Tiedonhankintataidot, muotoilu 6.7.2016, 13-16 7.7.2016, 13-16
Kurssin sisältö oman tiedontarpeen käsitteellinen jäsentäminen suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi ja hakustrategiat viittauskäytännöt, viitteidenhallinnan apuvälineet oman tieteenalan tärkeimmät tiedonlähteet lisensoitujen aineistojen etäkäyttö tiedonhankinta kattavasti omasta aiheesta ja prosessin sekä tulosten analysointi hakutuloksen ja tiedonlähteiden arviointi, lähdekritiikki
Tiedonhankintataidot Taito löytää, arvioida ja käyttää informaatiota tehokkaasti. Tietoisuus siitä, miten tietoa tuotetaan, jaetaan ja julkaistaan omalla alalla. Tiedonhankinta on syklinen, analyyttinen prosessi, joka nivoutuu koko tutkimusprosessiin. Kolme työvaihetta: suunnittelu, toteutus, arviointi. -> Valmiudet luoda uutta tietoa.
Tiedonhakuprosessi - työvaiheet 1. Tutkimusongelman määrittely 2. Hakusanojen ja hakutekniikoiden valinta 3. Tiedonlähteiden valinta 4. Tiedonhakujen tekeminen 5. Hakutulosten arvioiminen 6. Tiedonlähteiden paikantaminen 7. Tiedon käyttö ja arviointi 8. Hae vielä
Aiheen / tutkimusongelman määrittely Aihe/tutkimusongelma ja siihen liittyvä tiedontarve tulee ilmaista selkeästi, siinä auttaa tutustuminen aiheeseen paremmin tutkimalla ensin yleisiä tiedonlähteitä (lukeminen aiheen ympäriltä) tutustuminen ohjaajien ja vertaisryhmien (tiedeyhteisö) kanssa aihetta sivuaviin tutkimusongelmiin neuvotteleminen aiheen rajaamisesta työnohjaajan kanssa tutustuminen aihepiiriin liittyvään tutkimukseen
Aiheen / tutkimusongelman määrittely Kysymyksiä itselle.. Mistä aiheesta tarvitsen tietoa? Mihin tarkoitukseen tarvitsen tietoa? Mikä aiheessa on keskeistä? Mistä näkökulmasta lähestyn aihetta? Mitä tiedän aiheesta jo ennalta? Tarvitsenko yleis- vai tieteellistä tietoa? Tarvitsenko kuva-aineistoa? Tarvitsenko uudempaa vai vanhempaa tietoa? Minkä kielistä tietoa tarvitsen?
Hakusanojen valinta Mikä tahansa luonnollisen kielen sana (millä tahansa kielellä) Käytä sanakirjoja ja yleisiä verkossa olevia sanastoja kääntämiseen ja ideointiin (thesaurus.com, NetMot-sanakirjat https://mot.kielikone.fi/mot/aalto/netmot) Alalla käytettävää terminologiaa löydät alan tutkimuskirjallisuudesta
Hakusanojen valinta Käytä hakusanojen valinnassa apuna asiasanastoja - asiasanoilla kuvaillaan kirjan tai artikkelin sisältöä Suomalaisissa tietokannoissa aineisto kuvaillaan YSA:n termeillä - http://finto.fi/ysa/fi/ Ulkomaisissa tietokannoissa käytetään tietokannan tuottajan omia asiasanastoja (Thesaurus / Subject terms / Descriptors)
Miellekartta - käsitekartta Tapa täsmentää ja jäsentää hakuongelmaa. Miellekartta on puumainen verkko, jossa aihe jaetaan osiin ja edelleen pienempiin osiin. Käsitteet ja niiden väliset suhteet löytyvät miellekarttaa paremmin käsitekartan avulla. FreeMind - helppokäyttöinen ja monipuolinen ohjelmisto miellekarttojen laatimiseen freemind.sourceforge.net/wiki/index.php/main_page CmapTools - ohjelmisto on tarkoitettu käsitekarttojen laatimiseen cmap.ihmc.us
Hakusanojen valinta Aiheeseen liittyvien keskeisten käsitteiden, sanojen ja termien valinta on tiedonhakuprosessin tärkein vaihe Pohdi aina ensin, mitkä ovat aiheesi kannalta keskeiset käsitteet Käsitteet = tiedonhaussa käytettäviä hakutermejä Listaa käsitteet ja etsi niille synonyymejä ja vieraskielisiä vastineita hyödyntäen alan tutkimuskirjallisuutta, sanakirjoja, asiasanastoja sekä käsitekarttaa
Hakutekniikat Haun kohdistaminen kenttään. - esim. nimeke, asiasana, julkaisuvuosi ja ISBN-numero Näitä kenttiä voi käyttää myös haun rajaamiseen.
Hakutekniikat Sanahaku Voit käyttää haussa mitä tahansa aihettasi kuvaavia sanoja, niiden synonyymejä ja vieraskielisiä vastineita Käytä katkaisua (tietokannan ohjeen mukaisella merkillä, esim.? * ), jotta sanan eri taivutusmuodot tulevat mukaan esim. sana photograph? -> photography, photographs, photographic jne Haku kohdistuu kaikkiin julkaisun tietoihin (nimeke, asiasanat, tekijä, ym.) -> hakutulos voi olla liian suuri ja epätarkka
Hakutekniikat Asiasanahaku Sanahakua tarkemman tuloksen saat käyttämällä asiasanahakua, jolloin haku kohdistuu vain asiasanakenttään. Kiinnostavan teoksen kuvailutiedoista voit löytää lisää hyviä asiasanoja, joilla voit jatkaa hakua Uudet ilmiöt ja tutkimusalueet tulevat sanastoihin viiveellä Asiasanastoissa ei ole välttämättä kovin spesifejä termejä
Hakutekniikat Hakusanojen yhdistäminen Boolen haku (muista käyttää katkaisumerkkiä) AND-operaattoria käytetään, kun halutaan viitteitä, joissa kaikissa esiintyvät käytetyt hakusanat. Operaattorilla on siten hakutulosta rajaava vaikutus. Esim. lapset AND taidekasvatus
Hakutekniikat OR-operaattoria käytetään, kun halutaan viitteitä, joissa esiintyvät kaikki tai joku käytetyistä hakusanoista. Käytetään silloin, kun hakutermit ovat merkitykseltään lähellä toisiaan tai ovat saman käsitteen erikielisiä vastineita. Tämän operaattorin käyttö lisää hakutulosten määrää. Esim. esiopetus OR alkuopetus
Hakutekniikat NOT-operaattoria käytetään, kun halutaan, että tietty sana ei esiinny hakutuloksessa. Operaattorin käytössä on oltava varovainen, sillä samalla voi sulkea pois paljon käyttökelpoista aineistoa. Esim. taidekasvatus NOT lapset
Tiedonlähteiden tyypit (painettu ja e) Kirjat ja lehdet Av-aineisto Opinnäytteet Raportit ja konferenssijulkaisut Arkistoaineistot Hakuteokset, sanakirjat Patentit ja standardit Internet
Tietokantatyypit Kokoelmatietokannat Viitetietokannat Kokotekstitietokannat Kuvatietokannat Faktatietokannat Kaikki aineistot haettavissa Finna-portaalin kautta https://aalto.finna.fi/
RefWorks viitteidenhallinta WWW-selaimella käytettävä viitteidenhallintaohjelma Rekisteröidy käyttäjäksi ensimmäisellä kerralla Aalto-yliopiston lankaverkkoon kytketyllä työasemalla! RefWorks on linkkinä kirjaston verkkosivuilla (lib.aalto.fi) RefWorks-ohjelmalla voit - koota oman viitetietokannan - tehdä lähdeluettelon Etänä kirjaudu RefWorks-tilillesi osoitteessa: https://libproxy.aalto.fi/login?url=http://www.refworks.com/refworks/ Kirjaudu ensin Aalto-tunnuksillasi ja sitten RefWorks-tunnuksillasi -> näet etänä myös RefWorksiin viemäsi kokotekstiartikkelit Aallon etäkäyttötunnus (Group Code): RWAaltoU (saat sähköpostiisi rekisteröitymisen jälkeen, tarvitaan Write-N-Cite ohjelman etäkäyttöön)
RefWorks 1. Viitteiden siirto Finnasta RefWorksiin: - lisää viitteet suosikkeihin (klikkaa nuppineulaa) sinun täytyy olla kirjautuneena Finnaan - löydät viitteesi (suosikit), kun klikkaat omaa nimeäsi sivun ylälaidassa - merkkaa haluamasi viestit -> klikkaa Vie valitut -> valitse RefWorks ja klikkaa Vie valitut suosikit 2. Viitteiden siirto yksittäisestä tietokannasta RefWorksiin: - merkitse haluamasi viitteet tietokannassa - tallenna viitteet - valitse vienti RefWorksiin (ilmaistaan eri tietokannoissa vaihtelevasti)
Tiedonlähteitä: kirjastojen kokoelmatietokannat ALLI https://alli.linneanet.fi -> käytä Aalto-Finnan kautta Oppimiskeskuksen (Aalto-yliopiston kirjaston) aineisto MELINDA http://linda.linneanet.fi Suomen korkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteistietokanta WorldCat www.worldcat.org/
Opinnäytteet Alli sisältää tiedot ARTSin painetuista opinnäytetöistä (TaiKista 1960- luvulta lähtien) https://alli.linneanet.fi Aaltodoc (koko Aalto-yliopisto) https://aaltodoc.aalto.fi opinnäytetöitä, artikkeleita, konferenssijulkaisuja ja muuta tutkimusaineistoa myös kokotekstinä Theseus https://www.theseus.fi/ ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa Digital Dissertations https://login.libproxy.aalto.fi/login?url=http://search.proquest.com/dissertations elektronisia väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä eri puolilta maailmaa, monitieteinen
Artikkelit ja tietokannat Oman pääaineen keskeiset artikkelit ja tietokannat löytyvät tieteenalaoppaista Muotoilun opas: http://libguides.aalto.fi/muotoilu Kaikki oppaat: http://libguides.aalto.fi/home
Viitetietokannat Sisältävät lehtiartikkeleiden tai kirjojen bibliografiset tiedot (julkaisutiedot) sisältöä kuvailevat asiasanat tiivistelmän Lehti, jossa artikkeli on julkaistu, on etsittävä erikseen SFX-linkin avulla S Voit tarkistaa lehden saatavuuden esim. Allista tai MELINDA-tietokannasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi
E-kirjat Löytyvät myös Alli-tietokannasta Yksittäisiä tietokantoja: Ebrary, Dawsonera, Elsevier e-books jne. (Aalto-yliopiston verkossa) - kirjoja useilta eri kustantajilta, monitieteisiä Google Books http://books.google.com - suuri määrä skannattuja kirjoja Aaltoreader http://web.lib.aalto.fi/fi/aaltoreader/ - löydä oman alasi e-kirjoja Tutustu E-kirjaoppaaseen http://libguides.aalto.fi/e-kirjat
Muut aineistot Material ConneXion WGSN RT-kortistot - tiedot n. 1500 uudesta materiaalista - muodin ja vaatetuksen trendit - SIT Net - sisustustietopalvelu - KH Net - kiinteistöpalvelu - LVI Net - tietopalvelu - RT Net - rakennustietopalvelu - RT-rakennusselostus
E-aineiston etäkäyttö Aalto-yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja voi etäkäyttää Finna-portaalin kautta tai yksittäisen tietokannan linkistä. kirjautuminen henkilökohtaisilla Aalto-tunnuksilla Finna https://aalto.finna.fi/ edata http://web.lib.aalto.fi/fi/edata/ - tietokannat yksittäisinä linkkeinä Etäkäyttöohje: http://libguides.aalto.fi/e-aineistot
Aalto-yliopiston Finna-portaali Aalto-yliopiston Finna-tiedonhakuportaalin (https://aalto.finna.fi/) kautta voit hakea Aalto-yliopiston kirjaston painettuja ja e-aineistoja. Sisäänkirjautuminen mahdollistaa lainojen uusimisen, varausten teon ja sakkojen verkkomaksamisen sekä hakujen tallentamisen. Kansallinen Finna (https://www.finna.fi/) sisältää arkistojen museoiden ja kirjastojen vapaata aineistoa.
Tiedonlähteitä vapaasti verkossa Google Scholar http://scholar.google.com Tieteellisen tiedon hakemiseen erikoistuneeseen hakukoneeseen Google Scholariin on lisätty yhteys Aalto-yliopiston kirjaston sfx-linkityspalveluun. Haettaessa tietoa Google Scholarilla Aallon verkossa (IP-alueella), hakutuloksissa näkyvistä sfx@aalto-linkeistä pääsee suoraan kokotekstiin.
DOI (Digital Object Identifier) Pysyvä tunniste, joka annetaan elektronisille asiakirjoille Viittaa tiettyyn dokumenttiin abstraktisti DOI-hakemisto http://dx.doi.org/ (Nellissä) DOI-tunnisteet ovat muotoa 10.1000/182 10. hakemistokoodi - ilmaisee rekisteröintiauktoriteetin 1000 julkaisijakoodi - ilmaisee dokumentin julkaisijan 182 - dokumentin koodi.
Uutuusseuranta RSS-syöte (Really Simple Syndication) verkkopalvelun tarjoama tiedosto, joka sisältää säännöllisesti päivittyvää sisältöä (esim. uutiset) sisältää ainakin otsikon ja URL-osoitteen RSS-syöte tilataan esim. selaimeen RSS-lukija käy tarkistamassa säännöllisin väliajoin RSS-syötteestä, onko sinne ilmestynyt uutta sisältöä
Uutuusseuranta Alert - vahtipalvelut Tietokantojen Alert-palvelun käyttö vaatii palveluun rekisteröitymisen - uudet viitteet sähköpostiin (esim. puolen vuoden ajan) - määriteltävissä hakuväli (pp,vk,kk)
Hakutuloksen arvioiminen
Hakutuloksen arvioiminen on tavallista, että ensimmäiset haut eivät tuota sopivaa hakutulosta tyypillisiä ongelmia: - saatujen viitteiden määrä on liian suuri - saatujen viitteiden määrä on liian pieni - viitteitä ei saada lainkaan - viitteet eivät liity täsmällisesti aiheeseen
Jos saat tulokseksi liikaa viitteitä - rajaa hakua kielellä tai julkaisuajankohdalla - yhdistä hakusanoja AND-operaattorilla - älä katkaise hakusanoja (> mukaan tulokseen eivät tule kaikki taivutusmuodot ja yhdyssanat) - älä yhdistä hakusanaan sen synonyymeja tai rinnakkaiskäsitteitä OR-operaattorilla - mieti, löytyykö hakusanallesi sopivaa suppeampaa alakäsitettä
Jos saat tulokseksi liian vähän viitteitä - mieti käyttämillesi hakusanoille lisää synonyymeja ja rinnakkaiskäsitteitä ja yhdistä nämä hakusanaasi ORoperaattorilla - etsi hakusanoillesi yläkäsitteitä - käytä vapaatekstihakua (sanahakua) ja hakusanan katkaisua - mieti, teitkö hakusi sopivasta tietokannasta
Jos hakujen tulokset eivät vastaa aihettasi - etsi lisää aihettasi kuvaavia hakusanoja - tee hakuja uusista tietokannoista - käytä hyväksesi tietokantojen omia asiasanastoja (Thesaurus)
Tiedonlähteiden arviointi Lähdekriittisyys tarkoittaa tiedon luotettavuuden, ajantasaisuuden ja alkuperäisyyden arvioimista. Kuinka tunnettu ja luotettava tiedon tuottaja on? Onko tieto puolueellista voitko epäillä tiedontuottajan jättäneen jotain sanomatta tahallisesti tai tahtomattaan? Oletko tutustunut alkuperäiseen lähteeseen vai onko kyseessä toisen käden tieto? Mikä on lähteen julkaisuajankohta ja onko siinä käytetyt lähteet tuoreita?
Tekijänoikeus - sitaatti - opinnäytetyö On luvallista ottaa opinnäytteeseen liittyvä sitaatti mistä tahansa julkistetusta teoksesta Sitaatilla on oltava sisällöllinen yhteys omaan tekstiin: havainnollistaminen, selkeyttäminen, arvosteleminen Hyvän tavan mukaisesti (esim. laajuus) Tekijä ja teoksen nimi on mainittava sitaatin yhteydessä
Tekijänoikeus ohjeita, säädöksiä Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelu http://copyright.aalto.fi/fi/ Kuvasto www.kuvastory.fi > Tekijänoikeus Creative Commons -lisensointi http://creativecommons.fi Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/tekijaenoikeus/?lang=fi
Lähdeviitteet Lähteitä käytetään tutkielmissa joko tukemaan esitettyjä väitteitä tai niiden avulla tuodaan esille näkemyksiä, joita halutaan kritisoida. Lähdeviitteiden tehtävä on osoittaa, mistä tekstissä mainittu tieto on peräisin tai mihin lähteisiin tulkinta perustuu antaa lisätietoa, joka itse tekstissä esitettynä katkaisisi häiritsevästi varsinaisen pääasian helpottaa tekijää tutkimusprosessin aikana pitämään lähteet järjestyksessä ja tarkistettavissa
Referointi ja lainaaminen Lähteitä käytetään tutkimuksessa kahdella tavalla: referoimalla ja lainaamalla. Referoitaessa tiivistetään oman tutkimuksen kannalta olennaiset lähteessä olevat tiedot. Sitaattimerkkejä ei käytetä. Siteeraus tarkoittaa lähdetekstin esittämistä sanasta sanaan. Tekstin sisällä sitaatti on ehdottomasti merkittävä lainausmerkkeihin.
Lähdeviitteet Valitse parhaiten tutkimuksesi luonteeseen ja sisältöön soveltuva lähdeviitteiden merkintätapa tai noudata laitoksesi/pääaineesi antamia ohjeita. Noudata sitä loogisesti koko tekstin läpi. - Nimi-vuosi järjestelmä - Alaviitejärjestelmä (kun viitteet pitkiä, haluat lisätä kommentteja)
Lähdeviitteet tekstissä (1) Nimi-vuosi järjestelmä Viitteet sulkuihin tekstin joukkoon (Lahtinen, R. 2010, 33) Lähdeluettelo tekstin loppuun, aakkosjärjestyksessä ilman numerointia
Lähdeviitteet tekstissä (2) Alaviitejärjestelmä (noottijärjestelmä) Tekstiosaan sijoitetaan lähdeviitteen numero yläviitteeksi. Lähteen tiedot sijoitetaan joko sivun alalaitaan tai tutkimuksen loppuun. Lauseen sisällä oleva viitenumero viittaa sitä edeltävään sanaan tai sanaryhmään. Pilkun jälkeen oleva viitenumero viittaa edeltäviin saman virkkeen lauseisiin. Virkkeen lopussa oleva viitenumero, joka on ennen pistettä, viittaa edeltävään lauseeseen tai lauseisiin. Viitenumero, joka on pisteen jälkeen, viittaa edeltäviin virkkeisiin tai kappaleisiin.
Lähdeluettelon tehtävä Kaikki lähdeviitteissä esiintyneet tutkimukset ja lähteet on esitettävä lähdeluettelossa. - tarkemmat tiedot lähdeviitteessä mainitusta lähteestä - esim. kirjan kirjoittaja, nimi, painopaikka ja -vuosi Lähdeluettelo antaa yleiskäsityksen siitä, mille lähdemateriaalille tutkimus rakentuu. Väitöskirjojen lähdeluettelot toimivat ko. aihepiirin epävirallisina bibliografioina.
Lähdeluettelon rakenne (1) Rakenne tärkeä, jos käytetään alaviitejärjestelmää Lähdeluettelon jaottelu tehdään aina räätälöitynä kullekin tutkimukselle: tutkimuksen problematiikka ja lähteiden määrä ja laatu. Lähdeaineisto (eli alkuperäislähteet) erotetaan tutkimuskirjallisuudesta (toisen käden lähteet).
Lähdeluettelon rakenne (2) - sovellettava Ellei tutkimusaiheesta nouse luontevaa, omaa jaottelua, on olemassa varsinkin opinnäytetöissä käytettyjä malleja: I Painamattomat lähteet II Lähdejulkaisut III Sanoma ja aikakauslehdet IV Tutkimuskirjallisuus V Haastattelut VI Verkkodokumentit
Lähteiden merkitseminen (1) Kirjallisuus Kirjat merkitään lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä kirjoittajan mukaan esim. seuraavasti: kirjoittajan nimi, painovuosi. kirjan nimi, painopaikka/julkaisupaikka. Tarpeen vaatiessa, merkitään myös esim. painos, kääntäjä tai kustantaja. Painos on merkittävä, mikäli samana vuonna on ilmestynyt useampia painoksia ja ne poikkeavat jotenkin toisistaan.
Lähteiden merkitseminen (2) Kirjallisuus Useita erilaisia standardeja. Valittua tapaa on noudatettava johdonmukaisesti. minimitiedot, esim. Höhne, G. DDR-design. Helsinki 2010. Höhne, Günter (2010). DDR-design : itäsaksalaisen suunnittelun helmiä. Helsinki : Minerva.
Lähteiden merkitseminen (3) Artikkeli kokoomateoksessa esim. Uotila, Minna & Koskennurmi-Sivonen, Ritva (2006). Käsityö ja muotoilu - tulevaisuuden luksusta!. Julkaisussa Leena Kaukinen & Miia Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. [Hamina] : Akatiimi, s. 207-224.
Lähteiden merkitseminen (4) Sanoma- ja aikakauslehdet Jos esitetään muun kirjallisuusluettelon joukossa Sukunimi, Etunimi (vuosi). Artikkelin nimi. Julkaisussa Lehden nimi vol., numero, sivut. Jos esitetään lähdeluettelossa omana kokonaisuutenaan esim. Form Function Finland (FFF) 1990-1995.
Lähteiden merkitseminen (5) Elektroniset lähteet Sähköisen lähdeaineiston osalta on lähdeviitteessä ilmaistava, mistä ja millä tavoin aineisto on saatavissa. Dokumentin kirjoittajan oikea nimi on aina pyrittävä selvittämään. Mikäli sähköpostiosoite on ainoa kirjoittajaan viittaava tieto, käytetään sitä nimen tilalla. Mikäli kirjoittajaksi on ilmoitettu vain alias (esimerkiksi webmaster), ilmoitetaan lähteestä vastaavaksi tekijäksi aliaksesta vastaava organisaatio.
Elektroniset lähteet Internet-lähteiden tyyppejä Normaali webbisivu Itsenäinen julkaisu verkossa (esim. tutkimus) Artikkeli verkkojulkaisussa (esim. verkkolehdessä) Artikkeli, joka on peräisin jostain tietokannasta (esim. lehtitietokanta Academic Search Elite)
Lähteiden merkitseminen (6) Perusesimerkki - sovellettava Tekijän Sukunimi, Etunimi (julkaisu-/päivitysvuosi): Dokumentin nimi [dokumentin tyyppi esim. PDF]. Kustantaja, kustantajan Paikkakunta. Painos/Versio. Mahdolliset huomautukset, esim. Saatavissa Art Full Text palvelun kautta. <URL:protokolla://koneen.nimi.tunnus/hakemisto/ polku/perille /dokumentti.tyyppi>. [viitattu/haettu/luettu pp.kk.vvvv].
Lähteiden merkitseminen (7) E-lehtien artikkelit APA Frank, D.H. (1998). Representation and the mind-body problem in Spinoza. The Review of Metaphysics, 51(4), 926-927. Retriewed from http://search.proquest.com/docview/223458716?accountid=27468 Harward Tervo, J 2012, The Problem of Representation, Studies in Art Education, 54, 1, pp. 81-83, Art Full Text (h.w. Wilson), EBSCOhost, viewed 10 January 2014.
Oppimiskeskus lib.aalto.fi Osoite: Otaniementie 9, Espoo avataan ma 31.10.2016 Alli alli.linneanet.fi Oppimiskeskuksen kokoelmatietokanta Aalto-Finna -portaali https://aalto.finna.fi/ Tiedonhakijan oppaat http://libguides.aalto.fi/home
Palvelut ja kokoelmat ajalla 1. - 23.10., kun kirjasto on suljettu Tietokannat, e-lehdet ja e-kirjat (etäkäyttö) http://lib.aalto.fi/ Kysy tietoasiantuntijalta -verkkopalvelu http://web.lib.aalto.fi/fi/kb/ask_librarian/ Tilaa tiedonhaun opastusta, tilaus verkkolomakkeella https://web.lib.aalto.fi/fi/forms/tietoasiantuntija_arabia_fin/ Tiedonhakijan oppaat itsenäisen opiskelun tueksi http://libguides.aalto.fi/home Tiedonhankintataitojen opetus http://lib.aalto.fi/fi/information_skills/arabia/
Palvelut ja kokoelmat ajalla 1. - 23.10., kun kirjasto on suljettu Palautuslaatikko entisellä paikallaan Arabian kampuskirjaston oven ulkopuolella (Hämeentie 135 A, 3. krs.). Palautetut kirjat käsitellään mahdollisimman nopeasti, myöhästymismaksuja ei kerry. Arabian kampuskirjaston painetut aineistot eivät ole käytössä, koska ne on pakattu muuttolaatikoihin ja kokoelmien tiedot siirretään Alli-tietokantaan sulun aikana. Lainat erääntyvät vasta 8.11.
Learning Hub Arabia Avataan ma 24.10.2016 klo 11 Osoite: Hämeentie 135 C, 5. kerros, huoneet 570 ja 571 Avoinna: ma-pe klo 11 17 Palvelut: - aineiston lainaus ja palautus - tietoaineistojen käytön ohjaus ja neuvonta - aineiston varaus- ja noutopalvelu opiskelijoille ja henkilökunnalle (kirjat Oppimiskeskuksen kokoelmista Otaniemestä ja kaukolainat muista kirjastoista)
Learning Hub Arabia Palvelut: - muutama Aalto-työasema (kirjautuminen Aaltotunnuksilla) - skanneri - mustavalkotulostus maksutta Printing Point laitteisiin (lähin laite sijaitsee viereisellä Taiteen laitoksella) - kopiokorttien myynti - henkilökohtainen tiedonhaun ohjaus (1-2 h) (ajanvaraus: http://lib.aalto.fi/fi/services/information_service/#tilaa)
Kiitos! eila.ramo@aalto.fi