nro 4/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 31 SIVLTK 32 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta SIVLTK 33 Vuoden 2011 käyttösuunnitelman muutos kustannuspaikkojen 335, 410, 420 ja 430 osalta SIVLTK 34 SIVLTK 35 SIVLTK 36 SIVLTK 37 SIVLTK 38 SIVLTK 39 Sivistyslautakunnan harkinnanvaraisten avustusten myöntäminen Koulukuljetusperiaatteiden hyväksyminen 1.8.2011 alkaen Sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteet 1.5.2011 alkaen Selvityksen antaminen eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle kanteluasiassa 667/4/11 Lisämääräraha-anomus koskien Sjundeå svenska skolanin laajennusta Kuntalaisaloite koskien Störsvikin urheilukentän perustamista SIVLTK 40 Sivistyslautakunnan talouden toteutuma 1-3/2011 SIVLTK 41 Muut asiat
Sivu 2 Nro 4/2011 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Kunnantalo klo 18.00-19.47 Paasikivi Anna, varapuheenjohtaja (kokouksen puheenjohtaja) Alho Olli, jäsen Backman Heidi, jäsen Calin Elisa, jäsen Halonen Pekka, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Pitkänen Kirsti, varajäsen Savinainen Tuula, jäsen Svanfeldt Stefan, varajäsen (poistui kello 18.13 34, saapui kello 18.14 34). Muut läsnäolevat Nordström Marcus, kunnanhallituksen edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Lilja Juha, vapaa-aikapäällikkö Lindström Catharina, tekninen johtaja Asiat 31-41 Allekirjoitukset Anna Paasikivi puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Heidi Backman pöytäkirjantarkastaja Sivistystoimisto 2.5.2011 Kirsti Pitkänen pöytäkirjantarkastaja Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 SIVLTK 31 Ehdotus: KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Lautakunta päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Heidi Backmanin ja Kirsti Pitkäsen ja - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksessa tekninen johtaja Catharina Lindströmille.
Sivu 4 SIVLTK 32 Oheismateriaali VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - pöytäkirjat ja päätösluettelot ovat oheismateriaalina Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo 16.3.-5.4.2011, 18-28/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo 14.3.-30.3.2011, 6-7/2011 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 10.3.-13.4.2011, 28-55/2011 Johtava rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 11.3.-5.4.2011, 5-8/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 11.3.-6.4.2011, 8-14/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo 18.3.-12.4.2011, 11-16/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo 14.3.2011, 8/2011 Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 SIVLTK 33 Liite 1 Oheismateriaali VUODEN 2011 KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTOS KUSTANNUSPAIKKOJEN 335, 410, 420 JA 430 OSALTA Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2011 kokouksessaan 15.11.2010 90. Määrärahat ovat valtuustoon nähden nettositovia toimielintasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtuustoon nähden sitova on toimielimen toimintakate, eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus. Kunnanvaltuuston antama nettositova määräraha (euroa) sivistyslautakunnalle vuodelle 2011 on seuraava: Talousarvio2011 Toimintatuotot 756 700 Toimintakulut -12 045 086 Sisäiset kulut - 1 495 665 Toimintakate - 11 288 386 (nettositova valtuustoon nähden) on 10.2.2011 8 hyväksynyt vuoden 2011 talousarvion käyttösuunnitelman osaltaan. Käyttösuunnitelmassa varattiin rahaa vapaan sivistystyön tulosalueella avustuksina jaettavaksi seuraavasti: kustannuspaikka 410 kulttuuritoiminta kustannuspaikka 420 liikuntatoiminta kustannuspaikka 430 nuorisotyö 5000 euroa 24 000 euroa 15 000 euroa Sivistystoimiston tuloyksikön osalta avustuksiin varattiin rahaa seuraavasti: kustannuspaikka 335 muu vapaa sivistystyö 36 000 euroa on 10.2.2011 10 päättänyt julistaa sivistyslautakunnan myöntämät vuoden 2011 harkinnanvaraiset avustukset haettavaksi alkaen 21.2.2011 ja päättyen 11.3.2011 kello 15.45. Avustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 25 kappaletta. Vapaa-aikapäällikkö on valmistellut sivistyslautakunnalle ehdotuksen avustusten myöntämisestä. Valmistellun ehdotuksen mukaisesti avustuksia myönnetään kunkin kustannuspaikan osalta seuraavasti: kustannuspaikka 410 kulttuuritoiminta kustannuspaikka 420 liikuntatoiminta kustannuspaikka 430 nuorisotyö kustannuspaikka 335 muu vapaa sivistystyö Yhteensä 8 230 euroa 28 200 euroa 6 735 euroa 36 835 euroa 80 000 euroa
Sivu 6 Avustusten jakamiseksi sivistyslautakunnalle valmistellun ehdotuksen mukaiset avustussummat ylittävät kustannuspaikkojen 410, 420, ja 335 osalta lautakunnan 10.2.2011 hyväksymät käyttösuunnitelmat. Kustannuspaikan 430 osalta ehdotuksen mukainen avustussumma alittaa käyttösuunnitelmassa määritellyn. Näin ollen käyttösuunnitelman muuttaminen kyseisten kustannuspaikkojen osalta on tarkoituksenmukaista sivistyslautakunnan myöntämien avustusten kokonaissumman pysyessä vuoden 2011 talousarvion mukaisena (80 000 euroa). Kustannuspaikan 420 liikuntatoiminta osalta käyttösuunnitelman muutokseksi ehdotettu summa sisältää sivistyslautakunnan vuonna 2011 jakamat harkinnanvaraiset avustukset sekä urheilijoiden apuraha- ja muistamissäännön (vapaa-aikalautakunta 14.5.2008 24) mukaiset urheilijoiden muistamiset. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä on ehdotus kustannuspaikkojen 410, 420, 430 ja 335 uusiksi käyttösuunnitelmiksi. - Oheismateriaalina ovat sivistyslautakunnan 10.2.2011 8 hyväksymät käyttösuunnitelmat kustannuspaikkojen 410, 420, 430 ja 335 osalta. Valmistelija: vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja puh. 050 386 0825, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä vuoden 2011 talousarvion muutetut käyttösuunnitelmat kustannuspaikkojen 410, 420, 430 ja 335 osalta liitteen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 7 SIVLTK:83 /2011 SIVLTK 34 Oheismateriaali SIVISTYSLAUTAKUNNAN HARKINNANVARAISTEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN Kuntalaissa on säädetty kunnan velvollisuudesta toimia asukkaidensa hyväksi. Avustustoiminnalla voidaan edistää paikallista hyvinvointia, luoda yhteenkuuluvuutta ja parantaa yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Yleishyödyllinen toiminta on rajoittamattomaan henkilöpiiriin kohdistuvaa, taloudellista voittoa tavoittelematonta aatteellista toimintaa, joka tapahtuu tietyn toiminta-ajatuksen puitteissa yleiseksi hyväksi. Kunnan on epäselvyyksien välttämiseksi perusteltua laatia avustuslinjauksensa siten, että vastikkeeton avustus sekä vastikkeellinen hankinta erotetaan toisistaan. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunnan tehtävänä on päättää tehtäväalueensa avustuksista. Vuoden 2011 talousarvioon on varattu 80 000 euroa jaettavaksi sivistyslautakunnan myöntäminä avustuksina. Tästä summasta varataan 2 000 euroa urheilijoiden apuraha- ja muistamissäännön (vapaa-aikalautakunta 14.5.2008 24) mukaiseen muistamiseen. on 10.2.2011 9 hyväksynyt periaatteet koskien sen myöntämiä harkinnanvaraisia avustuksia. Periaatteiden mukaisesti avustuksista päätettäessä painotetaan esimerkiksi hakijan siuntiolaisuutta ja toiminnan tarkoitusta, laatua sekä alueellista merkittävyyttä. Periaatteiden mukaisesti sivistyslautakunta jakaa vuonna 2011 yleisavustusta tai uusille yhdistyksille tarkoitettuja starttiavustusta kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan sekä vapaan sivistystyön järjestöille. Yleisavustus voi olla enintään 50 % viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen osoittamista varsinaisen toiminnan aiheuttamista kustannuksista. Avustushakemuksiin tulee liittää seuraavat asiakirjat: 1) Yhdistyksen säännöt 2) Toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä kaudelta. 3) Talousarvio ja toimintasuunnitelma sille kaudelle, jolle avustusta haetaan on 10.2.2011 10 päättänyt julistaa sivistyslautakunnan myöntämät vuoden 2011 harkinnanvaraiset avustukset haettavaksi alkaen 21.2.2011 ja päättyen 11.3.2011 kello 15.45.
Sivu 8 Yleisavustushakemuksia saapui määräaikaan mennessä 25 kappaletta. Starttiavustushakemuksia ei saapunut. Hakemukset ovat nähtävinä kokouksessa. Osa hakijoista ei ole pystynyt toimittamaan kaikkia pyydettyjä liitteitä. Avustusta on hakenut 4 yhdistystä, joiden kotipaikka on muu kuin. Näille hakijoille avustusta ei lautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti voida vuonna 2011 myöntää. Kolme hakemusta ohjattiin yhdistyksen toiminta-aluetta vastaavan avustuksen piiriin, vaikka hakija oli hakenut avustusta toiselta toiminta-alueelta. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina yhteenvetotaulukko haetuista avustuksista. Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja puh. 050 386 0825, s-posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - myöntää harkinnanvaraista yleisavustusta vuonna 2011 seuraavasti: Kulttuuritoiminta: soi Musik i Sjundeå ry Hembygdens Vänner i Sjundeå rf. Pro Fanjunkars- säätiö Yhteensä 4 000 euroa 4 000 euroa 230 euroa 8 230 euroa Nuorisotoiminta: UF-Friska Viljor rf. Sjundeå 4H klubb rf. n koskikarat ry Yhteensä 1 200 euroa 1 535 euroa 4 000 euroa 6 735 euroa Liikuntatoiminta: n Sisu ry Sjundeå idrottsförening rf Sjundeå gymnastikförening rf Sjundeå Badminton boys & girls rf Keido-kan ry Yhteensä 5 000 euroa 15 000 euroa 2 500 euroa 1 000 euroa 2 700 euroa 26 200 euroa Vapaa sivistystyö: Keski-n Martat ry. 700 euroa
Sivu 9 Sjundeå Marthaförening rf Pohjois-n Martat ry n asukasyhdistys ry n seniorit ry Sjundeå krigsveteraner n musiikkiyhdistys ry n venekerho ry Störsvikin asukasyhdistys ry Föreningen folkhälsan i Sjundeå rf Yhteensä 400 euroa 300 euroa 285 euroa 400 euroa 500 euroa 26 000 euroa 1 000 euroa 250 euroa 7 000 euroa 36 835 euroa - että harkinnanvaraista yleisavustusta ei myönnetä seuraaville hakijoille, sillä perusteella, että niiden kotipaikka ei ole : - Porkkalan oppaat ry - Kirkkonummen tanssiyhdistys - Natur och Miljö rf - Inkoon-n ympäristöyhdistys ry; - että seuraavien yhdistysten osalta lautakunnan tekemä avustuspäätös on ehdollinen siihen asti kunnes ne ovat toimittaneet hakemuksessa edellytetyt liitteet sivistystoimistoon: - soi Musik i Sjundeå ry - UF-Friska Viljor rf. - Sjundeå 4H klubb rf. - Sjundeå krigsveteraner - Föreningen folkhälsan i Sjundeå rf. Käsittely: Jäsen Calin ilmoitti olevansa esteellinen käsittelemään asiaa, ja poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ajaksi. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 10 SIVLTK 35 KOULUKULJETUSPERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN 1.8.2011 ALKAEN Liite 2 Perusopetuslain 32 säädetään koulumatkoista seuraavasti: Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Jos 1 momentissa tarkoitettu oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n mukaisesti sivistyslautakunta päättää toimialallaan palveluiden järjestämistä ja kehittämistä koskevista toimintaperiaatteista. Saman johtosäännön 9 :n mukaan sivistystoimenjohtaja päättää koulukuljetuksista. n kunta järjestää lukuvuonna 2010-2011 koulukuljetusta perusopetuslain vähimmäisvaatimuksen lisäksi opetuslautakunnan 29.4.2010 52 hyväksymien periaatteiden mukaisesti siten, että esiopetuksen sekä 1-3 luokan oppilaille maksuton koulukuljetus järjestetään 3 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta kunnan oppilaalle osoittamaan lähikouluun. Lukuvuodelle 2011-2012 on sivistystoimistossa valmisteltu sivistyslautakunnalle ehdotus uudesta koulukuljetusten periaatteita koskevasta asiakirjasta. Asiakirjassa esitetään koulukuljetukseen oikeuttavien tekijöiden lisäksi ohjeistusta esimerkiksi koulukuljetusten hakemisesta, myönnetyn koulukuljetusoikeuden käyttämisestä sekä menettelyistä erilaisissa kuljetukseen liittyvissä poikkeustilanteissa. Voimassa oleviin koulukuljetusten periaatteisiin verrattuna uudessa asiakirjassa ohjeistetaan tarkemmin esimerkiksi menettelystä koulukuljetukseen hakemisen osalta. Koulukuljetukseen oikeuttaviin tekijöihin ei ehdoteta muutoksia voimassa oleviin periaatteisiin nähden. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä on ehdotus n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten periaatteiksi 1.8.2011 alkaen
Sivu 11 Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen p. 09-2606 1243, s- posti etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä n kunnan koulu- ja esiopetuksen kuljetusten perusteet 1.8.2011 alkaen liitteen mukaisesti. Käsittely: Keskustelun aikana varapuheenjohtaja Paasikivi ehdotti, että lautakunta päättää jättää asian pöydälle lisävalmistelua varten. Varajäsen Pitkänen kannatti varapuheenjohtaja Paasikiven esitystä. Koska pöydällepanoesitystä ei vastustettu, totesi varapuheenjohtaja, että asia jätetään pöydälle lisävalmistelua varten. Lautakunta päätti jättää asian pöydälle.
Sivu 12 SIVLTK 36 Liite 3 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HALLINNOIMIEN TILOJEN KÄYTÖN JA MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN n kunnanvaltuusto on 15.11.2010 93 siirtänyt sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n nojalla päätösvallan tehtäväalueensa taksoista, maksuista, tulorajoista, vuokrista ja muista korvausperusteista sivistyslautakunnan tehtäväksi 1.1.2011 alkaen. Vakiovuorot ja tilapäisvuorot tiloihin myöntää 1.1.2011 alkaen sivistysosaston tulosyksikön esimies tai tulosaluepäällikkö. Yllä mainitun johtosäännön: - 11 :n nojalla varhaiskasvatuspäällikkö myöntää luvan varhaiskasvatuksen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisen käyttöön sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. - 12 :n nojalla vapaa-aikapäällikkö myöntää luvan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritilojen sekä kirjastotilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. - 14 :n nojalla rehtori myöntää luvan koulun tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta ulkopuolisten käyttöön sivistyslautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti. on 15.12.2010 77 ja opetuslautakunta on 16.12.2010 140 hyväksynyt n kunnan sivistystoimen hallinnoimien tilojen käyttömaksut 1.1.2011 alkaen. n kunnan uusien johtosääntöjen myötä opetuslautakunta on lakkautettu 1.1.2011 alkaen ja sen toimialaan kuuluvat asiat ovat siirtyneet sivistyslautakunnan alaisuuteen. n kunnan sivistystoimen hallinnoimien tilojen käyttömaksut 1.1.2011 alkaen asiakirjassa ei oteta kantaa tilojen myöntämiseen ja käyttöön liittyviin periaatteisiin käyttömaksujen määräytymistä laajemmalla tasolla. Käyttömaksu- uudistuksen valmistelussa on kuitenkin tullut esille tarve myös tilojen myöntämiseen ja käyttöön liittyvien periaatteiden määrittämiselle. Sivistystoimistossa on valmistelu ehdotus n kunnan sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteiksi. Periaatteissa ohjeistetaan esimerkiksi käyttövuorojen hakemisesta, myönnetyn vuoron vastaanottamisesta ja peruuttamisesta, tilojen käyttöajoista, pääasiallisesta käyttötarkoituksesta ja vastuista käyttövuoron aikana. Edellä mainitun ohjeistuksen lisäksi periaateasiakirjassa määritellään ohjeellinen järjestys, jossa esitetyn painotuksen perusteella sivistyslautakunnan hallin-
Sivu 13 noimiin tiloihin myönnetään käyttövuoroja. Järjestyksen mukaisesti esimerkiksi siuntiolaiset hakijat ja hakijat joiden toiminta kohdistuu lapsiin ja nuoriin asetetaan etusijalle käyttövuoroja jaettaessa. on iltakoulussaan 6.4.2011 käynyt lautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteita koskevan valmistelua ohjaavan keskustelun. Keskustelussa esille tulleet seikat on otettu huomioon liitteenä olevassa ehdotuksessa sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteiksi 1.5.2011 alkaen. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteiksi 1.5.2011 alkaen. Valmistelija: vapaa-aikapäällikkö Juha Lilja puh. 050 386 0825, s-posti: etunimi.sukunimi@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä sivistyslautakunnan hallinnoimien tilojen käytön ja myöntämisen periaatteet 1.5.2011 alkaen liitteen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 14 SIVLTK:184 /2011 SIVLTK 37 Oheismateriaalia SELVITYKSEN ANTAMINEN EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE KANTELUASIASSA 667/4/11 Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia pyytää n kunnan sivistyslautakunnalta selvitystä kantelun 667/4/11 johdosta. Selvitys on annettava 29.4.2011 mennessä. Kantelu Kantelun tekijä on Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n puheenjohtaja Kim Sjöström. Sjöström arvostelee n kunnan menettelyä peruskoulun uskonnon opetuksesta vapauttamista koskevassa asiassa. Kantelun tekijä katsoo, että on lainvastaista edellyttää, että oppilaiden vanhemmat anovat lapselle vapautusta uskonnonopetuksesta ja, että anomusta pitäisi perustella. Kantelussa katsotaan, että kunnan menettely rikkoo perustuslaissa säädettyä uskonnon vapautta. Kantelun tekijä paheksuu myös uskonnon opetuksesta vapauttamista koskevassa ilmoitus- ja päätöslomakkeessa edellytettyä todistusta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Kantelukirjelmät 17.2.2011 ja 24.2.2011 ovat oheismateriaalina. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina ovat kantelijan kirjeet eduskunnan oikeusasiamiehelle 17.2.2011 ja 24.2.2011. - Oheismateriaalina on 12.4.2011 asti käytössä ollut kouluun ilmoittautumislomake sekä 13.4.2011 alkaen käytössä ollut kouluun ilmoittautumislomake. - Oheismateriaalina on uskonnon opetuksesta vapauttamista koskeva ilmoitus- ja päätöslomake. Valmistelija: Kehittämispäällikkö Jarno Moisala, puh. 044 386 1100, s-posti: jarno.moisala@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle kunnioittaen selvityksenään seuraavaa: Selvitys Kantelu kohdistuu kunnan kouluun ilmoittautumislomakkeiston lomakkeeseen, joka koskee uskonnon opetuksesta vapauttamista. Kantelija on ilmeisesti arvellut, että ko. lomaketta käytettäisiin niissä tilanteissa, joissa uskon-
Sivu 15 tokuntaan kuulumattoman oppilaan vanhempi ilmoittaa oppilaan osallistuvan elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnon opetuksen sijaan. Lomaketta ei kuitenkaan käytetä näissä tilanteissa, vaan pelkkä ilmoitus halutusta katsomusaineen opetuksesta kouluun ilmoittautumislomakkeessa (kouluun ilmoittautuminen lomake) riittää. Käytännössä em. lomake (uskonnon opetuksesta vapauttamista koskeva ilmoitus- ja päätöslomake) on tarkoitettu niihin tapauksiin, joissa oppilaan vanhempi on saattanut ilmoittaa kunnalle uskonnon opetuksesta/elämänkatsomustiedon opetuksesta vapauttamisesta ja toimivaltainen viranhaltija on antanut päätöksen asiasta. Lomakkeen liitteenä on edellytetty toimitettavaksi todistus uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Kyseinen lomake on tarkoitettu käytettäväksi sellaisissa tapauksissa, joissa oppilaalle anotaan kokonaan vapauttamista sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon opetuksesta. Kunnan peruskoulujen rehtorit ovat näissä tapauksissa edellyttäneet ko. lomakkeen täyttämistä, mutteivat käytännössä sen liitteiden (todistus uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta) toimittamista uskonnon opetuksesta sekä elämänkatsomustiedon opetuksesta vapauttamiseksi. Kyseinen lomake on osin vanhentunut (mm. lakiviittaukset), ja sen päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Lomake on oheismateriaalina. Kunnalla on käytössä myös kouluun ilmoittautumislomake (kouluun ilmoittautuminen lomake), johon kuitenkaan kantelu ei lautakunnan käsityksen mukaan kohdistu. Tässä lomakkeessa on ensin kysytty sitä, mihin uskontokuntaan/siviilirekisteriin oppilas kuuluu ja sen jälkeen on tarjottu mahdollisuus valita, mitä katsomusainetta oppilaalle halutaan opetettavan. Käytännössä uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva on osallistunut uskonnon opetukseen ja siviilirekisteriin kuuluva on osallistunut elämänkatsomustiedon opetukseen. Lomaketta on kehitetty edelleen niin, että 13.4.2011 alkaen päivitetyssä lomakkeessa oppilas ohjataan automaattisesti uskontokuntansa/siviilirekisterin mukaiseen katsomusaineen opetukseen, eikä haluttua katsomusainetta enää tiedustella erikseen. Oppilaan vanhemmalla on edelleen erikseen mahdollisuus pyytää oppilaalle oikeutta osallistua uskonnon opetukseen. Lomakkeet ovat oheismateriaalina. Lainsäädäntö ja toimivalta Nykyisen lainsäädännön ja laintulkinnan mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattoman oppilaan sijoittaminen automaattisesti evankelisluterilaiseen uskonnon opetukseen on vastoin lakia. Lainsäädäntö lähtee siitä, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton osallistuu elämänkatsomustiedon opetukseen. Koulutuksen järjestäjän ei siksi tule tiedustella, haluaako uskontokuntiin kuulumaton osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskonnon opetus ja elämänkatsomustiedon opetus on järjestettävä sen mukaisesti, mitä huoltajat ovat ilmoittautumislomakkeessa ilmoittaneet oppi-
Sivu 16 laan uskontokunnasta tai uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomuudesta. Huoltajan pyyntöä voidaan edellyttää vain silloin, kun muuhun kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle halutaan järjestää hänen oman uskontokuntansa mukaista opetusta tai kun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas haluaa osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Perusopetuslain 13 mukaan perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnon opetukseen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu uskonnon opetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Suomen perustuslain 111 1 momentin mukaan oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot. n kunnan sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 8 kohdan mukaan sivistyslautakunta antaa kunnan puolesta kunnan lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu sekä muutoinkin käyttää kunnan puhevaltaa tehtäväalueensa hallintoasioissa. Selvityspyynnön kohteena oleva kantelu kuuluu sivistyslautakunnan toiminta-alueeseen. Käsittely: Tämä asiakohta tarkastettiin kokouksessa. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 17 OPLTK:69 /2010 SIVLTK 38 LISÄMÄÄRÄRAHA-ANOMUS KOSKIEN SJUNDEÅ SVENSKA SKOLANIN LAAJENNUSTA UNDNSVES 16.3.2010 7 Sjundeå svenska skolanin tarve saada lisätiloja on huomattava. Koulun oppilasmäärä on nousussa ja luokkakoot ovat suuret. Syksyllä 2010 oppilasmäärä nousee ainakin + 15 oppilaalla ja vielä yhden luokan jakaminen kaksisarjaiseksi on välttämättömyys. Nykytilanteessa koulussa ei ole ylimääräistä opetustilaa. Koulu on pyrkinyt ratkaisemaan tilaongelmaa sisäisillä muutoksilla ja syksyllä 2009 koulun atk- luokka muutettiin luokkahuoneeksi erityisluokan tarvitessa isomman opetustilan. Tietokoneet on siirretty luokkiin niin että joka luokassa on kaksi tietokonetta. Nämä järjestelyt vaikeuttavat huomauttavasti tietokoneen käyttöä opetuksessa ja n kunnan oppilaitosten TVT-strategiaa ei voida täysin noudattaa. Syksyllä 2010 koululla tulisi olla käytössään moduli jossa on kolme luokkahuonetta. Joulukuussa 2009 opetuslautakunta päätti että perusteellinen sisäilman kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Taustana oli henkilöstön silmä- ja ilmatieoireilu, toistuva päänsärky jne. Työterveyslääkäri Merja Sarjasen aloitteesta tehtiin kartoitus henkilöstön oireilusta ja lopputulos osoitti että perusteellinen kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Koko koulun henkilöstö osallistui kartoitukseen. Ruotsinkielinen jaosto kehottaa opetuslautakuntaa ryhtymään pikaisiin toimiin jotta koulu voi ottaa käyttöön modulin jossa on kolme luokkahuonetta elokuussa 2010. Sitä paitsi ehdotetaan että moduli sisältää kaksi huonetta ruotsinkielisen esiopetuksen käyttöön. Ruotsinkielinen jaosto edellyttää myös että opetuslautakunta ryhtyy pikaisiin toimiin koulun laajennuksen koskevien suunnitelmien laatimiseksi. Ruotsinkielinen jaosto odottaa myös tuloksia jo aikaisemmin ehdotettuun sisäilmakartoitukseen. Pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään opetuslautakunnalle ja opetuslautakuntaa kehotetaan ryhtymään lisätoimiin. Tämän lisäksi pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään tekniselle lautakunnalle ja kunnanhallitukselle tiedoksi. ==== KH 6.4.2010 80 Kunnanhallitus on 29.3.2010 päättänyt käyttää otto-oikeutta opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 16.3.2010 kokouksen 7. Ruotsinkielinen jaosto on päättänyt ilmaista opetuslautakunnalle huolensa Svenska Skolanin tilatarpeesta tulevalle syksyllä 2010 ja edellyttänyt, että opetuslautakunta ryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen osalta.
Sivu 18 Sivistysosaston tilatarpeet Svenska Skolanin tilatarve kasvaa entisestään oppilasmäärien kasvusta johtuen. Opetuksen järjestämiseksi nykyisissä tiloissa mm. erikoisluokkatiloista on jouduttu luopumaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopetuksen kasvaneen tilatarpeen vuoksi koulun tiloihin on sijoittunut yksi esiopetusryhmä. Rehtori Nordman on ilmoittanut lisätilatarpeeksi toimintavuodesta 2010-2011 alkaen kolme luokkahuonetta. Ruotsinkielistä esiopetusta toimintavuonna 2009-2010 on järjestetty entisen Huvikummun ja Svenska Skolanin tiloissa kolmessa eri opetusryhmässä. Huvikummun tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi 13 lapsen suuruista esiopetusryhmää ja Svenska Skolanin tiloissa yksi 13 lapsen opetusryhmä. Huvikummun tiloissa rakenteellinen paikkaluku on 21, joten maksimipaikkaluku em. tilassa on ylitetty. Tilanahtauden lisäksi puutteellisen väliseinäeristyksen vuoksi opetusryhmien toiminta rinnakkain on haasteellista. Tulevana toimintavuonna 2010-2011 ruotsinkielisten esioppilaiden ennakoitu määrä on 26, mikä edellyttää vähintään kahden esiopetusryhmän perustamista. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelussa ja lapsiryhmien perustamisessa huomioidaan lapsimäärät sekä henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku, lasten ikä, erityisen tuen tarpeet ja lasten äidinkieli. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelu on haasteellista, sillä arviot päivähoitopaikkaa tarvitsevien osuudesta ikäluokittain vaihtelevat vuosittain monestakin muuttuvasta tekijästä johtuen. Parhaillaan varhaiskasvatuksessa muodostetaan yksikkökohtaisia lapsiryhmiä seuraavaksi toimintavuodeksi 2010-2011. Päivähoitopaikkapäätökset annetaan asiakasperheille tiedoksi 30.4.2010. Jotta päivähoitopaikkaa hakeneille pystytään osoittamaan päivähoitopaikka (subjektiivinen oikeus), tulee lapsiryhmillä olla toimintaan tarkoitetut asianmukaiset tilat. On mahdollista, että alle 3-vuotiaiden lasten osuuden kasvaessa Jukolassa, tullaan osa Jukolan päiväkodin varhaiskasvatuksen lapsista sijoittamaan ent. Huvikummun tiloihin ja ruotsinkielinen esiopetus silloin tarvitsisi tilaa uudesta koulun yhteyteen perustettavasta rakennuksesta. Valtakunnallisten varhaiskasvatuksen tilasuositusten mukaan alle 3- vuotiaat tarvitsevat enemmän tilaneliöitä kuin yli 3-vuotiaat. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilasuunnittelun tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti: mm. esi- ja alkuopetuksen keskittämisellä saavutetaan synenergiaetuja niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuenkin järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä). Tarvittavan moduulirakennuksen tiloja voidaan varsinaisen opetuksen lisäksi hyödyntää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan.
Sivu 19 Lähitulevaisuuden tilatarpeita ennakoiden Svenska Skolanin yhteyteen toteutettavan moduulin optimaalinen koko käsittäisi 3 luokkahuonetta perusopetuksen ja 2 luokkahuonetta esiopetuksen käyttöön. Teknisen toimen selvitysten mukaan olemassa oleva rakennuspaikka mahdollistaa moduulin 3 +1 perustamisen tätä suurempi kokonaisuus pienentää ulkoliikuntaan tarkoitettua urheilukenttää. Mikäli ent. Huvikummun tilaa tullaan tarvitsemaan varhaiskasvatuksen lapsiryhmille, mahdollistetaan ruotsinkielinen esiopetus perustamalla yksi esiopetusryhmä tulevaan moduulirakennukseen ja toinen ryhmä koulun kirjaston takana sijaitsevaan pienryhmätilaan. Toimintavuodeksi 2010-2011 näin ollen moduulikombinaatti 3 +1 olisi riittävä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilatarpeiden suunnittelu tulee kuitenkin perustaa jatkossa pitkäjänteiseen suunnitteluun, jota voidaan helpottaa keväällä 2010 työn alla olevan teknisen ja sivistystoimen yhteistyössä laatiman tilaselvityksen avulla. Huomioitavaa on, että moduulin vuokrakustannuksia ei ole huomioitu käyttäjän käyttösuunnitelmassa vuodelle 2010. Vuokrakustannukset tulee sisällyttää seuraaviin talousarvioihin, samoin on tehtävä linjapäätös kustannusten sijoittumisesta joko käyttäjän tai teknisen budjettiin. Teknisen osaston selvitys: Sjundeå Svenska skola tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu, mutta sitä ei vielä ole saatu päätökseen. Svenska Skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 400 000 euroa toteutustavasta riippuen. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa. Parhaiten soveltuva paikka on kuitenkin kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Ehdotus: Kunnanhallitus kehottaa opetuslautakuntaa ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä.
Sivu 20 Ehdotus hyväksyttiin. ==== TEKNLTK 13.4.2010 13 Sjundeå svenska skolan tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu muttei vielä saatu päätökseen. Svenska skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa, mutta parhaiten soveltuva paikka on kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Kunnanhallitus kokouksessaan 6.4.2010 kehottaa opetus- ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Uusi tarkennettu tarjouskierros pyydetty, päätösehdotus annetaan kokouk- sessa. Vt. teknisen johtajan ehdotus (MM) Päätösehdotus: Svenska Skolanin rehtorin kanssa on keskusteltu ja todettu, että pärjäävät vuoden eteenpäin nykyisillä poikkeusjärjestelyillä kun tilataan väliaikaisesti yhden luokan parakki n. 60 m² koulunkylkeen (kevyt asennus ja perustus). Esiopetusta järjestetään Huvikummussa. Ehdotetaan että uusien tilojen suunnittelu käynnistyy välittömästi, niin että ne valmistuvat 2011-12 lukukaudeksi. Päätösehdotuksen mukaisesti. ==== OPLTK 29.4.2010 39 Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ja tekninen lautakunta sekä kunnanhallitus ovat käsitelleet koulun tilatarvetta. Sivistys- ja teknisen toimen
Sivu 21 yhteistyöllä selvitettiin, että koulun tilatarve lukuvuodelle 2010-2011 ratkaistaan poikkeusjärjestelyin parakkiratkaisulla ja että uusien tilojen suunnittelu käynnistyy välittömästi niin, että uudet tilat valmistuvat lukuvuoden 2011-2012 alkuun. Tilojen suunnittelutyöryhmään kuuluvat vs. tekninen johtaja, vs. sivistystoimen johtaja, rehtori Tina Nordman, rehtorin nimeämä opettajaedustaja ja edustaja ruotsinkielisestä jaostosta. Esitetään, että myös opetuslautakunta nimeää edustajansa suunnittelutyöryhmään. Ehdotus: Käsittely: Opetuslautakunta nimeää edustajansa Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan päätöksen koskien tilaratkaisuja. Heidi Backman Markku Tiilikaisen kannattamana ehdotti Anna Paasikiven valitsemista Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana. Heidi Backman ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä. Anna Paasikivi ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. Ehdotuksen mukaan. Lisäksi opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen päätöksen koskien tilaratkaisuja. Opetuslautakunta valitsee Anna Paasikiven Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana ja päättää, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. OPLTK 17.6.2010 88 Tekninen- ja sivistystoimi ovat käynnistäneet tilasuunnittelun koskien Svenska Skolanin 2011 toteutettavaa lisärakentamista. Ehdotus: Opetuslautakunta 1) merkitsee tiedoksi kunnanhallituksen kehotuksen kiinnittää huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen ja toteaa, että tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty ja 2) esittää edellisen edelleen kunnanhallitukselle. Ehdotuksen mukaan. ======
Sivu 22 OPLTK 22.9.2010 113 Liite 7 Sjundeå svenska skolalla on ollut viime vuosina pula tilasta. Tarve huipentui, koska uusia ensiluokkalaisia, joiden piti aloittaa koulunkäyntinsä syksyllä 2010 oli huomattavasti enemmän kuin oppilaita, jotka lopettivat 6. vuosikurssilta. Lukuvuonna 2009-2010 vuosikurssit 1-3 oli jaettu rinnakkaisluokkiin vuosikurssin suuren oppilasmäärän takia. Minkään luokan yhdistäminen ei ollut mahdollista lukuvuonna 2010-2011, ja siksi vuokrattiin yhtä luokkaa varten parakki. Keväällä 2010 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja selvittää Sjundeå svenska skolan lisärakentamista. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa yhdessä arkkitehti Joel Kyyrön kanssa. Työryhmä on ottanut suunnittelussaan huomioon koulun luokkatila- ja pienryhmätarpeen. Ruotsinkielisen esikoulun tilantarve on myös ollut tuntuva ja svenska skolanin laajennuksen yhteydessä haluttiin rakentaa tilat esikoulun varten samaan rakennukseen. Uudessa lisärakennuksessa on seuraavat tilat: 2 luokkahuonetta erityisluokassa annettavaa opetusta varten 4 luokkahuonetta vuosikursseille 1-6 (kukin vuosikurssi voidaan jakaa kahteen rinnakkaisluokkaan) 2 pienryhmähuonetta vuosikursseille 1-6 1 luokkahuone tekstiilityön opetusta varten 1 luokkahuone erityisopettajalle 3 huonetta esikouluopetusta varten 1 pienryhmähuone esikouluopetusta varten 1 uusi pientila koulukirjastolle 1 väestönsuoja, jota voidaan käyttää kirjastona Lisäksi on suunniteltu lisätilaa ruokalaan (+34 paikkaa) niin, että useampi oppilas voi ruokailla yhtä aikaa, sekä wc-tiloja, materiaalihuone ja pieni ylimääräinen tila henkilökunnalle. Jokaiselle vuosikurssille tarvitaan kotiluokka ja lisäksi muutamia pienryhmähuoneita kullekin vuosikurssille, jotta koulu voisi järjestää opetusta oppilaille ja opettajilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä on hyvin vaikea löytää tiloja eri opetusryhmille. Nyt koulun musiikinopetus ja tekstiilityö tapahtuu samassa tilassa. Tunteja ei ole mahdollista sijoittaa lukujärjestykseen siten, että kaikki musiikkiopetus voitaisiin antaa musiikkiluokassa. Oppilaiden on pakko istua käytävillä tai ruokasalissa (iltapäivällä, kun ruokatarjoilu on ohi), kun ryhmät työskentelevät jonkin aineen ryhmätöissä. Koulussa on erityisluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat opetusta. Ryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta yhtä aikaa. Lukuvuonna 2010-2011 oppilaita on 11 (vuosikursseilta 1-6) kirjoittautuneina erityisluokalle. Ryhmäkokomääräysten takia opetus on koordinoitava niin, että kaikki oppilaat eivät ole paikalla samanaikaisesti. Sjundeå svenska skolaan on suuri tarve perustaa yksi erityisluokka lisää, osaksi siksi, että voitaisiin jakaa
Sivu 23 oppilaat tarkoituksenmukaisella tavalla ja osaksi siksi, että voitaisiin mahdollisesti sijoittaa takaisin kouluun ne kaksi erityistukea tarvitsevaa oppilasta, jotka on nyt sijoitettu Zacharias Topeliusskolaniin Helsinkiin. Tämä järjestely soisi näille oppilaille paljon lyhyemmät koulumatkat ja siten myös lyhentäisi päivittäistä koulupäivää. n kunta maksaa vuodessa n. 160 000 koulukuljetuksista, avustajaresursseista ja iltapäivätoiminnasta Helsingin kaupungille. Tällä rahalla n kunta voisi itse järjestää laadukasta opetusta oppilaille ja hankkia tarvittavan materiaalin. Ennen kuin oppilaat sijoitetaan kotikouluun on on kaikin tavoin varmistuttava siitä, että oppilaiden kaikki tarpeet huomioidaan. Inkoon kunnalla, Lohjan kaupungilla ja Kirkkonummen kunnalla ei myöskään ole erityisluokkia vuosikursseille 1-6. Jo nyt koululla on kaksi kirkkonummelaista lasta erityisluokassa ja Lohjan kaupunki on ollut kiinnostunut sijoittamaan lapset Sjundeå svenska skolan erityisluokalle. Koulun nykyinen kirjasto on hyvin ahdas, eikä kirjastossa ole mahdollista esim. istua lukemassa, etsiä kirjoista tietoja tai työskennellä. Uuteen lisärakennukseen on suunniteltu pieni tila kirjastoa varten ja lisäksi väestönsuoja, joka on suunniteltu niin, että sitä voi käyttää koulukirjastona. Väestönsuoja on rakennettava koulun koon takia. Ruotsinkielisen esikoulun tarpeesta saada tarkoituksenmukaiset tilat on myös keskusteltu paljon keväästä 2009 lähtien. Esikoulu on ns. Huvikummun tiloissa Aktia-pankin kellarikerroksessa. Svenska skolanin uuteen lisärakennukseen on varattu kolme huonetta esikouluopetusta varten ja ryhmähuone. Esikouluopetuksen tilat ja 1. vuosikurssin luokkatilat on sijoitettu samaan siipeen niin, että esikoulun ja 1. vuosikurssin yhteistyötä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä lapset että henkilökunta hyötyvät näistä synergiaeduista. Tiloja voidaan myös käyttää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan. Koulun nykyiset käytävät ovat ahtaat ja vaatenaulakot vanhoja ja epäkäytännöllisiä. Siksi lisärakennuksen yhteyteen on suunniteltu sisääntuloaula, jossa suuri osa oppilaista voi vaihtaa ulko- tai sisävaatteet. Näin saadaan lisätilaa käytäviin, ja koulumiljööstä tulee myös paljon viihtyisämpi. Samaan aikaan lisärakennuksen rakentamisen kanssa on myös koulupiha suunniteltu uudestaan siirtämällä henkilökunnan pysäköintipaikka. Uudella pysäköintipaikalla on enemmän pysäköintiruutuja, joita myös tarvitaan, koska vanhemmat tuovat lapsia kouluun/esikouluun ja hakevat heidät sieltä. Uuden lisärakennuksen pinta-ala on yhteensä 1056 m 2 ; eteläosa (560 m 2 ), pohjoisosa (430 m 2 ), sisääntulohalli (66 m 2 ). Yhteiskustannuksiksi arvioidaan 1 900 000. Ehdotus: Lautakunta päättää
Sivu 24 - hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdentenatoista asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan otsikko-osaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedoksi liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH 25.10.2010 239 Liite 2 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy Sjundeå Svenska Skolanin lisärakennussuunnitelmat liitteen mukaisesti. Parviainen ehdotti, että asia palautetaan opetuslautakunnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK 1.3.2011 20 Liite 6 Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielinen koulu ssa. Nykyinen koulu on rakennettu 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja 2003. Tilat eivät tänä päivänä vastaa tarpeita, jonka vuoksi viime vuoden keväällä alettiin selvittämään erilaisia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto oli erillisen moduulirakennuksen rakentaminen tontille. Tilat kävivät syksyllä kuitenkin sen verran ahtaaksi, että koulun yhteyteen jouduttiin vuokraamaan tilapäi-
Sivu 25 nen parakkirakennus. Lisäksi esiopetus jouduttiin sijoittamaan vuokratiloihin. Tällainen pienten toimintayksiköiden ripottelu pitkin kuntaa ei ole taloudellista. Tilatarpeen ilmettyä päädyttiin selvittämään millaisesta kustannuksesta olisi kysymys, mikäli koulun yhteyteen rakennettaisiin laajennusosa kahdessa siivessä. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2010. Suunnittelu ja tilojen mitoitus pohjautuu sivistysosaston tekemiin selvityksiin ja tilantarveennusteisiin. Opetuslautakunta on 22.9.2010 113 käsitellyt lisärakennussuunnitelmia ja kunnanhallitus on ne 25.10.2010 239 hyväksynyt. Kunnanvaltuusto varasi talousarviokokouksessaan 15.11.2010 90 Sjundeå svenska skolanin laajennusprojektiin 1,0 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja 0,9 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Rakennushankkeelle on lisäksi haettu rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Urakka on tarkoitus toteuttaa kokonaisurakkamuotona joka tarkoittaa että, rakennuttaja huolehtii suunnittelusta ja tekee suunnittelijoiden kanssa sopimuksen. Suunnittelu käsittää arkkitehti-, LVI-, sähkö- sekä automatiikkasuunnittelun. Itse rakennustyöt kilpailutetaan niin että urakassa on kaksi sopijapuolta: rakennuttaja ja urakoitsija. Urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja solmii edelleen aliurakkasopimuksia. Urakkamuoto on nykyisin yleisesti käytetty muoto. Se helpottaa rakennuttajan työsarkaa ja koordinointi työmaalla on helpompaa. Hankinta suoritetaan rajoitetulla menettelyllä, jolla tarkoitetaan sellaista kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa kunta julkaisee hankinnasta ilmoituksen kansallisessa hankintailmoitusjärjestelmä Hilmassa ja johon urakoitsijat voivat pyytää saada osallistua. Kunta valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Ehdot ovat asetettu tiukoiksi, jotta vältyttäisiin ei-potentiaalista urakoitsijoista. Kiinnostus rakennushanketta kohtaan on ollut runsas. 15 urakoitsijaa esitti halukkuutensa projektiin. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Edelleen ao. pykälän 36. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää urakoitsijan valinnasta urakkasumman ylittäessä 500 000 euroa. Urakoitsijan valinta tuodaan myöhemmin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.
Sivu 26 Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaksi. Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. Lautakunta päätti - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja SIVLTK 8.3.2011 20 Liitteet 1a-1e - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. === Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielistä perusopetusta antava koulu ssa. Koulu on rakennettu vuonna 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja 2003. Laajennuksista huolimatta tilat eivät ole riittävät ja koulun henkilökunta on esittänyt huolensa tilaongelmista eri yhteyksissä. Asiaa käsiteltiin opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa 16.3.2010 7, jonka jälkeen kunnanhallitus käytti asiassa otto-oikeuttaan 29.3.2010 72. Kunnanhallitus kehotti 6.4.2010 80 opetus- ja teknistä lautakuntia kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Tässä vaiheessa suunniteltiin moduuliratkaisua, joka sisälsi neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat noin 400 000 euroa. Kunnanjohtajan pyynnöstä moduuliratkaisusta luovuttiin ja tilapuute ratkaistiin poikkeusjärjestelyllä, joka tarkoitti parakkirakennusta yhdelle luokalle lukuvuodeksi 2010 2011. Kunnanjohtaja kehotti käynnistämään uusien tilojen suunnittelun välittömästi, jotta tilat valmistuisivat lukuvuodeksi 2011 2012. Suunnittelussa tuli huomioida koulun kaikki tarpeet jotta ratkaisu palvelisi koulun tarpeita monta vuotta eteenpäin.
Sivu 27 Koulun oppilasmäärä on nousussa ja koulussa aloittaa joka syksy enemmän oppilaita kuin 7. luokalle siirtyy. Vuosiluokat ovat isoja (26-31 oppilasta/vuosiluokka) ja siksi vuosiluokan jakaminen kahdeksi rinnakkaisluokaksi on välttämätöntä. Lukuvuonna 2011 2012 vuosiluokkakoot ovat seuraavat: 1. lk 24 oppilasta 2. lk 39 oppilasta 3. lk 30 oppilasta 4. lk 26 oppilasta 5. lk 26 oppilasta 6. lk 31 oppilasta Suuret opetusryhmät ovat haasteellisia sekä oppilaille että opettajille. Yhä useammalla oppilaalla on lausunto oppimis-, käyttäytymis- tai lukihäiriöstä ja lausunnon kirjoittanut asiantuntija (lääkäri, neurologi, psykologi tai psykiatri) suosittelee tällaisille oppilaille pienryhmäopetusta. Suurissa opetusryhmissä opettaja ei pysty huomioimaan oppilaiden erityisiä tarpeita, joka pahimmissa tapauksissa johtaa siihen että oppilas joudutaan siirtämään erityiskouluun. Nykytilanteessa koulussa ei ole yhtään ylimääräistä luokkahuonetta joten kaikkien vuosiluokkien jakaminen rinnakkaisluokiksi ei ole mahdollista. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa kotiluokan kaikille luokille. Opetusmenetelmät ja -sisällöt uudistuvat ja kehittyvät ja opetustyö ei enää ole pelkästään oppituntien pitämistä (opettaja tiedon jakaja/oppilas passiivinen tiedon vastaanottaja). Opetuksessa suositaan tutkivaa, kokeilevaa, havainnoivaa ja omatoimista työskentelyä ja oppilaita kannustetaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen eli työskentelyyn pienryhmissä. Uudet teemakeskeiset työskentelytavat ja opetusmenetelmät edellyttävät koulujen fyysiseltä ympäristöltä uudistumista. Suurien luokkahuoneiden sijaan tarvitaan pienempiä luokkia jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisen ja aktiivisen opiskelun. Nykytilanteessa Sjundeå svenska skolassa ei ole pienryhmätiloja ja oppilaat joutuvat ryhmätöitä tehdessä työskentelemään joko kaikki samassa luokkatilassa tai käytävillä. Iltapäivisin on mahdollista työskennellä ruokasalissa. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skola saa tarvittavat pienryhmätilat. Kouluissa on tarve erikoisluokille niissä oppiaineissa, joiden opetukseen tarvitaan erityisiä laitteita, välineitä tai materiaalia. Musiikkiluokassa on musiikinopetukseen tarvittavat kirjat, soittimet, äänentoistovälineet, runsaasti cd-levyjä sekä piano, kitarat ja rummut. Tekstiilityöhön tarvitaan ompelukoneita, kankaita, lankoja, erilaisia tarvikkeita niin kuin myös silitysrauta ja silityslauta. Tänä päivänä musiikinopetus ja tekstiilityön opetus tapahtuvat samassa tilassa, mikä johtaa siihen että lukujärjestysteknisesti ei ole mahdollista toteuttaa kaikkien luokkien kaikkia viikkotunteja kyseisissä