ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ILMASTOA MUUTTAVAT PAKOTETEKIJÄT 2. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT 3. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? 4. KASVUKAUDET LÄMPENEVÄT MUTTA MAAPERÄ KUIVUU 5. JÄRVIEN VEDENKORKEUKSIEN MUUTOKSIA 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
SÄTEILYPAKOTE (W/M 2 ): ERI TEKIJÖITTEN VAIKUTUS ESITETÄÄN YHTEISMITALLISESTI HIILIDIOKSIDI. PITKÄIKÄINEN; PITOISUUS KASVAA KOKO AJAN. PÄÄSTÖISTÄ ILMAKEHÄSSÄ 15 40 % VIELÄ TUHANNEN VUODEN KULUTTUA! METAANI. PALJON LYHYTIKÄISEMPI. JÄLJELLÄ AINOASTAAN 0.4 % SADAN VUODEN KULUTTUA. PIENHIUKKASET JARRUTTANEET LÄMPENEMISTÄ. HYVIN LYHYTIKÄISIÄ, PITOISUUDET EIVÄT MAAILMANLAAJUISESTI ENÄÄ PALJOA KASVA.
2. RCP-KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT HIILIDIOKSIDI JA MUUT KASVIHUONEKAASUT (METAANI, TYPPIOKSIDUULI,...) LÄMMITTÄVÄT IL- MASTOA; PIENHIUKKASTEN VAIKUTUS ETUPÄÄSSÄ JÄÄHDYTTÄVÄ. ESITETÄÄN PITOISUUKSILLE VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUDEN KEHITYSKULKUJA. VAIKUTTAVINA TEKIJÖINÄ MM. VÄESTÖNKASVU, ELINTASON KEHITYS, KULUTUSTOTTUMUKSET JA ENERGIAN TUOTANTOTAVAT.
3. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN ENNUSTETUT MUUTOKSET: MUISTUTUS: VERTAILUKOHTANA JAKSON 1971 2000 ILMASTO TÄTÄ ENNEN MAAPALLO OLI JO LÄMMENNYT 0.5 C LUONNOLLINEN VAIHTELU AIHEUTTAA HEILAHTELUJA LÄMPÖTILAN KEHITYKSEEN.
SUOMEN VUOTUISEN KESKILÄMPÖTILAN ENNUSTETUT MUUTOKSET: TÄSSÄKÄÄN MUUTOS EI OLE OIKEASTI NÄIN TASAISTA.
LÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA KUUKAUSITTAIN VV. 2070-99; KESKIM. ARVIO JA 90% TODEN- NÄKÖISYYSVÄLI (MUUTOS ESITETTY ASTEINA) AIKAISEMPIEN JAKSOJEN (ESIM. 2040 69) MUUTOKSET SAMANSUUNTAISIA MUTTA HEIKOMPIA. LÄMPÖTILAN VAIHTELUT KESÄLLÄ ENNALLAAN, TALVELLA VAIMENEVAT TALVEN KOVAT PAKKASET LEUDONTUVAT TUNTUVASTI KESÄLLÄ KORKEIMMAT LÄMPÖTILAT NOUSEVAT SUUNNILLEEN SAMAN VERRAN KUIN KESKI- LÄMPÖTILATKIN
VASTAAVA ARVIO SADEMÄÄRÄN MUUTOKSILLE (PROSENTTEINA) SATEET LISÄÄNTYVÄT TALVELLA, KESÄLLÄ MUUTOKSEN SUUNTA JOSSAKIN MÄÄRIN EPÄVAR- MA KESÄLLÄ SADEOLOT SAATTAVAT MUUTTUA VAIHTELEVAMMIKSI. YLEISESTI VETISTEN SATEITTEN OSUUS LISÄÄNTYY, MUTTA YKSITTÄISIÄ KOVIA LUMIPYRYJÄ NÄHDÄÄN VIELÄ KAUKANA TULEVAISUUDESSAKIN
4. KASVUKAUDET LÄMPEVÄT MUTTA MAAPERÄ KUIVUU PERUSJAKSON JA TULEVAISUUDEN LÄMPÖSUMMIA (MALLITULOSTEN KESKIARVOJA) 1971 2000 2040 2069
KASVUKAUDEN PIDENTYMINEN JA LÄMPÖSUMMAN KASVU ESIMERKKINÄ MALLIARVIO ROVANIEMEN TIENOILTA TÄSTÄ SAA MYÖS TUNTUMAA, MITEN PALJON LUMEN SULAMINEN AIKAISTUU KEVÄÄLLÄ.
MAAPERÄN KOSTEUDEN MUUTOKSET SUOMESSA ERI VUODENAIKOINA. KEVÄITTEN KUIVUMINEN SELITTYY LUMEN JA ROUDAN VARHAISEMMALLA SULAMISELLA. KESÄLLÄ MUUTOS EI OLE KOVIN SUURI.
KUINKA USEIN ESIINTYY HARVINAISEN KOVAA KUIVUUTTA MAAPERÄSSÄ? KUIVUUDEN RAJA: ESIINTYNYT MALLIAJOISSA VUOSINA 1961 2005 KERRAN 10 VUODESSA. KU- VASSA ANNETTU ESIINTYMISELLE TODENNÄKÖISYYS (%).
5. JÄRVIEN VEDENKORKEUKSIA PERUSTUVAT SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LASKELMIIN
6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA LISÄHUOMIOITA RIIPPUEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖISTÄ ETELÄ-SUOMEA ODOTTAISI VUOSISADAN LOPULLA POHJOISEN KESKI-EUROOPAN TAI VIELÄKIN LÄMPIMÄMPI ILMASTO. POHJOIS-SUOMESSA KESKITALVI SÄILYY LUMISENA, MUTTA LUMINEN KAUSI LYHENEE MO- LEMMISTA PÄISTÄ. ETELÄSSÄ LUMIOLOT KÄYVÄT YHÄ EPÄVARMEMMIKSI. SAMA PÄTEE JÄR- VIEN JÄIHIN. TERMINEN KASVUKAUSI PIDENTYY TÄLLÄ VUOSISADALLA USEAMMAN VIIKON MOLEMMISTA PÄISTÄ. MAAPERÄ KUIVUU SUOMESSA KAUTTA KOKO KASVUKAUDEN. MUUTOS ON SUURIN KEVÄÄL- LÄ, MUTTA ABSOLUUTTISESTI MAAPERÄ ON EDELLEEN KUIVIMMILLAAN KESKIKESÄLLÄ. SUOMI NÄYTTÄISI SELVIÄVÄN MAAN KUIVUMISESTA SELVÄSTI VÄHEMMÄLLÄ KUIN SUURIN OSA MUUSTA EUROOPASTA. KESKI- JA ETELÄ-EUROOPASSA MUUTOS KUIVAAN SUUNTAAN ON TODELLA HÄLYTTÄVÄ, ELLEI ILMASTONMUUTOSTA SAADA AISOIHIN. ERITYYPPISET JÄRVET REAGOIVAT MUUTTUVAAN ILMASTOON KOVIN ERI TAVOIN. VUOSIENVÄLISET VAIHTELUT SÄÄOLOISSA OVAT EDELLEEN SUURIA! IHMISKUNNAN KOHTALONKYSYMYS: MITEN ILMASTONMUUTOKSESTA SELVITÄÄN KEHITYS- MAISSA?
SADEMÄÄRIEN ENNUSTETTU MUUTOS (%) 1971 2000 > 2070 2099 RCP8.5
PARI KIRJALLISUUSVIITETTÄ 1. Suomen ilmastoskenaaroitten tuore päivitys: Ruosteenoja, K. K. Jylhä & M. Kämäräinen, 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51(1 2), 17 50. Verkko-osoite: http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf (Avoin julkaisu) 2. Suomenkielinen kirjoitus termisten kasvukausien tulevasta pituudesta: Ruosteenoja, K. J. Räisänen, A. Venäläinen, M. Kämäräinen & P. Pirinen, 2016: Terminen kasvukausi lämpenevässä ilmastossa. Terra, 128(1), 3 15. Verkko-osoite: en.ilmatieteenlaitos.fi/plumes kohdassa Publications (vaikka verkkosivu on englanniksi, itse juttu on selvää suomea...)