MARA-lausuntoyhteenveto versio 20.1.2017 Lausuntoja tuli yhteensä 72 kpl, osa niistä oli useamman tahon yhteisiä. Yhteenvedossa esitetään ne kommentit, jotka sisältävät muutosehdotuksia asetusluonnokseen. Osa kommenteista oli ristiriitaisia keskenään ja näiden osalta johtopäätösten tekeminen muutostarpeista on hieman hankalaa. Lausuntopalautteen perusteella erityistä huomiota asetuksen jatkovalmistelussa olisi kiinnitettävä soveltamisalan lakisääteisyysvaatimukseen, maarakentamiskohteiden määrittelyyn, väliaikaisen varastoinnin täsmentämiseen, ilmoituksen sisältövaatimusten tarkentamiseen, erityisesti kiinteistön omistajan asemaan, avoimeen tiedonsaantiin jätteiden hyödyntämisestä, eri rakenteissa käytettäviin jätteisiin ja jätteiden ympäristökelpoisuuteen (raja-arvot ja orgaanisen aineksen määrä). Valvontaviranomaisten työnjakoa ja laadunhallintaliitettä olisi myös tarkennettava. Yleistä / asetuksen tarkoitus (1 ) - jätehierarkia otettava paremmin huomioon ja ohjattava jäte ensisijaisesti korkeampitasoiseen hyödyntämiseen - hyödyntämisen asianmukaisuus on varmistettava, ettei ole vain keino kiertää jäteveroa - jätteen tekninen soveltuvuus maarakentamiseen olisi osoitettava (vrt. EU:n rakennustuoteasetus ja harmonisoidut standardit, joihin osa uusiomateriaaleista on sisällytetty) - nykyisen MARA-asetuksen muutos olisi riittänyt Soveltamisala (2 ) - epäselvää, koskeeko pelkästään ammattimaista ja laitosmaista jätteen hyödyntämistä - selvennettävä, sovelletaanko pienimuotoiseen hyödyntämiseen; jos ei, pienimuotoiselle hyödyntämiselle asetettava raja, nykyisen MARAn perusteluissa rajana 100 1000 tn - selvennettävä, koskeeko myös Suomeen hyödynnettäväksi tuotavaa jätettä - lakisääteisyys vaatisi selvennystä, sillä nyt perusparannus- ja kunnostuskohteet jäisivät soveltamisalan ulkopuolelle - viranomaiselle tulisi jättää harkinnanvaraa, esim. ympäristönsuojeluviranomainen voisi arvioida jätteen hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuuden niissä tapauksissa, joissa ei ole lakisääteistä suunnitelmaa, lupaa tai ilmoitusta. - asetuksen vaatimuksia ei tulisi soveltaa ympäristöluvissa - kunnan rakennusjärjestystä ei pidetty hyvänä osoituksena suunnitelmallisuudesta, ennemminkin määräykset jätteen hyödyntämisestä tulisi olla kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä - pohjavesiluokitus on uudistunut luokat 1, 2 ja E jotka kaikki tulisi sulkea ulkopuolelle; myös muut herkät alueet suljettava ulos soveltamisalasta (luonnonsuojelualueet, luonnonsuojelu- ja vesilain luontotyypit, pohjavesialueen ulkopuolella olevat pohjaveden pinnan läheisyydessä olevat rakenteet, asuinalueet); lisäksi etäisyysraja asetettava pohjavesialueille, Natura 2000- alueille ja muille herkille alueille - alueen käyttötarkoituksen muutos olisi otettava huomioon esimerkiksi tilanteissa, joissa teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi; tällaisessa tilanteessa olisi annettava ohjeet vastuista, ennallistamisesta, jätteen jatkokäytön laadunhallinnasta, vastuista jätteen poistamiselle - yksityisteiden rajaus vain valtionapua saaviin hankkeisiin on liian kapea, sillä yksityisteitä koskeva lainsäädäntö on muuttumassa; lisäksi monet Liikenneviraston hankkeet jäisivät soveltamisalan ulkopuolelle - lentoasemien monet maarakentamishankkeet eivät tarvitse viranomaisen hyväksyntää, joten ne jäisivät soveltamisalan ulkopuolelle - viherrakenteet ja viherkatot otettava mukaan soveltamisalaan Määritelmät (3 ) - hyödyntämispaikan haltijan määritelmän olisi katettava myös rasitteeseen rinnastettavat oikeudet, esim. tieoikeus - hyödyntämispaikan haltijan oltava aluetta pitkäaikaisesti hallitseva taho - maarakentamiskohteet määriteltävä tarkemmin, nyt liian paljon tulkinnanvaraa; ainakin muistiossa voisi olla tarkempi luettelo - selvennystä kaivattiin siihen, kuuluvatko perusparannuskohteet ja stabilointi maarakentamiskohteisiin
- reitti ei ole oikea termi maarakenteelle, väylä kattaa erilevyiset tierakenteet - pohjarakenne-termi kaipaa selvennystä, voidaanko jätettä käyttää asumiseen soveltuvan rakennuksen pohjarakenteissa - toisaalta jätteen käyttöä rakennuksen pohjarakenteissa ei pidetty hyvänä, koska teknisessä soveltuvuudessa ja terveellisyyden kannalta ongelmia - päällystämisen sijaan pitäisi käyttää termiä eristäminen ; muulle materiaalille määritelmän tarkennus vedenläpäisevyydeltään vastaava materiaali - murskaus määriteltävä - välivarastointi määriteltävä, koska sen tulkitseminen tuotti ongelmia Jätteen hyödyntämistä ja siihen liittyvää välivarastointia koskevat vaatimukset (4 ) - suojausvaatimus pois ympäristöön leviämättömältä materiaalilta; toisaalta herkästi pölyävä materiaali pitäisi suojata koko ajan - kerrospaksuuden lisäksi pitäisi antaa raja vallin leveydelle - tuhkamursketietä pitäisi voida käyttää myös vähäliikenteisillä teillä - etäisyys talousveteen ja vesistöihin herätti paljon kommentteja: myös meren lähellä talousvesi olisi suojattava, toisaalta etäisyysvaatimus erilaisissa tierakenteissa on vaikea toteuttaa esim. silloissa, purojen ylityksissä jne, toisaalta etäisyyden määrittämisessä olisi otettava huomioon tulvariskialueet ja vesijohdot - joissakin kommenteissa etäisyys vesistöstä tulisi olla 200 m - etäisyys pohjaveden enimmäiskorkeudesta herätti paljon vastalauseita, sillä enimmäiskorkeuden määrittäminen vaatisi paljon tutkimista; parempana pidettiin nykyisen MARAn muotoilua - peittämisvaatimusta ei pitäisi ulottaa kaikkiin jätteisiin - keskenään sekoitettavien jätteiden pitäisi myös täyttää liitteen 2 ja 3 vaatimukset, joten pykälän tekstiä pitäisi täydentää; toisaalta jätteiden sekoittaminen keskenään voi aiheuttaa ennakoimattomia seurauksia; sekoittamisen hyödyt teknisten ominaisuuksien parantamiseksi pitäisi osoittaa; sekoittamista ei saa tehdä laimentamistarkoituksessa - välivarastoinniksi pitäisi hyväksyä myös painopenkka - välivarastoitavasta jätteestä varmistettava, että se on todella menossa hyötykäyttöön - välivarastoinnin kestosta paljon kommentteja, jokin maksimipituus olisi oltava (tämä liittyy välivarastoinnin määrittelemiseen) - väliaikaisesta varastointipaikasta ei saisi muodostua pysyvää varastointipaikkaa esim. ketjuttamalla ilmoituksia; kriteerit annettava varastointipaikalle - hyötykäyttörakenteen valmistumiselle asetettava takaraja, ei saisi olla liian pitkä rakentamisen todelliseen tarpeeseen nähden (esim. kymmeniä vuosia) - jätteen tekninen soveltuvuus lisättävä vaatimuksiin Ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (5 ) - kiinteistön omistajan asemaa haluttiin parantaa monessa lausunnossa, mm. omistajan lupa jätteen hyödyntämiselle pitäisi olla mukana ilmoituksessa; myös rasiteoikeuden haltijan on hankittava lupa - jätemäärän täydentäminen toisesta kiinteistöstä oltava mahdollista samalla ilmoituksella - samaan ilmoitukseen välivarastointipaikka ja jätteen hyödyntäminen, pelkkä välivarastointipaikan rekisteröinti ei tarkoituksenmukainen (raukeaa 12 kk:n kuluttua, rekisteröintimaksut) - välivarastointipaikan muodostuminen pysyväksi varastointipaikaksi pitää ehkäistä - ilmoituksen oltava sähköinen ja helppokäyttöinen ja sen olisi sisällettävä esimerkkejä poikkileikkauspiirroksista, tarkempaa ohjeistusta koordinaateista, rakenteesta yms., myös valokuva rakenteesta pitäisi olla mahdollinen - selkeä lista toimitettavista asiakirjoista oltava - kunkin toimijan vastuut kuvattava tarkemmin, jätteen tuottaja määriteltävä tarkemmin, onko alkuperäinen tuottaja vai jalostaja vai molemmat - jälki-ilmoituksen tekeminen ohjeistettava tarkemmin: kuka tekee ja kenelle, mitä asioita vaaditaan sekä voiko esim. jätteen tuottaja sen tehdä - laadunhallintaraportin sijaan toimitettava tutkimustodistus; tieto tutkimuslaboratorion pätevyysalueesta oltava mukana samoin kuin selvitys jätteen teknisestä soveltuvuudesta - tieto samalle kiinteistölle tehdyistä useista MARA-ilmoituksista oltava avoimesti saatavilla - tieto kiinteistöllä hyödynnetystä jätteestä oltava kaikkien saatavilla, mm. viranomaisilla ja kiinteistön omistajanvaihdoksen yhteydessä uudella omistajalla; ehdotettiin mm. avoimen rekisterin perustamista jätteiden hyödyntämispaikoista
Jätteen luovuttaminen ja hyödyntämisen aloittaminen (6 ) - rekisteröinti- ja valvontaviranomaisesta oli eri näkemyksiä: osa ehdotti keskitettyä järjestelmää, osa vastuiden jakamista kunnan ja ELYjen välillä hyödynnettävän jätemäärän mukaan (rajana esim. 20 000 tn vuodessa), osa ehdotti saman viranomaisen hoitavan rekisteröinnin ja valvonnan (esim. kunta) - toivottiin nopeaa käsittelyaikaa, esim. yksi päivä - toivottiin järjestelmää, johon ei voisi jättää puutteellisia hakemuksia tai jos (paperi)hakemus on puutteellinen, niin sen käsittely lopetetaan - jäteveroviranomaiselle pitäisi mennä tieto hyödyntämiskohteista (tehtävä siirtyy Tullilta Verohallinnolle) - takaraja annettava, milloin jätteen hyödyntämisen saa aloittaa - viranomaisen valvontaresursseja vahvistettava ja valvontavastuut yksilöitävä tarkemmin ELYjen ja kunnan kesken - vakuuksien asettamista tulisi harkita - valvontaviranomaisella pitäisi olla mahdollisuus kieltää hyötykäyttö Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (7 ) - siirtymäsäännöksiin voisi siirtää rakenteesta irrotetun jätteen uudelleenkäyttömahdollisuuden, koskisi myös nykyisen MARAn nojalla hyödynnettyjä jätteitä Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet ja rakenteet (Liite 1) - asetuksen soveltamisalaan kuuluvista jätteistä tuli ristiriitaisia kannanottoja: siitä haluttiin poistaa jätteitä ja lisätä uusia - poistettaviksi esitettiin valimopölyjä, kalkin kalsinointijätteitä, kaasujen käsittelyssä syntyviä kiinteitä jätteitä, asfalttirouhetta ja mursketta, jätteenpolton tuhkia ja kuonia sekä rengasjätettä (mm. rajoitukset orgaanisen jätteen käyttämisessä maantäytössä otettava huomioon, VNA jätteistä 16 a ) - lisättäviksi esitettiin liete-tuhka seosmateriaalit, kevytbetonijätteet, kattilahiekat, rikinpoistolaitoksen jätteet, kevytsorat, tietyt sementit ja laastit, keraamisten tuotteiden jätteet, kierrätysrengasmateriaalit, hiekoitussepelit, rinnakkaispolton tuhkat ja kuonat, kattilatuhkat, asfalteenin poltosta syntyvä tuhka, kuitusavi sekä kivihiilitervaa sisältävä asfalttijäte - jätteiden käytön rajoitukset eri rakenteissa sai myös ristiriitaisen vastaanoton, osa piti rajoituksia hyvänä, osa taas ei, haluten käytön kriteereinä olevan vain jätteen ympäristökelpoisuus ja tekninen soveltuvuus ko. käyttöön; erityisesti jätteen käyttöä vallirakenteissa kommentoitiin - esimerkiksi osa halusi tuhkat myös vallirakenteisiin, osa piti taas hyvänä käytön rajoittamista, sillä tuhkia haluttaisiin jalostaa laadukkaampaa hyödyntämistä varten - jätteenpolton kuonien jätenimikkeet pitäisi korjata (pitäisi olla esim. 19 12 09 mineraalit ja 19 12 12), samoin jätteen kuvausteksti sai kritiikkiä osakseen; kuvauksen ei pitäisi rajoittua vain tiettyyn käsittelymenetelmään ja raskasmetalleja koskeva osuus kaipaisi tarkennusta, esim. mitä metalleja tarkoitetaan ja miten määritetään suurin osa, nyt kuvaus on epämääräinen - palakokorajaa toivottiin kaikille jätteille, toisaalta osa piti kokorajoja tarpeettomina - asfalttijätteen käytön rajoittamista kiinteistöltä, jolla käsitellään vaarallisia aineita, pidettiin ongelmallisena; toivottiin, että rajoitus koskisi vain sitä osaa kiinteistöstä, jolla on käsitelty nestemäistä vaarallista ainetta - rakenteesta poistettu jäte ei enää samanlaista kuin ennen hyödyntämistä, joten materiaali olisi tutkittava uudelleen; määritettävä myös rajat sen sisältämälle maa-ainekselle - eri rakenteista haluttiin tarkemmat kuvaukset, esim. taustaselvityksessä esitetyn mukaisesti - jätteen hyödyntäminen pitäisi kytkeä paremmin harmonisoituihin tuotestandardeihin, jotka koskevat materiaalin käyttöä rakennustuotteena; kaikki soveltamisalaan ehdotetut jätteet eivät sovellu kaikkiin käyttökohteisiin Haitallisten aineiden raja-arvot ja muut laatuvaatimukset sekä jätteiden enimmäiskerrospaksuudet eri rakenteissa (Liite 2) - enemmistö lausunnonantajista piti hyvänä antaa raja-arvot rakennekohtaisesti - haitallisten aineiden raja-arvojen laskentamenetelmään otti kantaa vain muutama lausunnonantaja, mutta he suhtautuivatkin sitten menetelmään hyvin kriittisesti
- laskentamenetelmään kriittisesti suhtautuneet pitivät esitettyä menetelmää riittämättömänä arvioimaan jätteen haittoja ympäristölle, pelkät liukoisuudet eivät riitä, vaan pitäisi olla myös kokonaispitoisuudet - raja-arvojen laskennassa ei otettu huomioon jätteen kosketusta vajoveteen, routivuutta, päällysteen rapautumista, orgaanisen aineksen pitoisuutta eikä suolojen määrää - jätteen pölyämistä ei ole huomioitu lainkaan ympäristölle aiheutuvissa riskeissä - kansainvälisesti katsoen esitetyt raja-arvot haitallisille aineille ovat hyvin korkeat, mikä tulee herättämään huomiota asetusluonnoksen notifiointivaiheessa komissiolle - korkeat haitallisten aineiden raja-arvot ja puuttuva orgaanisen hiilen rajoitus johtavat mahdollisesti kaatopaikkamääräysten kiertämiseen ja jätteen dumppaamiseen - kriteereinä ei pitäisi käyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakriteerejä, koska rakenteille ei aseteta samanlaisia vaatimuksia kuin kaatopaikoille (eristäminen, suotovesien seuraaminen) - ainakin orgaaniselle hiilelle olisi asetettava raja, samoin joidenkin jätteiden ph tulisi mitata, vaikka sille ei annettaisikaan raja-arvoa - joissakin lausunnoissa ehdotettiin kerrospaksuuden alentamista tai kahdenlaisia kerrospaksuuksia (0,5 m ja 1,5 m) ja näille omia raja-arvoja - betonimurskeen sisältämille epäpuhtauksille asetettu raja (1 paino-%) liian korkea, epäselvää on, sisältyykö kelluvien materiaalien määrä tähän rajaan; toisaalta epäiltiin, toimisiko kelluville asetettu raja toivotulla tavalla, koska näyte voisi olla puhdas, vaikka rakennus- ja purkujäte ei sitä olisi; osa piti betonimurskeen sisältämän tiilen rajoitusta tarpeettomana, koska tiilijäte tulee mukaan soveltamisalaan - myös tiilimurskeelle pitäisi asettaa enimmäismäärä epäpuhtauksille, esim. laastille ja rappauksille - yksittäisten rakenteiden raja-arvoja pidettiin myös liian alhaisena, varsinkin kenttärakenteiden alennetut raja-arvot vaikeuttaisivat tuhkien hyödyntämistä - ainakin seuraavien aineiden raja-arvoihin toivottiin korotusta: barium, sulfaatti, kloridi, kromi, öljyhiilivedyt; toisaalta herkästi kulkeutuvien aineiden raja-arvoja pitäisi laskea (kloridi ja sulfaatti) - tuhkamursketien kerrospaksuus katsottava uudelleen, toivottiin paksumpaa tuhkakerrosta, myös tuhkapatjarakenne olisi sallittava - laboratorioiden epävarmuus olisi myös otettava huomioon raja-arvoissa ja siitä olisi annettava ohjeet asetuksessa, esim. MIKES:n opas mittausepävarmuuden huomioinnista; ohjeet tarpeen, koska laboratorio ilmoittaa mittausepävarmuuden mittaustulosten yhteydessä - vallirakenteille annettava myös enimmäisleveys - asfalttijätteen enimmäismäärää osa piti liian alhaisena, osa hyvänä ja osan mielestä koko asfalttijätettä ei pitäisi olla asetuksessa; asfalttijätteen enimmäismäärä voisi olla myös päällystekerroksen paksuus 10 20 cm; päällysteenä käytetyn asfalttijätteen haitallisille aineille annettava raja-arvot - PBDE-raja-arvo annettaisiin vain jätteenpolton kuonille, ei tuhkille, joilta sen mittaamista ei edellytetä - rakennus- ja purkujätteissä otettava huomioon VNA jätteistä 16 a (rajoitukset biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen hyödyntämiselle maantäytössä) - STUKin ohje otettava paremmin huomioon, avattava asetukseen ja määriteltävä radioaktiivisuuteen liittyvät raja-arvot Jätteen laadunhallinta (Liite 3) - laadunvarmistusjärjestelmän oltava ulkopuolisen sertifioima tai viranomaisen hyväksymä - laadunvarmistusjärjestelmään vaadittavista asioista on melko suppea lista, lisättävä ainakin järjestelmän arviointi- tai auditointisuunnitelma ja sen voimassaolo, sekä näytteenoton perehdytyksen osoittaminen - perusmäärittely-termi selitettävä - määritettävä tarkemmin, kenelle velvollisuudet kuuluvat (jätteen tuottajalle tai jalostajalle) - akkreditoidun laboratorion akkreditoidun pätevyysalueen katettava haittaainemääritysmenetelmät - ehdotus jätteen luovuttajan rekisteröitymisestä jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuolto- ja tuottajarekisteriin - osassa lausunnoista ei pidetty tarpeellisena ohjeistaa näytemääriä, osassa pidettiin näytemäärää suurena, osassa liian pienenä suhteessa jätemäärään - näytteenoton ohjeistusta pidettiin tärkeänä - puhtaasta betoni- ja tiilimurskeesta ei tarvitsisi näin tarkkaa laadunvarmistusjärjestelmää - PBDE-määritykset tarpeettomia
- määritysmenetelmien pitäisi vastata kaatopaikkaohjeistusta, koska jos jäte ei ole MARAkelpoinen, se sijoitetaan kaatopaikalle; samoilla menetelmillä vältyttäisiin kaksinkertaiselta testaukselta - kaksinkertainen näytteenottovaatimus pystyssä olevista rakenteista ja valmiista murskeesta on liikaa - näytteenoton ohjeistus pystyssä olevista rakenteista ei kuulu asetukseen, vaatimus on ristiriidassa tilaajan velvollisuuksien kanssa, ohjeistus sisältyy jo rakentamista koskeviin määräyksiin eikä tarvitse olla tässä; riittää, että näytteet ja analyysit tehdään hyödynnettäväksi tarkoitetusta jätteestä - läpivirtaustestillä lisäarvoa ympäristökelpoisuuden arvioimisen kannalta - näytteen esikäsittelymenetelmien vaihtoehdot antavat erilaiset tulokset, joten olisi järkevää suositella vain toista menetelmää - eri menetelmien eroavaisuudet ja niillä saatujen tulosten vertailukelpoisuus tuotava esiin muistiossa - selvitettävä ja selkeytettävä jätteen laadunhallinnan ja EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisen laadunhallinnan suhdetta