(1) 1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja sekä %:n leikkaus kuntaryhmissä ja Jos lakimuutosta ei tehtäisi, hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tasoa pitäisi korottaa Tilastokeskuksen vuokraindeksin mukaisesti ensi vuonna prosenttia. Tämä on siis se ns. normaalitilanne, johon lakimuutoksen toimia verrataan. SISU-mikrosimulointimallilla saatavan arvion mukaan enimmäisasumismenoihin esitetyt muutokset nostavat tulonjaon tasaisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvoa 0,0 prosenttiyksikköä eli tulonjaon epätasaisuus kasvaa. Köyhyysaste (rajana 0 % mediaanitulosta) kasvaa 0,0 prosenttiyksikköä. Noin prosenttia alimpaan tulokymmenykseen kuuluvista kotitalouksista saa yleistä asumistukea. Suurimmalla osalla näistä kotitalouksista käytettävissä olevat tulot vähenevät korkeintaan euroa vuositasolla. Toisaalta esimerkiksi kolmanneksi alimman tulokymmenyksen kotitalouksista noin 0 prosenttia saa yleistä asumistukea, mutta noin puolella näistä kotitalouksista käytettävissä olevat tulot vähenevät yli 0 euroa vuositasolla. Kuvio 1. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, = suurituloisin 1 0 1 7 Kaikki 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 0 % 0 % 0 % Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot Vähenevät yli 0 e Vähenevät 1-0 e Vähenevät 11-0 e Muuttuvat korkeintaan e suuntaansa Kotitalous ei saa yleistä asumistukea
(1) Neljällä prosentilla kaikista kotitalouksista toimeentulotuen laskennallinen tarve kasvaa enimmäisasumismenojen jäädytyksen ja leikkauksen myötä. Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista toimeentulotuen tarve kasvaa 1 prosentilla. Vastaavasti kolmanneksi alimman tulokymmenyksen kotitalouksista toimeentulotuen tarve lisääntyy vain neljällä prosentilla. Tässä kohtaa puhutaan laskennallisesta toimeentulotuen tarpeesta, koska toimeentulotuen alikäyttö on melko suurta eli kaikki kotitaloudet eivät toimeentulotukea hae, vaikka he voisivat tulojensa puolesta sitä saada. Kuvio. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, = suurituloisin 1 1 1 11 1 1 7 Kaikki 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 0 % 0 % 0 % Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu Kotitaloudet, jotka eivät saa yleistä asumistukea
(1) Yksinasuvien ryhmässä on lukumääräisesti eniten niitä, joiden tulot vähenevät yli 0 euroa vuositasolla. Suhteessa ryhmän kokoon eniten yli 0 euron häviäjiä on ryhmässä pariskunta, ei. Kuvio. Enimmäisasumismenojen muutosten vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Kuviossa mukana vain yleistä asumistukea saavat kotitaloudet. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Kotitalouksien lukumäärä 00 000 000 000 000 000 0 000 0 000 0 000 0 000 0 000 0 Yksinasuva Yksinhuoltaja, alle 1- Yksinhuoltaja, vain vähintään 1- ei alle 1- vain vähintään 1- Muu Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot Muuttuvat korkeintaan e suuntaansa Vähenevät 11-0 e Vähenevät 1-0 e Vähenevät yli 0 e
(1) Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomioiminen tulona yleisessä asumistuessa Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja sen myötä opintorahan huomioiminen tulona yleisessä asumistuessa tasoittaa tuloeroja. Gini-kertoimen arvo laskee 0,0 prosenttiyksikköä ja köyhyysaste laskee puolestaan 0,17 prosenttiyksikköä. Seuraavissa kuvioissa tarkastellaan muutosta nykyisten opintotuen asumislisän saajien kannalta. Tarkasteluissa eivät siis ole mukana ne jo nyt yleisen asumistuen piirissä olevat kotitaloudet, jotka saavat opintorahaa (esim. opiskelijat, joilla on ). Suurin osa opintotuen asumislisää saaneista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Heistä 0 prosentilla käytettävissä olevat tulot kasvavat yleiseen asumistukeen siirron myötä yli 0 euroa vuositasolla. Ylemmissä tulokymmenyksissä (-) lähes kaikki opintotuen asumislisää aiemmin saaneet menettävät käytettävissä olevista tuloistaan yli 0 euroa vuositasolla. Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös opiskelijoiden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen. 1 prosentilla asumislisää saaneista opiskelijoista toimeentulotuen tarve vähenee ja 7 prosentilla lisääntyy. Suurimmalla enemmistöllä, 1 prosentilla, toimeentulotuen tarve ei muutu. Kotitaloustyypeittäin (yksinasuva / pariskunta) tarkasteltuna lakimuutoksen voittajia ovat yksinasuvat, kun taas kolmella neljästä pariskunnasta käytettävissä olevat tulot pienenevät yli 0 euroa vuositasolla.
(1) Kuviot a ja b. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISUmikrosimulointimalli / omat laskelmat.
7 (1) Kuvio. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, = suurituloisin 1 1 7 7 Kaikki 7 1 1 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve vähenee Kuvio. Opiskelijoiden siirron vaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Tarkastelu kattaa nykyiset opintotuen asumislisän saajat. Lähde: SISUmikrosimulointimalli / omat laskelmat. Kotitalouksien lukumäärä 0 000 0 000 70 000 0 000 0 000 0 000 0 000 Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot Kasvavat yli 0 e Kasvavat 11-0 e Muuttuvat korkeintaan e suuntaansa Vähenevät 11-0 e Vähenevät yli 0 e 0 000 000 0 Yksinasuva ei
(1) Yhteisvaikutukset Kokonaisuudessaan lakimuutos ei muuta tulonjaon tasaisuutta mittaavan gini-kertoimen arvoa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että lakiehdotuksessa suunnitelluilla toimilla on osin vastakkaiset vaikutukset tulonjakoon: enimmäisasumismenojen muutokset kasvattavat tuloeroja, mutta opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomiointi tulona yleisessä asumistuessa vähentävät tuloeroja. Lakiehdotusta kokonaisuutena tarkasteltaessa köyhyysaste (rajana 0 % mediaanitulosta) pienenee 0,1 prosenttiyksikköä. Kaikista kotitalouksista prosentilla käytettävissä olevat tulot vähenisivät yli 0 euroa vuositasolla lakimuutoksen myötä. Parilla prosentilla kotitalouksista tulot puolestaan kasvaisivat yli 0 euroa. Lisäksi pienempiä tulomuutoksia, tavallisimmin alle euroa suuntaansa, kohtaisi prosenttia kotitalouksista. Yhteensä lakimuutos koskettaisi siis vajaata 0 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Kuvio 7. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, = suurituloisin 1 1 1 1 1 7 Kaikki 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 0 % 0 % 0 % Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot Vähenevät yli 0 e Vähenevät 1-0 e Vähenevät 11-0 e Muuttuvat korkeintaan e suuntaansa Kasvavat 11-0 e Kasvavat 1-0 e Kasvavat yli 0 e Kotitalous ei saa yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää
(1) Suurella osalla yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää saavista toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu lakimuutoksen myötä. Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä 1 prosentilla kotitalouksista toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy, mutta toisaalta prosentilla kotitalouksista toimeentulotuen tarve myös vähenee. On hyvä muistaa, että kyse on laskennallisesta toimeentulotuen tarpeen lisääntymisestä. Kaikki kotitaloudet, joissa laskennallinen oikeus toimeentulotukeen alkaa, eivät tukea välttämättä halua hakea. Kuvio. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden laskennalliseen toimeentulotuen tarpeeseen tulokymmenyksittäin. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Tulokymmenys, 1 = pienituloisin, = suurituloisin 1 1 1 11 0 0 1 7 Kaikki 1 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 70 % 0 % 0 % 0 % Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve lisääntyy Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve ei muutu Kotitaloudet, joilla toimeentulotuen laskennallinen tarve vähenee Kotitaloudet, jotka eivät saa yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää
(1) Kotitaloustyypeittäin tarkasteltaessa lakiuudistuksen voittajia löytyy yksinelävistä, pariskunnista, joilla ei ole, sekä muista kotitalouksista, esim. ystävät asuvat keskenään. Tämä on luonnollista, sillä voittajat ovat opintotuen asumislisän piiristä siirtyneitä ja opintotuen asumislisää on voitu maksaa pääasiassa vain edellä lueteltujen tyyppisiin kotitalouksiin. Suhteessa eniten heitä, joiden tulot vähenevät yli 0 euroa vuositasolla, on ryhmissä pariskunta, ei ja pariskunta, vain vähintään 1-. Kuvio. Lakimuutoksen yhteisvaikutukset kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypeittäin. Kuviossa mukana vain yleistä asumistukea tai opintotuen asumislisää saavat kotitaloudet. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Kotitalouksien lukumäärä 00 000 0 000 00 000 000 0 000 0 000 0 Yksinasuva Yksinhuoltaja, alle 1- Yksinhuoltaja, vain vähintään 1- ei alle 1- vain vähintään 1- Muu Kotitalouden vuositasoiset käytettävissä olevat ekvivalentit tulot Kasvavat yli 0 Kasvavat 1-0 Kasvavat yli 11-0 e Muuttuvat korkeintaan e suuntaansa Vähenevät 11-0 e Vähenevät 1-0 e Vähenevät yli 0 e
11 (1) Liite 1: Vaikutusarvioiden menetelmäkuvaus Tässä lausunnossa esitetyt vaikutusarviot on laskettu SISU-mikrosimulointimallilla. Pohjana on ollut malliversio 1.. Pohja-aineistona on ollut noin 00 000 hengen rekisteriaineisto vuodelta 01 (aineistoversio 01.0). Näitä pohjaversioita on muokattu simulointikehysten mukaisesti. Lähtötilanteen simulointikehyksenä on ollut voimassa oleva vuoden 01 lainsäädäntö, jota on osittain täydennetty vuodelle 017 suunnitelluilla muutoksilla. Vuodelle 017 suunnitelluista muutoksista ovat mukana seuraavat: Palkankorotusten jäädytys ja julkisen sektorin lomarahojen leikkaus sekä työntekijän työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotus. (Kilpailukykysopimus, neuvottelutulos..01) Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun muutokset. (HE 1/01 vp ja tarkentavat tiedot Kelan aktuaari- ja talouspalveluryhmästä) Tuloverotukseen esitetyt muutokset. (HE 1/01 vp) Korkea-asteen opintorahan tasojen yhtenäistäminen toisen asteen opintorahan tasojen kanssa ja opintolainan valtiontakauksen määrän korotus sekä vanhempien tulojen vähentävän vaikutuksen poistaminen itsenäisesti asuvien 1 1-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan osalta. (HE /01 vp) Lakiesityksen mukaan nämä muutokset tulevat voimaan pääosin elokuussa 017, mutta jotta vaikutusarvioiden tulokset ovat vuositasoisia, simulointikehyksessä muutokset on asetettu tulemaan voimaan jo vuoden 017 alusta. Maahanmuuttajien kotoutumistuen käyttöönotto. Tuki olisi 0 prosenttia peruspäivärahan määrästä. (HE 1/01 vp) Eläkkeensaajan asumistuessa enimmäisasumismenojen sekä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusnormien jäädytys vuoden 01 tasolle. (HE 1/01 vp) Kansaneläkeindeksin 0, prosentin leikkaus. Ei koske toimeentulotuen perusosaa, jota korotetaan normaalin indeksikehityksen mukaisesti. eikä myöskään rintamalisää, ylimääräistä rintamalisää ja veteraanilisää, joiden määrä on vuonna 017 sama kuin vuonna 01. (HE 1/01 vp & StVM /01 vp) Lapsilisien leikkaus. (HE 11/01 vp) Lakimuutoksen simulointikehyksenä on lähtötilanteen simulointikehys täydennettynä seuraavilla muutoksilla: Yleisessä asumistuessa kuntaryhmien 1 ja enimmäisasumismenojen jäädyttäminen ja kuntaryhmien ja enimmäisasumismenojen alentaminen %:lla. Opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin ja opintorahan huomiointi tulona yleisessä asumistuessa. Lakiesityksen mukaan tämä muutos tulee voimaan elokuussa 017, mutta jotta vaikutusarvioiden tulokset ovat vuositasoisia, simulointikehyksessä muutos on asetettu tulemaan voimaan jo vuoden 017 alusta.
1 (1) Vaikutusarvioiden tulokset esitetään vuoden 017 ennustetussa hintatasossa. Tulojen muutosta mitataan ekvivalenttien käytettävissä olevien tulojen muutoksella. Ekvivalentit käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouden käytettävissä olevat tulot suhteutetaan kotitalouden henkilömäärään. Suhteutus on tehty käyttämällä ns. modifioituja OECDkulutusyksikköjä, joissa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa suhdeluvun 1, jokainen seuraava aikuinen suhdeluvun 0, ja kaikki lapset suhdeluvun 0,. On hyvä huomata, että mikrosimuloimalla saadut tulokset riippuvat lähtötilanteen simulointikehyksestä. Kun vuoden 017 lainsäädäntö tarkentuu, myös vuoden 017 tilannetta kuvaavat simulointilaskelmat täsmentyvät. On myös hyvä tietää, että toimeentulotuen simulointi on mallissa melko karkeaa, sillä käytettävissä ei ole tietoa omaisuudesta ja toimeentulotuen alikäyttö on melko suurta. Lisäksi perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuoden 017 alusta alkaen, joka aiheuttaa väistämättä muutoksia toimeentulotuen haku- ja myöntämiskäytäntöihin ja sen myötä alikäyttäjien määrä voi muuttua.
1 (1) Liite : Lisämateriaalia Ahola E. Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 01 aineiston perusteella. Helsinki: Kela, Työpapereita, 01. Tietoa siitä, minkä etuuden saajat joutuvat tavallisimmin turvautumaan toimeentulotukeen. Esim. yleistä asumistukea saaneista kotitalouksista yli 0 % joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Ahola E. Asumistuen kohoavat kustannukset miten yleisen asumistuen vuoden 01 lakiuudistus vaikutti? Kelan tutkimusblogi..01. Saatavissa: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/. Tarkastelu vuoden 01 alussa voimaan tulleen yleisen asumistuen uudistuksen vaikutuksista asumistukikustannuksiin. Ilman uudistusta yleisen asumistuen kustannukset olisivat noin 0 prosenttia nykyistä pienemmät. Ahola E. Asumistuen kohoavat kustannukset miten työtulojen suojaosan käyttöönotto vaikutti? Kelan tutkimusblogi..01. Saatavissa: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/7. Tarkastelu syyskuussa 01 yleisessä asumistuessa käyttöön otetun työtulojen 00 euron suojaosan vaikutuksesta asumistukikustannuksiin. Ilman suojaosan käyttöönottoa yleisen asumistuen kustannukset olisivat noin prosenttia nykyistä pienemmät.