1 Muutos 2011 ry, Förändring 2011 rf USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ 1. Mikä on tämänhetkinen tilanne puolueen perustamisessa? Yhdistys on rekisteröity ja kannattajakorttien kerääminen aloitettu. Kannattajakortteja pitää kerätä vähintään 5000 kpl, jotta voimme rekisteröityä puolueeksi. Kortteja kerätään sekä internetissä että perinteisesti kaduilla ja toreilla. Internetkeräys on sovittu oikeusministeriön kanssa, joten älkää välittäkö mahdollisista väitteistä, joiden mukaan niitä ei voisi näin kerätä. Kyllä voi, siitä on mustaa valkoisella. 2. Koska yhdistykseen/puolueeseen voi liittyä? Yhdistykseen voi liittyä vaikka heti. Myöhemmin rekisteröitävään puolueeseen liittyvät automaattisesti yhdistyksen kaikki ne jäsenet, jotka eivät puolueeksi rekisteröitymisen aikaan kuulu toiseen puolueeseen. Puolueen jäsenenä ei voi olla henkilö tai yhdistys, joka on toisen puolueen jäsen. Jäseneksi pyrkivän on toimitettava kirjallinen jäsenanomus yhdistyksen hallitukselle, joka hyväksyy tai hylkää anomukset. 3. Koska voi lahjoittaa rahaa yhdistykselle/puolueelle? Mikä on tilinumero? Rahaa voi lahjoittaa lähiaikoina. Erityisesti viimeaikaisten vaalirahaskandaalien jälkeen arvostamme sitä, että tekisit lahjoituksen omalla nimelläsi / edustamasi yhteisön nimellä. 4. Mitä Muutos 2011 oikeastaan tavoittelee? Puolueemme keskeiset tavoitteet perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. Tavoitteemme ovat 1. Suomen kansalaisten edun ajaminen 2. suora demokratia edustuksellisen demokratian tueksi 3. sananvapaus koskee myös toisinajattelijoita 4. konsensuspolitiikasta on päästävä eroon 5. maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen 6. oikeudenmukaiset tuomiot. 5. Mitä Muutos 2011 tarkoittaa suoralla demokratialla? Yksinkertaisimmillaan suoralla demokratialla tarkoitetaan sitä, että kaikista merkittävistä koko kansaan vaikuttavista asioista on järjestettävä sitova kansanäänestys. Sen lisäksi kansalaisille annetaan mahdollisuus itse päättää, mistä muista asioista he tahtovat äänestää. Suora demokratia on käytössä Sveitsissä. Siellä 50000 äänioikeutettua voi laatia lakialoitteen, jonka jälkeen lainvalmistelukoneiston on laadittava kansalaisten vaatima laki. Kansalaiset joko hyväksyvät tai hylkäävät lain tätä varten erikseen järjestettävässä sitovassa kansanäänestyksessä.
Kansalaiset voivat kerätä taakseen tarvittavan määrän äänioikeutettuja henkilöitä silloin, kun tahtovat äänestää itse jostain parlamentissa käsiteltävästä laista. Suorassa demokratiassa ei ole tarkoitus äänestää kaikista asioista, vaan ainoastaan niistä, jotka kansa itse kokee riittävän tärkeiksi itselleen. 6. Mikä vika on mielestänne nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa? Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat käytännössä olemattomat. Kaikki valta on pienellä ryhmällä poliittisia ja taloudellisia vaikuttajia sekä johtavia virkamiehiä. Nykyisessä järjestelmässä kansanäänestys on ainoastaan neuvoa-antava. Se ei sido päättäjiä millään tavalla. Kansa ei myöskään pysty vaikuttamaan siihen, järjestetäänkö jostain asiasta kansanäänestys vai ei. Päättäjät valitsevat, mistä asioista äänestetään. Lisäksi he päättävät, milloin äänestetään. Tällainen menettely ei anna kansalle aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa, vaan se vain pönkittää nykyisten valtaapitävien valtaa ja asemaa. Mikäli äänestettävä asia on liian ristiriitainen tai mikäli on mahdollista, että kansanäänestys tuottaisi valtaapitävien kannalta epämieluisan tuloksen, heillä ei ole mitään velvollisuutta järjestää kansanäänestystä. Jos valtaapitävillä on suhteellisen selvä arvio äänestystuloksesta, he voivat järjestää kansanäänestyksen saadakseen kansan muodollisen tuen omille päätöksilleen. 7. Miten tavallisilla kansalaisilla mielestänne olisi tarpeeksi tietoa päättää asioista paremmin kuin poliitikoilla tai virkamiehillä? Mitä enemmän kansalaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sitä todennäköisemmin he niistä kiinnostuvat ja ottavat asioista selvää. Suorassa demokratiassa kansalaiset oppivat helpommin erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia taitoja. Kampanjoidessaan mielipiteidensä vuoksi ja valmistellessaan aloitteita heillä on sekä mahdollisuus että tarve oppia politiikan kannalta välttämättömiä perustaitoja: varainhankintaa, tietojen etsimistä ja vertailua, oman mielipiteen perustelemista jne. Edustuksellisessa demokratiassa sekä mahdollisuudet että tarve poliittisten taitojen oppimiseen ovat pienempiä kuin suorassa demokratiassa. Suora demokratia parantaa myös poliitikkojen tekemien päätösten laatua. Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa poliitikoilla ei ole tarvetta perehtyä monimutkaisiin asioihin, kuten esimerkiksi Lissabonin sopimukseen, sillä he voivat yksinkertaisesti äänestää puolueensa mukana. 2
3 Suorassa demokratiassa poliitikoilta odotetaan perehtymistä asioihin ja selviä kyllä/ei-vastauksia kansalaisia kiinnostaviin kysymyksiin. Siksi he joutuvat muodostamaan yksiselitteisiä ja perusteltuja vastauksia. Suorassa demokratiassa poliitikot eivät voi piiloutua epämääräisten, puoluetasolla muodostettujen periaatelauselmien taakse tai toistella muutamia puolueen ohjelmasta poimittuja lauseita. Valtaapitävät kyseenalaistavat helposti kansalaisten kyvyn tehdä päätöksiä monimutkaisista poliittisista asioista. Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä ovathan nykyisetkin vallanpitäjät kansalaisten valitsemia ja toimivat kansalaisten myöntämällä valtuutuksella. Kuulostaa perin omituiselta, että kansalaiset olisivat kyvykkäitä valitsemaan edustajia päättämään poliittisista asioista, mutta eivät itse olisi kykeneviä päättämään asioistaan. 8. Mikä on Muutos 2011:n kanta NATO-jäsenyyteen / Lissabonin sopimukseen / Nord Stream kaasuputkeen / kirkon ja valtion suhteeseen / ydinvoimaan / palkka-armeijaan jne.? Muutos 2011 ajaa kansanäänestystä kaikista koko kansan kannalta merkittävistä asioista. Tämä tarkoittaa sitä, että Muutos 2011:n kanta NATO:on on se, että sotilasliitosta on järjestettävä kansanäänestys. Samoin Lissabonin sopimuksesta (eli EU:n perustuslaista) on järjestettävä kansanäänestys jne. Puolueena Muutos 2011 ei ota kantaa siihen, mikä tällaisen kansanäänestyksen tuloksen tulisi olla, vaan vaatii yksinkertaisesti sitä, että kansanäänestyksiä on järjestettävä. Puolueen yksittäiset jäsenet voivat olla esimerkiksi NATO:sta tai Lissabonin sopimuksesta mitä mieltä haluavat, mutta puolueen kanta on, että asioista on järjestettävä kansanäänestys. 9. Miten Muutos 2011 tulee muodostamaan kantansa niistä asioista, joita ei ole erikseen määritelty puolueohjelmassa? Jokainen puolueen ehdokas tai edustaja voi muodostaa oman kantansa mistä tahansa asiasta, joka ei kuulu puolueen puolueohjelmaan. Edellytyksenä on kuitenkin se, että nämä kannat eivät ole jyrkästi ristiriidassa puolueen pääperiaatteiden kanssa. Pääperiaatteet löydät kohdasta 4. Puolue ei vaadi edustajiltaan tai ehdokkailtaan mitään tiettyä kantaa esimerkiksi NATO-kysymykseen, vaan jokainen edustaja ja ehdokas saa ajaa itselleen tärkeäksi kokemiaan asioita. Riittää, että edustaja tai ehdokas on valmis hyväksymään puolueen puolueohjelman. 10. Miten Muutos 2011 voi toimia tällaisten käytäntöjen mukaan? Käytännössä jokainen puolue toimii näin, vaikka sitä ei yleisesti tuodakaan julki. Kaikkien puolueiden sisältä löytyy radikaaleja mielipide-eroja koskien hyvinkin merkittäviä kysymyksiä.
4 Yksi esimerkki tästä on kokoomuksen suhtautuminen Turkin mahdolliseen EUjäsenyyteen. Alexander Stubb on Turkin EU-jäsenyyden kannalla, europarlamentaarikko Ville Itälä puolestaan on ehdottomasti sitä vastaan. Muutos 2011:n vahva, selkeä ja perusteltu puolueohjelma osoittaa selvästi puolueelle tärkeät asiat. Tämä käytäntö myös osoittaa selkeästi, mitkä ovat puolueen yksittäisten jäsenten mielipiteet. Nämä asiat auttavat äänestäjiä valitsemaan sellaisia edustajia, jotka aidosti ajavat myös äänestäjiensä asioita. 11. Mikä on Muutos 2011 mielipide EU:sta? EU on nykyajan vaatimuksiin nähden liian byrokraattinen ja liian epädemokraattinen. Muutos 2011 pyrkii lisäämään demokratiaa EU:ssa ja tuomaan suoran demokratian myös Euroopan unionin päätöksenteon välineeksi. 12. Miten Muutos 2011 vähentäisi turhaa byrokratiaa? Missä sitä mielestänne ilmenee eniten? Suomessa on liikaa tuottamattomia hallintotoimia ja turhaa työtä aiheuttavaa byrokratiaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on maahanmuutto- ja Eurooppa-ministerin toimi. Maahanmuuttoasiat kuuluvat sisäministerille ja Eurooppa-asiat ulkoministerille. Erillistä maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeriä ei tämän vuoksi tarvita. Katso myös kohta 13. 13. Miten Muutos 2011 vähentäisi konsensusta? Konsensuksen purkamiseen ehdotamme seuraavia keinoja: 1. Valtiovallan tulee kannustaa kansalaisten aktiivista osallistumista, vaikutusmahdollisuuksia sekä vaikuttavuutta päätöksentekoprosessien eri vaiheissa ja eri tasoilla. 2. Valtiovallan tulee vahvistaa demokratiaa, lisätä kansalaisten, virkamiesten ja poliittisten päättäjien välistä vuorovaikutusta sekä luoda toimiva vuorovaikutus niiden välille perinteistä printtimediaa sekä uutta tieto- ja viestintätekniikkaa ja sähköisiä vaikutuskanavia hyödyntämällä. 3. Kansalaisille tulee tarjota selkeä mahdollisuus seurata poliitikkojen ja virkamiesten toimintaa kansakunnalle merkittävissä päätöksissä ja niiden valmistelussa. Näin lisätään yhteiskunnallista ja poliittista läpinäkyvyyttä päätöksenteossa. 4. Valtiovallan tulee kansantajuistaa asiantuntijatietoa ja siirtää sitä kansalaisille. 5. Poliittiset päätökset on valmisteltava avoimesti. Koko kansakuntaa koskevia poliittisia päätöksiä valmistelevat ja tekevät poliitikot ja virkamiehet on lainsäädännöllisin keinoin velvoitettava tiedottamaan kattavasti päätöksiin ja niiden käsittelyyn liittyvistä keskeisistä seikoista jo ennen lopullisen päätöksen syntymistä.
6. Vaalirahoitus ja muu vastaava taloudellinen tuki on tehtävä julkiseksi. Lahjoitukset on tehtävä viimeistään 60 vuorokautta ennen vaalipäivää. Kaikki tuet on julkaistava ilman eri pyyntöä viimeistään 30 vuorokautta ennen vaaleja puolueiden internetsivustoilla niin, että jokaisen puolueen kansanedustajan saama tukisumma ilmoitetaan euromääräisenä. 7. Jokaisen ehdokkaan on ilmoitettava saamansa vaalirahoitus henkilökohtaisessa veroilmoituksessaan. 8. Kansanedustajien kaudet rajataan korkeintaan kolmeksi yhtäjaksoiseksi kaudeksi (= enintään 12 vuotta peräkkäin ). 9. Valtionyhtiöiltä kielletään vaalirahoitus. 10. Poliittisesti virkanimitykset lopetetaan kokonaan. Tarvittavat luottamushenkilöt valitaan pätevyyden, ei jäsenkirjan mukaan. 11. Pääministerin perättäiset toimikaudet rajataan kahteen kauteen (= enintään 8 vuotta peräkkäin). 14. Miksi puolueella on kaksikielinen nimi? Kannatatteko pakkoruotsia? Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Emme kannata sen paremmin pakkoruotsia kuin pakkosuomeakaan. Mielestämme kotimaisen kielen valinnan ja sen opiskelun tulisi perustua yksilön vapaaseen valintaan. Mikäli joku on sitä mieltä, että pakkoruotsi tai suomi on tarpeeton oppiaine, hän voi koota taakseen riittävän määrän äänioikeutettuja Suomen kansalaisia ja vaatia sen lakkauttamista. Maahanmuuttajilta edellytämme toisen kotimaisen kielen hallintaa, mikäli he haluavat saada Suomen kansalaisuuden tai päästä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin..15. Kuka on Muutos 2011:n johtaja? Ensimmäiset kaksi vuotta yhdistyksen puheenjohtaja ja perustettavan puolueen puoluejohtaja on tamperelainen kasvatustieteen maisteri Juha Mäki-Ketelä. Tämän jälkeen puolueen jäsenet valitsevat keskuudestaan uuden puoluesihteerin ja puoluehallituksen. Puolueen säännöissä on estetty se mahdollisuus, että puolueesta muodostuisi pienen sisäpiirin leikkikehä. Muutos 2011 on aidon demokraattisesti toimiva ihmisten yhteenliittymä. 16. Kilpaileeko Muutos 2011 perussuomalaisten kanssa / oletteko jonkinlainen haastaja perussuomalaisille? Emme koe tätä peliksi, jossa kilpailtaisiin jonkun kanssa. Tavoitteemme on rakentaa entistäkin parempaa, viihtyisämpää ja turvallisempaa Suomea. Teemme tätä työtä mielellämme myös muiden puolueiden kanssa, mikäli ne ovat suunnilleen samaa mieltä puolueohjelmamme keskeisistä tavoitteista. Haastamme kaikki puolueet toimimaan suomalaisten edun mukaisesti. 5
17. Onko Jussi Halla-aho mukana perustamassa puoluetta / mikä on Halla-ahon suhde puolueeseen? Ei ole. Myös Jussi Halla-ahoa tullaan pyytämään vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi monen muun suomalaisen ohessa. Halla-aho itse tekee aikanaan omat ratkaisunsa. 18. Onko Muutos 2011 sama kuin "se Hommafoorumi"? Ei ole. Muutos 2011 on puolue, Hommaforum on itsenäinen keskustelupalsta. Muutos 2011:n puolueohjelmaa, sääntöjä ja visuaalista linjaa rakennettiin avoimesti internetissä satojen ihmisten voimin. Kuka tahansa sai osallistua tähän työhön. Merkittävä osa näistä ihmisistä ei ole koskaan edes tavannut toisiaan. Keskustelu Muutos 2011:n säännöistä ja puolueohjelmasta tapahtui pääosin Homma ry:n ylläpitämällä Hommafoorumilla. Homma ry on voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen yhteiskunnan henkistä ja taloudellista menestystä, tukea lähidemokratiaa, kestävää kehitystä, sananvapautta sekä yhteiskunnan jäsenten oikeutta viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. 19. Esititte eräällä internetin keskustelupalstalla outoja kommentteja ja väitteitä. Pitävätkö ne paikkansa? Kaikki nimissämme kirjoitettu ei ole totta. Vain Muutos 2011:n hallituksen edustajat voivat esittää puolueen mielipiteitä. Vain Muutos 2011:n omilla internetsivuilla julkaistut kannanotot edustavat Muutos 2011:n omia näkemyksiä. Kaikki muu Muutos 2011:n nimissä internetissä julkaistu tai sanottu voi olla valhetta. 20. Mitä tarkoitatte sillä, että nykyiset turvapaikanhakijat eivät olisi pakolaisia? Pakolaisuudelle löytyy tarkka ja sitova juridinen määritelmä. Pakolainen on määritelty YK:n pakolaissopimuksessa eli Geneven pakolaissopimuksessa. Oikea pakolaisstatus liittyy aina ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tämän vuoksi esimerkiksi irakilainen, joka tulee Suomeen hakemaan turvapaikkaa kotimaassaan vallitsevan köyhyyden ja sotatilan vuoksi, ei ole pakolainen. Sotatila ei kohdistu häneen henkilökohtaisesti. Todellinen pakolainen on pakolainen nimenomaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Esimerkki pakolaisesta olisi venäläinen toimittaja, jota vainotaan hänen henkilökohtaisten poliittisten mielipiteidensä vuoksi. 21. Eivätkö humanitaarinen suojelu ja pakolaisuus muka ole sama asia? Merkittävä osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan niin kutsutun "humanitaarisen suojelun" perusteella. Humanitaarinen suojelu merkitsee turvapaikan myöntämistä sillä perusteella, että tulomaassa vallitsee esimerkiksi epävakaa poliittinen tila tai kyseenalainen humanitaarinen tila. Molemmat määritelmät ovat ylikorostuneen tulkinnanvaraisia. Siksi humanitaarista suojelua on helppo väärinkäyttää. 6
Yleinen harhaluulo on, että humanitaarinen suojelu perustuisi EU-direktiiviin, jonka pohjalta nykyinen ulkomaalaislaki säädettiin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan humanitaarinen suojelu on puhtaasti suomalaisten virkamiesten keksintö, eikä sille ole minkäänlaista perusteita esimerkiksi kansainvälisissä sopimuksissa tai Eurooppaoikeudessa. 22. Mihin Muutos 2011 käyttäisi maahanmuutosta ja kehitysavusta säästyvät varat? Puolueen ohjelmaan kuuluu periaate Suomen kansalaisten etu ennen muita. Humanitaarisesta maahanmuutosta ja kehitysavusta säästyneet varat käyttäisimme esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten koulutukseen, suomalaisen työttömyyden hoitoon, uusien työpaikkojen luomiseen Suomessa sekä vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen nostamiseen Suomen perustuslain vaatimalle tasolle. 23. Mitä vihreät arvot merkitsevät Muutos 2011:lle? Olemme sinivihreitä. Suhtaudumme erittäin myönteisesti ympäristöä säästäviin ja suojeleviin ekologisiin ratkaisuihin sekä kestävän kehityksen periaatteisiin. Ihmisen pitää ymmärtää vastuunsa luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä. Niin nykyisistä kuin tulevistakin sukupolvista. Tämän vastuullisuuden pitää näkyä sekä tuotannossa että kuluttamisessa. Jaamme kestävän kehityksen kolmeen ryhmään. Ekologisella kestävyydellä tarkoitamme väljästi ajateltuna biologisen monimuotoisuuden ja ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn kansalaisten perushyvinvoinnista kuitenkaan tarpeettomasti tinkimättä. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitamme kestävää taloutta ja tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille, kansalaisten hyvinvoinnin säilyttämiselle ja lisäämiselle sekä sosiaaliselle kestävyydelle. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys puolestaan pyrkivät takaamaan hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle. 24. Minkälaista talouspolitiikkaa aiotte harjoittaa, kun pääsette eduskuntaan? On paljon asioita, joihin meillä ei yhdistystasolla ole valmiita eikä etenkään oikeita ratkaisuja. Talouspolitiikka on yksi tällainen asia. Aikanaan vaaliehdokkaiksi asettuvilla ehdokkaillamme on varmasti paljon sanottavaa ja annettavaa myös talouspoliittisiin kysymyksiin ja ongelmiin. Talouspoliittisen ohjelman puuttumisessa ei ole kyse tietämättömyydestä tai kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, että myös talouspoliittiset kysymykset ovat hyvin pitkälti ratkaistavissa kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten avulla. Luonnollisesti ennen kansanäänestystä alan parhaat ammattilaiset yhdessä kansanedustuslaitoksen ja asianomaisten viranomaisten kanssa valmistelevat äänestyksen kohteena olevan esityksen. 7