To 22.1.2015 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamu, kapellimestari Carlo Torlontano, alppitorvi Richard Wagner: Kuningas Enzio, alkusoitto e-molli WWV24a Nicola Hansalik Samale: Walpurgisnacht (2003, Pohjoismaiden -ensiesitys) Giovanni D Aquila: The great Horn of Helm (2003) VÄLIAIKA 20 MIN. W. A. Mozart: Sinfonia nro 40 g-molli KV 550 (alkuperäisversio) Allegro molto Andante Menuetto. Allegretto Trio Allegro assai Konsertti päättyy n. klo 20.40. Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com 28.1.2015 alkaen.
Richard Wagner: Kuningas Enzio -alkusoitto Vaikka Richard Wagnerin (1813 1883) varhaisimpien teoksien joukossa on muun muassa useampi alkusoitto ja kaksi sinfoniaa, hän oli tiennyt jo opiskeluaikoina ominta alaansa olevan tulevaisuudessa ooppera eikä esimerkiksi sinfonia. Wagner kirjoittautui helmikuussa 1831 Leipzigin yliopistoon, jossa hän sai opettajakseen vielä saman vuoden syksyllä tuomaskanttori Christian Theodor Weinlingin. Kokeneen musiikkimiehen johdolla Wagnerille avautui nyt lopullisesti soinnutuksen, kontrapunktin, fuugan ja sonaattimuodon perusteet. Kyseinen vuosi oli Wagnerin ensimmäinen työteliäämpi sävellysvuosi, ja orkesteriteosten lisäksi syntyi mm. useita pianosävellyksiä. Helmikuussa 1832 Wagnerin musiikkia esitettiin ensimmäisen kerran teatterissa, kun Ernst Raupachin näytelmä Kuningas Enzio sai ensiiltansa Leipzigissa. Alkusoitosta voi kuulla, että nuoren Wagnerin tärkeitä esikuvia olivat ennen kaikkea Beethoven ja Weber. Musiikin tyyli viittaa yleisesti ottaen saksalaiseen romantiikkaan, ja enemmän omaa ilmettä sisältävää käännekohtaa saatiinkin odotella vielä 1830-luvun loppuvuosiin saakka. Alkusoiton lisäksi Wagner oli kirjoittanut näytelmään muutakin musiikkia, jota ei kuitenkaan ole säilynyt nykypolvien kuultavaksi. Kuningas Enzio -alkusoitto ei siis ollut vielä käänteentekevä teos Wagnerin uralla, mutta kuitenkin yksi tärkeä etappi nuoren muusikon jo tässä vaiheessa työntäyteisellä uralla. Vuonna 1833 Wagner sai kiinnityksen Würtzburgin teatterin kuoronjohtajaksi, ja seuraavana vuonna hänet valittiin kapellimestariksi Madgeburgiin. Ensimmäinen ooppera Die Hochzeit syntyi vuosina 1832 33, Rienzi neljä vuotta myöhemmin, ja Lentävä hollantilainen vuonna 1842, jolloin säveltäjä oli 29 vuoden ikäinen. Hannu Kivilä Esitysmerkinnät: Allegro assai = Sangen nopeasti Allegro molto = Hyvin nopeasti Allegretto = Hilpeästi, kevyesti Andante = Kohtalaisesti, käyden Menuetto = Barokin aikainen 3-jakoinen tanssi
Nicola Hansalik Samale: Walpurgisnacht Saksassa Valpurinyö eli vappuyö Walpurgisnacht tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Vappuyön aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla. Nicola Hansalik Samale (s. 1941) lienee saanut innoituksensa Walpurgisnachtin sävellystyöhön Johann Wolfgang von Goethen (1749 1832) Faustista. Teoksessa Mefistofeles yllyttää Faustia juhlimaan noitien kanssa valpurinyönä Harz-vuoriston korkeimmalla Brocken-vuorella. Vuodelta 2003 peräisin oleva sävellys on Torlontanolle omistettu. Kantaesitys tapahtui Cordobassa Howard Griffithisin johdolla samana vuonna. Samale on italialainen säveltäjä ja kapellimestari. Hänen tuotantoonsa sisältyy kamari-, orkesteri- ja vokaalisävellyksiä. Musiikkia on syntynyt myös lukuisiin filmeihin. Samale on erityisesti kunnostautunut keskeneräisten teosten täydentämisessä: Brucknerin 9. sinfonian finaali, Lisztin Hexameron, Mahlerin 10. sinfonia ja Schubertin Keskeneräisen sinfonian scherzo ovat Samalelle laajaa mainetta tuoneita projekteja. Giovanni D Aquila: The great Horn of Helm Sisilialainen säveltäjä ja pianisti Giovanni D Aquila (s. 1966) tunnetaan orkesteri-, näyttämö- ja kamarimusiikista. Hänen musiikillinen tekniikkansa on läheistä sukua jälkidarmstadtilaiselle avantgardelle. Myös minimalismi on kiinnostanut D Aquilaa, joskin eniten arvostamikseen säveltäjiksi hän lukee keskeisten klassikoiden lisäksi 1900-luvulta ennen muuta Debussyn, Stravinskyn ja Prokofjevin. Tällä hetkellä hän toimii sävellyksen opettajana Vincenzo Bellini -konservatoriossa Palermossa. The great Horn of Helm vuodelta 2003 liikkuu eeppis-mystisissä tunnelmissa. Se pohjautuu J.R.R.Tolkienin Taru sormusten herrasta -fantasiaromaaniin. Tarun mukaan Hornburgin taistelussa kuningas Helm puhallutti valtavaa sotatorvea örkkien onnistuttua murtautumaan kaupungin porttien lävitse. Seuranneessa puolustajien rynnäkössä örkit karkotettiin ja tuhottiin pian lopullisesti. The great Horn of Helm kantaesitettiin Sisiliassa Agrigenton Valle dei Templissa 2003. Teos on omistettu Carlo Torlontanolle. Pekka Miettinen
Alppitorven historiaa Alppitorvi on puhallinsoitin, jota käytetään erityisesti Sveitsin vuoristoseuduilla. Sen putki on hyvin pitkä eikä siinä ole venttiilejä eikä sormiaukkoja. Alppitorvella voidaan tämän vuoksi soittaa ainoastaan ns. luonnonsävelsarjaan kuuluvia ääniä. Sarjan duurikolmisointuvoittoisessa alapäässä niitä on harvakseltaan, kun taas yläpäässä päästään jo vieri vieressä oleviin puolisävelaskeliin. Lisäväriä antavat kromaattisen asteikon väleihin lankeavat epäpuhtaat luonnonsävelet. Soitossa käytettävän puhallustekniikan vuoksi alppitorvi kuuluu vaskipuhaltimiin, vaikka se valmistetaan puusta.. Alppitorvi kaiverretaan tavallisesti kuusesta, joskus myös männystä. Suukappale tehdään erikseen kovemmasta puulajista. Vastaavia pitkiä puutorvia on käytetty muillakin vuoriseuduilla kuten Tiibetissä ja Pyreneillä. Alppitorven ääni voi maastosta riippuen kuulua 5 10 kilometrin päähän. Alkujaan torvia käytettiin vuoristossa merkinantoon ja paimenten apuvälineenä Ensimmäinen tunnettu kirjallinen maininta alppitorvesta on vuodelta 1527. 1700-luvulla alppitorvi jäi melkein unohduksiin. Kansanperinne elpyi kuitenkin 1800-luvulla muun muassa matkailun vaikutuksesta. Nykyään alppitorvi on yksi Sveitsin kansallissymboleista. Alppitorvelle on sävelletty vain vähän musiikkia. Tunnetuin sävellys lienee Leopold Mozartin Sinfonia pastorella alppitorvelle ja jousiorkesterille. Useat säveltäjät ovat käyttäneet perinteisiä alppitorvisävelmiä hyväksi musiikissaan. Esimerkiksi Gioacchino Rossini käytti oopperassaan Wilhelm Tell sveitsiläistä alppitorvisävelmää Ranz des Vaches. Samoin Brahms sai innoitusta ensimmäiseen sinfoniaansa Sveitsissä kuulemastaan alppitorvisävelmästä. Pekka Miettinen
Mozart: Sinfonia nro 40 Suuresta edeltäjästään Haydnista poiketen Wolfgang Amadeus Mozart (1756 1791) aloitti sinfonioiden säveltämisen jo alle kymmenen ikäisenä. Noin vuosikymmenen aikana syntyi keskimäärin kaksi sinfoniaa vuodessa. Se on paljon kun ajatellaan Mozartin tuotannon valtavaa laajuutta. Kesällä 1788 Mozart lahjoitti jälkimaailmalle orkesterimusiikkinsa viimeiset ja täydellisimmät saavutukset kolmessa mitä vastakohtaisimmassa sinfoniassa. On monesti jo todettu, että näiden kolmen sinfonian (nrot 39 41) syntyminen vain vajaan kahden kuukauden kuluessa lasketaan musiikin historian suurimpiin ihmeisiin. Hakuteokset tietävät kertoa, että Mozart eli viimeiset vuotensa talousongelmien ahdistelemana. Tutkijat ovat viime vuosina kuitenkin todenneet, että Mozart ansaitsi uransa loppuun asti varsin huomattavia summia sävellyksillään ja esiintymisillään. Selitys rahapulaan lienee peliveloissa: suurilla panoksilla pelatut kielletyt uhkapelit kuuluivat säveltäjän heikkouksiin. Viimeiset sinfoniat osoittavat kuitenkin suvereenisti, että päämäärätietoinen taiteilija voi kohota arkipäivän yläpuolelle velka- ja terveysongelmista huolimatta. G-molli-sinfonia on yleisilmeeltään levoton ja dramaattinen. Jo ensiosan teemassa yhdistyy omaperäisellä tavalla keveä eleganssi, suru ja levottomuus. Arvoituksellista kauneutta huokuva Andante on pääteemaa myöten tummasävyinen luonteeltaan. Menuettia voisi luonnehtia lähinnä uhmakkaaksi. Sen tunnelmat ovat kaukana perinteisestä sirosta hovitanssista. Finaali on kiihkeän dramaattinen ja jyrkkien vastakohtien kärjistämä. Kahteen edelliseen sinfoniaan verrattuna teoksesta puuttuu juhlava johdanto, ja kokoonpanokin on hieman poikkeava: trumpetit ja patarummut puuttuvat, alun perin myös klarinetit, jotka säveltäjä itse lisäsi partituuriin hieman myöhemmin. Ei ole täysin pitävää tietoa siitä, kuuliko Mozart sinfoniaansa koskaan. Kolmea viimeistä sinfoniaa ei ainakaan tilattu mitään tiettyä tapahtumaa tai konserttisarjaa varten. Nyt Lahdessa ensikertaa esitettävä sinfonian alkuperäisversio eroaa lopullisesta lähinnä soitinnuksen kohdalla. Kuten jo aiemmin mainittiin, puuttui teoksesta alun perin kaksi klarinettia. Mozart oli tutustunut klarinettivirtuoosi Anton Paul Stadleriin jo joitakin vuosia ennen sinfonian valmistumista. Hän sävelsi Stadlerille sittemmin kvinteton (KV 581) ja konserton (KV 622), mutta liitti myös g- molli-sinfoniaan jälkikäteen klarinettistemmat Stadleria ja tämän veljeä Johannia varten. Itse klarinettiin Mozart oli tutustunut jo aiemmin Münchenissä, mutta nyt tämä soitin sai aivan uuden merkityksen, joka sillä oli sitten koko säveltäjän loppuelämän ajan. Mainittakoon vielä, että Mozart teki sinfonian muihin puupuhallinstemmoihin klarinettien lisäämisen yhteydessä joitakin pieniä tarkennuksia. Hannu Kivilä
Okko Kamu Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna 1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen. Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina eri kokoonpanoissa. Okko Kamun kansainvälisen levytysuran aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -levymerkille yhdessä Herbert von Karajanin kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100 levytystä mm. Deutsche Grammophon -, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibeliuslevy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d Or de l Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille. Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994. Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Carlo Torlontano Italialaismuusikko Carlo Torlontano on omistanut suurimman osan ajastaan alppitorven ja sen perinteen ja ohjelmiston esilletuontiin, onhan soitin lähinnä tunnettu Alppien alueen merkinantosoittimena. Torlontano on esiintynyt alppitorvisolistina lukuisien sinfonia- ja kamariorkesterien kanssa Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hänet on kutsuttu esiintymään moniin maineikkaisiin saleihin ja nimekkäille festivaaleille kuten Mozarteum Salzburg, Berliinin filharmonia, Mainly Mozart Festival (Yhdysvallat), Prahan Smetana-Sali Kuhmon Kamarimusiikki ja Bonnin Beethovenhalle. Torlontano on työskennellyt myös useiden vuosien ajan soolokäyrätorvistina ja äänenjohtajana Italian television (RAI) sinfoniaorkesterissa ja Napolin Teatro di San Carlossa. Hän on myös työskennellyt monien kaikkein arvostetuimpien kapellimestarien kuten Abbado, Berio, Gatti, Harding, Koopman, Maazel ja Semkow kanssa. Vuonna 1994 hän esiintyi G7-kokouksessa, jossa läsnä olivat Yhdysvaltain, Saksan, Britannian, Ranskan ja Japanin valtionpäämiehet ja edellisenä vuonna Italian tasavallan 50-vuotisjuhlissa. Vuonna 2003 hän esiintyi Martha Argerich & Friends -konsertissa, jolloin hän soitti yhdessä Argerichin kanssa Robert Schumannin teoksessa Andante ja muunnelmia kahdelle pianolle, kahdelle sellolle ja käyrätorvelle. Tällä hetkellä Carlo Torlontano toimii käyrätorvensoiton professorina A. Casella -konservatoriossa L Aquilassa Italiassa.
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA TULE KONSERTTIIN. To 5.2. klo 13 (loppuunmyyty) Pe 6.2. klo 13 (loppuunmyyty) ja Pe 6.2. klo 19 Sibeliustalo LEMMEN VIRTAA Olavi Virta 100 vuotta -konsertti Markku Johansson, kapellimestari Hannu Lehtonen, laulu Helmikuussa 2015 Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Rakastetun laulajan kunniaksi Markku Johanssonin johtamassa juhlakonsertissa kuullaan lahtelaisen tangoprinssi Hannu Lehtosen esittämänä Olan ihania ikivihreitä, muun muassa Tähti ja meripoika, Poika varjoisilta kujilta, Hopeinen kuu, Valkovuokot ja Tyttö metsässä. Myös Kipparikvartettia kuullaan konsertissa. Tule ja heittäydy kultaisten vuosien tunnelmaan! LIPUT: 29-22 aikuiset / 24-19 eläkeläiset Päiväkonsertti 24/20/19 aik. ja eläk. 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun) Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat ESS:n Lahtipassilla lipuista 5 :n alennus To 12.2. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Jaakko Kuusisto, kapellimestari Lauri Porra, sähköbasso Wagner: Isolden lemmenkuolo Porra: Entropia, konsertto sähköbassolle ja orkesterille (Kantaesitys) Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 Sibelius: Tapiola klo 18 Sibelius-luento / Minna Lindgren L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden lahtelaisessa orkesteriavauksessa kuullaan kantaesityksenä Lauri Porran sähköbassokonsertto Entropia. Sibeliuksen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa oleva Porra (s. 1977) on tehnyt monipuolisen musiikillisen uran niin säveltäjänä kuin instrumentalistina. Richard Wagnerin teos Isolden lemmenkuolo edustaa Jaakko Kuusiston johtamassa konsertissa Sibeliuksen syntymän ajan musiikkia, ja Arnold Schönbergin kamarisinfonia on puolestaan esimerkkinä Sibeliuksen elinaikana tapahtuneesta musiikillisesta kehityksestä. Konsertin päättää Sibeliuksen viimeinen sana orkesteri-ilmaisunsa parissa, mestarillinen sinfoninen runo Tapiola. Liput: 29-13 aik. / 24-13 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät (sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. Sinfonia Lahden kotisivu: www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä internetissä: www.classiclive.com
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Torkkelin Paperi Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.50 Hki klo 16.30 Lahti klo 18.10 Lahti klo 21.15 Hki 22.50 Lahti klo 21.45 Hki 23.15 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Sibeliustalo Shop Sibeliustalon aulaan avataan kevään aikana uudistettu myymälä. Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki, puh. 050 5570 735, tuija.rajamaki@stala.com
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja. Sinfonisesti yhdessä lasten- ja nuorten konserteissa: Hämeenmaa yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen. Strateginen näkemys. Luova dramatisointi. Kokonaisvaltainen toteutus. Digistä printtiin. Messuista tapahtumiin. Suosittelumedia. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.