media-arkisto keskittyy resurssien salliessa laajentuneen kuvataiteen kentän erilaisten tallenteiden ja uusien teosmuotojen arkistoimiseen ja audiovisuaalisen arkistotoiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen ja kasvattamiseen. Media-arkisto pyritään vakiinnuttamaan perustoiminnaksi kehysehdotuksessa esitetyn resurssin turvin. Kuvapalvelun tavoitteena on toteuttaa Valtion taidemuseon taideteoskuvien digitaalisen verkkokaupan käytännön suunnittelutyö osana Valtion taidemuseon verkkoportaalin uudistusta. Digitaalisen kuvakaupan toteuttaminen vaatii henkilötyöresurssien lisäksi taloudellisia ja teknisiä resursseja sekä tekijänoikeudesta sopimisia niiden taiteilijoiden osalta, joiden tekijänoikeus on voimassa. Visiona on, että myös muiden Muusa-museoiden kuvakaupan järjestäminen voitaisiin hoitaa keskitetysti Valtion taidemuseon tuottaman maksullisen palvelun kautta. LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen 20 000 20 000 20 000 20 000 verkossa (tekijänoikeusmaksut) Media-arkisto 60 000 60 000 60 000 60 000 Yhteensä 80 000 80 000 80 000 80 000 Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut. Media-arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta. 10

4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään. - Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) ja useamman pienempi muotoisen näyttelyn kokonaisuudesta. Lisäksi museossa nähdään ulkopuolisten kuraattoreiden ja tutkijoiden sekä nykytaiteilijoiden kommentteja kokoelmiin. Valokuvaa esitetään säännöllisesti kotimaisten ja kansainvälisten klassikkonäyttelyiden muodossa. Vuoden 2011 ohjelmassa on Naturalismi ja Lapin taika. Vuoden 2012 päänäyttelyiksi on suunniteltu Carl Larsson ja Helene Schjerfbeck. - Nykytaiteen museo Kiasmassa toteutetaan 4-5 suurta vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Kiasman kokoelmista tuotetaan vuosittain vaihtuva, temaattinen kokoelmanäyttely. Suunnittelukauden tärkein painopiste kokoelma- ja näyttelytoiminnassa on vuoden 2011 keväällä järjestettävä ARS 11-näyttely, joka suuntautuu afrikkalaiseen nykytaiteeseen. ARS-konseptin 50. juhlavuoden kunniaksi Kiasma luo ARSin kattoteeman puitteissa valtakunnallisen satelliittiverkoston, jossa mukana on paitsi muita suomalaisia museoita ja näyttelyjärjestäjiä myös kulttuurikaupungit 2011 Turku ja Tallinna. ARS11-juhlahanke edellyttää Kiasmalta erityistä panostusta ja lisärahoituksen hankintaa niin yksityissektorilta kuin valtion budjetistakin. - Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vanhojen eurooppalaisten mestarien kokoelmasta vuosittain yhdestä kahteen näyttelyä. Sinebrychoffin taidemuseossa vuosi 2011 aloitetaan erikoisnäyttelyllä Espanjalaiset asetelmat. Saman vuoden kesällä esitellään Matti Waskilammen grafiikankokoelma ja sekä syksyllä Eliel Aspelin-Haapkylän kokoelmaa. Vuoden 2012 näyttelyteemoina ovat Rembrandt ja Düsseldorfin kävijät. Vuonna 2013 ohjelmistoon on suunniteltu Watteau sekä Keräilijät-näyttelysarjaan näyttely Hjalmar Linderin kokoelmasta. - Kuvataiteen keskusarkisto toteuttaa erikoisnäyttelyitä ensisijaisesti Ateneumin kokoelmanäyttelyiden yhteydessä. Suunnittelukaudella järjestetään fokusnäyttely Ilona Harimasta (2011) ja Torsten Wasastjernasta (2013). Myös konservointilaitoksen tuottamia näyttelyitä taiteilijoiden tekniikoista, konservointitutkimuksista tai muista kiinnostavista aihepiireistä pyritään esittelemään kokoelmanäyttelyiden yhteydessä. Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia, joissa Ateneumsalin ja Kiasma-teatterin vastuu on keskeinen. Näyttelyiden yhteydessä tuotetaan näyttelyn tee- 11

maa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat. Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys. Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palvelu-henkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet, joita seurataan kävijätutkimuksin. Julkaisutoiminta Kustantajana Valtion taidemuseo on merkittävässä asemassa kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottaminen, joka tavoittaa vain rajoitetun asiantuntijajoukon. Suunnittelukaudella valmistellaan kestävämpiä toimintamalleja julkaisutoiminnan organisoimiseksi ja määritellään julkaisupolitiikan suuntaviivat myös yhteistyökumppanuuksien osalta. Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan, kokoelmiin sekä Sinebrychoffin taidemuseon osalta interiöörimuseoon. - Ateneumin taidemuseo julkaisee näyttelyiden yhteydessä 1-2 näyttelyjulkaisua vuodessa. Seuraavat julkaisut ovat suunnitteilla: Lapin taika (2011), Helene Schjerfbeck (2012) ja Revivals Suomi (2012). Seuraavien näyttely-yhteistyöhankkeiden yhteydessä ilmestyy julkaisu: naturalismi (2011) ja Carl Larsson (2012). Vuonna 2007 ilmestyneestä Ateneumin kokoelmaoppaasta tehdään kieliversiot venäjän, japanin ja ranskan kielillä. - Kiasmassa toteutetaan ARS 2011 laaja näyttelyjulkaisu. Lisäksi toteutetaan näyttelyitä tukevia näyttelyluetteloita. - Sinebrychoffin taidemuseossa aloitetaan suunnittelukaudella museon verkkojulkaisun tekeminen, joka sisältää maalaukset, grafiikka-kokoelman, hopea- ja posliinikokoelmat sekä huonekalut ja ikonit. Kuvataiteen keskusarkiston julkaisusarjassa ilmestyy vuosittain arkiston omiin kokoelmiin, dokumentointiprojekteihin ja tutkimushankkeisiin liittyviä teoksia. Lisäksi osallistutaan museoiden näyttelyjulkaisujen toteuttamiseen esimerkkinä Helene Schjerfbeckin näyttelyyn tuotettava expografia ja bibliografia. Vuonna 2011 julkaistaan ARS-näyttelyiden historiaan liittyvä artikkelikokoelma, Soili Sinisalon tutkimus taiteilija G.W. Finnbergistä sekä arkiston www-sivuilla julkaistaan kokonaisuus taidemuseoiden museopedagogiikasta. Vuonna 2013 tehdään julkaisu taiteilija Torsten Wasastjernasta. Konservointilaitos pyrkii muutaman vuoden välein toteuttamaan joko museoiden näyttelyihin liittyen tai itsenäisenä näyttelyinä konservointia ja taiteen teknisen tutkimuksen tuloksia esitteleviä kokonaisuuksia. Konservointilaitoksen seuraavaa julkaisua suunnitellaan vuodelle 2011. Kehyksen julkaisusarjassa keskitytään museoammatillisen tiedon syventämiseen, vaikuttavuuden tutkimukseen sekä yleisölähtöistä museotyötä tukevan teoreettisen aineiston julkaisemiseen. Yleisöjen tutkimusta käsittelevä käsikirja ilmestyy 2012 ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuutta käsittelevä julkaisu valmistuu vuosien 2013 14 aikana. 12

Tieto- ja asiantuntijapalvelut Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan. Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyvää tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa. Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja. Tietopalvelun osia siirtyy aikaisempaa enemmän verkkoon, kun Kirjavan lisäksi muita tietokantoja kuten av-tietokanta ja taidehistoriallisten asiakirjaarkistojen Karkki-tietokanta siirretään keskusarkiston www-sivuille. Lisäksi uudistetaan leikearkistopalvelu. Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu. LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen Naturalismi ja Lapin taika/ateneum Helene Schjerfbeck/Ateneum Suurnäyttely 2013/Ateneum Van Gogh/Ateneum ARS 11/Kiasma Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen (mm. ääniopas, www-sivut) 21 600 80 000 61 600 80 000 67 000 80 000 67 000 600 000 42 000 43 000 44 000 45 000 Yhteensä 743 600 184 600 191 000 112 000 Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. 13

Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten wwwsivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja. 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Suunnittelukaudella painotetaan yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä, kokoelmahallintaa ja kokoelmien liikkuvuuden edistämistä. Kokoelmahallinnan osalta keskitytään kuvataiteen dokumentoinnin ja arkistoinnin käytäntöihin, poistopolitiikan valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen sekä kuntien taidekokoelmien hallintaan liittyviin kysymyksiin. Kokoelmien liikkuvuuden edistämiseksi toimitaan uusimman kokoelmien liikkuvuutta koskevan tiedon ja taidon välittäjänä sekä Collections Mobility 2.0 hankkeen osajärjestäjänä 2009 2011. Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa vuodessa, ja myös aluetaidemuseotutkijoiden verkostoitumista tuetaan. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005) mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut seuraavan kerran keväällä 2011. Kulttuuria kaikille saavutettavuus- ja monikulttuurisuuspalvelu toimii opetusministeriön erillisrahoituksella. Palvelu toimii tasa-arvoisten ja saavutettavien kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden puolesta, verkottuu uudella, laajennetulla pohjalla sekä jatkaa monialaisia kehittämishankkeita yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen osaamisverkoston kanssa. Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä. 14

Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuuriin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia. Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella kokonaisvaltaisemmaksi mm. tekemällä pitkäkestoisia yhteistyösopimuksia, jolloin yhteistyötä ja kumppanuutta voidaan syventää ja hyödyntää monipuolisemmin. Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa. Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kollegiaalisissa kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi. Tutkimusprojektit Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti. Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä. 15

4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö VTM:n viestinnän monikanavaisuutta, sisäistä työnjakoa ja koordinaatiota selkeytetään ja kehitetään. Viestinnän ja markkinoinnin rajapintaa vahvistetaan. Sisäistä viestintää vahvistetaan osana työtyytyväisyyden edistämistä. Verkkoviestintästrategia päivitetään. Ulkoisen viestinnän kehittämisen painopiste on verkkosaavutettavuuden parantamisessa ja pääkaupunkiseudun kuvataideviestintäverkoston luomisessa. VTM-tason markkinointi koordinoi, tukee ja kehittää laitoksen markkinointivalmiuksia yhdessä museoiden kanssa. Markkinoinnin toimenpiteillä kehitetään museoiden yleisösuhdetta sekä määrällisesti että laadullisesti. Suunnittelukaudella painotetaan museoiden asiakashallintaa sekä siihen liittyviä kehitysprojekteja ja markkinoinnillisia toimenpiteitä. VTM-markkinointi kehittää ja koordinoi verkkokauppaa ja myyntituotteita tavoitteena tulorahoituksen kasvattaminen sekä selvittää museokauppojen toiminnan tulevaisuutta. Sen osana kehitetään myös vaihto-omaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja. Yksiköiden viestintä ja markkinointi Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja. - Ateneumin taidemuseon toiminnassa kehitetään verkkoviestintää ja jatketaan pitkäaikaisten sponsorisuhteiden ja muun varainhankinnan kehittämistä. Sektori rakentaa Ateneumbrändiä ja osallistuu onnistuneen museokäynnin toteuttamiseen erilaisin markkinointiviestinnän keinoin. - Nykytaiteen museo Kiasmassa kehitetään erityisesti verkkopalveluita. Lisäksi kehitetään markkinointiviestinnän interaktiivisuutta, laajennetaan Kiasman verkkoulottuvuutta myös museon kotisivujen ulkopuolelle. Kiasman markkinointistrategian mukaisesti markkinoinnissa keskitytään myynnin edistämiseen ja kokonaisbrändin hallintaan. Markkinoinnin, yritysyhteistyön ja sidosryhmätoiminnan kautta luodaan edellytyksiä omarahoitusosuuden kasvattamiselle ja uusien rahoitusmuotojen kehittämiselle. - Sinebrychoffin taidemuseon viestintä- ja markkinointitoimien tulevien vuosien suurempia haasteita on uusien yleisöjen saavuttaminen. Uutta kasvua haetaan 30 40 vuotiaiden, nuorten aikuisten ja koululaisten joukosta. Museon markkinointiviestintä suunnataan erityisesti näille kohderyhmille. 16

- Kuvataiteen keskusarkisto vahvistaa tietoaineistojen ja hakuohjelmien verkkosaatavuutta, esimerkkeinä Karkki-arkistotietokanta ja Suomen kuvataiteen bibliografia. Yleisötutkimus Museoiden yleisösuhteen kehittämisen tueksi laaditaan määräajoin yleisötutkimuksia, joilla kartoitetaan yleisön määriä, taustoja ja tarpeita sekä asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksista saatu tieto yhdistetään entistä kokonaisvaltaisemmin museoiden toimintastrategioihin ja toiminnan arviointeihin. Syventävät yleisötutkimukset tuovat tilastollisten tutkimusten rinnalle laadullisia ja syventäviä kysymyksenasetteluja ja tarjoavat monimetodisen tutkimuksellisen näkökulman erilaisten yleisöjen taidemuseotoimintaan kohdistamiin tarpeisiin ja odotuksiin. Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Suunnittelukauden alkupuolella henkilöstöstrategiaa ja sitä tukeva toimenpideohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan käytön vakiinnuttua. Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan. Henkilöstöhallinnossa tullaan suunnittelukaudella toteuttamaan seuranta- ja kehittämistoimenpiteitä liittyen yhteistyöhön palvelukeskuksen ja toimintayksiköiden kanssa. Tahti- ja Helijärjestelmän käyttöä laajennetaan toimintayksiköihin ja henkilöstöön liittyvää raportointia kehitetään. Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Tietohallinto Tietohallinnossa tullaan suunnittelukaudella sopeuttamaan toimintaa opetusministeriön hallinnonalan mukaisiin strategisiin linjauksiin. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian ja Valtion taidemuseon oman tietohallintostrategian sisältämien tietohallinnon johtamisen organisointimallien vakiinnuttamisen tarkoituksena on luoda pohja tulevien tietohallinnon hankkeiden priorisoinnille, niihin sitoutumiselle ja joustavalle toteuttamiselle sekä hallinnonalan että viraston tasolla. Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo ja suunnittelukaudella palvelun toimintaa ja prosesseja kehitetään edelleen. Yleisesti tietohallinnon palvelujen tuotannossa pyritään hyödyntämään valtionhallinnon ja hallinnonalan yhteisiä ratkaisuja ja palveluja. 17

Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa on rakennushankkeista toteutusvaiheessa Vermon varaston laajennus ja peruskorjaus, joka palvelee Valtion taidemuseon tarpeita. Kahvilarakennusta suunnitellaan Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on tehty varaus Ateneum-rakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna 2013. Uudet varastotilat otetaan käyttöön, mikäli vuokrarahat sisällytetään Valtion taidemuseon toimintamenoihin. Turvallisuushallinnossa uusi turvallisuusauditointi käynnistetään. Sen on tarkoitus olla kokonaisvaltaisempi kuin vuoden 2004 auditointi. Tarkastelu kohdistuu sisäisen turvallisuuden prosesseihin ja käytäntöihin. Materiaalihallinnossa jatketaan hankintasäännön mukaisen toiminnan kehittämistä ja vakiinnuttamista suunnittelukauden alkupuolella. Hankintoja pyritään keskittämään Hanseliin. Kuljetuspalveluissa jatketaan vuonna 2007 käyttöönotetun vuokrakuljettajapalvelun käyttöä. Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Muut tukipalvelut Asiakirjahallinnossa siirrytään päätearkistokeskeisestä ajattelumallista ennakoivaan ja tavoitteellisempaan kokonaisuuden hallintaan hyödyntämällä uudistetun arkistonmuodostussuunnitelman antamat mahdollisuudet. Henkilökunnan tietoisuutta ja vastuunottoa asiakirjallisen tiedon säilyttämisessä ja tarpeettomaksi käyneen tietoaineiston hävittämisessä terävöitetään opastuksella ja koulutuksella. Suunnittelukaudella otetaan Valtion taidemuseossa käyttöön sähköinen asian (dokumenttien) hallintajärjestelmä. Taloushallinnon painopiste on suunnittelukauden alkuvuosina taidemuseoon jäävien taloushallinnon tehtävien ja prosessien jatkokehittäminen. Sen lisäksi tullaan keskittymään taloushallinnon henkilöstön osaamiseen ja kehittymismyönteisyyteen. Suunnittelukauden jälkipuoliskolla tulee ajankohtaiseksi toteuttaa Valtiokonttorin hankintapäätös yhteisestä taloushallinnon tietojärjestelmästä. Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnan käytännön kehittämistarpeisiin sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä. 18

LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 VTM:n verkkoviestintä 50 000 50 000 50 000 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän 110 000 10 000 10 000 10 000 hankinta (OPM:n hankinta, optiomahdollisuus) Palvelukeskuksen palvelumaksu 100 000 100 000 100 000 100 000 Takaisinmuutto Vermon varastoon 62 000 Yhteensä 272 000 160 000 160 000 160 000 Valtion taidemuseon pitkän tähtäimen tavoitteena on organisoida laitoksen kokonaisviestintä, erityisesti verkkoviestintä ja VTM-tason www-sivut, kaikilta osiltaan valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaisesti. Tämä edellyttää kehysehdotuksen mukaista rahoitusta. (Verrattuna Kehyksen TTS 2010-2013 kehysehdotukseen on verkkoviestinnän lisäresursointi ratkaistu VTM:n sisäisenä htv-siirtona 2010-11 osalta.) Opetusministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä laajentaminen virastoille tulee ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusratkaisun siirtymästä aiheutuu kohonneita määrärahatarpeita (ostomenot-palkkasäästöt). Neuvottelut palvelukeskuksen kanssa palvelumaksuista ovat vasta käynnistymässä. Palvelukeskuksen siirtymän aiheuttamat virkojen lopulliset lakkauttamispäätökset ovat vielä tekemättä. Asian keskeneräisyyden vuoksi esitetty 100 000 euron suuruinen nettovaikutus on vasta arvio, joka voi muuttua tuntuvastikin. Valtion taidemuseon Vermon varastoa laajennetaan ja peruskorjataan vuoden 2010 aikana. Vuoden 2009 aikana varasto on tyhjennetty ja tähän muuttoon sekä tilapäisvarastoinnin aiheuttamiin ylimääräisiin vuokrakustannuksiin on myönnetty 123 000 euroa vuoden 2010 talousarviossa. Takaisinmuutto ajoittuu vuoden 2011 alkupuolelle ja sen on arvioitu maksavan 62 000 euroa. 19

5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat Valtion taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella virkarakenteella pyritään edistämään Valtion taidemuseon strategisia päämääriä. Taidemuseo panostaa osaamisen kehittämiseen ja muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankkeen osalta on laadittu vuonna 2008 muutossuunnitelma, jonka toimenpiteillä tuetaan muutosvaiheen onnistumista ja muutoksesta aiheutuvien uusien toimenkuvien edellyttämää osaamisen kehittämistä. Henkilöstösuunnitelman keskeinen tekijä suunnittelukaudella on tuottavuushanke. Tuottavuushankkeeseen liittyen virkajärjestelyjä on tehty vuodesta 2007 lähtien kuten kuljetuspalveluissa vuokrakuljettajien käyttöönottaminen. Hankkeen ensimmäinen vaihe jatkuu vuoteen 2011 saakka, johon mennessä Valtion taidemuseon on vähennettävä yhteensä 21 htv. Toinen vaihe ajoittuu vuosille 2012-2015. Toisen vaiheen henkilötyövuosien vähentämisvaatimukset selvinnevät vasta keväällä 2010 valtioneuvoston kehyskäsittelyn yhteydessä, minkä vuoksi niiden vaikutusta ei henkilösuunnitelmassa ole vielä voitu ottaa huomioon. Kulttuuriomaisuuden digitointihanke aiheuttaa määräaikaista rekrytointitarvetta ainakin vuoteen 2012 saakka. 5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA Tuottavuushankkeeseen liittyen vuoden 2009 aikana toteutettiin Ateneumissa ja Kiasmassa yhteensä kymmenen henkilötyövuoden vähennys museovalvojien osalta aukioloaikoja supistamalla sekä työjärjestelyin. Palvelukeskukseen siirtyminen loppuvuodesta 2009 tullee aiheuttamaan kahden henkilötyövuoden vähentämisen vuoden 2010 aikana. Loppujen seitsemän henkilötyövuoden vähentäminen toteutetaan yksiköiden henkilötyövuosien käyttöä rajoittamalla vuosina 2010 2011. Valtion taidemuseossa kerättyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että taidemuseon budjettivaroin palkatusta henkilökunnasta siirtyy vuosina 2011 2014 eläkkeelle 27 henkilöä olettaen, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu 65 vuoden iässä. Ateneumin taidemuseosta eläköityy kaksitoista henkilöä ja hallinto- ja palveluyksiköstä kuusi henkilöä. Vuosittaiset eläkkeelle siirtymiset jakautuvat seuraavasti: 2011 kaksi henkilöä, 2012 seitsemän henkilöä, 2013 kymmenen henkilöä ja 2014 kahdeksan henkilöä. 5.3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET Vuonna 2007 on Valtion taidemuseossa tehty ensimmäistä kertaa koko henkilöstöä koskeva osaamiskartoitus. Osaamiskartoitusta on jatkotyöstetty yksikkökohtaisesti koulutustarpeiden osalta. Osaamistyöryhmässä määritellään laaditusta yhteenvedosta tulevat painotukset, joiden 20

toteuttamista edistetään vuosittain vahvistettavalla henkilöstön koulutusohjelmalla. Suunnittelukaudella tulevat painottumaan saavutettavuus- ja monikulttuurisosaamisen vahvistaminen, verkko-osaamisen vahvistaminen, muutosjohtaminen ja muutoksenhallinta sekä teemana kokonaisvaltainen museokokemus. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmien pohjalta on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitaan useita uusia virkoja. Kun tuottavuushankkeen vuoksi ei voi lähteä esittämään virkojen lisäämistä toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tapahtuu menettely niin, että ylijohtaja priorisoi virat ja kohdentaa niitä sitä mukaan kun virkoja vapautuu. Tähän liittyen VTM:ssa on suunniteltu yksi tutkijanvirka VTM:n yhteiseksi Kehys-viraksi, joka tarkoittaa viran kohdentamista määräajaksi yhdessä sovittuun VTM:n kannalta kriittiseen kehittämiskohteeseen. 21

6 TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmassa esitetään Valtion taidemuseon toimintamäärärahat sekä taidemuseon kokoelmien kartuttamisen määrärahat ja kaluston hankintamäärärahat toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle 2011 2014 sekä vertailuksi vuoden 2010 talousarvioesityksen vastaavat määrärahat. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT (momentti 29.80.02, smr 2v) Tuloarviot TULOARVIOT (EUR) 2010 2011 2012 2013 2014 Maksullinen palvelutoiminta - Ateneum 966 300 1 100 400 1 129 900 1 143 400 1 100 800 - Kiasma 586 600 820 000 586 600 586 600 586 600 - Sinebrychoff 156 300 109 000 125 000 101 000 90 200 - Muut yksiköt 475 900 480 900 485 900 490 900 495 900 Maksullinen palvelutoiminta yhteensä 2 185 100 2 510 300 2 327 400 2 321 900 2 273 600 Sponsoritulot 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 Yhteensä 2 685 100 3 010 300 2 827 400 2 821 900 2 773 600 Maksullisen toiminnan tulotavoitetta pyritään kasvattamaan lisäämällä maksullisten kävijöiden osuutta. Vuoden 2010 tuloarvion vertailuluku on tarkentunut talousarvioesityksestä. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden osalta tuloarviot perustuvat vuosien 2010-2014 osalta tiedossa olevien näyttelyiden kävijämääräarvioihin. Nykytaiteen museo Kiasma ei halua rajata liian aikaisessa vaiheessa suunnittelukauden näyttelyhankkeitaan, joten tuloarviot perustuvat vuosittaisiin kokonaiskävijämääräarvioihin. Muiden toimintayksiköiden tulot koostuvat lähinnä kuvataiteen keskusarkiston kuvankäyttökorvauksista, konservointilaitoksen myymistä konservointi- ja asiantuntijapalveluista sekä hallinto- ja palveluyksikön tilavuokrauksesta ja Muusa-palvelun myyntituloista. Vuosien 2010-2014 maksullisen toiminnan tuloarviot perustuvat seuraaviin kävijätavoitteisiin: 2010 2011 2012 2013 2014 Ateneum 214 500 200 000 230 000 222 000 226 000 Kiasma 210 000 260 000 210 000 210 000 210 000 Sinebrychoff 29 500 25 000 25 000 25 000 25 000 Yhteensä 454 000 485 000 465 000 457 000 461 000 Maksullisten ja ilmaisten kävijöiden suhde vaihtelee vuosittain. Suunnittelukauden yritysyhteistyötulojen arvioidaan olevan noin 500 000 euron tasolla. 22