Seppo Rekolainen 31.3.2009 1 FINNISH WATER FORUM - yhdistyksen perustaminen 1. Tausta ja tavoitteet Suomen vesialan yhteistyön ja toiminnan tehostamiseksi on viime aikoina käynnistetty muutamia merkittäviä ohjelmia ja prosesseja. Tällaisia ovat mm. TEKES:in vesiteknologiaa edistävä vesiohjelma, Suomen vesiohjelma, Suomen vesialan kansainvälinen strategia ja sen toteutussuunnitelma ja Osaamiskeskusohjelmat. Kaikille edellä mainituille ohjelmille on yhteistä se, että ne pyrkivät kokoamaan hajanaista vesialaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi, edistämään eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Ohjelmilla on paljon yhteistä kosketuspintaa ja niiden sisällä yhteisiä toimijoita, mutta niiden välinen koordinaatio on puutteellista. Siksi olisi järkevää ja rajallisia resursseja säästävää, että niiden toteuttaminen yhdistettäisiin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tämä on todettu myös UM:n hyväksymän Suomen vesialan kansainvälisen strategian toimintasuunnitelmassa, jossa todetaan mm. seuraavasti: "Strategian toimeenpanon koordinaatio on suunniteltu toteutettavaksi yhteistyössä Suomen vesiohjelman kanssa niin, että kv. vesiryhmä tukee vesiohjelmatyötä. Tähän liittyen tuetaan suomalaisen vesialan yhteistyöverkoston (ns. Finnish Water Partnership) tai vastaavan yhteistyö- ja koordinaatio-organisaation perustamista sekä selkeän vastuutahon ja resurssien määrittelyä sille". Tämän tyyppisiä yhteistyöelimiä on jo useassa Euroopan maassa (esim. Danish Water Forum, Netherlands Water Partnership, German Water Partnership, Swedish Water House) ja niitä ollaan parhaillaan perustamassa useisiin muihin Euroopan maihin. Niiden tavoitteet ovat hyvin samantyyppiset kuin edellä kuvatuilla Suomen vesiohjelmalla ja Suomen vesialan kansainvälisellä strategialla. Niiden toiminnasta saadut kokemukset ovat myös erinomaiset. Suunniteltu suomalainen ratkaisu muistuttaa hyvin läheisesti hollantilaista ja tanskalaista ratkaisumallia. Suomen vesiohjelma on suunniteltu toteutettavaksi siten, että perustetaan yhdistysmuotoinen Finnish Water Forum (FWF). 2. Yhdistyksen perustaminen Yhdistys toteutetaan siten, että vesialan avainministeriöt, sektoritutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, kansalaisjärjestöt sekä vesialalla toimivat yritykset ja heidän edusjärjestönsä perustavat yhteistyöelimen, jota kutsutaan nimellä Finnish Water Forum (FWF). Perustamisen aikataulu: Neuvotteleva kokous: 21.4.2009 klo 14-16 (Helsingissä, ulkoministeriö) Perustava kokous: 27.4.2009 klo 14-17 (Helsingissä, paikka avoin) Ilmoittautumiset kumpaankin kokoukseen 14.4.2009 mennessä osoitteella: Seppo Rekolainen Suomen ympäristökeskus +358-40-5806538 email: seppo.rekolainen@ymparisto.fi
2 2.1 FWF:n missio Finnish Water Forum toimii ovena suomalaisten ja kansainvälisten vesialan toimijoiden välillä välittäen tietoa, yhteyksiä ja apua yhteistyöhön. FWF edistää ja aktivoi Suomessa vesialalla toimivien eri osapuolten yhteistyötä. Erityisesti keskitytään julkisen- ja yksityisen sektorin yhteistyöedellytysten sekä niiden keskinäisten liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseen. Toiminnan avulla saatavan lisäarvon avulla luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet vesiliiketoiminnalle ja suomalaisen vesiosaamisen viennille sekä edistetään suomalaisen vesiosaamisen siirtoa kehitysmaihin tukemalla Suomen hyväksymien vuosituhattavoitteiden saavuttamista. FWF pyrkii vaikuttamaan myös vesialan koulutuksen suuntaamiseen siten, että koulutus vastaa nykyistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. 2.2 FWF:n toiminnan pääasialliset tavoitteet: o Luoda toimivia yhteistyö- ja liiketoimintaverkostoja vesialan julkisen sektorin, liikeyritysten ja instituutioiden välille. o integroida Suomen hajallaan olevaa vesisektoria suuremmiksi toimintayhteisöiksi o varmistaa jäsenistönsä pääsy parhaille vesitietämyksen ja osaamisen lähteille ja siten vahvistaa suomalaisen vesisektorin laatua sekä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla o edustaa jäsenistöään kansainvälisissä vesialan yhteistyöorganisaatioissa o edistää suomalaisen vesiosaamisen näkyvyyttä ja mainetta o kehittää ja edistää suomalaista vesialan liiketoimintaa sekä koti- että ulkomailla o toteuttaa Suomen vesiohjelmaa o tarjota Suomen ulkoasiainministeriölle kansainväliseen vesistrategiaan ja vesiklusteriohjelmaan liittyviä palveluita sekä tukea Suomen hyväksymien veteen liittyvien vuosituhattavoitteiden saavuttamista 2.3. Toiminta-alueet pääpiirteissään Seuraavassa esitetään alustavia suunnitelmia FWF:n toiminta-alueet. 2.3.1 Luo toimivia yhteistyöverkostoja vesialan julkisen sektorin, tutkimuksen, liikeyritysten ja instituutioiden välille. Vesialalla toimivat eri tahot hyvin laajasti ymmärrettynä olisi saatava liittymään FWF:n toimintaan mukaan. Ainakin seuraavat sektorit pitäisi sisällyttää mahdollisimman kattavasti: Vesipalvelujen tuottajat ja konsultit Tutkimus- ja tiedeyhteisöt Valtion hallinto ja kansalaisjärjestöt Vesialan projektit ja prosessit Alan etujärjestöt ja yhdistykset Yrityspuolella tällaisia jo olemassa olevia tietokantoja ja verkosto on ainakin CEWICillä ja aikaisemmin SITRA on kerännyt tietoja vesialan yrityksistä. Sen sijaan näin kattavaa vesialan toimijoiden verkostoa, minkä FWF tulee muodostamaan, ei ole aikaisemmin perustettu. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumilla on jo osittain toimiva verkosto ympäristösektorilta. FWF luo jo olemassa oleviin verkostoihin läheisen yhteistyösuhteen ja käyttää hyödykseen jo aikaisemmin luotuja yhteysverkkoja ja prosesseja.
3 FWF luo ja pitää yllä tietokantaa suomalaisesta vesiosaamisesta (asiantuntijat, yritykset ja tutkimusorganisaatiot). Tietokannan avulla voidaan mm. etsiä partnereita, rakentaa miniklustereita ja yhteistyöverkostoja ja luoda näkemystä vesisektorin vahvuuksista ja heikkouksista. Jäsenistön muodostama vesiklusteri voidaan toiminnallisesti jakaa pienempiin ja kompaktimpiin klusteriryhmiin. Klusteriryhmät luovat toimivan sidoksen tutkimuksen, kehittämisen, politiikan muodostuksen ja päätöksenteon välille. Toiminta voisi keskittyä erityisesti seuraaville osa-alueille: Vesihuolto ja sanitaatio Vesiympäristö Vesi ja yhteiskunta Kehitysmaiden vesiongelmat Ilmastonmuutos ja vesi Valuma-alueiden yhdennetty hallinta FWF toimii siten, että se muodostaa ja ylläpitää internet-pohjaisia kommunikaatio ja tiedonvälitysverkostoja instituutioiden, valtion organisaatioiden, tiedeyhteisöjen ja yksityisen sektorin tai niissä toimivien ihmisten välillä. Tarkoituksena on luoda ja välittää tietämystä, kokemusta ja yhteistyötä. FWF myös avustaa jäsenistön välisten yhteistyöryhmien muodostamisessa sekä käytännön toimissa 2.3.2 Integroida Suomen hajallaan olevaa vesisektoria suuremmiksi toimintayhteisöiksi Käyttäen hyväksi muodostettuja klusteri-ryhmiä FWF yhdistää suomalaisia eri vesialan sektoreilla toimivia asiantuntijoita ja organisaatioita. Klusteri-ryhmät ovat pienehköjä ja hallittavissa olevia yhteistyöverkostoja. Ryhmät keskittyvät toimimaan jollain määritellyllä vesialan sektorilla ja yhdistävät sillä toimivat suomalaiset resurssit. Ryhmän kehittämä tietämys pyritään käyttämään hyväksi myös kansainvälisesti ja se pyritään sitomaan mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisiin prosesseihin. Klusteriryhmät luovat toimivan sidoksen tutkimuksen, kehittämisen, politiikan muodostuksen ja päätöksenteon välille. FWF rohkaisee ja edistää erityisesti julkisen sektorin, tiedeyhteisöjen ja yksityisen sektorin yhteistyön muodostamista. Tällaisen tiiviin yhteistyön kehittyminen on välttämätön edellytys Suomen vesisektorin voimistamisessa, opetuksen ja tutkimuksen suuntaamisessa sekä vesiliiketoiminnan tehostamisessa. Välineinä käytetään kehitettyä internet-pohjaista yhteysverkkoa, yhteisiä temaattisia kokoontumisia sekä tarjouskilpailuja varten muodostettuja konsortioita. FWF:n eräs tärkeimmistä tavoitteista on nimenomaan aktivoida ns. julkisen sektorin asiantuntijareservi osallistumaan nykyistä huomattavasti tehokkaammin sekä vesiliiketoimintaan että erityisesti kehitysyhteistyöhankkeisiin, jotta suomalaista vesiosaamista ja kokemusta voidaan siirtää tehokkaasti kehitysmaihin. 2.3.3 Varmistaa jäsenistönsä pääsy parhaille vesitietämyksen ja osaamisen lähteille ja siten vahvistaa suomalaisen vesisektorin laatua sekä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla
4 Yhteysverkkonsa avulla FWF pitää jäsenistönsä tietoisena vesialalla tapahtuvasta kansallisesta että kansainvälisestä kehityksestä. Toiminta toteutetaan seuraamalla kansainvälistä kehitystä, ostamalla, tilaamalla tai referoimalla tehtyjä vesialan selvityksiä sekä osallistumalla aktiivisesti kansainvälisten vesialan organisaatioiden toimintaan. FWF voi tuottaa jäsenistölleen toimeksiantopohjalta myös vesialan informaatiopalveluja joko itsenäisesti, käyttäen hyväksi klusteriverkkonsa kautta saatavaa asiantuntemusta tai sitten käyttäen hyväksi alihankintaa. Integroitumisellaan kansainvälisiin vesialan organisaatioihin FWF myös välittää niiden kautta saamaansa kohdennettua informaatiota jäsenistölleen. Tärkeä informaation lähde on FWF:n jäsenistö itsessään, koska se voi käyttää FWF:n yhteysverkkoa oman informaationsa levittämiseen muulle jäsenistölle tai kohdennetusti omalle viiteryhmälleen/klusterilleen. 2.3.4 Edustaa jäsenistöään kansainvälisissä vesialan yhteistyöorganisaatioissa FWF edustaa jäsenistöään kansainvälisissä vesialan organisaatiossa. On myös mahdollista, että FWF toimii Suomen edustajana ko. järjestöissä, mutta tähän se tarvitsee vesialalla toimivien ministeriöiden mandaatin. Tällaisia organisaatioita ovat ainakin Global Water Partnership (GWP), European Water Partnership (EWP), The Water and Sanitation Technology Platform (WSSTP), International Water Association (IWA) ja UN-Water. Erityisen tärkeää on luoda hyvin toimivat yhteistyösuhteet jo olemassa oleviin Euroopassa toimiviin kansallisiin vesialan partnership-tyyppisiin järjestöihin kuten German Water Partneship (GWP), Netherlands Water Partnership (NWP), Danish Water Forum (DWF), Swedish Water House, Stockholm International Water Institute (SIWI). Edellä mainittujen yhteistyöorganisaatioiden avulla päästään vaikuttamaan kansainväliseen vesialan kehittämiseen ja erityisesti EU:n vesipolitiikkaan. Niiden kautta kulkee myös valtavasti tietoa vesialan erilaisista liiketoimintamahdollisuuksista ja kehityssuunnista sekä hyviksi havaituista käytänteistä erityisesti kehitysyhteistyöhankkeissa. Niiden omat tiedonkuljettamisverkostot luovat myös erinomaisen mahdollisuuden suomalaista vesiosaamista koskevan tiedon levittämiseen. Järjestöjen avulla Suomen vesialan tunnettuutta voidaan lisätä tehokkaasti ja voidaan myös edesauttaa suomalaisen vesialan "brändäystä". Kansainvälisten järjestöjen toimintaan osallistumalla päästään myös nykyistä tilannetta huomattavasti paremmin vaikuttamaan kansainvälisten vesialan tapahtumien ohjelmiin ja saadaan siten lisätyksi suomalaisen vesialan näkyvyyttä. Esimerkkeinä voidaan mainita vuosittain järjestettävän World Water Week:in ja kerran kolmessa vuodessa järjestettävän World Water Forumin tapahtumat. 2.3.5 Edistää suomalaisen vesiosaamisen näkyvyyttä ja mainetta FWF järjestää ja organisoi osastoja ja "matchmaking" tilaisuuksia kansallisille ja kansainvälisille messuille, joissa suomalaiset vesialan toimijat voivat esitellä osaamistaan, tuotteitaan ja kehittämiään hyviä käytänteitä. Tässä toiminnassa käytetään tehokkaasti hyväksi kansainvälisiin vesialan organisaatioihin luotavia suhteita ja jäsenyyttä niissä. Toimintaa organisoidaan yhteistyössä muiden vienninedistämistahojen (esim. FinPro, FinNodes, FECC) ja brändäystä (esim. CleanTech) tekevien tahojen kanssa. FWF järjestää tai auttaa järjestämään kansallisia ja kansainvälisiä temaattisia tilaisuuksia, joihin kutsutaan huippuasiantuntijoita esitelmöimään alan kehityksestä ja mahdollisuuksista.
5 FWF järjestää tai auttaa jäsenistöään järjestämään vesialaan liittyviä kansainvälisiä tutustumismatkoja Suomeen. FWF luo kansainvälisten kumppaneidensa kautta kanavat levittää informaatiota suomalaisesta vesiosaamisesta ja mahdollisista yhteistyöpartnereista kansainvälisiin vesialan projekteihin ja liiketoimintaan. Se toimii kansainvälisenä ovena suomalaiseen vesisektoriin tarjoten tietoa ja yhteyksiä kansainvälisen vesiliiketoiminnan, tutkimuksen ja kehittämisen kentässä. 2.3.6 Kehittää ja edistää suomalaista vesialan liiketoimintaa sekä koti- että ulkomailla FWF edistää liiketoiminnan mahdollisuuksia ja tarvelähtöistä tuotekehittelyä hallinnoivansa yhteysverkoston välityksellä sekä edistämällä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Välittämällä jäsenistölleen kansainvälisten kontaktien kautta saatua tietoa alalla tapahtuvasta kehityksestä, tulevaisuuden trendeistä ja tarpeista, lainsäädännön kehityksestä, rahoitusmahdollisuuksista, mahdollisista partnereista jne. edistetään käytännössä liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vastaavaa informaatiota Suomesta välitetään kansainväliselle foorumille, mikä puolestaan lisää mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen vesiliiketoimintaan. FWF stimuloi käytännön tason yhteistyötä: o Integroimalla yrityksiä kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimusprojekteihin o Partneroimalla yrityksiä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa o Etsimällä tutkimuspartnereita projekteihin ja tuotekehittelyyn 3. FWF:n toiminnan rahoitus FWF:n toiminnan rahoitus on tarkoitus kattaa pääosin eri rahoittajilta anottavalta hankerahoituksella, eräiden osapuolien sitoumuksilla työpanoksesta sekä pieneltä osin liittymis/jäsenmaksuilla. Hankerahoitusta on anottu UM:ltä, ja tullaan neuvottelujen ja yhdistyksen perustamisen jälkeen anomaan TEKESin vesiohjelmasta. CEWIC on suunnitellut sijoittavansa yhdistyksen toimintaan n. 1 htv/v työpanoksen ja SYKE muutamia htkk per vuosi. On myös mahdollista, että hankerahoitusta anotaan muilta ministeriöiltä.