KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

218 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN SOVELTAMISESTA

JULKAISIJA Copyright: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Harakantie 18 B, 02650 Espoo PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.stul.fi KUSTANTAJA Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, 02650 Espoo PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkoinfo.fi PÄÄTOIMITTAJA Dipl.ins. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy TAITTO Arja Metsikkö KIRJAPAINO Painokurki Oy, Helsinki 2 ESPOO 2015 ISBN 978-952-231-117-7 (painettu) ISBN 978-952-231-151-1 (pdf)

ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu 2yy sähköasennusstandardien soveltamiseen liittyvää kysymystä ja vastausta. Kysymykset on koottu siltä ajalta, kun Suomessa on ollut käytössä kansainvälisiin esikuviin perustuvat asennusstandardit. Vastaukset on tarkastettu tällä hetkellä (helmikuu 2015) voimassa olevien standardien mukaiseksi. Osa vastauksista perustuu Sähköalan suositusryhmässä laadittuihin vastauksiin. Näiden kysymysten otsikot on lihavoitu ja otsikon lopussa on kerrottu vuosi, milloin asiaa on käsitelty. Muut vastaukset on käsitelty pienemmässä ryhmässä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:ssä. Vastaukset ovat ajan tasalla standardin SFS 6000 vuoden 2012 painoksen kanssa. Tähän 3.painokseen on lisätty edellisen painoksen jälkeen laaditut vastaukset. Kysymykset on otsikoitu, jotta eri aiheiden löytäminen olisi helpompaa. Kysymysten ja vastausten ryhmittelyssä on pyritty noudattamaan standardisarjan SFS 6000 osien mukaista ryhmittelyä. Koska kaikki kysymykset ja vastaukset eivät liity standardisarjan SFS 6000 soveltamisalaan, tästä on osittain poikettu. Kirja julkaistaan nyt kolmannen kerran ja julkaisija toivoo palautetta kirjan edelleen kehittämiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 3

SISÄLTÖ Esipuhe...3 OSA 1: YLEISET ASENNUSTYÖHÖN LIITTYVÄT ASIAT...11 1 Lattialämmityskaapelin kytkeminen (2002)...11 2 Pysyvän keskuksen asentaminen työmaakäyttöön (2002)...12 OSA 2: RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖASENNUKSET...13 3 Sähkölaiterakenne luokassa 2...13 4 Polttoaineiden jakeluautojen säiliöiden pesu (2006)...14 OSA 3: JAKELUJÄRJESTELMÄT...15 5 Vaihejärjestys rakennuksen sähköasennuksessa (1999)...15 4 OSA 4: SUOJAUSMENETELMÄT...16 4.1 SUOJAUS SÄHKÖISKULTA...16 6 0-luokan laitteiden asentaminen...16 7 Syötön automaattinen poiskytkentä liitosjohdoilla...16 8 Pistorasioiden vikavirtasuojaus ja vuotovirrat...17 9 Vikavirtasuojan asentaminen vanhoihin asennuksiin...17 10 Uppopumpun suojaus vikavirtasuojalla...18 11 Autotallin pistorasioiden vikavirtasuojaus...18 12 Vikasuojaus vikavirtasuojalla...18 13 Vikavirtasuoja 0-luokan laitteen syötössä...19 14 FELV-järjestelmän suojaus sähköiskulta...19 15 Pistorasian vikasuojaus johtavassa seinärakenteessa (2004)...20 16 Pihavalaisimien vikavirtasuojaus...20 17 Oikosulkuvirran mittaus lämpöreleen takaa (1999)...21 18 Kolmivaiheinen vikavirtasuoja yksivaiheisten ryhmien suojana (1999)...21 19 Uppopumpun vikavirtasuojaus (2003)...22 20 Ulos asennettavan vikavirtasuojan pakkaskestoisuus...22 21 Atk-pistorasioiden vikavirtasuojaus (2007)...23 22 Valmistajan ohjeet lämpöpumppujenvikavirtasuojauksesta (2010)...23 23 Maasta erotetun pienoisjännitteisen virtapiirin ylivirtasuojaus (2012)...23 24 Pienoisjännitteisen toimilaitteen syötön mitoitus ja suojaus (2012)...24 25 Porraskäytävään asennettavan uuden pistorasian vikavirtasuojaus (2008)...24 26 Kuinka monta 3-vaihepistorasiaa voidaan kytkeä yhden 30 ma:n vikavirtasuojan suojaamaan ryhmään? (2007)...25 27 Myymälöiden kassa- ja vaakapisteiden pistorasioiden suojaus vikavirtasuojilla (2013)...25 28 Vikavirtasuojaus ulkopistorasioissa...26 29 Maadoittamattomien pistorasioiden vikavirtasuojaus...26

4.2 SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA...27 30 Porraskäytävän koteloonasennettavat kytkimet (2003)...27 31 Moottorin suojaus palovaarallisissa tiloissa (2007)...27 32 Kipsilevyseinien palokestoisuus (2007)...28 33 Kaapelointi poistumisreitillä (2014)...28 34 Uloskäytävän halogeenittoman kaapelin suojalista (2013)...28 4.3 YLIVIRTASUOJAUS...29 35 Rinnankytkettyjen kaapeleiden suojaus (2002)...29 36 Ryhmäjohdon poikkipinnan muuttaminen...31 37 Pitkäaikainen pieni ylivirta ryhmäjohdossa (2008)...31 4.4 YLIJÄNNITESUOJAUS...32 38 Ylijännitesuojaus pylväsmuuntamon maakaapelilähdössä (2013)...32 39 Ylijännitesuojaus, suojalaitteiden sijoittelu (2013)...33 OSA 5: SÄHKÖLAITTEIDEN VALINTA JA ASENTAMINEN...34 5.1 SÄHKÖLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET...34 40 Uusien johdinvärien käyttö vanhoissa asennuksissa (2002)...34 41 Varaosien nimellisjännite (2002)...35 42 Tuote- ja asennusstandardin keskinäinen suhde (2001)...35 43 Toiminnallisen maadoitusjohtimen väri...36 5.2 SÄHKÖASENNUSTAPOJA JA KAAPELEIDEN ASENTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET...37 44 Varalle asennettu ryhmäjohto (2003)...37 45 Kolmivaiheryhmän jakaminen...37 46 Asennusten ryhmittely...38 47 Putkilangan asentaminen pesutiloihin...38 48 3-vaiheryhmällä toteutetun yksivaiheisten pistorasioiden asennus (2007)...38 49 MMJ:n asentaminen maahan...39 50 MMJ:n asentaminen betonivaluun...39 51 MMJ:n asentaminen ontelolaatan saumaan...39 52 MMJ:n asentaminen kivirakenteeseen...40 53 MSK:n käyttäminen kiinteissä asennuksissa...40 54 Huppuliittimen käyttäminen hienolankaisen johtimen liittämiseen...41 55 Valaistuksen ohjausjohdotus (2000)...41 56 Enstonet-järjestelmän asentaminen(1999)...42 57 Putkettoman uppoasennuksen käyttö ulkotiloissa (2007)...42 58 Irrallinen liitin kojerasiassa...43 59 Pienipoikkipintaisten muovieristeisten kaapeleiden jatkaminen (2004)...43 60 Kaapeleiden asentaminen hissikuiluun...43 61 MMJ:n asentamista ja käyttöä koskevat ehdot...44 62 Putketon asennus teräsprofiilisessa seinässä...44 63 MMJ:n asentaminen puulistaan...45 5

64 MMJ:n asentaminen siporex-rakenteeseen...46 65 Kaapelointi sokkelin alapuolella (1999)...46 66 Peruseristetty johdin muovilistassa (2010)...47 67 Taipuisan panssariletkun lujuusluokka (2002)...47 68 Putkilangan asentaminen johtolistaan (2010)...47 69 Kaapelin asentaminen villan sisään (2010)...48 70 Erotuslaite yksivaiheisessa piirissä, joka on muodostettu monivaiheisen piirin yhdestä äärijohtimesta ja yhteisestä nollajohtimesta (2013)...48 71 Yksivaiheisen teräslangalla armeeratun kaapelin käyttäminen vaihtosähköpiireissä (2013)...49 5.3 KYTKINLAITTEET...49 72 Rakennuksen sähkölaitteiston erottaminen...49 73 Johdonsuojakatkaisijan käyttö työkohteen erottamiseen...50 74 Johdonsuojakytkimen käyttö käyttökytkimenä...50 75 Kiertovesipumpun käyttökytkin...51 76 Jonovarokekytkimen käyttö... käyttökytkimenä...51 77 Turvakytkimen käyttö...51 78 Turvakytkimen sijoittaminen...52 79 Voimapistokytkimien rakenne...53 80 Nelinapaisen kytkimen käyttö...54 81 Kaksinapaisen vikavirtasuojan käyttäminen lämminvesivaraajan syötössä? (2012)...54 82 Huoneiston haltijan pääsy sähkölaitteen syötön erotuspaikkaan (2012)...55 5.4 MAADOITUKSET JA SUOJAJOHTIMET...56 83 Yhteinen suojajohdin eri virtapiireillä...56 84 Turvakytkimen ohjauspiirin suojajohdin...56 85 Erillisen nollajohtimen asentaminen...57 86 Vesiputkistojen potentiaalintasaus rakennuksissa (2002)...57 87 TN-C-järjestelmän muuttaminen TN-S-järjestelmäksi...58 88 Kuluttajamaadoituselektrodi (2007)...58 89 Taulutelevision potentiaalierojen aiheuttamat ongelmat (antennimaadoitus ja tv-syöttökaapelin maadoitus eri potentiaalissa) (2010)...59 90 Kasvihuoneiden pääkeskusten syöttö (2012)...60 91 Rivitalokiinteistön maadoittaminen ja suojajohtimet uudisrakennuskohteessa (2009)...60 92 Maadoituselektrodin kytkentä (2008)...61 93 Metallinen verkkoalakatto (2008)...62 94 Antennimaston maadoittaminen...62 95 Suoja- ja nollajohtimien tunnistaminen...63 6 5.5 MUIDEN LAITTEIDEN ASENTAMINEN...63 96 Valaisinmyymälöiden asennukset...63 97 Ups-verkon vikasuojaus (2010)...64

98 Mikrotuotantolaitoksen kytkeminen (2011)...65 99 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset (2002)...66 100 Loisteputken korvaaminen LED-putkella (2010)...67 101 Onko kosketinkisko osa valaistusjärjestelmää vai osa johtojärjestelmää? (2012)...68 102 Poistumisvalaistusjärjestelmän keskusakuston palonkestoisuus (2012)...68 103 Poistumisvalaistusjärjestelmän yksikkövalaisimen ohjauskaapeloinnin palonkestoisuus (2012)...69 104 Virtamuuntajan taakan vaikutus tarkkuusalueeseen (2012)...69 105 Ilmalämpöpumppujen asentaminen (2009)...71 106 Sokeripalan käyttö valaisinasennuksissa (2008)...72 OSA 6: TARKASTUKSET...73 107 Eristysresistanssin mittaus...73 108 Suojajohtimien jatkuvuusmittaus...74 109 Vikavirtasuojan testaus...75 110 Ilmastointilaitteiston sähköasennusten varmistus (2000)...75 111 Maadoituselektrodin maadoitusresistanssin mittaus...76 112 Vähäisen sähkötyön käyttöönottotarkastukset (2004)...76 113 Suojaus himmentimillä varustetuissa valaisinryhmissä (2007)...77 114 Vikavirtasuojan testaus keskuksella...77 115 Käyttöönottotarkastuksiin käytettävien mittalaitteiden kalibrointi (2007)...77 116 Pää- tai noususulakkeiden suurentaminen 35 A:sta suuremmaksi olemassa olevassa asennuksessa (2009)...78 117 Käyttöönottotarkastus laajennustöiden yhteydessä (2013)...78 118 Suositus 24 V (DC) -piirien eristystilan mittaaminen (2014)...79 OSA 7: ERITYISTILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET...81 7.1 KYLPY- JA SUIHKUTILOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET...81 119 IV-koneen vikavirtasuojaus pesuhuoneessa...81 120 Peilikaapin vikavirtasuojaus suihkutiloissa...81 121 Kodinhoitohuoneessa olevan pistorasian vikavirtasuojaus...82 122 Halogeenivalaisimen kotelointiluokka suihkutiloissa...82 123 Peilikaappi wc:ssä...82 124 Kylpytynnyrin valaistuksen sähkönsyöttö (2011)...83 125 Valaisimen sijoittaminen suihkutilan alueelle 1...83 126 Suihkutilojen mitat...84 127 Lattialämmitystermostaatti kylpyhuoneessa...84 128 Sähkölämmitteinen pyyhekuivain (2011)...84 129 Sadesuihku ja kylpyhuoneen aluejako (2012)...85 130 Pienien suihkutilojen tilaluokitus käytettäessä suihkukaappeja (2008)...85 131 Pistorasian asennus samaan tilaan bide-suihkun kanssa (2013)...86 132 Suihkualueen mitat...86 7

133 Vesijohtojen kytkeminen potentiaalintasaukseen linjasaneerauskohteessa (2014)...87 134 Vikavirtasuojaus suihkutiloissa...87 7.2 UIMA-ALLASTILAT...88 135 Sähkölämmitteinen lasi uima-allastiloissa (2011)...88 136 Mobiilipalju öljypoltinlämmityksellä (2012)...88 7.3 SAUNAN SÄHKÖASENNUKSET...89 137 Saunaan asennettavat sähkölaitteet (1999)...89 138 Pistorasia saunaan...90 139 Kiukaan ohjaus kännykällä (2003)...90 140 Saunan ja pesuhuoneen välinen seinä (2010)...91 141 Kiuasled (2008)...91 7.4 RAKENNUSTYÖMAAT...92 142 Työmaakeskuksen pääkytkin (2004)...92 143 Tilapäislaitteiston maadoituselektrodi (2014)...92 7.5 MAATALOUDEN RAKENNUKSET...93 144 Eläinsuojien lisäpotentiaalintasaus...93 145 Maatalouden sähköasennukset muissa kuin itse tuotantotiloissa, kuitenkin samassa rakennuksessa (2011)...93 146 Maatalouden rakennusten sähköasennukset...94 147 Eläinsuojien raudoitusten liittäminen lisäpotentiaalintasaukseen...94 148 Valaisimien vaihtaminen eläintiloissa (2006)...95 149 Pihattonavetan valaisinten vaatimukset (2010)...96 150 Kasvihuoneiden pääkeskusten syöttö (2012)...96 7.6 AHTAAT JOHTAVAT TILAT...96 151 Henkilönostimen nostokorissa työskentely (2005)...96 152 Henkilönostimen nostokorissa olevan 30 ma:n vikavirtasuojalla suojatun pistorasian käyttö (2005)...97 153 Mastossa olevan pistorasian vikasuojaus...97 154 Tv-mastojen pistorasioiden vikasuojaus...97 155 Metallirunkoinen nostokori...98 7.9 PIENVENESATAMAT...98 156 Venelaiturin pistorasia-asennukset (2004)...98 157 Pistorasiarakenne pienvenesatamassa (2012)...99 7.10 LÄÄKINTÄTILAT...100 158 Valaisimet lääkintätiloissa (2006)...100 7.11 TILAPÄISASENNUKSET MESSUILLA, YMS...100 159 Museotilojen kiinteästi asennetut valaistusjärjestelmät (2007)...100 160 AMKA-johdon syöttäminen pistorasiasta (2011)...100 8

7.14 ULKOVALAISTUSVERKOT...101 161 AMKA-verkon käyttö ulkovalaistuksessa...101 162 Ulkovalaistuksen poiskytkentävaatimus (2013)...102 7.21 MATKAILUAJONEUVOJEN ASENNUKSET...102 163 Matkailuajoneuvojen sähköasennuksissa käytettävä kaapeli...102 7.29 JAKOKESKUSTILAT...103 164 Keskuksen kotelointiluokka...103 165 Jakokeskuksen pääkytkin...103 166 Nolla- ja suojajohtimien liittäminen keskuksessa...104 167 Irtoliittimen käyttäminen keskuksessa...104 168 Keskuksen asennuskorkeus...104 169 Yleiskaapeloinnin huoneistojakamon sijoitus (2001)...105 170 Mittauksen sijaintimuutos pääkeskuksessa (2008)...105 171 Pääkeskuksen pääkytkin (2003)...106 OSA 8: ERÄITÄ LAITTEISTOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT VAATIMUKSET...107 8.1 JAKELUVERKOT...107 172 Vastuu oikosulkuvirran arvosta kuluttajan liittymispisteessä pienjännitteellä (2007)...107 173 Liittymisjohdon asentaminen (2004)...108 8.2 SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT...108 174 Vanhan värijärjestelmän mukaisten johtimien käyttäminen...108 175 Pistorasian sijoitus aiemmin rakennetuissa kylpytiloissa...109 176 Jakokeskusten korjausrakentaminen...109 177 Valaisimien maadoitus tiloissa, kun aiemmin tiloissa olleet 0-luokan pistorasiat vaihdetaan luokan I pistorasioiksi (2008)...110 178 TN-C-järjestelmän säilyttäminen ryhmäjohtotasolla (2009)...111 179 PEN-johtimia saneeraustyössä, kytkennät monimittarikeskuksella (2013)...112 180 Nollaluokan pistorasian korvaaminen maadoitetuilla pistorasioilla...114 8.3 SÄHKÖLABORATORIOT...114 181 Sähkötöiden johtaja koulujen sähkölaboratoriotiloissa (2004)...114 8.4 ULKOTILAT, KOSTEAT TILAT JA MÄRÄT TILAT...115 182 Autolämmityspistorasioiden vikavirtasuojaus...115 183 Suurkeittiöiden sähkölaitteet (2003)...115 184 Ulosasennettavat halogeenivalaismet (2002)...116 185 Autolämmityspistorasian rakenne...116 186 Valaisimen sijoittaminen liesikupuun...117 187 Vapaa-ajan asuntojen tilaluokitus...117 8.13 PISTOKYTKIMET...117 188 2,5 A:n pistorasian kiinteä asennus (2005)...117 189 Valaisinpistokytkimen käyttäminen (2003)...119 9

8.14 MAAKAAPELIASENNUKSET...119 190 Onko maakaapelin asentaminen sähkötyötä? (2010)...119 191 Maakaapelin asennussyvyys...120 192 Maakaapelien suojaus...120 193 Kaapelin suojaus saaristossa kallioperäisellä maalla (2013)...121 194 Maakaapelin asennus...122 195 Tilapäisen kumikaapelin käyttö kalliomaastossa (2013)...122 8.15 RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖASENNUKSET...123 196 Suojajohtimien jatkuvuusmittaus räjähdysvaarallisissa tiloissa (2014)...123 OSA 9: SUURJÄNNITESÄHKÖASENNUKSET...124 197 Muuntamon hoitovälineiden säilytys (2003)...124 198 Sähkötilojen varoituskilpi...125 199 Potentiaalinohjauselektrodin liittäminen (2002)...125 200 Sähkötilat...125 OSA 10: SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS...126 201 Kahvasulakkeen vaihto virrallisena (2004)...126 202 AMKA-jännitetyö (2010)...126 203 Osittainen kosketussuojaus...127 204 Riviliittimen jälkikiristäminen jännitteisenä...128 205 Jännitetyöalueen mitta...128 206 Kahvasulakkeen vaihtaminen virrallisena...129 207 Uuninluukkuvarokekytkin (2002)...130 208 Valaisinpistorasiakannen asennus jakorasiaan (2009)...131 209 Jännitetyöalueen ulkorajan mitta 5 cm / 20 cm pienjännitteellä (2013)...132 210 Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide / jännitetyö (2013)...132 211 Muuntamoautomaatio ja erottimen toiminta (2013)...133 212 Onko sähkötilan lukitseminen riittävä lukitsemistoimenpide jännitteettömänä työskentelyssä? (2013)...134 213 Täytyykö raitiovaunujohtimen alla toimivien työkoneiden puomit maadoittaa? (2013)...134 214 Jännitetyökoulutuksen kertaaminen (2013)...136 215 Siirrettävän työmaadoitusvälineen korjaaminen (2013)...137 OSA 11: KONEIDEN SÄHKÖLAITTEISTOT...138 216 Ilmanvaihtokoneen verkkoliitäntäpisteen sijainti (2011)...138 217 Standardin SFS-EN-60204-1 värisääntöjen noudattaminen (2005)...138 218 Konedirektiivin mukaisesti valmistetut ja paikan päällä kootut laitteet osana kiinteistöasennuksia (2006)...139 10

OSA 1: Yleiset asennustyöhön liittyvät asiat 1 LATTIALÄMMITYSKAAPELIN KYTKEMINEN (2002) Kysymys: Sähköurakoitsija ei tiedä, kuka on asentanut uuden omakotitalon lattialämmityskaapelin valuun. Rakennuttaja ei sitä urakoitsijalle kerro. Sähköurakoitsija on tehnyt omakotitalon muut sähköasennukset. Voiko sähköurakoitsija vastata tuntemattoman tekemistä sähköasennuksista? Vastaus: Periaatteena on, että sähköurakoitsija vastaa vain niistä sähköasennuksista, jotka hän urakkasopimuksen mukaisesti on ottanut tehtäväkseen omaan lukuunsa. Samoin sähköurakoitsija on velvollinen tekemään käyttöönottotarkastuksen niille sähköasennuksille, jotka hän tekee omaan lukuunsa. Mikäli sähköurakkaan ei ole kuulunut lattialämmityksen asentaminen, sähköurakoitsija ei vastaa näiltä osin tehdystä asennuksesta. Tällöin lattialämmitysasennuksesta siis sen oikeanlaisesta ja turvallisesta asentamisesta, tarkastamisesta yms. vastaa sähkölaitteiston haltija eli rakennuttaja ellei tekijää tiedetä. Jos taas sähköurakkaan on kuulunut lattialämmityskaapelin asentaminen, mutta työ on teetetty sähköurakoitsijan tietämättä jollakin toisella, kysymyksessä on urakkasopimuksen vastainen menettely. Myöskään tällöin sähköurakoitsija ei voi vastata tällaisesta asennuksesta, vaan hänen on reklamoitava tilaajaa urakkasopimuksen vastaisesta menettelystä. Reklamaatio on varminta tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin reklamaatio on pätevä. Jotta sähköurakoitsija voi ottaa näin asennetun lattialämmityksen yhdessä muiden sähköasennusten kanssa käyttöön, on hänen pystyttävä varmistumaan mittauksin, että lattialämmityskaapeli on moitteettomassa kunnossa. Toinen mahdollisuus käyttöönotolle on, jos rakennuttaja pystyy esittämään lattialämmityksen asentaneen käyttöönottotarkastuspöytäkirjan, joka osoittaa asennuksen olevan kunnossa. Mikäli mittauksin tai käyttöönottotarkastuspöytäkirjoin ei pystytä osoittamaan asennuksen asianmukaisuutta, ei lattialämmitystä pidä ottaa käyttöön. 11

2 PYSYVÄN KESKUKSEN ASENTAMINEN TYÖMAAKÄYTTÖÖN (2002) Kysymys: Monet jakeluverkkoyhtiöt tarjoavat pientalorakentajille palveluna lopullisen keskuksen asentamista tilapäisesti rakennusaikaisen liittymisjohdon päähän työmaakäytön ajaksi. Samoin menettelevät monet sähköurakoitsijat. Kuka vastaa tilapäisasennuksista? Pitääkö maadoitukset tehdä lopulliseen kuntoon jo työmaa-aikana? Voiko jakeluverkkoyhtiö asettaa omia vaatimuksia mittaukselle? Miten tehdään käyttöönottomittaukset tilapäiskäyttöön tarkoitetulle laitteistolle? Saako MCMK- tai AMCMK-kaapelia ja keskusta siirtää jännitteisenä. Vastaus: Se, joka asentaa liittymisjohdon ja sähkökeskuksen, vastaa, että sähköasennukset ovat turvalliset ja toimivat. Joissakin tapauksissa pientalon liittymisjohdon ja keskuksen asentaa jakeluverkkoyhtiö ja joissakin tapauksissa sähköurakoitsija. Pientalon liittymisjohdon ja sähkökeskuksen samoin kuin muidenkin asennusten tekijällä on oltava riittävä pätevyys ja oikeudet tehdä kyseinen työ. Myös se, joka tekee asennukset, on velvollinen tekemään niille käyttöönottotarkastuksen tarvittavine mittauksineen. Työmaa-aikaiseen tilapäiskäyttöön otettavalle sähkölaitteistolle on tehtävä sellaiset turvallisuuden varmentavat mittaukset, joiden perusteella tilapäislaitteisto voidaan ottaa turvallisesti käyttöön. Kaikille sähköasennuksille on sähkölaitteiston rakentajan tehtävä käyttöönottotarkastus riippumatta siitä, pitääkö asennuksen käyttöönottotarkastuksesta tehdä pöytäkirjaa. Jos tilapäiseen käyttöön käytetään lopulliseen, pysyvään asennukseen tarkoitettua laitteistoa tai laitteiston osaa, tulee sen asennukset saattaa sellaiseen kuntoon, että laitteistoa voidaan turvallisesti käyttää työmaa-aikana. Tämä koskee myös maadoituksia. Suositeltavinta on tehdä asennukset mikäli mahdollista suoraan lopulliseen kuntoon. Aina tämä ei ole mahdollista. Silloin on erikseen harkittava, mitä erityisiä turvallisuustoimenpiteitä on noudatettava tai suojauksia rakennettava, jotta laitteistoa voidaan käyttää tilapäisesti turvallisesti. Pysyvään kiinteään käyttöön tarkoitettuja asennuksia ei saa siirtää jännitteisinä, vaan kohde on kytkettävä jännitteettömäksi ja tarvittaessa kokonaan irrotettava kiinteästä verkosta siirtojen ja liikuttelun ajaksi. Myöskään tilapäiskäyttöön tarkoitettuja työmaakeskuksia ja niihin liitettyjä johtoja ei suositella liikuteltavaksi jännitteisinä. 12

OSA 2: Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset 3 SÄHKÖLAITERAKENNE LUOKASSA 2 Kysymys: Olen kuullut, että luokan 2 räjähdysvaarallisen tilaan, esimerkiksi auton huoltokuoppaan ei enää saisikaan laittaa IP54-kotelointiluokkaisia sähkölaitteita. Pitääkö paikkansa? Vastaus: Aiemmin luokan 2 tiloissa sallittiin Ex-normien mukaisten rakenteiden lisäksi käyttää mekaanisesti lujia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita, joiden kotelointiluokka on vähintään IP54. Oikosulkumoottorille sallittiin vielä IP44-rakenne, jos sen liitäntäkotelo on vähintään rakennetta IP54. Nykyisen standardin SFS-EN 60079-14 mukaan räjähdysvaarallisessa luokan 2 tilassa ei enää sallita edellä mainittuja rakenteita. 13

4 POLTTOAINEIDEN JAKELUAUTOJEN SÄILIÖIDEN PESU (2006) Kysymys: Mitä vaaditaan sellaisen pesuhallitilan sähköasennuksilta, kun pesuhallissa tehdään myös polttoainejakeluautojen polttoainesäiliöiden sisäpuolista pesua? Vastaus: Koska tällaisesta toiminnasta voi syntyä ilmeinen räjähdysvaara, on tiloihin tehtävä tilaluokitus. Tilaluokituksesta ja sen teettämisestä on annettu vaatimuksia mm. Valtioneuvoston asetuksessa 576/2003 (Asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta). Tilaluokituksen jälkeen toteutetaan kohteen sähköasennukset sellaisin laittein ja tarvikkein, jotka täyttävät kyseiset tilaluokkavaatimukset. 14

OSA 3: Jakelujärjestelmät 5 VAIHEJÄRJESTYS RAKENNUKSEN SÄHKÖASENNUKSESSA (1999) Kysymys: Eräässä kohteessa ilmeni, että rakennuksen nousujohto (2 AMCMK 3 150 + 41) oli kytketty 1980-luvun alkupuolella väärään vaihejärjestykseen mukaan lukien pätö- ja loistehon ns. jälkimittarointi. Tämä nousujohto syöttää viittä ryhmäkeskusta mukaan lukien IV-keskukset. Sähköistyksen aikana oikeat pyörimissuunnat on kytketty kojeilla ja voimapistorasioilla. Nyt kohteeseen tehdään laajennusta, jonka sähköasennusten vaihejärjestys on kytketty oikein. Perusparannuksen sähkösuunnittelija esittää myös 1980-luvulla tehtyjen asennusten pyörimissuunnan vaihtamista. Kummasta on suurempi vaara kääntää 15 vuotta vanhojen nousujohtojen ja 3-vaihelaitteiden vaihejärjestys vai jättää tilanne ennalleen edellyttäen, että keskuksissa ja piirustuksissa on väärästä vaihejärjestyksestä merkinnät? Vastaus: Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä muuttamaan kiertosuunta oikeaksi myösvanhoissa asennuksissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että kiertosuunta on sama koko kiinteistössä. Huonoin ratkaisu on, jos kiinteistössä on käytössä sekajärjestelmä. Muutoksia ja lisäyksiä tehtäessä on otettava huomioon tarvittavien muutostöiden laajuus. Vääränlaisesta kiertojärjestyksestä on suositeltavaa varoittaa esimerkiksi pääkeskuksen yhteyteen laitettavalla huomautuksella. 15

OSA 4: Suojausmenetelmät 4.1 Suojaus sähköiskulta 6 0-LUOKAN LAITTEIDEN ASENTAMINEN Kysymys: Voiko standardin SFS 6000 mukaan joihinkin tiloihin asentaa ilman suojakosketinta olevia verkkojännitteeseen liitettäviä pistorasioita? Vastaus: Uudisasennuksissa ilman suojakosketinta olevia pistorasioita voi asentaa ainoastaan sähköisesti erotettuna siten, että syötetään yksittäistä sähkölaitetta. Jokaista pistorasiaa on syötettävä omalla vähintään yksinkertaisesti erotetusta, maadoittamattomasta teholähteestä. Vanhojen asennuksien korjauksissa, muutoksissa ja laajennuksissa noudatetaan standardin SFS 6000 luvun 802 periaatteita, minkä mukaan maadoittamattomien pistorasioiden lisääminen on tietyin ehdoin sallittua. 7 SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ LIITOSJOHDOILLA Kysymys: Pitääkö siirrettävien sähkölaitteiden liitäntäjohdot ottaa huomioon, kun mitoitetaan suojalaitteita syötön automaattisen poiskytkennän aikaansaamiseksi? Vastaus: Standardi SFS 6000 koskee rakennusten sähköasennuksia ja sen vaatimukset rajoittuvat kiinteisiin asennuksiin. Tästä johtuen pistorasiaan liitetyn siirrettävän laitteen liitäntäjohtoa ei tarvitse ottaa huomioon, kun suojalaitteita mitoitetaan nopean poiskytkennän kannalta. Jos liitäntäjohto on pitkä tai käytetään pitkiä jatkojohtoja, vaikeuttaa se ilman muuta tavoiteltavien poiskytkentäaikojen saavuttamista. Pitkiä liitäntäjohtoja käytetään usein ulkona, jolloin vaatimus vikavirtasuojan käytöstä auttaa suojauksen toteuttamisessa. Rakennusten sisällä taas pääpotentiaalintasaus pienentää kosketusjännitettä ja parantaa suojausta. Samoin uudiskohteissa vaaditaan vikavirtasuojausta myös sisäpistorasioilla. 16

8 PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS JA VUOTOVIRRAT Kysymys: Standardisarja SFS 6000 edellyttää laajasti pistorasioiden suojaamista enintään 30 ma vikavirtasuojalla. Kuinka monta pistorasiaa saa suojata yhdellä vikavirtasuojalla? Vastaus: Vaatimuksia siitä, kuinka monta pistorasiaa voidaan suojata yhdellä vikavirtasuojalla, ei standardissa SFS 6000 ole. Siihen, kuinka monta laitetta suojataan yhdellä vikavirtasuojalla, vaikuttavat sähkölaitteille laitestandardeissa sallitut normaalit vuotovirrat sekä laitteiden asennuspaikat, käyttötavat, ympäristöt ja pistorasiaan liitettävien laitteiden laatu. Tavoitteena on, että samanaikaisesti käytettävien laitteiden normaalin käytön aikaiset vuotovirrat eivät aiheuta turhia laukaisuja. 30 ma vikavirtasuoja voi toimia yli 15 ma vikavirralla, joten yhteenlasketut vuotovirrat ei tulisi ylittää 10 ma. Suojausluokan I siirrettävän laitteen vuotovirta voi olla 0,75 ma ja siirrettävillä luokan I valaisimilla vuotovirrat voivat olla 1,0 ma. Myös muun sähkönsaannin käyttökeskeytyksellä suojalaitteen toimiessa on merkitystä. Jos esimerkiksi valaistus ja pistorasiat on samassa tilassa suojattu samalla vikavirtasuojalla, voi pistotulppaliitäntäisen laitteen vika tehdä tilan pimeäksi. Leirintäalueilla matkailuajoneuvon liittämiseen tarkoitettu pistorasia on suojattava omalla vikavirtasuojalla, samoin pienvenesatamissa pienveneiden liittämiseen tarkoitetut pistorasiat tulee suojata jokainen omalla vikavirtasuojallaan. 9 VIKAVIRTASUOJAN ASENTAMINEN VANHOIHIN ASENNUKSIIN Kysymys: Standardin SFS 6000 mukaan vikavirtasuojia ei saa käyttää TN-C-järjestelmässä. Voiko vanhojen asennusten korjaustöissä käyttää pistorasiaa, jossa on vikavirtasuoja, vaikka ryhmäjohdossa ei ole erillistä suojajohdinta? Vastaus: Tällaista pistorasiaa voi käyttää, jos pistorasiassa on tehty nollaus ennen vikavirtasuojaa. Pistorasiaan liitettävää vikavirtasuojaa käytettäessä tulee varmistaa, miten suojajohdin on kytketty ja miten kytkentä vaikuttaa vikavirtasuojan todelliseen toimintavirtaan. 17

10 UPPOPUMPUN SUOJAUS VIKAVIRTASUOJALLA Kysymys: Pihalla olevaan kaivoon on asennettu yksivaiheinen sukopistorasia pumppua varten. Pitääkö pistorasia varustaa enintään 30 ma vikavirtasuojalla? Vastaus: Kaivoon asennettu pistorasia on ulkopistorasia, johon voidaan liittää ulkona käytettäviä sähkölaitteita, minkä vuoksi pistorasia on varustettava enintään 30 ma vikavirtasuojalla. 11 AUTOTALLIN PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Vanhaan autotalliin lisätään uusia yksivaiheisia sukopistorasioita niin, että niistä voidaan syöttää pihalla käytettäviä sähkölaitteita esim. porakonetta, ruohonleikkuria tai pensassaksia. Pitääkö uusien suko-pistorasioiden lähellä olevat vanhat suko-pistorasiat varustaa myös 30 ma vikavirtasuojilla? Vastaus: Pistorasioiden vikavirtasuojalaitevaatimus ei ole taannehtiva. Kuitenkin tällaisessa tapauksessa on perusteltua varustaa kaikki sellaiset autotallin suko-pistorasiat, joista voidaan syöttää ulkona käytettäviä sähkölaitteita, 30 ma vikavirtasuojalla. Jos jostakin syystä ei ole mahdollista varustaa vanhoja pistorasioita vikavirtasuojalla, kannattaisi vanhojen pistorasioiden viereen laittaa jonkinlainen merkintä, että niihin ei liitettäisi ulkona käytettäviä sähkölaitteita. 12 VIKASUOJAUS VIKAVIRTASUOJALLA Kysymys: Asuinrakennuksen erään ryhmän viimeiseltä pistorasialta mitattu oikosulkuvirta osoittaa, että asennetuilla suojalaitteilla ei saada toteutettua nopeaa poiskytkentää asennusstandardin vaatimusten mukaisesti. Pitääkö johtimien poikkipinta suurentaa ja vaihtaa johtimet uusiin? Onko muita vaihtoehtoja olemassa? 18 Vastaus: Silloin, kun mittauksissa todetaan, että oikosulkuvirta on ryhmäjohdon päässä olevassa pistorasiassa niin pieni, että ylivirtasuojat eivät toimi riittävän nopeasti, on olemassa useita mahdollisuuksia korjata asia. Ensisijaisena mahdollisuutena on käyttää vikavirtasuojaa pistorasian nopean poiskytkennän aikaansaamiseksi.

Lisäksi voidaan johdinpoikkipintaa suurentaa, kuten jo kysymyksessä esitettiin. Vaikeutena on tällöin kuitenkin tavanomaisissa asennuksissa liitännät suuremmilla johdinpoikkipinnoilla, kun suurennetaan pitkien matkojen vuoksi poikkipinta yli 2,5 mm². Kolmas mahdollisuus on joissakin tapauksissa pienentää suojalaitteen nimellisvirtaa tai vaihtaa suojalaitetyyppiä niin, että nopea laukaisu saadaan suojausvaatimusten mukaan täytettyä vaihdetulla suojalaitteella. Neljäs mahdollisuus on rakentaa erillinen lisäpotentiaalintasaus esimerkiksi viimeiselle pistorasiayhteydelle, jos ketjutuksessa edellisellä pistorasialla saadaan nopea poiskytkentä toteutettua. 13 VIKAVIRTASUOJA 0-LUOKAN LAITTEEN SYÖTÖSSÄ Kysymys: Voiko vikavirtasuojalla suojattuun virtapiiriin jättää 0-luokan pistorasioita, mikäli keskukseen asennetaan vikavirtasuoja ja osassa ryhmää on suojajohdin ja vikavirtasuojalla suojattuja pistorasioita? Vastaus: Tällainen toteutus on mahdollinen esimerkiksi tilanteessa, jossa huoneiston ryhmäkeskus uusitaan ja samassa yhteydessä kylpyhuone remontoidaan siten, että sinne asennetaan vikavirtasuojalla suojatut pistorasiat. Tällöin kylpyhuoneen pistorasioille menevään ryhmäjohdon haaraan asennetaan suojajohdin. Samaan ryhmään voidaan liittää esimerkiksi aiemmat 0-luokan pistorasiat asuinhuoneessa. Tämän ryhmäjohdon osan ei tarvitse sisältää suojajohdinta. 14 FELV-JÄRJESTELMÄN SUOJAUS SÄHKÖISKULTA Kysymys: Pitääkö FELV-järjestelmää käytettäessä käyttää samoja suojausmenetelmiä kuin 230 voltin järjestelmälläkin? Vastaus: FELV-järjestelmällä on käytettävä samoja perussuojaus- ja vikasuojausmenetelmiä kuin esimerkiksi 230 voltin pienjännitejärjestelmälläkin, vaikka FELV onkin jännitealueen I toiminnallinen pienoisjännitejärjestelmä. SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät ovat standardin IEC 60 449 mukaiseen jännitealueeseen I kuuluvia pienoisjännitejärjestelmiä (ELV), joiden jännitteet ovat enintään 50 V (AC) ja enintään 120 V (DC). FELV-järjestelmä eroaa SELV:stä ja PELV:stä kuitenkin siinä, että FELV:n syötössä ei käytetä suojajännitemuuntajaa. Näin ollen yhdistettyä perussuojausta ja vikasuojausta ei voi saavuttaa pelkästään FELV-järjestelmää käyttämällä. 19

15 PISTORASIAN VIKASUOJAUS JOHTAVASSA SEINÄRAKENTEESSA (2004) Kysymys: Kun keittiössä tehdään esimerkiksi tiskipöydän ja kuivauskaapin välinen seinä rosterilevystä, niin miten järjestetään oikeaoppisesti seinään asennettavan pistorasian vikasuojaus? 1. Pitääkö levy liittää potentiaalintasaukseen? 2. Riittääkö pistorasiassa, että käytetään kosteussuojaksi tarkoitettua tiivistettä vikasuojauksen eristeenä? 3. Riittääkö, että levyyn tehdään niin suuri aukko, että 3 mm:n eristysväli levyyn toteutuu? Vastaus: Rosterilevyä ei tarvitse maadoittaa. Pistorasiakojeen osalta täytyy huolehtia siitä, että pinta- ja ilmavälit jännitteisistä osista kosketeltaviin osiin säilyvät vähintään 3 mm:n suuruisina, jos johdin irtoaa liittimestään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pistorasian metallisesta kiinnityskehyksestä rosterilevyyn on vähintään 3 mm:n etäisyys. Tällöin kosketeltavissa olevan johtavan osan ei katsota voivan tulla jännitteiseksi. Kosteussuojaustiiviste ei riitä vikasuojauksen eristeeksi. 16 PIHAVALAISIMIEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Pitääkö pihavalaisimet suojata vikavirtasuojilla? Vastaus: Standardi ei vaadi pihavalaisimia suojattavaksi vikavirtasuojalla (SFS 6000 kohta 714). Katsotaan, että muu turvallisuusriski voi olla ihmiselle joissakin tapauksissa vaarallisempi kuin sähköturvallisuusriski eli pidetään parempana, että valaistus joka tapauksessa toimii. Enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa vaaditaan käytettäväksi esimerkiksi mainostaulujen ja pysäköintikatosten valaistuksen syötössä. Katsotaan, että näiden valaisinlaitteiden toiminta ei ole kaikissa tilanteissa välttämätöntä ihmisten turvallisuuden kannalta. Myös päiväkotien ja koulujen pihavalaisimet voi olla joskus hyvä suojata vikavirtasuojilla tapauskohtaisen harkinnan mukaan. 20

17 OIKOSULKUVIRRAN MITTAUS LÄMPÖRELEEN TAKAA (1999) Kysymys: Mitattaessa oikosulkuvirtaa pienitehoista moottoria suojaavan lämpöreleen takaa jää oikosulkuvirta usein liian pieneksi sulakkeen nopean toiminnan varmistamiseksi. Oikosulkuvirta ennen lämpörelettä on riittävä. Miten vikasuojauksen toiminta tulee varmistaa? Vastaus: Ongelmana tässä on pienen lämpöreleen oikosulkuvirtaa rajoittava ominaisuus, jolloin nopean poiskytkennän ehdot eivät välttämättä toteudu, vaikka oikosulkuvirta ennen lämpörelettä olisikin riittävän suuri. Mikäli lämpöreleen jälkeen mitattu oikosulkuvirta ei voi aiheuttaa suojajohtimessa 50 V suurempaa kosketusjännitettä, vikasuojauksen ehdot täyttyvät. Suojajohtimessa esiintyvä kosketusjännite on oikosulkuvirran ja suojajohtimen resistanssin tulo. Vikasuojauksen toiminta varmistetaan siten mittaamalla oikosulkuvirta lämpöreleen jälkeen ja arvioimalla vian aikana esiintyvä kosketusjännite mitatun oikosulkuvirran ja suojajohtimen resistanssin avulla. Mikäli suojausehdot eivät täyty, voi suojaukseen käyttää vikavirtasuojaa. 18 KOLMIVAIHEINEN VIKAVIRTASUOJA YKSIVAIHEISTEN RYHMIEN SUOJANA (1999) Kysymys: Kolmivaiheinen vikavirtasuoja on asennettu kolmen yksivaiheisen ryhmän suojaksi siten, että se ei ole etukojeena. Sitä edeltää keskuksessa kolme yksivaiheisesti asennettua ylivirtasuojaa. Vikavirtasuojalta johdot lähtevät yksivaiheisina. Saako kolmivaiheisen vikavirtasuojan asentaa yksivaiheisiin ryhmiin mainitulla tavalla? Vastaus: Ensisijaisesti kyseisessä tapauksessa tulisi käyttää yksivaiheisia vikavirtasuojia kullekin yksivaiheryhmälle, mikäli vikavirtasuojaa ei asenneta etukojeeksi. Kolmivaiheisen vikavirtasuojan sijoittamiseen yksivaiheisten ylivirtasuojien jälkeen ei kuitenkaan ole periaatteellista estettä. Tällöin tulee kuitenkin tapauskohtaisesti varmistua, että virtapiireille yhteinen nollajohdin on mitoitettu oikein ja kytkentä on muutenkin tehty oikein. Vikavirtasuojan nimellisvirran on oltava riittävä. 21

19 UPPOPUMPUN VIKAVIRTASUOJAUS (2003) Kysymys: Uppopumppu liitetään pistotulpalla kaivon vieressä olevaan huoltokuoppaan asennettuun pistorasiaan. Pistorasia on tarkoitettu ainoastaan uppopumpun syöttämiseen. Suojattaessa pistorasia enintään 30 ma:n vikavirtasuojalla aiheutuu usein suojalaitteen toiminta, mikä aiheuttaa haittaa esimerkiksi eläinsuojien vedenjakelulle. Standardi SFS 6000 mahdollistaa vikavirtasuojan poisjättämisen tietyissä tapauksissa. Voiko edellä mainituilla edellytyksillä uppopumpun pistorasiasta jättää vikavirtasuojauksen pois? Vastaus: Vikasuojauksen lisäsuojana toimivaa vikavirtasuojausta ei voi jättää pois, jos pistorasiaan liitetään uppopumppu, jota siirrellään jännitteisenä. Vikavirtasuojaus vaaditaan, vaikka uppopumppu liitettäisiin kiinteästikin verkkoon silloin, kun pumppua voidaan siirrellä jännitteisenä. Uppopumppua siirrettäessä on sattunut useita vakavia sähkötapaturmia 20 ULOS ASENNETTAVAN VIKAVIRTASUOJAN PAKKASKESTOISUUS Kysymys: Kun vikavirtasuojia asennetaan lämmittämättömiin tiloihin asennettuun keskukseen, pitääkö niiden olla pakkaskestoisia? Vastaus: Standardin SFS 6000 mukaan sähkölaitteet pitää valita niin, että otetaan huomioon ne ulkoisten tekijöiden vaikutukset, joiden kohteeksi laitteet voivat joutua. Näin voidaan varmistaa sähkölaitteen tarkoituksenmukainen toiminta ja suojausmenetelmän luotettavuus. Jos lämmittämättömään tilaan sijoitettuun keskukseen ei sijoiteta pakkaskestoisia vikavirtasuojia, ei suojausmenetelmien luotettavuudesta ole varmistuttu. Suomalaisissa olosuhteissa lämmittämättömässä tilassa lämpötila laskee talvisin alle 0 ºC. Pakkaskestoisen vikavirtasuojan tunnistaa oheisesta merkistä. Kannattaa tarkastaa vikavirtasuojan valmistajilta, minkälaisessa lämpötilassa he takaavat suojalaitteen luotettavan toiminnan. 22

21 ATK-PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS (2007) Kysymys: Jos toimiston atk-pistorasiat toteutetaan omina ryhminä kuitenkin ilman UPS-varmennusta, tuleeko kyseiset pistorasiat suojata vikavirtasuojilla? Vastaus: SFS 6000 standardin lähtökohtana on, että kyseiset pistorasiat tulee suojata vikavirtasuojilla. Standardin liitteessä 41X on mainittu teollisten ja kaupallisten tilojen kohdassa, että vikavirtasuojan voi jättää pois pistorasioista, jotka syöttävät sähkökatkoksille herkkiä laitteita kuten tietoliikennelaitteita. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta tavallisia toimistotyöpöydiltä löydettäviä tietoliikennelaitteita vaan esim. palvelimia tai vastaavia, jotka yleensä sijaitsevat muissa tiloissa kuin varsinaisissa toimistotyötiloissa. 22 VALMISTAJAN OHJEET LÄMPÖPUMPPUJEN VIKAVIRTASUOJAUKSESTA (2010) Kysymys: Erään valmistajan ohje sanoo, että lämpöpumpun syötössä on aina käytettävä vikavirtasuojaa. Onko valmistajan ohjeita noudatettava? Vastaus: Liitettäessä ilmalämpöpumppu ulkoyksikön kautta kiinteästi ei vikavirtasuojausta standardien mukaan vaadita. Kuitenkin standardinsarjan SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset useassa kohdassa todetaan, että asennukset on toteutettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Valmistaja voi omilla ohjeillaan tiukentaa standardin vaatimuksia, mutta ei lieventää niitä. Kyseisen valmistajan lämpöpumpun syöttö on siten varustettava vikavirtasuojalla. 23 MAASTA EROTETUN PIENOISJÄNNITTEISEN VIRTAPIIRIN YLIVIRTASUOJAUS (2012) Kysymys: Täytyykö aurinkopaneelijärjestelmän (12 V) maasta erotetussa virtapiirissä (SELV) käyttää ylivirtasuojia molemmissa johtimissa? Järjestelmä muodostuu aurinkopaneelista, akustosta ja säätimestä. Vastaus: Aurinkopaneelijärjestelmissä paneelilta tulevissa johtimissa ei tarvitse olla ylivirtasuojia, jos johtimet on mitoitettu siten, että johtimien kuormitettavuus on vähintään 1,25 kertaa oikosulkuvirta standardisoiduissa testiolosuhteissa. Akuston jälkeisessä SELV-järjestelmässä vaaditaan ylivirtasuojat molemmissa johtimissa kaksoismaasulkusuojauksen takia. 23

24 PIENOISJÄNNITTEISEN TOIMILAITTEEN SYÖTÖN MITOITUS JA SUOJAUS (2012) Kysymys: Miten mitoitetaan 24 V toimilaitteen syöttökaapeli. Virta on 10 A ja syöttävä muuntaja 1000 VA. Minkälainen suojaus tarvitaan SELV-, PELV- tai FELV-järjestelmissä? Pienoisjännitteellä kaapelien mitoitus SFS 6000-5-52 tavallisten mitoitussääntöjen mukaisesti. (Valitaan suojalaite kuormitusvirran perusteella, etsitään valittua suojalaitetta vastaava kuormitusvirta, joka johdon on vähintään kestettävä, määritellään kyseisiä asennusolosuhteita vastaavat korjauskertoimet, ja etsitään johdon kuormitustaulukosta korjauskertoimilla laskettua virtaa vastaava poikkipinta.) Pienoisjännitejärjestelmissä pitää kiinnittää huomiota myös jännitteenaleneman vaikutuksiin. SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät ovat pienoisjännitejärjestelmiä (ELV), joiden jännitteet ovat enintään 50 V (AC) ja enintään 120 V (DC), ks. esim. SFS 6000-4-414. SELV- tai PELV-järjestelmän käyttö toteuttaa sekä perussuojauksen että vikasuojauksen, mutta ylivirtasuojaus on tarkasteltava tapauskohtaisesti erikseen. FELV-järjestelmä eroaa SELV- ja PELV-järjestelmistä siinä, että FELV-järjestelmän syötössä ei käytetä suojajännitemuuntajaa (vahvistettu eristys ensiön ja toision välillä). Näin ollen yhdistettyä perussuojausta ja vikasuojausta ei voi saavuttaa pelkästään FELV-järjestelmää käyttämällä. FELV-järjestelmällä on käytettävä samoja perussuojaus- ja vikasuojausmenetelmiä kuin 230 V pienjännitejärjestelmälläkin. 25 PORRASKÄYTÄVÄÄN ASENNETTAVAN UUDEN PISTORASIAN VIKAVIRTASUOJAUS (2008) Kysymys: Tuleeko porraskäytävään lisäasennettava pistorasia suojata aina vikavirtasuojalla riippumatta siitä onko tilassa aiemmin asennettuja pistorasioita vai ei? Vastaus: Vanhassa kohteessa asennettaessa porraskäytävään uusi pistorasia, tulee se suojata vikavirtasuojalla vain jos pistorasiaryhmän sekä syöttöön käytettävä keskus että koko johdotus (koko ryhmäjohto keskukselta uudelle pistorasialle) uusitaan tai on uusi. Kaikissa muissa tapauksissa suositellaan pistorasian suojaamista vikavirtasuojalla. 24

26 KUINKA MONTA 3-VAIHEPISTORASIAA VOIDAAN KYTKEÄ YHDEN 30 MA:N VIKAVIRTASUOJAN SUOJAAMAAN RYHMÄÄN? (2007) Kysymys: SFS 6000 edellyttää ulos asennettavien maallikoiden käyttöön tarkoitettujen 3-vaiheisten enintään 32 A:n pistorasioiden suojaamista vikavirtasuojalla. Onko olemassa määräystä siitä, kuinka monta pistorasiaa saa asentaa saman vikavirtasuojan suojaamaan ryhmään? Vastaus: Täsmällistä määräystä asiasta ei ole. Ohjeena on, että suunnitteluvaiheessa yhden vikavirtasuojan suojaamista laitteista aiheutuva kokonaisvuotovirta ei saa ylittää arvoa 1/3 vikavirtasuojan mitoitustoimintavirrasta. Tämä on siis aina tapauskohtaisesti varmistettava. Esimerkkinä mainittakoon, että lämpökuormalle on laitestandardin mukainen sallittu maksimi vuotovirran arvo 1 ma / kw. 27 MYYMÄLÖIDEN KASSA- JA VAAKAPISTEIDEN PISTORASIOIDEN SUOJAUS VIKAVIRTASUOJILLA (2013) Kysymys: Pitääkö myymälöissä olevat kassapäätteille tai vaaoille tarkoitetut pistorasiat lisäsuojata 30 ma vikavirtasuojilla? Nämä kassojen ja vaakapisteiden pistorasiat ovat erivärisiä ja varustettu kilvellä, jossa käyttö on rajoitettu, vaikkakin käyttötarkoitus on selvä ja lähistöllä on muita vikavirtasuojalla varustettuja pistorasioita. Nämä laitteethan ovat sähkökatkoksille herkkiä (myyntitilanteen hallittu päättäminen ym.) ja siitä syystä nämä myös monasti varustetaan UPSsyötöillä. Vastaus: Myymälät ovat SFS 6000-4-41 kohdassa 411.3.3 tarkoittamia kaupallisten rakennusten pistorasioita, joiden käyttöä valvotaan ohjeistuksella. Liitteessä 41X on annettu esimerkkejä tällaisista pistorasioista. Kassapäätteitä ja vaakoja ei ole siinä erikseen mainittu, mutta ne ovat luonteeltaan juuri liitteen tarkoittamia määrätyn laitteen syöttämiseen tarkoitettuja pistorasioita. 25

28 VIKAVIRTASUOJAUS ULKOPISTORASIOISSA Kysymys: Voidaanko ulkotiloihin asennettavasta 16 A pistorasiasta jättää vikavirtasuojan pois, jos pistorasiasta syötetään ainoastaan seinälle kiinnitettyä valonheitintä? Vastaus: Vikavirtasuoja voidaan jättää pois tietyissä tapauksissa sekä asuinrakennuksissa että teollisuus- ja kaupallisissa rakennuksissa standardin SFS 6000 liitteen 41 X mukaisesti. Poikkeukset eivät koske kuitenkaan ulos asennettavia pistorasioita eikä muita tiloja, joille on annettu erityisvaatimuksia standardin SFS 6000 osassa 7 tai 8. 29 MAADOITTAMATTOMIEN PISTORASIOIDEN VIKAVIRTASUOJAUS Kysymys: Miten saneerauskohteissa pitäisi toimia nollattujen ja maadoittamattomien ryhmien vikavirtasuojauksen kanssa? Voiko nämä ryhmä suojata vikavirtasuojalla? Vastaus: Vikavirtasuoja mittaa vaihe- ja nollajohtimien virtojen summaa ja jos summavirta on suurempi kuin vikavirtasuojan nimellistoimintavirta, suojalaite laukeaa. Kun käytössä on virtapiiri, jossa on ainoastaan vaihejohdin ja nollajohdin (esimerkiksi maadoittamaton pistorasia), normaalitilanteessa vaihe- ja nollavirta ovat samansuuruisia, mutta erisuuntaisia, eikä vikavirtasuoja laukea. Jos virtapiiriin tulee eristysvika ja laite on sijoitettu siten, että osa nollavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirta laukeaa, mikäli nimellistoimintavirta ylittyy. Esteitä virtapiirin suojaamiseksi vikavirtasuojalla ei kuitenkaan ole, vaikka suojalaitteen toiminta ei ole yhtä luotettavaa, kuin virtapiirissä, jossa on suojajohdin. Mikäli pistorasia on nollattu, mahdollisessa vikatilanteessa paluuvirta saattaa kokonaisuudessaan kulkea nollajohdinta pitkin, jolloin vikavirtasuoja ei välttämättä laukea. Jos osa vikavirrasta harhautuu muihin johtaviin rakenteisiin, vikavirtasuoja saattaa laueta. Samoin voi tosin käydä myös tilanteessa, jossa nollattuun pistorasiaan on kytketty suojamaadoitettu laite, joka on yhteydessä johtaviin rakenteisiin. Vikavirtasuoja voi laueta, vaikkei eritysvikaa olisikaan. Tästä syystä virtapiiriä, jossa on nollattu pistorasia, ei voi suojata vikavirtasuojalla. Haluttaessa suojata nollattu pistorasia vikavirtasuojalla, vikavirtasuoja tulee olla pistorasian yhteydessä. 26

4.2 Suojaus lämmön vaikutuksilta 30 PORRASKÄYTÄVÄN KOTELOON ASENNETTAVAT KYTKIMET (2003) Kysymys: Porraskäytävään kuulumattomat kaapelit voidaan sijoittaa palonkestoisuusluokan EI30 mukaiseen koteloon. Voiko tähän koteloon asentaa porraskäytävään kuuluvat valaisimet, pistorasiat ja uppoasennustarvikkeet? Vastaus: Palonkestoisuusluokan EI30 mukaiseen koteloon ei voida asentaa porraskäytävän valaisimia, pistorasioita ja uppoasennustarvikkeita. Esimerkiksi rasiat, jotka rikkovat kotelon seinämän eivät täytä palonkestoisuuden osastointivaatimuksia ja kotelon palosuojaus näiltä osin heikkenee (ks. oheinen kuva). 31 MOOTTORIN SUOJAUS PALOVAARALLISISSA TILOISSA (2007) Kysymys: Pitääkö palovaarallisissa tiloissa moottorin ylilämpeneminen tähtikytkennän aikana varmistaa esim. PTC 100 -suojauksella vai voidaanko moottorisuojakytkin hyväksyä suojaksi? Vastaus: Moottorisuojakytkin kelpaa, kun se on kytketty mittaamaan moottorin käämivirtaa. Tämä on moottorikytkentöjen vakiomalleja tähti-kolmiokäynnistyksessä. Jos käynnistys on niin raskas, että ei voida käyttää käämivirtaa mittaavaa moottorisuojaa, tulee käyttää esim. PTC 100 -suojausta. 27

32 KIPSILEVYSEINIEN PALOKESTOISUUS (2007) Kysymys: Miten tulee asennukset toteuttaa kipsilevyrakenteisissa seinissä/katoissa, joissa kipsilevy on asennettu rakenteellisesti toteuttamaan tietyn palonkestoisuusluokan esim. EI30? Voiko yleensä käyttää rasiointeja uppoasennuksessa vai onko ainoastaan pinta-asennus sallittua? Tällaista rakennetta on käytetty esim. pientaloissa autotallin ja asunnon välisissä seinissä ja autotallin katossa samoin kuin rivitalojen huoneistojen välisissä seinissä. Vastaus: Palo-osastointia ei saa heikentää. Tästä yleensä seuraa, ettei normaalia uppoasennusrasiointia voi käyttää kyseisissä rakenteissa. 33 KAAPELOINTI POISTUMISREITILLÄ (2014) Kysymys: Meneillään olevassa urakassa saneerataan oppilaitoksesta päiväkoti. Ovatko ulos johtavat käytävät sellaisia tiloja, joiden kautta kulkevien kaapeleiden tulisi olla halogeenivapaita ja nippupolttokokeen läpäisseitä? Käytäviin on sähkösuunnitelmissa määrätty poistumistievalaistus. Vastaus: Uloskäytävään saa sijoittaa ilman erityistä suojausta ainoastaan sellaisia kaapeleita, jotka syöttävät ko. tilassa olevia sähkölaitteita. Uloskäytävällä tarkoitetaan omaksi palo-osastokseen rakennettavaa reittiä, jota kautta rakennuksesta poistutaan. Mikäli uloskäytävässä on kaapeleita, jotka syöttävät muita kuin uloskäytävässä olevia laitteita, näiden kaapeleiden täytyy olla halogeenittomia, paloa levittämättömiä ja vähäisen savunmuodostuksen omaavia. Sähköasennusstandardin SFS 6000 mukaan vaihtoehtoisesti voidaan kaapelit sijoittaa EI 30 mukaisen suojauksen antavan kotelon sisälle. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat edellyttää EI 30 kotelointia, vaikka kaapelit olisivat palosuojattuja. Jos kyseessä on turvajärjestelmien kaapeli, jonka täytyy säilyttää toimintakykynsä tulipalossa, tulee kaapeloinnissa käyttää palonkestoisia kaapeleita. 34 ULOSKÄYTÄVÄN HALOGEENITTOMAN KAAPELIN SUOJALISTA (2013) 28 Kysymys: Kun uloskäytävään asennetaan halogeeniton kaapeli, voiko sen asentaa muovilistaan, vai onko listalle vastaavat vaatimukset kuin itse kaapelille?

Vastaus: Uloskäytävissä vaaditaan SFS 6000-4-42 kohdan 422.2.1 mukaan nippupolton kestäviä halogeenittomia, vähäisen savunmuodostuksen kaapeleita tai kaapelit pitää suojata tulipalolta rakenteellisella suojauksella. Vaatimuksen tarkoituksena on ehkäistä sähkökaapelien palamisesta johtuva poistumista haittaava savun ja haitallisten kaasujen muodostuminen silloin, kun uloskäytävässä sattuu tulipalo. Kaapeleita suojaavat listat ja johtokanavat ovat myös alttiina tulipalolle ja nekään eivät saa aiheuttaa savua tai haitallisia kaasuja. Kaapeleiden suojaamiseen voidaan käyttää esim. metallilistaa. 4.3 Ylivirtasuojaus 35 RINNANKYTKETTYJEN KAAPELEIDEN SUOJAUS (2002) Kysymys: Vakiorakenteisen puistomuuntamon pienjännitekeskuksesta syötetään kiinteistöä neljällä rinnakkaisella kaapelilla, siis 4 (AXMK 4 240 mm 2 ). Muuntajan teho on 800 kva ja sen nimellisvirta on 1 250 A. Oikosulkukestoisuusvaatimus on 32 ka. Pitääkö jokaisella pääjohtokaapelilla (4 kpl) olla varokkeet kaikissa vaihejohtimissa ja molemmissa päissä? Tarvitaanko kiinteistön pienjännitesyötölle pääkytkintä tai katkaisijaa? Miten työmaadoitus hoidetaan? Vastaus: Lähtökohtana pidetään yleistä hyvää asennus- ja suojaustapaa pienjännitestandardisarjan SFS 6000 mukaisesti. Kaapeleiden suojaus Kaapelit tulee tällaisessa tapauksessa asentaa siten, että virranjako eri kaapeleiden välillä pysyy tasaisena. Neljä rinnankytkettyä kaapelia edellyttää yleensä oikosulkusuojausta, joka kytkee vian jälkeen kaikki johtimet jännitteettömäksi. Oikosulkusuojaus voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla: 1) oikosulkusulakkeilla kaapelin kummassakin päässä (ks. kuvat) tai 2) kaapelin syöttöpäässä käytetään katkaisijaa. Kun kaapelin syöttöpäässä käytetään katkaisijaa, jolla hoidetaan sekä ylikuormitus- että oikosulkusuojaus, kaikki johtimet tulevat tällöin vian jälkeen jännitteettömäksi. 29

Pienjännitesyötön pääkytkin Kiinteistön pääkeskuksessa voidaan käyttää pääkytkimenä kuormankytkintä. Jos käytetään puistomuuntamossa katkaisijaa kaapeleiden alkupäässä ensisijaisena suojalaitteena, toimii se myös keskuksen pääkytkimenä. Jos katkaisija asennetaan kaapeleiden loppupäähän kiinteistön pääkytkimeksi, se ei toimi kaapeleiden oikosulku- ja ylikuormitussuojana. Kuva 1. Kuva 2. 30 Työmaadoitus Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 mukaan pitää suurivirtaisissa jakokeskuksissa voida tehdä työmaadoitus. Suurivirtaisia keskuksia ovat yli 1 000 A:n nimellisvirtaiset keskukset. Työmaadoitusvälineet mitoitetaan esiintyvän oikosulkuvirran mukaan. Silloin, kun kysymyksessä on poikkeuksellisen suuri oikosulkuvirta, korostuu työmaadoituslaitteiden oikosulkukestoisuuden varmistus, sillä vakiovälineet eivät välttämättä sovellu. Suositeltavinta on varustaa keskus kiinteällä työmaadoituskytkimellä. Työmaadoitus on mahdollista tehdä myös oikosulkuvirtaa vastaavilla siirrettävillä työmaadoitusvälineillä. Tarvittaessa kytketään kahdet tai useammat työmaadoitusvälineet rinnan. Keskuksessa pitää olla työmaadoitusvälineiden kiinnityspaikat, esimerkiksi työmaadoituspallot. Siirrettäviä työmaadoituslaitteita ei välttämättä tarvitse säilyttää keskuksen luona. Niitä on tarkoituksenmukaista säilyttää paikassa, jossa niiden kuntoa voidaan tarkkailla ja niitä voidaan helposti huoltaa.