Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyödyn arvioiminen vesienhoidon toisella suunnittelukaudella

Kokemuksia ja mielipiteitä Koillismaan pohjavesien tilasta

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Kauvatsanjoen valuma-alueella

Kollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas

Halukkuus osallistua pintavesien tilan parantamiseen Vuoksen vesienhoitoalueella

OHJEISTUS VESIENHOIDON HYÖTYJEN ARVIOINTIIN TOIMENPIDEOHJELMIEN OSA-ALUEILLA

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Rauhajärven käyttäjäkysely

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Läntisellä Pien- Saimaalla

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

HAKEMUS, LIITE 18. Virkistyskäyttöhaitta ja korvaukset. Vahinkoalueet

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Kysely järven tilaa koskevista havainnoista

Vesivarojen arvo Suomessa

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Joroisten vesienhoito

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

VEDENLAADUN VAIKUTUKSET VESISTÖN VIRKISTYSKÄYTTÖARVOON

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Hintalappu toimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön - VIRVA-mallin sovellus Lapuanjoen valumaalueella

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vedenlaadun muutoksen rahamääräiset vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön. VIRVA-mallin sovellus Vanajanselän järvialueella

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Tilaisuuden tavoitteita

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE

Kanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Mikä on puhtaan veden arvo? Antton Keto Suomen ympäristökeskus Puheenvuoro Puula Forum

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

v v v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

VIRVA-mallin sovellus Paimionjoen vesistöalueella

HEAWATER- Turun pienvesikysely. Sari Väisänen, Virpi Lehtoranta, Ljudmila Vesikko Suomen ympäristökeskus SYKE

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Vesistökunnostusverkosto välittää tietoa ja kokemuksia. Liisa Hämäläinen, SYKE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

VESIPETO Sisämaan pintavedet - perusyksiköt Perusyksiköt VHS-vesimuodostumien pohjana

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Merkittävät tulvariskialueet

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio:

Kuka tarvitsee puhtaampaa vettä - kannattaako kunnostaminen? Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus

Esityksen sisältö A. Asukkaiden ja mökkiläisten maksuhalukkuus paremmasta vesien tilasta, alustavia tuloksia B. Muita arvioita vedenlaadun paranemisen hyödyistä Tapio Heikkilä, YHA-kuvapankki

A. Kysely asukkaille ja ulkopaikkakuntalaisille mökin omistajille Kysely Vuoksen vesienhoitoalueen pintavesien tilasta Marras-joulukuussa 2014 Kaksi otantaa 1000 mökkiläistä, jotka eivät asu alueella 1500 vakituisesti alueella asuvaa henkilöä Toteutus sähköisenä kyselynä webropolissa sekä paperilomakkeena

Vastaajien lkm Vastaajien lkm Vastaajat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Mökkiläiset Kyselyitä palautui 430 kpl Kyselyyn vastasi 426 kpl Vastausprosentti: 43 % 68 % vastasi sähköisesti 65 % miehiä Keski-ikä: 62 vuotta Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 Yli 80 Vastaajan ikä Vakituiset asukkaat Kyselyitä palautui 350 kpl Kyselyyn vastasi 338 kpl Vastausprosentti: 22 % 52 % vastasi sähköisesti 57 % omistaa tai mahdollisuus käyttää kesämökkiä alueella 56 % miehiä Keski-ikä: 55 vuotta 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Alle 30 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 Yli 80 Vastaajan ikä 4

Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Missä tilassa kyseinen vesistö on? Mökkiläiset pitävät vesistöjä parempikuntoisina Ero voi olla todellinen, eli kesämökit hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien järvien rannoilla Toisaalta mökkiläisillä kuva vesistön tilasta voi perustua vain muutamaan viikkoon kesällä Tarkempi paikkatietoanalyysi tekemättä Mökkiläiset Vakituiset asukkaat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 5

Uinti ja vesimaiseman ihailu merkittävimmät vesistöjen käyttömuodot Asuntoni sijaitsee vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä Käyttämäni/Omistamani vapaa-ajan asunto sijaitsee vesistön rannalla tai rannan lähettyvillä Olen osallistunut vesistöjen siistimiseen ja kunnostukseen Ulkoiluun (kuten retkeily ja/tai hiihtäminen) Veneily ja/tai melonta Moottoriurheilu (kuten vesiskootterilla ajo, vesihiihto) Kalastus, ravustus tai pilkkiminen Uinti Vesimaiseman ihailu Saunominen ja/tai vedenottoon (mm. pesu- ja saunavesi sekä muu kasteluvesi) En juuri kiinnitä vesistöihin huomiota Osuus vastaajista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Mökkiläiset Vakituiset asukkaat 6

Miten muutos on vaikuttanut käyttöön? Muutokset vesien tilassa vaikuttavat vähän vesistöjen käyttöön Tyhjät 5 15% 1% 1% En osaa sanoa 4 2% 1% 8% Ei ole vaikuttanut 3 5% 23% 8% 14% Vähentänyt käyttöä 2 17% 1% Lisännyt käyttöä 1 4% 0 0 Ei 1 Heiken- 2 3 4 5 Paran- En osaa Tyhjät muutosta tynyt tunut sanoa Onko vesistössä tapahtunut muutoksia? 7

Mitä te ajattelette pintavesien ekologisesta tilasta yleisesti Vuoksen vesienhoitoalueella? Paljon parempi kuin oletin Jonkin verran parempi kuin oletin Kuten ajattelin tilanteen olevan Jonkin verran huonompi kuin oletin Paljon huonompi kuin oletin En osaa sanoa Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 8

Miten arvioisitte toimivanne, jos vesienhoitotoimenpiteitä ei toteuteta? En reagoisi todennäköisesti millään tavalla Ryhtyisin käyttämään muita kauempana ja paremmassa tilassa olevia vesistöjä Toivoisin tilanteen parantuvan, mutta en ryhtyisi itse toimenpiteisiin Ottaisin yhteyttä kaupunkiini tai kuntaani tai alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (ELY) Ryhtyisin muihin toimenpiteisiin, millaisiin? Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9

Kuvitteellinen säätiö Vuoksen vesienhoitoalueelle Tavoitteena saavuttaa pintavesien hyvä tila Valtio osallistuisi enintään 40 %:lla kustannuksiin Hyödynsaajien ja toiminnanharjoittajien osuus olisi molemmilta noin 30 % Olisitteko Te valmis maksamaan vuosittaista vesienhoitomaksua (v. 2016-2021)? Kuinka varmasti maksaisitte tai ette maksaisi seuraavia summia? Etelä-Savon ELY-keskus, YHA kuvapankki 10

Olisitteko Te valmis maksamaan vesienhoitomaksua seuraavan kuuden vuoden ajalta? Kyllä Mahdollisesti Ei Mökkiläiset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakituiset asukkaat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % N=762 11

Maksuhalukkuuden suuruus vuotuinen rahamääräinen hyötyarvio? Kaikkiaan 762 vastaajasta: 12 % maksaisi 48 % mahdollisesti maksaisi 40 % ei maksaisi Vastaajien vuotuinen keskimääräinen maksuhalukkuus v. 2016 2021 (maksuhaluttomat mukana): 15 33 euroa per vakituinen asukas 23 53 euroa per mökkiläinen JOS oletetaan, että aineisto edustaa hyvin koko tutkittavaa joukkoa, kokonaismaksuhalukkuus koko Vuoksen vesienhoitoalueella noin 6 14 miljoona euroa vuosittain? Edustavatko vastanneet kaikkia asukkaita/mökkiläisiä? 12

Muita osallistumiskanavia Valmiita talkootyöhön Mökkiläisistä 44 % Vakituisista asukkaista 44 % Valmiita maksamaan jäsenmaksua paikalliselle vesienhoitoyhdistykselle Mökkiläisistä 44% Vakituisista asukkaista 22% Kuva: Katja Pellikka 13

Vastaajien lkm Kuukausitulot selittävänä tekijänä Maksuhalukkuutta selittäviä tekijöitä Sukupuoli, naiset valmiita maksamaan enemmän Tulot Uskoiko esitettyyn vesienhoitosäätiöön Vesistö 80 70 60 50 40 30 Mökkiläiset Vakituiset asukkaat 20 10 0 Alle 1000 1000-1999 2000-2599 2600-3199 3200-3799 3800-4799 4800-5799 5800-6799 6800-7799 Yli 7800 Vastaajan kuukausitulot 14

Alustavaa yhteenvetoa Viestinnälle tarvetta Ryhmien välillä eroja (vakituiset asukkaat mökkiläiset) Maksuhalukkuutta (12 48 %) ja talkoohalukkuutta (44 %) löytyy Tilaluokitus ei yllättänyt vastaajia Huonontunut tila ei välttämättä vähennä käyttöä Tarvitaan lisäanalyyseja Asukkaista 78 % ei vastannut katoanalyysi käynnissä Mitkä tekijät selittävät osallistumishalukkuutta (ikä, sukupuoli, tulot, jne.)? Vakituisten asukkaiden jako mökkeileviin ja ei-mökkeileviin Jatkoanalyysiin kartta-tarkastelu mm.: halutulle tavoitteille ja vastaajien ehdottamille toimille, vastaajan oma käsitys veden tilasta vs. ekologinen tilaluokitus 15

B: Muita arvioita vedenlaadun paranemisen hyödyistä Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa (TEEB) Vedenlaadun vaikutus rantatonttien arvoon Vedenlaadun paraneminen hyödyttää virkistyskäyttöä Hannu Lehtomaa, YHA Kuvapankki 16

Ekosysteemipalveluiden arvo Raportti listaa liitetaulukossa 24 suomalaista arvottamistutkimusta pinta- ja pohjavesistä Virkistyskäyttö ja virkistyskalastus Rehevöitymisen ehkäisy Vesistöjen kunnostus ja vedenlaatu Pohjavedet 17

Vedenlaadun vaikutus rantatonttien arvoon Janne Artell (LUKE) tutkinut tilastollisesti vedenlaadun vaikutusta rakentamattomien rantatonttien arvoon (2004). Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus Tontin arvonnousu vedenlaadun parantuessa Tyydyttävä Hyvä: 9% Tyydyttävä Erinomainen 20% Huono Tyydyttävään: >100 % 18

Vesienhoidon hyödyt virkistyskäytölle? Valley vistas, CC Chesapeak bay program, CC 1 16.8.2013 Turo Hjerppe Mika SYKEn Marttunen Vesikeskus 7.3.2013 Turo Hjerppe SYKEn Vesikeskus 19 9

Käyttökelpoisuuskerroin VIRVA-malli virkistyshyötyjen arviointiin SYKEssä kehitetty Excel-työkalu Voidaan laskea vesistön virkistyskäyttöarvo ja sen muutos vedenlaadun muuttuessa Rantakiinteistöjen virkistyskäyttö Muut käyttäjät Sovellettu noin 10 kohteella eri puolella Suomea Lähtötietoa kerätään vesistön käyttäjiltä kyselytutkimuksen avulla Vedenlaadun ja virkistyskäytön välistä suhdetta kuvataan ns. arvofunktioilla 1 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 0 20 40 60 80 Klorofylli-a (µg/l) VENEILY MAISEMA KALASTUS Uinti SAUNA- JA PESUVESI E/H H/T T/V V/H 20

Esimerkkejä sovelluksista Suomenlahdella rantakiinteistöjen virkistyshyödyn arvioidaan olevan 50 milj. vuodessa hyvän tilan saavuttamisesta Vuoksen vesienhoitoalueella rantakiinteistöjen virkistyshyödyn arvioidaan olevan 13-17 milj. vuodessa hyvän tilan saavuttamisesta Muita esimerkkejä SYKEn verkkosivulla 21

LOPUKSI Viestintä tärkeää Mökkiläiset ja ranta-asukkaat hyötyvät kunnostuksista ja ovat valmiita osallistumaan kustannuksiin ja talkoisiin Kannattaako kunnostaminen? Kyllä kannattaa! Hannu Lehtomaa, YHA Kuvapankki 22