TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi RANTASALMEN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21-22 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 23-32 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33-54 Liitetiedot 55-65 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 66 Hallituksen allekirjoitus 66 Hallintoneuvoston lausunto 66 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Rantasalmen Osuuspankin liikevoitto heikkeni oleellisesti edellisvuodesta johtuen muun muassa luottojen arvonalentumistappioiden huomattavasta kasvusta sekä korkokatteen heikkenemisestä. Sijoitusmarkkinoiden elpyminen paransi arvopaperikaupan nettotuottoja merkittävästi edellisvuoteen verrattuna, mikä vaikutti positiivisesti tilikauden tulokseen. Talletuskanta kasvoi edellisvuodesta luottokannan taas supistuessa. Rahoituksen kysyntä heikkeni tilikaudella oleellisesti. Kysynnän hiipuminen vaikutti osaltaan palkkiotuottoihin. Vakuutustoiminnan palkkiotuotot kasvoivat edellisestä vuodesta. Vakavaraisuussuhde heikkeni verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen lisäosuuspääoman pienentymisestä. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa -70 739-109,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,1 70,9 5,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % -0,1 2,3-2,5 Vakavaraisuussuhde, % 36,0 50,5-14,5 Henkilöstö keskimäärin 22 21 1 Jäsenet 3 997 3 918 79 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Rantasalmen Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa.
Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Rantasalmen talousalueella ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna eikä paikkakunnalla ollut merkittäviä julkisen puolen rakennushankkeita vuoden 2013 aikana. 2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Rantasalmen Osuuspankin 110-vuotisjuhlaa vietettiin toukokuussa 2013 Rantasalmen Monitoimihallilla. Kesällä Osuuspankki möi Rantasalmen kunnassa sijaitsevan Korpisydän nimisen kiinteistön ja syyskuussa myytiin Rantasalmen kunnassa sijaitsevat Vähälä, Repale, Mitätön ja Tammela nimiset tontit. Lokakuussa Osuuspankki möi Asunto Oy Rantasalmen Pitkälän osakkeet, jotka oikeuttavat autotallin hallintaan. Elokuussa Osuuspankki osti Rantasalmen kunnassa sijaitsevan Asunto Oy Myyränkuja nimisen asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat 95 m 2 huoneiston hallintaan. Osuuspankki osti syyskuussa 2013 Ruokolahden Rautialan kylässä sijaitsevan Asunto Oy Ruokolahden Verkkoniemen osakkeet, jotka oikeuttavat 269 m 2 huoneiston ja kolmen autotallin hallintaan Rantasalmen Osuuspankin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin 1.12.2013 alkaen Martti Pulkkinen. Hän seuraa tehtävässään Rantasalmen Osuuspankissa vuodesta 1989 toimitusjohtajana toiminutta Vesa Auvista. Martti Pulkkinen hoiti ennen toimitusjohtajaksi valintaansa toimitusjohtajan sijaisen tehtäviä toukokuusta 2013 alkaen. Yksi toimihenkilö siirtyi eläkkeelle heinäkuussa 2013. Pankin toimitiloissa aloitettiin vuoden lopulla remontti, jonka tarkoituksena on uudistaa asiakastilojen pintamateriaaleja ja kalustusta. Rantasalmen Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Rantasalmen Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu seuraavassa taulukossa.
3 Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 2 298 2 537-9,4 2 370 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 190 198-3,9 165 Palkkiotuotot, netto 14-19 174,3-60 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 870 411 111,7-522 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 - - 3 Suojauslaskennan nettotulos - - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -316-21 1 372,6 206 Liiketoiminnan muut tuotot 39 45-13 411 Yhteensä 799 613 30,3 204 Tuotot yhteensä 3 097 3 151-1,7 2 574 Kulut Henkilöstökulut 1 123 1 076 4,4 979 Muut hallintokulut 735 683 7,5 655 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 90 111-18,4 103 Liiketoiminnan muut kulut 410 364 12,5 295 Kulut yhteensä 2 358 2 235 5,5 2 032 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 809 177 357,7 139 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - - Liikevoitto (-tappio) -70 739-109,5 403 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat hieman. Arvopaperitoiminnan nettotuotot paranivat selvästi sijoitusmarkkinoiden elpymisen seurauksena. Sijoituskiinteistöjen arvonalentumiset painoivat niiden nettotuotot miinusmerkkiseksi. Kulut kasvoivat vertailukauteen nähden johtuen muun muassa 110-vuotisjuhlavuoden järjestelymenoista. Henkilöstökulut ja hallintokulut kasvoivat edellisvuodesta. Palkkiot maksuliikkeestä ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on henkilöasiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjolaryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 14 13 5,0 Luotonannosta 165 165 0,0 Maksuliikkeestä 50 34 50,2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 36 19 89,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 55 64-13,8 Takauksista 14 17-16,1 Vakuutusten välityksestä 155 118 31,6 Muut 93 111-16,4 Yhteensä 583 541 7,8 OP-bonukset -406-402 1,0 Palkkiotuotot yhteensä 177 139 27,5 Palkkiokulut 163 157 3,5 Palkkiotuotot, netto 14-19 174,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat oleellisesti edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti:
4 Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 1 206 307 293 Vähennykset -396-130 205 Arvonalentumisten nettomäärä 809 177 357,7 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,8 0,2 0,6 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 132 820 132 283 0,4 129 861 Luotot 103 888 107 472-3,3 105 403 Saamistodistukset 6 944 5 696 21,9 5 499 Osakkeet ja osuudet 5 503 4 864 13,1 4 344 Talletukset 104 956 102 423 2,5 103 824 Oma pääoma 24 416 26 460-7,7 22 138 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 409 4 189-18,6 4 426 Luottokanta pieneni kysynnän hiipumisen seurauksena mutta talletuskanta kasvoi vastaavasti. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin kasvoivat. Taseen kasvu oli vaatimatonta. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 18 472 tuhatta euroa eli 7 748 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 103 888 tuhatta euroa (107 472 1 ). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset vähenivät merkittävästi. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 945 2 305-59 Nollakorkoiset saamiset 41 154-73,7 Yhteensä 986 2 459-59,9 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,9 2,3-1,3 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 Sitoutunut pääoma 987 1 033 Prosenttia taseesta 0,7 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 969 3 002 Prosenttia taseesta 2,2 2,2 Käypä arvo 3 579 3 729 Nettotuotto, % 0,08 1,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 3 956 4035 Prosenttia taseesta 3,0 3,0 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Pankilla ei ole sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 3,0 prosenttia taseesta (3,0). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 261 tuhatta euroa. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä ja neljä tonttia kirjanpitoarvoltaan 352 tuhatta euroa. Asunto Oy Ruokolahden Verkkoniemen osakkeet ja Asunto Oy Myyränkuja nimisen asuntoosakeyhtiön osakkeet hankittiin pankin sijoituskiinteistöiksi. Muita sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 10 952 tuhatta euroa (9 081). Osakkeiden ja osuuksien määrä oli 639 tuhatta euroa edellisvuotta suurempi. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 132 tuhatta euroa oli 35 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista.
6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 44 820 42 597 5,2 Säästämistilit 14 028 11 695 20,0 Sijoittamistilit 45 887 47 550-3,5 Valuuttatalletukset 222 581-61,9 Yhteensä 104 956 102 423 2,5 Muut velat 574 712-19,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 105 530 103 135 2,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ole pääomalainoja tai liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma laski 14,2 prosenttia 12 312 tuhanteen euroon (14 354). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 410 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 11 903 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 314 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä laski 7,7 prosenttia 24 416 tuhanteen euroon (26 460). Poistoeroa purettiin 38 tuhatta euroa tekemällä suuremmat suunnitelman mukaiset poistot kuin elinkeinoverolain mukaiset poistot. Luottotappiovarausta purettiin 236 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin.
7 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 24 416 26 460 Käyvän arvon rahasto -502-363 Arvonkorotusrahasto 0 0 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 846 1 006 Palautettavat osuuspääomat -6-4 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Suunniteltu voitonjako -151-315 Tilintarkastamaton voitto 0 0 Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -96-950 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0 Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä 0-587 Ydin omat varat *) yhteensä 24 506 25 246 Pääomalainat 0 0 Toissijaisten omien varojen alijäämä 0-587 Siirto ydin omiin varoihin 0 587 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 24 506 25 246 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat 0 0 Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 502 363 Arvonkorotusrahasto 0 0 Debentuurilainat 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -96-950 Sijoitukset rahoituslaitoksiin 0 0 Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 0 587 Toissijaiset omat varat yhteensä 406 0 Omat varat yhteensä 24 912 25 246 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi.
8 Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 3 4 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 31 6 Vähittäisvastuut 0 0 Muut erät 0 0 IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Yritysvastuut 1) 1 046 782 Vähittäisvastuut 2) 986 1 904 Kiinteistövakuudelliset 766 1 557 Muut 221 348 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 669 592 PD/LGD-menetelmä 287 251 Yksinkertainen menetelmä 382 340 Pääomasijoitukset 27 27 Pörssilistatut sijoitukset 355 313 Muut 0 0 Muut erät 340 350 Luottoriski yhteensä 3 075 3 638 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 365 356 Muut omien varojen vaatimukset 4) 2 100 9 Yhteensä 5 540 4 003 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 24 912 25 246 Ensisijaiset omat varat 24 506 25 246 Omien varojen vaatimus 5 540 4 003 Vakavaraisuussuhde, % 36,0 50,5 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 35,4 50,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla on edelleen erinomainen mukaan luettuna lisäosuuspääoma. Lisäosuuspääoman eliminoimisen jälkeen on vakavaraisuussuhde 18,2 %.
9 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
10 Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % -0,1 2,3 1,3 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,0 0,4 0,3 Omavaraisuusaste, % 19,0 20,8 17,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,1 70,9 79,0 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain.
11 Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVY:n vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 25,8 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, ei ole. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,8 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,9 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista
12 Markkinariskit Operatiiviset riskit rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 3,0 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 44 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 0,08 prosenttia eli oleellisesti edellisvuotista alhaisempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä.
13 Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli Rantasalmen kunnassa sijaitseva pääkonttori. Konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä kaksi Internet-asiakaspäätettä. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita henkilöasiakkaille pääkonttorin tiloissa. Myös Pohjola Vakuutuksen asiamiespiste sijaitsee samassa rakennuksessa. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 79 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 3 997. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. Henkilöstö Osuuspankin henkilökunnan lukumäärä oli tilikauden päättyessä 21. Vuonna 2012 vastaavana aikana oli henkilökuntaa 20 henkilöä. Vuoden 2013 aikana eläkkeelle jäi yksi toimihenkilö.
14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Rantasalmen Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 23.5.2013. Kokoukseen osallistui 21 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 12. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 4 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa
Toimitusjohtaja pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3-5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 23. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. 15 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja: Timo Kinnunen (2011 2014) koneteknikko Rantasalmi Varapuheenjohtaja: Harri Karhu (2012 2015) myyntipäällikkö Savonlinna Muut jäsenet: Juha Eronen (2011 2014) maanviljelijä Rantasalmi Panu Hynninen (2013 2016) maanviljelijä Rantasalmi Virpi Hämäläinen (2013 2016) maatalousyrittäjä Rantasalmi Ari Korhonen (2012 2015) toimitusjohtaja Rantasalmi * Päivi Makkonen (2013 2016) tradenomi Rantasalmi * Josi Mikkilä (2011 2014) rehtori Rantasalmi * Anneli Muukkonen (2012 2015) toimistosihteeri, eläkkeellä Rantasalmi Sisko Pursiainen (2013 2016) päivätoiminnanohjaaja Rantasalmi Heikki Ruuskanen (2012 2014) urakoitsija Savonlinna * Ville Sopanen (2012 2015) maanviljelijä Rantasalmi * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen
Hallitus Puheenjohtaja Olli Pitkänen s. 1955 agrologi ProAgria Etelä-Savo, kasvintuotantoneuvoja Rantasalmi Keskeinen työkokemus: ProAgria Etelä-Savo 1986-, Rantasalmen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2002 2005, Rantasalmen Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja 2005 2011, hallituksen jäsen 2011- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Itä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 2001- Varapuheenjohtaja Yrjö Niskanen s. 1957 Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Suomen Metsäkeskus, viranomaisasioiden esittelijä Rantasalmi Keskeinen työkokemus: Rantasalmen Metsähoitoyhdistys toiminnanjohtaja, Etelä-Savon Metsäkeskus metsänhoitaja, Rantasalmen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 1997-1999 Rantasalmen Osuuspankin hallituksen jäsen 2000- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: ei ole. Muut jäsenet Merja Kontturi s.1954 Yo-merkonomi Rantasalmen kunta, tekninen sihteeri Rantasalmi Keskeinen työkokemus: Rantasalmen kunta 1979 1982, Ta-Ko-Mek Oy 1983 1987, Ilmametalli Nurmi Oy 1988 1990, Rantasalmen kunta 1990-, Rantasalmen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 1994 2002, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2002 2005 Rantasalmen Osuuspankin hallituksen jäsen 2005- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: ei ole. Jari Valkonen s. 1966 Maanviljelyskoneteknikko Maatalousyrittäjä Rantasalmi Keskeinen työkokemus: 16 vuoden aktiivinen osallistuminen tilan hoitoon, jonka jälkeen vuodesta 1995 itsenäisenä maatalousyrittäjänä, Rantasalmen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 2010 2012, Rantasalmen Osuuspankin hallituksen jäsen 2012- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: kiinteistötoimitusten uskottu mies 1997-, Rantasalmen Metsänhoitoyhdistyksen ja Itä-Savon Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen 2001- Toimitusjohtaja 30.11.2013 saakka nimi: Vesa Auvinen koulutus: Yo-merkonomi ikä: 63 pankin palvelukseen vuonna 1973 toimitusjohtajaksi vuonna 1989 16
17 Toimitusjohtaja 1.12.2013 alkaen nimi: Martti Pulkkinen koulutus: Merkonomi ikä: 52 pankin palvelukseen vuonna 2013 toimitusjohtajaksi vuonna 2013 Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2013 tilintarkastajana on toiminut toimitusjohtaja KHT Teuvo Kärkkäinen. Varatilintarkastajana on toiminut KHT Pekka Loikkanen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n tarkastaja Jarmo Wacklin suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen 23. 7 24.7.2013. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu vahvistuu vuonna 2014, mutta jää edelleen keskivertoa hitaammaksi. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2013 oli 10 069 176,26 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 172 918,84 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,0 prosenttia eli yhteensä 131 286,54 euroa ja muille osuusmaksuille 5,0 prosenttia eli yhteensä 20 211,34 euroa eli yhteensä 151 497,88 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 21 420,96 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.
18 RANTASALMEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 Korkotuotot 2 975 299,88 3 644 088,94 Korkokulut 677 473,40 1 106 607,80 KORKOKATE 2 297 826,48 2 537 481,14 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 189 777,15 197 577,62 Muista yrityksistä 189 777,15 197 577,62 Palkkiotuotot 176 891,40 138 746,68 Palkkiokulut 162 992,58 157 441,80 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 870 013,29 411 028,71 Arvopaperikaupan nettotuotot 874 656,42 409 686,67 Valuuttatoiminnan nettotuotot -4 643,13 1 342,04 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 426,68 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -315 843,81-21 447,86 Liiketoiminnan muut tuotot 39 017,68 44 829,09 Hallintokulut 1 857 924,89 1 759 431,54 Henkilöstökulut 1 123 363,70 1 076 216,34 Palkat ja palkkiot 949 843,77 912 853,07 Henkilösivukulut 173 519,93 163 363,27 Eläkekulut 138 155,98 133 708,81 Muut henkilösivukulut 35 363,95 29 654,46 Muut hallintokulut 734 561,19 683 215,20 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 90 378,81 110 762,63 Liiketoiminnan muut kulut 409 899,72 364 458,99 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 809 379,77 176 851,33 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -70 466,90 739 269,09 Tilinpäätössiirrot -274 825,72-1 932,00 Tuloverot 31 439,98 149 513,41 Tilikauden verot 814,37 147 973,01 Aikaisempien tilikausien verot -2 727,56 26,00 Laskennallinen vero 33 353,17 1 514,40 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 172 918,84 591 687,68 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 172 918,84 591 687,68
19 RANTASALMEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Käteiset varat 431 246,30 402 972,95 Saamiset luottolaitoksilta 10 952 225,35 9 081 428,67 Vaadittaessa maksettavat 5 980 480,95 7 120 151,69 Muut 4 971 744,40 1 961 276,98 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 103 887 569,51 107 472 147,98 Muut 103 887 569,51 107 472 147,98 Saamistodistukset 6 944 204,35 5 696 379,30 Muilta 6 944 204,35 5 696 379,30 Osakkeet ja osuudet 5 453 354,30 4 814 089,27 Osakkeet ja osuudet samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 50 000,00 50 000,00 Johdannaissopimukset 1 147,74 Aineettomat hyödykkeet 161,00 202,00 Aineelliset hyödykkeet 4 077 040,94 4 202 166,17 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 2 957 555,07 3 001 860,30 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 987 281,25 1 033 467,25 Muut aineelliset hyödykkeet 132 204,62 166 838,62 Muut varat 420 529,70 87 324,75 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 603 002,40 476 361,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ 132 820 481,59 132 283 072,80 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 74 772,00 376,06 Luottolaitoksille 74 772,00 376,06 Vaadittaessa maksettavat 74 772,00 376,06 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 105 530 189,87 103 135 192,05 Talletukset 104 956 121,72 102 422 908,79 Vaadittaessa maksettavat 79 164 211,30 75 838 959,03 Muut 25 791 910,42 26 583 949,76 Muut velat 574 068,15 712 283,26 Muut 574 068,15 712 283,26 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 177,33 Muut velat 362 964,21 176 516,75 Muut velat 359 983,21 172 855,75 Pakolliset varaukset 2 981,00 3 661,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 271 691,90 1 113 118,19
20 Laskennalliset verovelat 107 482,04 66 288,76 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 107 347 277,35 104 491 491,81 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 057 041,83 1 331 867,55 Poistoero 193 400,55 231 867,55 Vapaaehtoiset varaukset 863 641,28 1 100 000,00 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 12 312 200,00 14 353 600,00 Muut sidotut rahastot 2 032 886,15 1 893 442,54 Vararahasto 1 530 763,65 1 530 763,65 Käyvän arvon rahasto 502 122,50 362 678,89 Vapaat rahastot 6 500 000,00 6 500 000,00 Muut rahastot 6 500 000,00 6 500 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 3 398 157,42 3 120 983,22 Tilikauden voitto (tappio) 172 918,84 591 687,68 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 416 162,41 26 459 713,44 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 132 820 481,59 132 283 072,80 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 601 499,64 557 681,22 Takaukset ja pantit 601 499,64 557 681,22 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 807 413,80 3 631 690,74 Muut 2 807 413,80 3 631 690,74 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 408 913,44 4 189 371,96
RANTASALMEN OSUUSPANKKI 21 R A H O I T U S L A S K E L M A 2013 2012 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA RahaKauden voitto 172 918,84 591 687,68 RahaKauden voittoon tehdyt oikaisut 162 495,36 90 083,74 RahaLIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -1 825 314,29-2 157 946,39 RahaKeskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset RahaSaamiset luottolaitoksilta -3 010 467,42 928 304,56 RahaSaamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 2 555 694,19-2 261 319,35 RahaLeasingkohteet RahaSaamistodistukset -1 267 650,00 RahaOsakkeet ja osuudet 524 308,44 4 603,61 RahaJohdannaissopimukset RahaSijoituskiinteistöt -302 875,64-987 408,02 RahaMuut varat -324 323,86 157 872,81 RahaLIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 2 824 083,90-1 934 133,34 RahaVelat luottolaitoksille ja keskuspankeille 74 395,94 271,74 RahaVelat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 395 175,15-1 584 956,08 RahaJohdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat RahaMuut velat 354 512,81-349 449,00 RahaMaksetut tuloverot -133 608,59-199 336,63 RahaSaadut osingot 189 777,15 197 577,62 RahaA. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 1 334 183,81-3 410 308,31 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset RahaEräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset RahaTytär- ja osakkuusyritysten hankinnat RahaTytär- ja osakkuusyritysten myynnit RahaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -9 517,81-89 574,33 RahaAineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset RahaB. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -9 517,81-89 574,33 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset RahaYleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset RahaVelat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset RahaOsuus- ja osakepääoma, lisäykset 2 155 500,00 5 421 700,00 RahaOsuus- ja osakepääoma, vähennykset -4 196 900,00-1 667 500,00 RahaMaksetut osingot ja osuuspääoman korot -314 513,48-308 061,54 RahaMaksetut bonukset omistajajäsenille -79 948,00-133 874,00 RahaC. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -2 435 861,48 3 312 264,46 RahaD. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN -201,91 29,33 RahaRAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) -1 111 397,39-187 588,85 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 7 523 124,64 7 710 713,49 RahaRAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 6 411 727,25 7 523 124,64 RahaRAHAVAROJEN MUUTOS -1 111 397,39-187 588,85 RahaSaadut korot 3 060 456,36 3 857 396,21 RahaMaksetut korot 791 949,26 1 383 222,11 Kauden voittoon tehdyt oikaisut