Vuosikertomus avoimuusrekisterin toiminnasta 2014 Euroopan parlamentin ja Euroopan komission pääsihteereiltä Euroopan parlamentin varapuhemiehelle Sylvie Guillaumelle ja Euroopan komission ensimmäiselle varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille Avoimuusrekisteri perustettiin 23. kesäkuuta 2011 Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteiseksi välineeksi, jota molemmat osapuolet ovat tarkastelleet uudelleen. Avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen 27 artiklan mukaisesti tässä vuosikertomuksessa tehdään selkoa avoimuusrekisterin toiminnasta vuoden 2014 aikana. Kertomuksessa esitetään tilastot rekisterin toiminnasta tammikuusta joulukuuhun 2014 esitellään avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön toteuttamat toimet rekisterin sisällön laadun ja kyseisen välineen tunnettuuden parantamiseksi esitetään pääpiirteittäin käsiteltävänä olevan vuoden aikana loppuun saatetun toimielinten sopimuksen uudelleentarkasteluprosessin tulokset. 1
Sisältö I: Avoimuusrekisterin nykytilanne 1. Suuntaukset vuonna 2014 2. Suuntaukset vuodesta 2011 lähtien II: Avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön toiminta vuonna 2014 1. Seuranta ja täytäntöönpano 2. Neuvonta ja avoimuusrekisterin tunnettuuden parantaminen III: Avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen uudelleentarkastelu Uudelleentarkasteluprosessi vuonna 2014 Kertomuksessa käytetyt lyhenteet: EP = Euroopan parlamentti EK = Euroopan komissio EU = Euroopan unioni GSC = neuvoston pääsihteeristö IIA = toimielinten välinen sopimus IT = tietotekniikka JTRS = avoimuusrekisterin yhteinen sihteeristö MEP = Euroopan parlamentin jäsen NGO = kansalaisjärjestö TR tai rekisteri = avoimuusrekisteri 2
Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio perustivat avoimuusrekisterin yhteiseksi järjestelmäksi vuonna 2011 EU:n päätöksentekoprosessin avoimuuden lisäämiseksi. Rekisteri 1 tarjoaa kansalaisille tietoa organisaatioista, jotka pyrkivät edustamaan heidän etujaan EU:n tasolla. I: AVOIMUUSREKISTERIN NYKYTILANNE 2 Avoimuusrekisterissä on kuusi rekisteröityneiden ryhmää. Vuonna 2014 suurin ryhmä, joka vastaa lähes puolta kaikista rekisteröityneistä, oli yritysten omat edunvalvontayksiköt ja ammatilliset yhdistykset (katso kaavio 1). Tämän ryhmän suurin alaryhmä oli ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset, jotka vastasivat 60:tä prosenttia kaikista yritysten omista edunvalvontayksiköistä ja ammatillisista yhdistyksistä (katso kaavio 2, ryhmä II). Ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset vastasivat 30:tä prosenttia kaikista rekisteröityneistä, joten ne olivat rekisterin suurin ryhmä. Kansalaisjärjestöt oli seuraavaksi yleisin rekisteröityneiden ryhmä, joka vastasi yli 25:tä prosenttia kaikista rekisteröityneistä organisaatioista. Yritykset ja ryhmät oli kolmanneksi suurin ryhmä, joka vastasi melkein 15:tä prosenttia kaikista rekisteröityneistä tai 30:tä prosenttia ryhmästä II. Vaikka konsulttitoimistot kattavat 62 prosenttia ryhmästä I, ne vastaavat ainoastaan 8:aa prosenttia kaikista toimijoista. Vähiten rekisteröityneitä oli yksityisissä tai julkisissa sekayhteisöissä (ryhmä VI), kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä edustavissa organisaatioissa (ryhmä V) ja lakiasiaintoimistoissa (ryhmä I). Kaavio 1: Kuuden edunvalvojien ryhmän kokonaisosuudet 0,57% 4,47% Ryhmä I Konsultti- ja lakiasiaintoimistot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat 7,30% 12,69% konsultit Ryhmä II Yritysten omat edunvalvontayksiköt sekä ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset Ryhmä III Kansalaisjärjestöt 25,92% Ryhmä IV Ajatushautomot, tutkimuslaitokset ja akateemiset laitokset 49,03% Ryhmä V Kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä edustavat organisaatiot Ryhmä VI Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaisia, muita julkis- tai sekayhteisöjä jne. edustavat organisaatiot Ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset olivat hyvin edustettuina Belgiassa, sillä yli 30 prosenttia ilmoitti, että niillä oli päätoimipaikka Belgiassa. Suurin osa rekisteröityneistä oli EU:sta (90 prosenttia) ja yli 11 prosenttia kaikista rekisteröityneistä oli Saksasta, 10 prosenttia Ranskasta ja 10 prosenttia Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ainoastaan 2,5 prosenttia rekisteröityneistä oli Yhdysvalloista ja hieman alle 2 prosenttia oli Sveitsistä. 1 http://ec.europa.eu/transparencyregister 2 Kertomuksessa esitetyt tiedot vastaavat tilannetta 31. joulukuuta 2014. 3
Kaavio 2: Rekisteröityneiden jakauma alaryhmittäin 3 Ryhmä I: Konsultti- ja lakiasiaintoimistot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat konsultit 28% Konsulttitoimistot 10% 62% Lakiasiaintoimistot Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat konsultit Ryhmä II: Yritysten omat edunvalvontayksiköt ja ammatilliset yhdistykset 4% 7% Yritykset ja ryhmät 29% Ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset Ammattiliitot 60% Muut vastaavat organisaatiot Ryhmä IV: Ajatushautomot, tutkimuslaitokset ja akateemiset laitokset 28% Ajatushautomot ja tutkimuslaitokset Akateemiset laitokset 72% 3 Ryhmissä III ja V ei ole alaryhmiä. 4
Ryhmä VI: Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaisia, muita julkis- tai sekayhteisöjä jne. edustavat organisaatiot 55% 45% Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaiset (valtiotasoa alemmalla hallintotasolla) Muut julkis- tai sekayhteisöt jne. 5
Taulukko 3: Ote tilastoista 31. joulukuuta 2014 Rekisterissä oli 7 352 rekisteröitynyttä 31. joulukuuta 2014 seuraavissa (ala)ryhmissä: I Konsultti- ja lakiasiaintoimistot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat konsultit 933 Konsulttitoimistot 579 Lakiasiaintoimistot 89 Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat konsultit 265 II Yritysten omat edunvalvontayksiköt ja ammatilliset yhteisöt 3 605 Yritykset ja ryhmät 1 043 Ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset 2 175 Ammattiliitot 147 Muut vastaavat organisaatiot 240 III Kansalaisjärjestöt 1 906 Kansalaisjärjestöt, keskusteluryhmät ja verkostot ja vastaavat organisaatiot 1 906 IV Ajatushautomot, tutkimuslaitokset ja akateemiset laitokset 537 Ajatushautomot ja tutkimuslaitokset 384 Akateemiset laitokset 153 V Kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä edustavat organisaatiot 42 Kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä edustavat organisaatiot 42 VI Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaisia, muita julkis- tai sekayhteisöjä jne. edustavat organisaatiot 329 Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaiset (valtiotasoa alemmalla hallintotasolla) 147 Muut julkis- tai sekayhteisöt jne. 182 1. Suuntaukset vuonna 2014 Vuonna 2014 uusia rekisteröityneitä oli 2 119 4 eli lähes kaksinkertainen määrä verrattuna vuonna 2013 rekisteröityneisiin organisaatioihin. Uusista rekisteröityneistä 355 organisaatiota rekisteröityi ryhmään I, 894 ryhmään II, 574 ryhmään III, 171 ryhmään IV, 11 ryhmään V ja 114 ryhmään VI. Taulukko 4: Tällä hetkellä aktiivisten rekisteröityneiden rekisteröitymisvuosi Rekisteröitymisvuosi Edelleen aktiivisten rekisteröityneiden määrä 2014 2 119 2013 1 112 2012 1 174 2011 1 168 Vuonna 2014 kuukausittain rekisteröityi keskimäärin 170 organisaatiota. 4 Korjatut tilastot 23. helmikuuta 2015. Mukaan on laskettu ainoastaan organisaatiot, jotka ovat edelleen rekisteröityneitä. 6
Kaavio 5: Rekisteröitymiset vuonna 2014 Rekisteröitymisten määrä kasvoi eniten vuoden 2014 alussa ja lopussa, sillä koko vuoden rekisteröitymisistä kirjattiin kolmannes ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja kolmannes viimeisen vuosineljänneksen aikana. Tämä vastaa kahta ajanjaksoa, joiden aikana avoimuusrekisteri oli näkyvästi esillä lehdistössä: vuoden alussa uudelleentarkasteluprosessin vuoksi (katso kertomuksen III luku) ja vuoden lopussa, kun komissiossa käynnistettiin uusi avoimuusaloite. Keskimääräinen kuukausittaisten rekisteröitymisten määrä yli kaksinkertaistui joulukuussa, jolloin tuli voimaan kaksi komission tekemää uutta päätöstä, joiden mukaisesti on julkistettava tietoja kokouksista, joita komission jäsenet, heidän kabinettiensa jäsenet ja pääjohtajat pitävät organisaatioiden ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden kanssa 5. Tällaisia kokouksia olisi periaatteessa pidettävä ainoastaan sellaisten organisaatioiden ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden kanssa, jotka ovat rekisteröityneet avoimuusrekisteriin 6. Rekisteriin liittyminen on ennakkoehto organisaatioille ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville henkilöille, joiden edustajat haluavat päästä helpommin parlamentin rakennuksiin. Akkreditointi on uusittava vuosittain: vuonna 2014 parlamentti myönsi 5 480 kulkulupaa henkilöille, jotka edustivat rekisterissä olevia lähes 2 000 organisaatiota (joko uutena tai uusittuna kulkulupana). Vuonna 2014 avoimuusrekisterin verkkosivustolla oli kuukausittain keskimäärin 25 000 yksittäistä kävijää (eri henkilöä, jotka katsoivat verkkosivustoa päivän aikana) tai 40 000 kävijää (niiden sivujen kokonaismäärä, joilla ainoastaan tunnistautuneet henkilöt kävivät). Jopa 30 prosenttia kävijöistä ohjautui avoimuusrekisterin sivustolle europaverkkosivuston kautta, kun taas 15 prosenttia päätyi avoimuusrekisterin verkkosivustolle hakukoneiden kautta. 5 http://ec.europa.eu/news/2014/docs/c_2014_9051_en.pdf; http://ec.europa.eu/news/2014/docs/c_2014_9048_en.pdf 6 http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/3/2014/en/3-2014-9004-en-f1-1.pdf, s. 9. 7
2. Suuntaukset vuodesta 2011 lähtien Rekisteröitymisten kasvu oli nopeinta vuonna 2011 ja vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana avoimuusrekisterin toiminnan alussa. Kasvu vakiintui kymmeneen prosenttiin vuonna 2013, mutta on sen jälkeen taas noussut, sillä rekisteröityneiden organisaatioiden määrä kasvoi yli neljänneksellä vuonna 2014. Rekisteröityneiden määrän kasvu vaihtelee ryhmittäin, ja ryhmä II on kasvanut eniten vuodesta 2011, sillä sen koko on yli kolminkertaistunut. Hitaimmin kasvavat ryhmät V ja VI, joiden koko on pysynyt suunnilleen samana alusta lähtien. Kaavio 6: Rekisteröitymiset 2011 2014 Rekisteröitymisten viikoittainen kehitys 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Konsultti- ja lakiasiaintoimistot ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat konsultit Yritysten omat edunvalvontayksiköt sekä ammatilliset, talous- ja elinkeinoyhdistykset Kansalaisjärjestöt Ajatushautomot, tutkimuslaitokset ja akateemiset laitokset Kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä edustavat organisaatiot Paikallis-, alue- ja kunnallisviranomaisia, muita julkis- tai sekayhteisöt jne. edustavat organisaatiot Yhteensä 0 II: Avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön toiminta vuonna 2014 Avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön muodostaa ryhmä Euroopan parlamentin ja komission pääsihteeristöjen virkamiehiä. Se toimii komission pääsihteeristössä, ja sen toimintaa koordinoi avoimuusyksikön päällikkö. Avoimuusrekisterin yhteinen sihteeristö kokoontuu viikoittain, ja neuvoston pääsihteeristö on osallistunut kokouksiin tarkkailijana kesäkuusta 2012 lähtien. Avoimuusrekisterin yhteisessä sihteeristössä on viisi henkilöstön jäsentä (kolme parlamentista ja kaksi komissiosta), jotka suorittavat järjestelmään liittyviä tehtäviä. Sillä on kaksi tukipalvelua 7 suoran yhteydenpidon varmistamiseksi avoimuusrekisterin käyttäjien kanssa. Toimielinten sopimuksen VII luvussa annetaan avoimuusrekisterin yhteiselle sihteeristölle useita tehtäviä järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, kuten sidosryhmien neuvonta, avoimuusrekisterin sisällön laadun valvonta ja avoimuusrekisterin tunnettuuden parantaminen. 1. Seuranta ja täytäntöönpano Vuonna 2014 avoimuusrekisterin yhteinen sihteeristö suoritti 900 laaduntarkastusta eli viikoittain keskimäärin 15 tarkastusta, joista puolet oli perustarkastuksia (sen varmistaminen, kuuluvatko rekisteröityneet avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen 7 Yhteystiedot löytyvät verkkosivustolta https://ec.europa.eu/transparencyregister/public/contact/contact.do?locale=fi 8
soveltamisalaan vai eivät). Laaduntarkastuksessa tarkistetaan rekisteröityneen toimittamat tiedot sen varmistamiseksi, että rekisteröitynyt noudattaa toimielinten sopimuksen liitettä II. Rekisteristä poistettiin 212 rekisteröitynyttä vuonna 2014, koska ne olivat toimittaneet epäjohdonmukaisia, vääriä tai epätäydellisiä tietoja, joita ne eivät päivittäneet vaatimusten mukaisesti, tai ne eivät olleet oikeutettuja rekisteröitymään. Taulukko 7: Yhteenveto laaduntarkistuksista: Tarkastuspäivä Tarkastusten Varoitukset Poistettu rekisteristä määrä 1.1.2014 lähtien 900 61 212 Vaikka suurin osa tarkistuksista on satunnaisia, tietty määrä on seurausta avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön vastaanottamista varoituksista, jotka koskevat rekisterissä olevia vääriä tietoja. Varoitukset, joita vastaanotetaan sekä toimielinten sisäisistä että ulkopuolisista lähteistä, on lisätty laaduntarkastusten kokonaismäärään (ks. edellä oleva taulukko). Seurantamenettelyn kolmannessa vaiheessa avoimuusrekisterin yhteinen sihteeristö käsittelee virallisia valituksia avoimuusrekisteriin rekisteröityneiden hyvän edunvalvontatavan vastaisesta vakavasta toiminnasta. Vuonna 2014 tehtiin kymmenen valitusta, joista ainoastaan seitsemän otettiin käsiteltäväksi. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin tehtiin 17 valitusta. Vuonna 2014 käsiteltäväksi otetut valitukset koskivat hyvää edunvalvontatapaa koskevien lausekkeiden b) painostaminen, c) harhaan johtaminen ja d) harhaanjohtavat tiedot mahdollisia noudattamatta jättämisiä. Avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön suorittaman tutkinnan ja asianomaisten rekisteröityneiden kanssa toteutetun yhteydenpidon jälkeen yhden rekisteröityneen tiedot päivitettiin ja neljä rekisteröitynyttä poistettiin rekisteristä (samasta rekisteröityneestä tehtiin kolme yksittäistä valitusta, jotka johtivat rekisteristä poistamiseen). Kaikki rekisteristä poistamiset koskivat organisaatioita, jotka eivät olleet oikeutettuja rekisteröitymään (ks. toimielinten sopimuksen 9 kohta). 2. Neuvonta ja avoimuusrekisterin tunnettuuden parantaminen Avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön tehtäviin kuuluu koulutus- ja tiedotustoiminta rekisterin tunnettuuden parantamiseksi ja sen käytön edistämiseksi. Vuonna 2014 sihteeristö piti 17 esittelytilaisuutta ulkopuolisille elimille, mukaan lukien kolme opiskelijaryhmää, eri tilaisuuksissa, myös maaliskuussa 2014 pidetyssä OECD:n Lobbying Integrity -tilaisuudessa. Avoimuusrekisterin yhteinen sihteeristö laatii lisäksi täytäntöönpano-ohjeita auttaakseen rekisteröityneitä tulkitsemaan rekisteröitymistä koskevia vaatimuksia. Toimielinten henkilöstölle pidetään myös sisäisiä esittelytilaisuuksia välineen tunnettuuden parantamiseksi. III: AVOIMUUSREKISTERIÄ KOSKEVAN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEN UUDELLEENTARKASTELU Toimielinten sopimuksen 30 artiklan mukaisesti yhteistä rekisteriä olisi tarkasteltava uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua avoimuusrekisterin käyttöönotosta. Tämän vuoksi vuonna 2014 perustettiin parlamentin ja komission edustajista muodostunut toimielinten välinen korkean tason työryhmä arvioimaan toimielinten sopimusta ja antamaan suosituksia mahdollisista muutoksista. Työryhmän yhteispuheenjohtajina toimivat asiasta vastaava parlamentin varapuhemies ja asiasta vastaava komission varapuheenjohtaja, ja siihen kuului parlamentin jäseniä kaikista poliittisista ryhmistä, mukaan lukien parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan (AFCO) puheenjohtaja ja esittelijä. 9
1. Uudelleentarkasteluprosessi vuonna 2014 Korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti AFCO-valiokunta hyväksyi avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen muuttamisesta mietintöluonnoksen 8, jonka täysistunto hyväksyi päätöksellään 15. huhtikuuta 2014 äänin 646 puolesta, 7 vastaan ja 14 tyhjää. Parlamentti ja komissio allekirjoittivat tarkistetun toimielinten sopimuksen, ja se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä syyskuussa 2014 9. Tarkistettu toimielinten sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Uudelleentarkasteluprosessin pohjana käytettiin a) ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toteutettua julkista kuulemista (2012), b) kahta avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön vuosikertomusta (2012 ja 2013), c) Euroopan laajuisten edunvalvojien katto -organisaatioiden kokouksia (kolme vuonna 2013 p idettyä poliittisen tason kokousta ja kaksi teknisen tason kokousta) ja d) vertailuanalyysia muiden sääntelyelinten kanssa (OECD:n yhteydessä). Parlamentti ja komissio pyysivät neuvostoa tarkkailemaan uudelleentarkasteluprosessia. Uudelleentarkastelun johdosta tehdyt tärkeimmät muutokset: Kaikkien rekisteröityneiden on toimitettava arvio rekisterin kattamien toimintojen vuotuisista kustannuksista (aiemmin tätä vaadittiin ainoastaan ryhmältä II). Rekisterin soveltamisalaan kuuluvaan toimintaan käytettävät henkilöresurssit on jaoteltava prosenttiosuuksiin kokoaikavastaavan mukaisesti (aiemmin oli ilmoitettava ainoastaan henkilöstön kokonaismäärä). Rekisteröityneiden on ilmoitettava osallistumisestaan unionin asiantuntijaryhmiin, foorumeihin, parlamentin laajennettuihin työryhmiin tai muihin vastaaviin rakenteisiin. Avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvia määritelmiä (ryhmät, toiminnot ja kustannukset) on selvennetty. On otettu käyttöön yksinkertaistettu varoitus- ja valitusmenettely, jotta voidaan tarkastaa tehokkaammin rekisteröintejä, joiden väitetään sisältävän vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Rekisteröitymisen edistämiseksi tarjotaan uusia kannustimia. Lisäksi avoimuusrekisterin verkkosivustoa uudenaikaistettiin, ja sen rakennetta parannettiin uusien vaatimusten mukaisesti, jotta se voitiin esitellä tammikuussa 2015. Päivityksellä pyrittiin saavuttamaan seuraavat tärkeimmät tavoitteet: vaivaton rekisteröitymisprosessi ja kattavat ohjeet, nopeampi hakuväline, parannetut tukipalvelut ja hyödyllisten linkkien tarjoaminen. Uusi rekisteri on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Tarkistetun toimielinten sopimuksen mukaiset uudet ohjeet laadittiin ja käännettiin kaikille EU:n virallisille kielille. 8 Ks. menettelyä koskevat tiedot. http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2014/2010(aci) 9 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/?uri=uriserv:oj.l_.2014.277.01.0011.01.eng 10