Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 1 / 1 3869/2016 03.00.00 300 Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Ari Konttas, puh. 050 338 9745 Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 Juha Metso, puh. 09 816 23050 Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 Markus Syrjänen, puh. 09 816 23000 Mauri Suuperko, puh. 040 336 0741 Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 Sampo Suihko, puh. 09 816 52200 Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Käsittely Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Puheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 5 Espoon lausuntokysymysten vastaukset 30.9.2016
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntökirje esitysluonnoksesta maakuntakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - Tiivistelmä hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi - Hallituksen esitys lakiehdotuksiksi 31.8.2016 - Hallituksen esitys, yleisperustelut 31.8.2016 - Hallituksen esitys, yksityiskohtaiset perustelut 31.8.2016 - Korjaukset maakuntalain eräisiin pykäliin 1.9.2016 - Lausuntopyyntökirje hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - Espoon nuorisovaltuuston lausunto - Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvoston lausunto - Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan lausunto Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että sen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa on selkeä. Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa. Jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat, suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa. Suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet yhteisen ehdotuksen erillisratkaisusta, joka tarjoaa hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen. Joko erillisratkaisun kautta tai muuten suurten kaupunkien asemasta ja niille tyypillisistä tehtävistä on päätettävä siten, että vältetään päällekkäiset tehtävät ja päätöksenteko itsehallintoalueiden kanssa, ja turvataan pitkäjänteinen kasvua ja kilpailukykyä tukeva kaupunkipolitiikka. Suurten kaupunkien roolia elinvoiman ja kasvun vahvistajana on kasvatettava edelleen. Suurten kaupunkien osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitäisi olla suurilla kaupungeilla. Maakuntauudistus ei alustavien painelaskelmien mukaan suoraan rasita kuntataloutta pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa käyttöön esitettävä tarvekriteeristö aiheuttaisi 150 milj. euron tulonsiirron Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Rahoituksen kriteerit ovat yksinomaan väestöön liittyviä, eivätkä huomioi erilaista tuotantoympäristöä. Muutos on epäoikeudenmukainen ja horjuttaa nykyistä alueellista julkistalouden tasapainoa. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että kaupungin asukkaiden rahoitusvastuu säilyy nykyisellä tasolla. Nykyinen verotulojen tasauksen korkeus aiheuttaa kasvukunnissa voimakasta velkaantumista. Kasvukeskukset joutuvat kaupungistumisen ja
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 3 / 3 valtion asettamien asuntorakentamistavoitteiden takia investoimaan voimakkaasti infran ja peruspalvelujen vaatimaan rakentamiseen (liikenneväylät, joukkoliikenne, koulut, päiväkodit). Kasvun ja maahanmuuton kustannukset kasautuvat metropolialueelle, minkä takia metropolialueen kustannusrasitetta ja verotulontasausta ei voida kasvattaa. Uudistuksen tulee vastata kestävyysvajeen torjuntaan, ja rahoitusjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja kannustava. Hallituksen linjauksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Siten myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida kiristää. Omaisuuden siirrot, kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä, kuntien vakavaraisuus, mahdolliset omaisuuden siirrot ja kuntien eläkejärjestelmä on järjestettävä kestävällä tavalla. Espoon kaupunki tukee sellaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksia, jotka kaventavat terveys- ja hyvinvointieroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta, lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuutta ja antavat arvoa asiakkaalle. Uudenmaan sote-ratkaisussa pitää huomioida pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeava palvelutarve. Pääkaupunkiseudulla asuu Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet. Pääkaupunkiseutu kantaa merkittävän osan koko maan asunnottomuuteen, segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyvästä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen erityispiirteisiin vastaaminen edellyttää muuta maata enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden julkisten peruspalvelujen välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ratkaisujen pitää uskottavasti lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Muualla maassa tavoiteltavat mittakaavaedut on jo saavutettu pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupungin alueen asukaspohja on riittävä saavuttamaan maakuntauudistuksen toiminnalliset tavoitteet peruspalveluissa. Väestöpohjan laajentaminen koko Uudenmaan kattavaksi ei edistä peruspalvelujen hoitamista. Julkisen sektorin vastuulle jäävää tuotantoa ei voida toteuttaa mielekkäästi yhdessä eri palvelualueisiin jakautuneessa organisaatiossa Uudellamaalla. Uudenmaan laajuuden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation turvaamisen vuoksi maakunnassa pitää olla useita alueellisia organisaatioita, joiden sisällä huolehditaan palvelujen välisestä integraatiosta. Niissä erityispalveluissa, joissa optimaalinen väestöpohja on Uudenmaan laajuinen, on palvelut jo tällä hetkellä järjestetty alueellisesti. Merkittävin tällainen palvelukokonaisuus on erikoissairaanhoito, joka on jatkossakin mielekästä säilyttää keskitettynä. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tällä hetkellä monituottajamallin mukaisesti. Suurimman osan pitkäaikaishoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta tuottaa yksityiset yritykset ja
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 4 / 4 kolmannen sektorin toimijat. Tuotantorakenteen monipuolistaminen on ollut asiakkaiden etu, ja kehitystä on syytä tukea jatkossakin. Muutokset tulee toteuttaa palvelukohtaisesti ja hallitusti ja huomioiden paikallinen elinkeinopolitiikka ja kaupunkikehitys. On huomattava, että merkittävä osa palvelujen tuottajista on pieniä ja paikallisia toimijoita. Espoossa asuu seitsemän prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Espoon erityisenä tehtävänä on turvata ruotsinkielisen palvelujen laatu ja sen kehittäminen jatkossa. Ruotsinkielisten asukkaiden palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, ja varmistaa, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa säilyy. Espoo on mukana valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää valtakuntaan kestävä, ketterä ja tehokas sosiaali- ja terveydenhuollon modulaarinen asiakastietojärjestelmäarkkitehtuuri. Uudellamaalla palvelujen digitalisoituminen ja asiakkaan osallisuus ja omistajuus tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä on ehkä merkittävin tulevaisuuden tuottavuuden kasvun lähde. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei saa johtaa tämän kehityksen hidastumiseen tai arkkitehtuurin jäykistymiseen Uudellamaalla. Espoon valtuusto on aikaisemmin antanut 25.1.2016 lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt 29.8.2016 pääkaupaunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa. Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016 tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta.
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 5 / 5 Lausuntopyynnön kohteena olevalla maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistuksella on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyynnön kohteena olevalla palvelun tuottajaa koskevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisen yhteistyötä. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta lakiin ehdotetaan otettavaksi kaikkia palvelun tuottajia koskeva rekisteröintimenettely. Palvelun tuottajan ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoitus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hallintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Uudistuksen voimaanpanolaki sisältää säännökset maakuntajaosta. Mikäli kunta päättää esittää kunnan kuulumista voimaanpanolain 5 :n mukaisesta maakuntajaosta poikkeavaan maakuntaan, päätöksestä tulee toimittaa kunnanvaltuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 9.11.2016 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 6 / 6 Tiedoksi toimitetaan lausunnoille keväällä 2017. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskeva hallituksen esitys on erikseen lausuttavana yhtäaikaisesti tämän hallituksen esityksen kanssa.
Kaupunginhallitus 03.10.2016 Sivu 7 / 7