Digitaalinen vai painettu oppimateriaali. Terttu Kortelainen Humanistinen tiedekunta/ Informaatiotutkimus Oulun yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

*) %-yks. % 2018*)

Erasmus liikkuvuus Suomesta

muutos *) %-yks. % 2017*)

Elämää PISA:n varjossa

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

muutos *) %-yks. % 2016

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kyselyyn vastanneita yhteensä n = 1217

Mainosvuosi 2015 TNS

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Stenvest Oy - kultakolikkotaulukko

Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Position Position Passengers Percentage Passengers Percentage of all visitors 2013 of all visitors

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Markkinaraportti / elokuu 2015

Korkeasti koulutettujen työllisyys

OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Air based package holidays abroad in 2017 and 2016 (including tailor made packages and long-haul cruises without flights)

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua?

kultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Roto Patio Z kippi-liukujärjestelmä. Roto Patio Z. puu- ja PVC-ikkunoille ja parvekeoville Huolto- ja käyttöohje. Ikkuna- ja oviteknologia

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Markkinaraportti / maaliskuu 2015

Markkinaraportti / helmikuu 2009

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Markkinaraportti / heinäkuu 2009

Tottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30

Market Report / October 2015

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Market Report / November 2015

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Markkinaraportti / huhtikuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

MUUTA ÄÄNIEN SEKAMELSKA ONNITTELU LAULUKSI

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Markkinaraportti / marraskuu 2015

Transkriptio:

Digitaalinen vai painettu oppimateriaali Terttu Kortelainen Humanistinen tiedekunta/ Informaatiotutkimus Oulun yliopisto

Tutkimuksen tavoite Tavoitteena oli tutkia, suosivatko yliopistoopiskelijat mieluummin painettuja vai digitaalisia oppimateriaaleja. Osa kansainvälistä kyselyä, jossa oli mukana 25 maata Kansainvälisen kyselyn tutkijat professori Serap Kurbanoglu, Hacettepe University, Turkki ja PhD Diane Mizrachin University of California, Los Angeles

Osallistujamaat Australia - Curtin University Bulgaria - SULSIT China - Sun Yat-Sen University & Peking University Croatia - University of Zagreb Czeck Republic University of Masaryk Finland Oulu University France - University of Paris Descartes Hungary - University of Szged India Israel - Bar-Ilan University Italy - University of Bologna Latvia - University of Latvia Lithuania - Vilnius University Kaikkien tulokset eivät vielä ole mukana kansainvälisessä vertailussa. Moldova Academy of Economic studies of Moldova Norway - Bergen University Peru - Catholic University of Peru Poland - Jagiellonian University Portugal - Oporto Polytechnic Institute Romania - Transilvania University Singapor - Nanyang Technological University Slovenia - University of Ljubliana Switzerland - Haute Ecole de Gestion Turkey - Hacettepe University UK - City University USA - University of California, Los Angeles

Tutkimusmenetelmät Kyselylomake lähetettiin 18 suomalaiseen yliopistokirjastoon, joita pyydetiin jakamaan se opiskelijoilleen maaliskuussa 2015. LIME Survey (open source application) verkkokyselyä hallinnoi prof Joumana Boustany, University of Paris Decartes https://www.limesurvey.org/en/ Tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics Data Editor -ohjelmalla Vapaat kommentit analysoitiin laadullisesti

Kyselylomake perustuu Diane Mizrachin Kalifornian yliopistossa (Los Angeles) käyttämään vastaavaan lomakkeeseen. koskee lukemistottumuksia ja kuinka hyväksi oppimisen kannalta vastaajat kokevat kurssimateriaaleina e-aineistot ja painetut aineistot, mihin formaattiin on helpompi keskittyä ja onko vastaajalla tapana printata e- aineistonsa.

Suomea koskevat tulokset 668 täytettyä lomaketta. Vastaajista edusti 37 % yhteiskuntatieteitä 24 % lääketiedettä, farmasiaa ja luonnontieteitä 10 % humanistisia tieteitä 9 % teknisiä tieteitä. Vastaajista 71 % naisia, 29 % miehiä. Kommentointimahdollisuutta käytettiin aktiivisesti. Jotkut kysymykset saivat satoja kommentteja.

Väite: Mieluiten luen kaikki kurssimateriaalini painetussa muodossa.

Väite: Mieluiten luen kaikki kurssimateriaalini painetussa muodossa.

Kommentteja väitteeseen: Mieluiten luen kaikki kurssimateriaalini painetussa muodossa (esim. kirjat, kalvot, kurssiaineistot) Tärkeimmät asiat mieluummin printattuina; liitteet voivat olla e- aineistoa. Elektroniset aineistot ovat helpommin saatavilla. Kirjat ehdottomasti painettuina. I feel sorry for the nature.

Kommentteja väitteeseen Mieluiten luen kaikki kurssimateriaalini painetussa muodossa (esim. kirjat, kalvot, kurssiaineistot) Kaiken ei tarvitse olla painettua. Mutta elektronisen aineiston pitäisi olla tarvittaessa helposti tulostettavissa paperille. Monesti riittää, että saat linkit ja voit itse päättää, tulostatko tekstit vai luetko ne muuten. Irralliset jaetut aineistot katoavat, mutta elektronisessa muodossa ne on helppo tallentaa omiin tiedostoihin.

Kommentteja väitteeseen Mieluiten luen kaikki kurssimateriaalini painetussa muodossa (esim. kirjat, kalvot, kurssiaineistot) Mieluimmin, mutta suojellakseni luontoa, kuitenkaan en halua [kaikkea printattuna]. Hakemistot ovat parempia elektronisessa muodossa hakumahdollisuuden vuoksi.

Väite: Pystyn keskittymään paremmin aineistoihin, jos luen niitä paperimuodossa.

Väite: Pystyn keskittymään paremmin aineistoihin, jos luen niitä paperimuodossa.

Kommentteja väitteeseen Pystyn keskittymään paremmin aineistoihin, jos luen niitä paperimuodossa. It is equally boring, whichever way. Vaihtelee. Riippuu aiheesta. Saan paremmin rauhan lukea. Pystyn paremmin keskittymään johonkin konkreettiseen, kosketeltavaan..

Kommentteja väitteeseen Pystyn keskittymään paremmin aineistoihin, jos luen niitä paperimuodossa. Näytöltä lukiessa eksyn helposti nettiin. Kirkas, välkkyvä näyttö vaikeuttaa keskittymistä. Joudun muutenkin tuijottamaan näyttöä liikaa. Kaikesta huolimatta pidän digitaalista muotoa parempana.

Väite: Muistan kurssimateriaalien tiedot paremmin, kun luen ne painetussa muodossa.

Väite: Muistan kurssimateriaalien tiedot paremmin, kun luen ne painetussa muodossa.

Kommentteja väitteeseen Muistan kurssimateriaalien tiedot paremmin, kun luen ne painetussa muodossa. Osaan paremmin tehdä muistiinpanoja ja alleviivata painettuja aineistoja. Painettua tekstiä voi lukea missä tahansa ja on helpompi tehdä omia muistiinpanoja, jotka auttavat ymmärtämistä ja oppimista. Formaatti ei vaikuta mitenkään oppimiseen.

Kommentteja väitteeseen Muistan kurssimateriaalien tiedot paremmin, kun luen ne painetussa muodossa. Silmät väsyvät helpommin e-aineistoja lukiessa ja on vaikeampi keskittyä. Kokonaisuus on helpompi hahmottaa painetussa muodossa. Voin olla vanhaa koulukuntaa, mutta on ilo lukea kunnon oppikirjaa. Ipad helpottaa lukemista, tietokoneen näyttö vaikeuttaa sekä lukemista että oppimista.

Kommentteja väitteeseen Muistan kurssimateriaalien tiedot paremmin, kun luen ne painetussa muodossa. Sekä opiskelun että harrastusten vuoksi vietän liikaa aikaa tietokoneen ja muun teknologian ääressä. Siksi suosin kirjojen lukemista opiskelussa. Kirjoja on mukavampi selata. Ehdottomasti pitkät teksti printattuina; artikkelit ovat ok elektronisessa muodossa.

Väite: On mukavampi lukea kurssimateriaalit elektronisessa kuin painetussa muodossa.

Väite: On mukavampi lukea kurssimateriaalit elektronisessa kuin painetussa muodossa.

Kommentteja väitteeseen On mukavampi lukea kurssimateriaalit elektronisessa kuin painetussa muodossa. Elektroninen teksti on parempi kulkuneuvoissa, muuten paperinen. Pidän kirjan tunnusta käsissäni, sen tuoksusta, ja että se on konkreettisesti siinä. Silmäni eivät jaksa lukea paljon e- muodossa. Lisäksi on vaikeampi kirjoittaa omia kommentteja ja ottaa tekstiä mukaan (esimerkiksi junaan).

Kommentteja väitteeseen On mukavampi lukea kurssimateriaalit elektronisessa kuin painetussa muodossa. Silmät kipeytyvät enkä muista, missä olin menossa. Kummallakin on hyvät puolensa. Elektroninen on ok, jos voin tulostaa sen paperille.

Kommentteja väitteeseen On mukavampi lukea kurssimateriaalit elektronisessa kuin painetussa muodossa. Elektronisessa muodossa on se hankaluus, että kun suljet ohjelman, kadotat paikan, jossa olit lukemassa ja joudut lataamaan monien mutkien kautta koko tekstin uudelleen ja aikaa kuluu. Ei mukavampi, ellei sinulla ole kunnollista laitetta.

Yhteenveto Selvä enemmistö vastaajista piti painettuja kurssimateriaaleja parempina, erityisesti pitkien tekstien kohdalla. Kuitenkin alle puolet vastaajista toivoo kaikkia aineistoja painetussa muodossa. Taustalla on usein tavoite säästää luontoa. Vähemmistö pitää elektronista formaattia parempana; tähän kuuluu erityisesti teknisten tieteiden edustajia.