LAPPIA LOUE URAKKARAJALIITE LIHANJALOSTUSLAITOS ARK LVI SÄH RAK ARKKITEHTITOIMISTO ARKTURE

1 LAPPIA LOUE LIHANJALOSTUSLAITOS URAKKARAJALIITE 3.11.2016 ARK LVI SÄH RAK ARKKITEHTITOIMISTO ARKTURE

2 1 HALLINTOJÄRJESTELYT... 3 1.1 TYÖMAAN HALLINTO... 3 1.2 INFORMOINTIVELVOLLISUUDET... 3 1.3 TYÖMAAN OHJAUS JA VALVONTA... 3 1.4 ASIOIDEN KIRJAAMINEN... 3 1.5 TYÖAIKATAULU... 4 1.6 SUUNNITELMA-AIKATAULU... 4 1.7 VARAUSPIIRUSTUKSET... 5 1.8 PIIRUSTUSTEN JAKELUMENETTELY JA PROJEKTIN TIETOPANKKI... 5 1.9 KOKEET JA MALLIT... 5 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT... 6 2.1 RAKENNUSALUE... 6 2.2 TYÖNAIKAISET RAKENTEET... 6 2.3 TYÖNAIKAISET ASENNUKSET... 6 2.4 RAKENNUSVÄLINEET... 6 2.5 TELINEET JA SUOJARAKENTEET... 7 2.6 MITTAUKSET... 7 2.7 NOSTOT JA SIIRROT... 7 2.8 TARVIKKEIDEN VARASTOINTI JA VASTAANOTTO... 7 2.9 TYÖMAAHUOLTO... 7 2.10 VARTIOINTI, LUKITUS JA KULUNVALVONTA... 7 2.11 RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ... 8 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT... 9 3.0 YLEISTÄ... 9 3.1 RAKENNUSKOHTEEN KUVAUS... 10 3.2 RAKENNUSPAIKKAA KOSKEVAT TURVALLISUUSTIEDOT... 10 3.5 RAKENNUSYMPÄRISTÖSTÄ JOHTUVAT VAARAT RAKENNUSTOIMINNALLE... 10 3.6 OLOSUHTEET RAKENNUSTYÖMAALLA... 10 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA... 11 4.1 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA... 11 4.2 TYÖMAAN YMPÄRISTÖSUUNNITELMA... 11 5 VASTAANOTTO... 12 5.1 YLEISTÄ... 12 5.2 VASTAANOTON DOKUMENTOINTI... 12 5.3 VASTAANOTON KUVAUS... 12 5.4 TOIMINTAKOKEET... 13 5.5 VASTAANOTON AIKATAULU... 15 5.6 VASTAANOTON LAITETARKASTUSTEN URAKKARAJAT... 15 6 KÄYTTÖÖNOTTO... 16 6.1 LUOVUTUSASIAKIRJAT... 16 6.2 KÄYTÖN OPASTUS... 16 6.3 TAKUUAJAN TOIMENPITEET... 16 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET... 17 7.1 VARAUKSET... 17 7.1.1 Reiät ja syvennykset... 17 7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot... 17 7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet... 17 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet... 18 7.2 JÄLKIPAIKKAUS... 18 7.3 LVISA-LAITTEIDEN MERKINNÄT... 18 7.4 RAKENNUSURAKOITSIJAN TYÖT JA VELVOITTEET MUISTA URAKOISTA... 19 7.4.1 Yleiset velvoitteet... 19 7.4.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 19 7.4.3 Ilmanvaihtourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 20 7.4.4 Sähköurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 20 7.4.5 Automaatiourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 21 7.5 MUIDEN URAKOITSIJOIDEN VÄLISET VELVOITTEET... 21 7.5.1 LVI-urakoitsijoiden työt ja velvoitteet... 21 7.5.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet... 22 7.5.3 Automaatiourakoitsijan työt ja velvoitteet... 23 7.6 Rakennuttajan hankinnat ja niistä urakoitsijoille aiheutuvat työt ja velvoitteet... 24 8 LIITTYMÄT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, samoin kuin rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan työmaata ohjaavia määräyksiä. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama tai sitä vastaava aloituskokous, jonka kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa siitä, että työmaalla toteutetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua toisen osa-alueen suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Kunkin urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan määrätä korjaavia toimenpiteitä niiden poistamiseksi yhteistyössä ao. osapuolien kanssa. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat materiaalit ja laitteet sovitun asennusjärjestyksen mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä rakennus- ja aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan. Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle sekä ympäristönäkökohtien huomioimiselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatu- ja ympäristösuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Muiden urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Pääurakoitsijan pitämään työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt ja muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen.

4 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsija laatii urakkaohjelman kohdan 4.2 mukaisen työaikataulun kiinteässä yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden kanssa. Sivu-urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan aikataulusuunnitteluun ja seurantapalavereihin sekä antamaan työtä koskevat aikataulu- ja resurssitiedot. Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat työmaatoimintaan liittyvät yksityiskohdat: työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus sekä tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämät rakennustöiden puhtausluokkavaatimukset eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja tarvittavien asennus- yms. suunnitelmien laatiminen rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä erillishankintojen ja -urakoiden ajankohdat tulee ilmetä yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia työnaikaisen sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) käyttäjien tarkastukset teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen putki-, IV-, rakennusautomaatio- ja sähköurakan osalta taloteknisten järjestelmien osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja / tai rajoitukset malliasennusten ja -tilojen valmistuminen Koekäyttöön, ennakkotarkastuksiin, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, kohdan 5 mukainen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle. Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Pääurakoitsija laatii töiden kulkua seuraavan suunnitelma-aikataulun yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa. Suunnitelma-aikataulussa tulee ilmetä ainakin seuraavat ajankohdat: varauspiirustusten kiertoajat asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika sekä laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus rakennuttajalle ja urakoitsijoille rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden piirustusten, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat toimituksiin liittyvät suunnitelmakatselmukset, jotka suoritetaan rakennuttajan / pääurakoitsijan johdolla Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve.

5 1.7 Varauspiirustukset Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Vastuu puuttuvista varauksista kuuluu ao. tarkastuksen suorittaneelle urakoitsijalle. Tarkemmat varauksia koskevat ohjeet on esitetty kohdassa 7.1. 1.8 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki Suunnittelijat toimittavat rakennuttajan kustannuksella urakoitsijoille urakkaohjelman kohdassa 4.7 ilmoitetun määrän kopioita suunnitelma-asiakirjoista sekä lisäksi yhden sarjan rakennuttajan valvojalle. Suunnitelmatoimituksen mukana tulee aina olla myös voimassaoleva piirustusluettelo (tai sen osa). Toimitetut muutos- ja täydennyssuunnitelmat kirjataan työmaapäiväkirjaan. Urakoitsijan laatimat suunnitelmat toimitetaan urakoitsijan kustannuksella rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla ja suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Suunnitelmista toimitetaan yksi sarja valvojalle ja toinen sarja ao. suunnittelijalle. Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja / tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa projektin suunnitteluvaiheessa sovittua ohjelmisto- ja piirustusformaattia. Näistä ja mahdollisen projektitietopankin käytöstä ja ylläpidosta on esitetty vaatimukset CAD-suunnitteluohjeessa. 1.9 Kokeet ja mallit Mallihuone (tekeminen sovitaan työmaakohtaisesti) tai muut sellaiset kokeet tai mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa pääurakoitsijan ja rakennuttajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Ohjeellinen luettelo suoritettavista malleista, tarkastuksista ja kokeista on esitetty liitteessä nro.2, jonka sisältö päätetään lopullisesti aloituskokouksessa ja viedään osaksi työmaan laatu- ja ympäristösuunnitelmaa. Mallien, tarkastusten ja kokeiden sisältö sekä esitettävien dokumenttien muoto määritellään ao. työselostuksessa. Liitteessä nro.2 esitettyjen kokeiden lisäksi urakoitsijan tulee suorittaa normaalit, rakentamismääräysten ja/tai viranomaisten edellyttämät kokeet ja mittaukset.

6 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennusalue esitetty asemapiirroksessa. Urakka-alueena on rakennuksen sisäpuoliset työt sekä ulkoseinään tehtävät aukkomuutokset sekä LVIS-suunnitelmissa esitetyt rakenteisiin tehtävät läpiviennit ja koteloinnit. Lämpö, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön liitepiirustuksen mukaisen työmaa-alueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Rakennuskohteen työmaa-alueet luovutetaan urakkaohjelman mukaisesti vaiheittain. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat (sekä tarvittaessa viranomaisten, naapureiden jne. edustajat) ja niistä laaditaan pöytäkirjat. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Työmaasuunnitelmaan merkitään eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennuttajan kanssa ja tiedotettava siitä asianmukaisesti. 2.2 Työnaikaiset rakenteet Tilaaja antaa urakoitsijan käyttöön toimisto- ja sosiaalitilat muutostöiden kohteena olevasta talosta urakka-alueen välittömästä läheisyydestä. Tilojen siivous kuuluu pääurakoitsijalle. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa muita urakoitsijoita ja alihankkijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija tekee työmaataulun rakennuttajan ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidoista, kuten myös aidan rakentamisesta viranomaisten vaatimusten mukaisesti. 2.3 Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Rakennuttaja antaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön tarvittavan veden, lämmön ja sähkön, pääurakoitsija huolehtii: 2.4 Rakennusvälineet työmaalle tarvittavan veden jakelusta, työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä työmaa-alueen ja rakennusten sekä työkohteiden yleisvalaistuksesta rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten sekä siitä, että pistorasioita on kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista; kukin urakoitsija hoitaa oman työvalaistuksensa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen Pääurakoitsija valvoo, että jokainen urakoitsija suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijoiden tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta.

7 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla ja hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelyistä huolehtii pääurakoitsija. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 3 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten. Kukin urakoitsija vastaa omien telineiden määräysten mukaisesta käytöstä. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien, laitteiden jne. paikat sekä linjat ja korkeudet ja vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttöön työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden (> 100 kg) ja suurikokoisten esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. Urakkaohjelmassa mainittuihin rakennuttajan hankintoihin liittyvät nostot ja siirrot hoitaa pääurakoitsija veloituksetta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Kukin urakoitsija vastaa omien laitteidensa ja materiaaliensa vastaanotosta sekä siitä, että varastointi on suoritettu asiallisesti. Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Pääurakoitsija vastaa rakennuttajan hankintoihin kuuluvien tarvikkeiden vastaanotosta ja varastoinnista. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten käyttökustannuksista ja huolehtii toimisto- ja sosiaalitilojen jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilojen tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta rakennuspaikalta työmaasuunnitelmassa esitetyistä tai erikseen sovittavista keräyspaikoista eteenpäin. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä lajittelusta Vnp nro 295/97, keräyspisteeseen työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja -menetelmät ovat asianmukaisia. Kukin urakoitsija siivoaa ja toimittaa omat rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin sovittuun keräyspaikkaan, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Pääurakoitsijan tulee huolehtia siitä, ettei rakennus- tai pakkausjätteitä leviä työmaan ympäristöön ja että ympäristö pysyy muutenkin siistinä. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista ja kohteen lukituksesta. Pääurakoitsija huolehtii myös työmaa-alueen lukitsemisesta rakennuksen muihin tiloihin johtavilla kulkuväylillä. Työmaa-alueelle jäävien tilaajan laitteiden vartiointi kuuluu urakoitsijalle. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Liikkumisesta työmaalla on määrätty erikseen urakkaohjelman kohdassa 12.3.

8 2.11 Rakennusaikainen käyttö Rakennusaikaisesta käytöstä vastaa pääurakoitsija, jonka tulee noudattaa rakennuttajan ohjeita sekä ao. työselostuksia ja urakoitsijoiden ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että: laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan sekä laitetoimittajan hyväksymät laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: patterilämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan; lämmitysjärjestelmästä ei saa ottaa vettä työmaakäyttöön ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu lopullisten valaisinten ja kojeiden rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja sekä kojeiden uutta vastaavia säilytettävät pintamateriaalit on suojattava siten, että niille ei aiheudu vaurioita työmaan aikana. Urakoitsijan velvollisuutena on saattaa vaurioituneet pinnat alkuperäiseen kuntoon. mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajan luvan, omaan ja / tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen ja uuden veroiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset Muiden lopullisiksi jäävien kojeiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa.

9 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 3.0 Yleistä Tämän luvun tarkoitus on kertoa erityisiä työturvallisuusriskejä ja vaaroja aiheuttavista työvaiheista niin, että urakoitsijat voivat varautua niihin asianmukaisesti toimimalla voimassa olevien lakien, säädösten ja viranomaisten ohjeiden mukaan. Tätä lukua täydentää erillinen Valtioneuvoston asetuksen (205/2009) mukainen työturvallisuusasiakirja. Pääurakoitsija vastaa VNa (205/2009) mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista. Pääurakoitsija laatii työmaalle yhteiset turvallisuusohjeet ja työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Turvallisuusohjeisiin tulee sisältyä luettelo voimassaolevista laeista ja määräyksistä ja niiden tulee tarvittavilta osin olla työmaalla nähtävissä. Pääurakoitsija vastaa, että jokainen omaan, ali- tai sivu-urakoitsijan henkilöstöön kuuluva on perehdytetty työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän tuloaan työmaalle. Ali- ja sivu-urakoitsijat ovat velvollisia noudattamaan pääurakoitsijan antamia ohjeita töiden järjestelyistä ja osallistumaan pääurakoitsijan järjestämään opastukseen ja työmaan turvallisuusohjeisiin perehdyttämiseen. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan VNa (205/2009) mukaisia työmaata koskevia velvoitteita. Työsuojeluorganisaatio ja katselmukset Työsuojelun piiriin kuuluvassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa työnantajien ja työntekijöiden sekä eri urakoitsijoiden kesken noudatetaan lakia ja asetusta työsuojelun valvonnasta muutoksineen. Lisäksi noudatetaan, mitä työehtosopimuksissa on sanottu. Pääurakoitsija vastaa työmaan hallintojärjestelyistä sekä työmaan turvallisuusseurannasta (ns. viikkotarkastus) ja antaa niistä raportin valvojalle Yleisiä ohjeita Kunkin urakoitsijan on osaltaan hoidettava portaat, kulkusillat, käytävät ja lattiat siten, että niissä ei ole putoamis-, liukastumis-, tai kompastumisvaaraa. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen valvojan kanssa. Kaikkien sähköasennuksien on täytettävä sähköturvallisuusmääräykset. Työmaa on pidettävä järjestyksessä ja siistinä. Työalueelle kertyneet jätteet ja muu tarpeeton tavara on välittömästi siirrettävä niille osoitettuihin paikkoihin. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija vastaa siitä, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja -menetelmät ovat asianmukaisia. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteet päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan paikkaan. Pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Maalausurakoitsija toimittaa kaikista työmaalla käytettävistä maalaustuotteista käyttöturvallisuustiedotteen työmaalle. Luvat ja luvanvaraiset työt Pääurakoitsijan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus sähkö-, hitsaus-, tuli- ja räjäytystöissä.

10 Telineet ja työvälineet Pääurakoitsija vastaa teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta, asianmukaisuudesta ja kestävyydestä myös muille urakoitsijoille tekemiensä teline- ja tukirakenteiden osalta. Viranomaisten niin vaatiessa pääurakoitsija laadituttaa telineistä ja tukirakenteista rakennepiirustukset ja hyväksyttää ne tarkastavilla viranomaisilla. Pääurakoitsija vastaa, että työ- ja suojalaitteet toteutetaan työmaalla VNa (205/2009) mukaisesti rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Telinetöissä käytetään telineeseen kiinnitettävää telinekorttia. Pääurakoitsija vastaa työtelineidensä ja niille johtavien kulkusiltojen ja suojarakenteiden käyttöönottotarkastuksen ja viikkotarkastusten suorittamisista. Työvälineiden, koneiden sekä muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. 3.1 Rakennuskohteen kuvaus Rakennuskohteen tilat ovat osana kahta käytössä olevaa oppilaitosrakennusta. Urakka-alueen ulkopuoliset osat ja piha-alueet ovat työn aikana käytössä. 3.2 Rakennuspaikkaa koskevat turvallisuustiedot Rakennusalueen putket, johdot, sähkö- ja telekaapelien lopulliset tarkat paikat ja määrät on selvitettävä rakennuspaikalla. Työmaa-aikaiset rajoitukset ja turvavaatimukset on esitetty urakkaohjelmassa. Maankaivua tehdään suunnitelmien osoittamassa laajuudessa. Pääurakoitsija tekee tarvittavat kaivantojen tuentasuunnitelmat. 3.5 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle Työmaaliikenne on järjestettävä Kätkävaarantieltä pihattonavetan liittymästä. Työmaa-alue aidataan ja ympäristö on suojattava tarvittaessa putoavilta esineiltä aidalla ja katoksella. Työvaiheen ulkopuoliset sisäänkäynnit ja poistumistiet pidetään vapaana henkilöliikenteelle urakkaohjelman vaiheistuksen mukaan. 3.6 Olosuhteet rakennustyömaalla Työvaiheet jotka vaikuttavat rakennuspaikan ulkopuolisiin alueisiin käyttöön, tulee ilmoittaa rakennustyön valvojalle hyvissä ajoin ennen työn suoritusta. Työmaa on oppilaitoksen alueella ja muut rakennuksen osat ovat oppilaitoskäytössä työn aikana.

11 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja, joka laaditaan urakkaohjelman kohdan 5 periaatteiden mukaisesti. Työmaan laatusuunnitelma sisältää kolme osaa : vastuut ja menettelyt laadunvarmistusmatriisi työmaan tarkastusasiakirja Urakoitsijan käytännön mukaisesti kuvataan projektiorganisaatio vastuineen ja valtuuksineen sekä kohteessa noudatettavat menettelytavat. Laadunvarmistusmatriisissa (tai laatumatriisissa) esitetään urakoitsijan sisäiset laadunvarmistustoimenpiteet. Työmaan tarkastusasiakirjaan kootaan rakennuttajan sekä viranomaisten vaatimat laadunvalvontatoimenpiteet. Alustavan työmaan tarkastusasiakirjan, joka on esitetty liitteessä nro 1, pääurakoitsija täydentää tarvittavilta osin aloituskokoukseen mennessä. Urakoitsijoiden tulee kustannuksellaan toteuttaa asianmukaisesti lopullisessa tarkastusasiakirjassa esitetyt laadunvalvontatoimenpiteet. Niiden suoritusajankohdat tulee sopia rakennuttajan edustajan kanssa, jotta rakennuttajan edustajilla on mahdollisuus olla läsnä. Työmaan laatusuunnitelman osaksi tulee laatia kosteudenhallintasuunnitelma, jossa käsitellään liitteessä 3 esitetyt asiat. Laadunvalvontatoimenpiteet tulee esittää lopullisessa työmaan tarkastusasiakirjassa ja urakoitsijan on kirjattava niiden tulokset sekä esitettävä dokumentit rakennuttajan hyväksyttäväksi. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm.: materiaali- ja energiatalouden hallinta työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen materiaalihukkaa ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö pölyn ja melun torjunta vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely ympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta huolehtimisen periaatteet yhtymäkohdat työmaan laadun ja työturvallisuuden varmistukseen; ympäristösuunnitelma voi olla osa työmaan laatusuunnitelmaa Rakennuttajan lähtötiedot pääurakoitsijan laatimaa työmaan ympäristösuunnitelmaa varten esitetään suunnitelmaasiakirjoissa sekä tarvittaessa erillisellä liitteellä.

12 5 VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Vastaanotto ja osatarkastustilaisuuksiin osallistuvien urakoitsijoiden edustajien on tunnettava laitteet ja asennukset. Pääurakoitsijan on myös osallistuttava kaikkiin osatarkastustilaisuuksiin. Vastaanottomenettelyn tulee nojautua työmaan laatusuunnitelman mukaan tehtyihin tilaajan ja urakoitsijan suorittamiin valvontatoimenpiteisiin sekä asennustapatarkastuksiin. Vastaanoton vaiheet, niiden aikavaraukset ja riippuvuus muista tehtävistä esitetään lopullisessa työaikataulussa kohdan 5.5 mukaisesti. Pääurakoitsija laatii vastaanoton aikataulun yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ja hyväksyttää sen rakennuttajalla sekä toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Seuraavassa esitetään vastaanottomenettelyn yleiskuvaus ja urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet. Urakkakohtaiset vaatimukset ilmenevät yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 5.3 Vastaanoton kuvaus Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Urakoitsijan on hankittava ennakkohyväksyntä suunnittelijalta ennen hyväksynnän esittämistä rakennuttajalle. Rakenne-, laite- ja asennustapatarkastukset Rakennusaikana rakennuttaja, pääurakoitsija ja suunnittelijat suorittavat tarkastuksia, joissa todetaan, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaiset. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelmissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: salaojia viemäröintiä maanvaraiseen alapohjaan tulevia asennuksia eristyksineen ja maarakenteiden tiivistystä kosteuden ja vedeneristyksiä sekä aluskatteita lämmöneristyksiä, ääneneristyksiä ja paloteknisiä eristyksiä putkistoja ja putkikanavia ennen niiden peittämistä putkistojen ja kanavistojen paine- ja tiiveyskokeita säiliöitä alakattojen yläpuolisia asennuksia ja rakenteiden läpäisyjä ruoste- ja muita syöpymissuojauksia Rakenteita ei saa peittää ennen tarkastusten suorittamista. Kojeiden ja laitteiden tarkastuksissa edellytetään, että laiteryhmä on varusteineen asennettu ja merkitty

13 Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Mikäli viranomaisten valvontatoimenpiteistä aiheutuu työn aikana suunnitelmiin muutoksia, on urakoitsijan ennen työn suorittamista ilmoitettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostyötarjousmenettelyä. Kukin urakoitsija vastaa omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät) tekniset tilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu rakennuksen muut tilat sellaisessa kunnossa, että toimintakoe ja sen jälkeen säätö- ja viritystyöt voidaan aloittaa eli seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta teknisten tilojen valaistus toimii laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on pääosin tehty lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, esiviritetty ja ohjelmoitu valvomolaitteet ovat toiminnassa ja jatkohälytykset toimivat laitteet ja kaapelit on merkitty Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius 5.4 Toimintakokeet Yleistä teknisten tilojen valaistus toimii laitteistot ja kaapeloinnit on asennettu ja viritetty verkoston mittaukset ja koestukset on suoritettu laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa laitteet ja kaapelit on merkitty Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden yhteiskoekäytön jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun valmius toimintakokeiden aloittamiseen on olemassa. Toimintakokeet pidetään jokaisen käyttöönotettavan vaiheen osalta erikseen. Viimeisessä toimintakokeessa, ennen koko kohteen lopullista vastaanottoa, tarkastetaan myös kohteen talotekniikan kokonaisuuden toiminta.

14 Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Uusintatoimintakokeesta veloitetaan 1000 Euroa/tarkastus (alv0%). Kustannuksista vastaa keskeytyksen/uusinnan aiheuttanut urakoitsija. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. Säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esim. vesi- ja ilmavirrat). Säätö- ja mittaustöiden suorittaminen asianmukaisesti edellyttää, että rakennustöiden valmius ko. tiloissa vastaa toimintatarkastusvalmiutta (ks. kohta 5.3). Osa mittauksista ja säädöistä voidaan erikseen sopia suoritettavaksi takuuaikana (esimerkiksi lämmitysverkoston säätö). Laitoksen säädössä ja mittauksessa suoritettavat toimenpiteet on esitetty ao. työselityksissä. Kaikista mittauksista ao. urakoitsija laatii pöytäkirjan. Rakennusautomatiikan viritys ja ohjelmistojen toimivuustarkastus Rakennusautomatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Siihen liittyvät velvoitteet samoin kuin ohjelmistojen testaus esitetään yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. LVIS-järjestelmien ja laitteiden kuormituskokeet Kuormituskokeet aloitetaan hyväksyttyjen toimintakokeiden, säätöjen ja mittausten sekä automatiikan virityksen jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana. Kuormituskokeiden ohjelma ja urakkarajat määritellään työselostuksessa. LVISA-järjestelmien yhteiskoekäyttö Yhteiskoekäytössä kokeillaan kaikkien LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toiminta yhtäaikaisesti eri käyttötilanteissa. Yhteiskoekäytön koordinoinnista vastaa automaatiourakoitsija. Yhteiskoekäyttöihin IU, PU ja SU varaavat järjestelmänsä tuntevan henkilön. Yhteiskoekäytön pöytäkirjana toimii automaatiourakoitsijan testauspistelista josta ilmenee mahdolliset puutteet ja sen aiheuttava urakoitsija. Järjestelmien yhteiskoekäyttö on pidettävä ennen toimintakokeita. Tarkistusmittaukset Järjestelmien ja laitteiden osalta tarkastetaan urakoitsijoiden suorittama säätö ja viritys tekemällä pistokokeittain tarkistusmittauksia. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään kaksi työpäivää ennen vastaanottotarkastusta.

15 5.5 Vastaanoton aikataulu Rakennus ja LVIS-teknisten töiden osalta pidetään ennakkotarkastuksia, joiden ajankohdat esitetään vastaanottoaikataulussa. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde on valmis vastaanottotarkastuksessa. Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan LVIS-töiden osalta seuraavat tekniset tarkastukset: laitteiden toimintakokeen suoritusajankohta on vähintään viikko ennen vastaanottotarkastusta tarkistusmittausten suoritusajankohta on vähintään kolme päivää ennen vastaanottotarkastusta LVIS-viranomaistarkastukset tulee varata hyvissä ajoin ja suorittaa ennen rakennusvalvontaviraston sisäänmuuttotarkastusta siivous- ja korjausajantarve on 2 viikkoa ennen muuttoa Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanottomenettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja että niissä havaitut puutteet on korjattu. 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat Vastaanottomenettelyyn liittyvissä teknisissä tarkastuksissa noudatetaan seuraavia urakkarajoja: pääurakoitsija huolehtii rakennusaikaisesta lämmityksestä, lämmityskustannuksista vastaa rakennuttaja veden ja sähkön maksaa rakennuttaja kukin urakoitsija suorittaa laitteidensa säädön ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle kukin urakoitsija tekee osatarkastuksien edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla Uusintatarkastusten kustannukset on esitetty urakkaohjelmassa.

16 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat suunnitelma-aikataulun mukaan rakennuttajalle seuraavat asiakirjat: valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset paperikopioina sekä erikseen sovittaessa sähköisessä muodossa CADsuunnitteluohjeen mukaisesti itselle luovutuspöytäkirjat kultakin urakoitsijalta viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat viranomaisten tarkastuspöytäkirjat kohteesta laaditut tarkastuspöytäkirjat käyttö- ja huolto-ohjeet huoltokirja takuutodistukset huoltosopimukset Luovutusasiakirjojen kokoamisesta vastaa pääurakoitsija kuitenkin siten, että kukin urakoitsija laatii oman urakkalaajuutensa asiakirjat. Käyttö- ja huolto-ohjeet LVIS- ja muiden urakoitsijoiden tulee toimittamistaan laitteistoista toimittaa suomenkieliset käyttö-, huolto- ja hoitoohjeet sekä näihin liittyvät yksityiskohtaiset piirustukset kansioissa sekä laitteita koskevat takuusitoumukset. Huolto- ja hoito-ohjeiden sisältö ja esitystapa on tarkemmin määritelty kunkin alan työselostuksessa. 6.2 Käytön opastus Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Käytön opastuksesta on annettu ohjeet kunkin alan työselostuksessa. 6.3 Takuuajan toimenpiteet Kuhunkin urakkaan kuuluvat takuuajan huoltotoimenpiteet on mainittu ao. erikoistyöselostuksessa.

17 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET Urakkaohjelmassa ja tässä urakkarajaliitteessä edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi pääurakoitsijalle ja muille urakoitsijoille kuuluvat jäljempänä mainitut eri urakoitsijoiden töihin ja rakennuttajan erillisurakoihin liittyvät velvoitteet, rakennus- ja aputyöt sekä niiden suorittamiseksi tarpeelliset hankinnat. Työt suoritetaan kiinteässä yhteistoiminnassa eri urakoitsijoiden kanssa. Urakoitsijoiden tulee riittävän ajoissa ilmoittaa toiselle urakoitsijalle tarvitsemistaan aputöistä ja työsuoritteista ja niistä töistä, jotka eivät ilmene aikataulusta. Urakoitsijan tulee ilmoittaa riittävän ajoissa pääurakoitsijalle ja muille urakoitsijoille tilojen sulkemisesta liikenteeltä pintarakennetöitä tai muita toimenpiteitä varten. 7.1 Varaukset Varauspiirustuksiin, jotka urakoitsijat tekevät rakennesuunnittelijan laatimille pohjapiirustuksille, merkitään kaikki kantaviin rakennusosiin tehtävät aukot, reiät, urat ja syvennykset sekä erikseen sovittavassa laajuudessa tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet yms. rakennustarvikkeet, jotka sijoitetaan rakenteisiin niiden teon yhteydessä. LVIS-urakoitsijat laativat reikäpiirustukset sovitun aikataulun mukaisesti ja hyväksyvät ne allekirjoituksellaan. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että urakoitsijoiden varaukset merkitään siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään kaksi viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustuksia tarvitaan työmaalla tai elementtirakenteisiin tulevia reikätietoja elementtien valmistajalla. Hyväksyttyjen varauspiirustusten mukaisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta haluavan urakoitsijan kustannuksella. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on rakennusurakoitsijan tehtävä työpiirustusten ja muiden urakoitsijoiden antamien ohjeiden mukaan eikä niitä merkitä varauspiirustuksiin. Kaikkien urakoitsijoiden tulee heti työn alettua tarkistaa tarvitsemansa varaukset, jotta ne voidaan ottaa huomioon rakennustyötä tehtäessä ja sovittaa yhteen muiden varaustarpeiden kanssa ja rakentaa tai kiinnittää ajoissa rakennustyön kestäessä. Kaikki tarvittavat varaukset tulee esittää varauspiirustuksissa. Mikäli jokin varaustyö joudutaan tekemään jälkikäteen suunnitelmien ulkopuolella, vastaa tarkistamisensa laiminlyönyt urakoitsija kaikista työn aiheuttamista lisäkustannuksista. 7.1.1 Reiät ja syvennykset Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muottien osalta muuta määrätä, rakennusurakoitsija hankkii syvennys- ja läpäisymuotit ja sovittaa sekä asentaa ne. Tämä koskee sekä heti käyttöön tulevia että ns. varareikiä. Rakenteisiin tulevia asennuksia varten tekee kukin urakoitsija 30 mm:n tai sitä pienemmät reiät poraamalla rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen. Yli 30 mm:n reiät tekee rakennusurakoitsija. 7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot Rakennusurakoitsija jättää rakenteisiin itsensä ja muiden urakoitsijoiden tarvitsemat asennus- ja kuljetusaukot. Muiden urakoitsijoiden tulee esittää tarpeensa varauspiirustuksissa. Kukin urakoitsija vastaa siitä, että hän käyttää asennuksiinsa hänelle varattuja tiloja ja varauksia. Rakennusurakoitsija valvoo, että varaussuunnitelmaa noudatetaan. 7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet Läpäisykohdan palo-, äänen-, veden- ja kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan. Rakennusurakoitsija sijoittaa putkia, johtoja, kanavia yms. varten pohjien, seinien tai seinässä olevien palkkien läpimenokohtiin ruostesuojatut holkit tai näitä varten jätetään jälkivalu- ja jälkimuurausaukot.

18 Holkkien hankinta sekä putkien, kanavien tai kaapeleiden ja holkkien välisen tilan tiivistäminen kuuluu ao. urakoitsijalle. Rakennusurakoitsija suorittaa läpäisykohdan viimeistelyn ja asentaa ao. urakoitsijan toimittamat peitelevyt. Holkkien päiden tulee välipohjissa ulottua lopullisen lattiapinnan tasoon ja kosteissa tiloissa vähintään 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Katto ja seinäpinnoissa tulee holkkien olla samassa tasossa lopullisen pinnan kanssa. Palo-osastoivien ja äänieristysluokiteltujen rakenteiden läpimenot tulee tehdä määräysten mukaisesti (tyyppihyväksytyillä tuotteilla ja menetelmillä). Muut läpiviennit ympäröivää ympäröivää rakennetta vastaavaksi. 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muuta määrätä, noudatetaan tartuntojen, kiinnikkeiden ja kannakkeiden urakkarajoina seuraavaa: rakennesuunnitelmissa esitettyjen tartuntojen ja varauspiirustuksissa osoitettujen betoniterästartuntojen hankinta ja asennus muotteihin tai jälkivalukoteloihin kuuluu rakennusurakkaan muiden tartuntojen sekä laitteiden, kojeiden, varusteiden ja asennusten kiinnikkeiden ja kannakkeiden hankinta kuuluu niitä tarvitsevalle urakoitsijalle milloin urakoitsijat haluavat käyttää suunnitelmista poiketen ns. yhteiskannatusjärjestelmää, laativat urakoitsijat näiden toteutussuunnitelman pääurakoitsijan hyväksyttäväksi Mikäli kiinnikkeitä ja kannakkeita on sijoitettava paikalla valurakenteisiin, muuraukseen tai muihin rakennusosiin työn aikana, suorittaa asennuksen rakennusurakoitsija niitä tarvitsevan urakoitsijan ohjeiden mukaan. Elementeissä olevat kiinnitykset, riippumatta siitä kenen hankintaan ne kuuluvat, on aina tehtävä rakennesuunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti. Elementteihin asennettavat sähköputket ja rasiat hankkii elementtien valmistaja. Näkyviin jäävät kannatinjärjestelmät on esitettävä myös arkkitehdin hyväksyttäväksi. Jälkikiinnityksissä noudatetaan seuraavaa: rakennusosiin saavat eri urakoitsijat omalla kustannuksellaan kiinnittää porapultteja, kiinnitystulppia, kiinnityspaloja, side- ja tukirautoja yms. edellyttäen, että ne eivät muuta terästen asentoa tai suojaetäisyyksiä, lisää merkittävästi kuormitusta, huononna rakennusosan muita ominaisuuksia tai vahingoita niissä jo olevia asennuksia. Mittausapu ja valvonta kuuluu näiltä osin rakennusurakoitsijalle. Jokaisen urakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu ottaa selville kiinnitysalustan rakenteesta ja siihen soveltuvista kiinnitystarvikkeista sekä vastata kiinnitystarvikkeiden lujuudesta, tarvittaessa lujuuslaskelmia käyttäen. Rakennusurakoitsija valvoo ja ohjaa muiden urakoitsijoiden kiinnitystöitä siten, että kiinnikkeet eivät vahingoita rakenteita, huononna rakennusosan ominaisuuksia tai lisää merkittävästi kuormitusta. Pääurakoitsijalle kuuluu vesi- ja kosteuseristyksen putki- ja johtolävistysten tiiveyden varmistaminen myös niiltä osin kuin tiivistystyö kuuluu sivu-urakkaan. 7.2 Jälkipaikkaus Jälkipaikkauksen suorittaa rakenteen tehnyt urakoitsija. Jos jälkipaikkaus ei johdu normaalista työsuorituksesta, vaan aiheutuu toisen urakoitsijan viaksi luettavasta syystä, suoritetaan jälkipaikkaus aiheuttajan kustannuksella. 7.3 LVISA-laitteiden merkinnät Kaikki LVISA-laitteet, riippumatta siitä kenen toimitukseen ne kuuluvat, on merkittävä yhtenevää merkintätapaa käyttäen. Tarkemmat merkintäohjeet on esitetty erikoistyöselostuksissa. Merkinnästä vastaa aina laitteen toimittanut urakoitsija.

19 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista 7.4.1 Yleiset velvoitteet Rakennusurakoitsijalle kuuluvat seuraavat yleiset velvoitteet: Rakennustyöt: maanrakennustyöt sekä routaeristystyöt, jotka aiheutuvat maahan upotettavista laitteista ja asennuksista. Maanrakennustöiden hankintaraja on kunnallisteknisissä liitoksissa, kts. LVIasemakuva) lisätukien, koolausten tms. tekeminen rakenteisiin asennusten, kalusteiden ja varusteiden kiinnitystarpeen mukaan luukkujen tai helposti avattavien osien tekeminen alakattoihin, vesikattoon, roiloihin yms. peiterakenteisiin puhdistus- ja tarkastusluukkujen, venttiilien, palopeltien, tuntoelimien yms. kohdalla muiden urakoitsijoiden toimittamien läpäisyputkien, luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittäminen rakenteisiin piirustusten ja ao. urakoitsijoiden ohjeiden mukaan näistä aiheutuvine rakenteiden vahvistuksineen kojeiden, laitteiden tms. teräsbetoni- ja puualustojen teko muiden urakoitsijoiden, erillisurakoitsijoiden tai hankkijoiden ohjeiden ja piirustusten mukaan. Jos näihin liittyy tärinänvaimentimia, niiden hankinta kuuluu ao. urakkaan. Teräsrakenteisten alustojen teko kuuluu laitteen toimittajalle, ellei toisin mainita. LVIS-töiden piirustuksissa ja työselityksissä erikseen esitetyt rakennusurakoitsijalle kuuluvat työt (merkintä RU) aukaisee nykyiset lattiat viemäriputkien asentamiseksi. ja suorittaa myös muut rakenteiden avaukset ja sulkemiset LVIS-asennusten vaatimassa laajuudessa Aputyöt: auttaminen rakennustyömaalla urakoitsijan sitä halutessa omakustannushinnan mukaan laskettua korvausta vastaan raskaiden ja suurikokoisten esineiden siirtämisessä asennuspaikalle. Kuitenkin rakennuttajan hankinnat (vrt. urakkaohjelma) sekä urakka-asiakirjoissa erikseen mainitut yli 100 kg painavat esineet siirretään korvauksetta yli 3 m:n korkuisten kiinteiden tai siirrettävien telineiden hankinta, pystytys ja siirrot urakoitsijan käyttöön. Muille urakoitsijalle kuuluu kuitenkin kahden miehen voimin tapahtuvat telineiden vaakasiirrot. Muut telineet hankkii, asentaa ja siirtää ao. urakoitsija muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljetus sovitusta keräyspaikasta 7.4.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet Edellä lueteltujen yleisten velvoitteiden lisäksi rakennusurakoitsija: vie käyttämättömäksi jäävät puretut laitteet ja kojeet pois työmaalta kustannuksellaan avaa ja sulkee rakenteet myös tulpattavien ja poistettavien lv-johtojen ja laitteiden osalla (esim. poistettavat lattiakaivot, kytkentäjohdot) putket tulpataan rakenteen sisään tekee tarvittavat haalausaukot putkiurakoitsijan toimittamille laitteille hänen ohjeidensa mukaisesti tekee putkille eristysten lisäksi tarvittavat suojaukset liittää putkiurakoitsijan toimittamat holkit, lattiakaivot, yms. kosteus- ja vesieristyksiin suunnitelmien mukaisesti niin, että vuotoja ei pääse syntymään hankkii ja asentavat tarvittavat lattiakaivojen vedeneristyslaipat puhdistaa lattiakaivot, wc-laitteet yms. loppusiivouksen yhteydessä tekee LV-kalusteiden tarvitsemat lisätukirakenteet sekä putkien tarvitsemat reiät kevyisiin väliseiniin ja niiden rankoihin tasaa alustat lattiaan tai seinään kiinnitettäviä kalusteita varten