sivu 1/11 VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten SUOMEN KIELI / FINSKA SPRÅKET 1.6.2009 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappren. Lämna tomt i papprets övre marginal för övervakarens anteckningar. Kokeessa on vastattava suomeksi. Obs: Sökande till finska språket skall besvara frågorna i urvalsprovet på finska. Kokeessa on kolme osaa. Merkitse osan I ja II tehtävien vastaukset tehtäväpaperiin niille varattuun tilaan. Kirjoita osan III tehtävän vastaus erilliselle konseptipaperiarkille. Vastausten maksimipistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Koko kokeen maksimipistemäärä on 100 pistettä. Kokeen alin hyväksyttävä pistemäärä on 40. Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi selvällä käsialalla kaikkiin kysymyksiin. Jos yhteen osaan jää kokonaan vastaamatta, koesuoritus hylätään. Sivuainekokeen kautta hakevien (siis niiden, jotka jo opiskelevat yliopistossa) tulokset ovat suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen ilmoitustaululla 29.7.2009 klo 10.00.
sivu 2/11 OSA I (35 pistettä) Kirjoita tämän osan vastaukset tehtäväpaperiin. Tehtävä 1 (12 pistettä) Erottele seuraavista sananmuodoista kaikki muodot (sanat ja päätteet) ja nimeä ne Leila Whiten kieliopin termein seuraavaan tapaan: kastu i mme vartalo imperf. mon. 1.pers. poss.suf. Jokaisesta oikein merkitystä rajasta saa 0,5 pistettä, (väärästä -0,3) ja jokaisesta oikeasta määrityksestä 0,5 pistettä. tehtäköön juotavammaksi etpäs sinnekö lainkaan leikin
sivu 3/11 Tehtävä 2 (7 pistettä) a) Kirjoita verbistä maistaa infinitiivin translatiivi ja lisää siihen jokin liitepartikkeli. b) Kirjoita sellainen suomen yleiskielen yhdyslause, joka sisältää objektin ja predikatiivin sekä lauseen, jonka korrelaattina on substantiivi (ja muita sanoja tarpeen mukaan). Tehvävä 3 (16 pistettä) a) Jäsennä lauseet Leila Whiten kieliopin termein. Ilmoita siis kustakin sanasta, mikä lauseenjäsen se on, sekä sen pääsana. lauseenjäsen pääsana Asiasta nousi hirmuinen myrsky vesilasissa. Kiirehtiessämme suunnitelmaamme häntä ei otettu huomioon ollenkaan.
sivu 4/11 OSA II (35 pistettä) Kirjoita tämän osan vastaukset tehtäväpaperiin. Tehtävä 1 (16 pistettä) Tehtävän aineisto on puhelinkeskustelun katkelma, joka on sivulla 5 (aineisto 1). Viittaa keskustelun puheenvuoroihin rivinumeroinnin avulla. Litterointimerkit on selitetty sivulla 6. a) Aineistossa on yksi vierusparin laajennus. Missä ja minkälainen? Mitä sillä tehdään? (10 p.) b) Millaisin kielellisin rakentein aineistossa toteutetaan kysymisen puhetoimintoa? Nimeä rakennetyypit mahdollisimman tarkasti. Yksi aineistoesimerkki kustakin rakennetyypistä riittää. (6 p.)
sivu 5/11 Aineisto 1. Puhelinkeskustelu 1 Myyjä: Kaisa Bergmann? 2 Jukka:.hh #Män#tylä huo menta? 3 Myyjä: no >huomenta<, 4 Jukka:.hh tehdäänks teillä tämmösiä 5 niinku jälkitilaus #kuvia#? hh 6 Myyjä: joo kyllä [tehdään]? 7 Jukka: [ hhh ] 8 (0.8) 9 Jukka: #joo#. (0.8) ja tota että niinkun #mä# 10 mä toisin niinkun nekatiivit [ja] 11 Myyjä: [joo:?] 12 Jukka: ja s[it niistä sitte.hh] 13 Myyjä: [ just silleen ] että tuo 14 negatiivit niin (.) tehdään ku vii? 15 Jukka:.nff.mth j:oo ja to#ta# mihinkäs 16 hintoihin ne tulis sit= 17 Myyjä: =no ihan värikuvia ois niin[ ihan ] 18 Jukka: [joo-o?] 19 Myyjä: kinofilmistä?= 20 Jukka: =joo-o? 21 Myyjä: niin kaks markkaa kahdeksakyt penniä 22 kappale?
sivu 6/11 Liite: litterointimerkit aineistoa 1 varten 1. Sävelkulku Prosodisen kokonaisuuden lopussa:. laskeva intonaatio ; lievästä laskeva intonaatio, tasainen intonaatio? nouseva intonaatio Prosodisen kokonaisuuden sisällä: sävelkorkeuden nousu sävelkorkeuden lasku heti (alleviivaus) painotus 2. Päällekkäisyys ja tauot [ päällekkäispuhunnan alku ] päällekkäispuhunnan loppu (.) mikrotauko: 0,2 sekuntia tai vähemmän (,) tauko (yli 0,2 sekuntia) (0.4) mikrotaukoa pitempi tauko; pituus ilmoitettu sekunnin kymmenesosina = kaksi puhunnosta liittyy toisiinsa tauotta 3. Puhenopeus ja äänen voimakkuus > < (sisäänpäin osoittavat nuolet) nopeutettu jakso < > (ulospäin osoittavat nuolet) hidastettu jakso e::i (kaksoispisteet) äänteen venytys nyt ympäristöä vaimeampaa puhetta JOO (kapiteelit) äänen voimistaminen 4. Hengitys ja nauru.hhh hhh.joo he he j(h)oo sisäänhengitys; yksi h-kirjain on 0,1 sekuntia uloshengitys (piste sanan edessä) sana lausuttu sisäänhengittäen naurua suluissa oleva h sanan sisällä kuvaa uloshengitystä, useimmiten kyse nauraen sanotusta sanasta 5. Muuta hymyillen tuotettu sana tai jakso # # nariseva ääni @ @ äänen laadun muutos jo- (tavuviiva) sana jää kesken sitä< sanan loppu tavallista lyhyemmin sanottu t ota (rivinylinen pilkku) vokaalin kato (joo) sulkujen sisällä epäselvästi kuultu jakso tai puhuja (-) sana, josta ei ole saatu selvää
sivu 7/11 Tehtävä 2 (9 pistettä) Seuraavissa lehtiotsikoissa on monimerkityksisyyttä. Kerro, onko monimerkityksisyys selitettävissä polysemian vai homonymian avulla. Perustele. Väärä perustelu vie vastauksen nollille, vaikka olisitkin valinnut oikean käsitteen. (1) "Kiusauksien sisältö kestää vaikka huusin katolla" Joonas Kokkosen ooppera palaa omalle maaperälleen ja on Sakari Puurusen mukaan muuttelematta paras (3 p.) (2) Mies löi liikuntarajoitteista miestä pankkiautomaatilla (3 p.) (3) Lahdessa kuollut ampui poliiseja (3 p.)
sivu 8/11 Tehtävä 3 (10 pistettä) Anna seuraavista kieliopin tai kielenkäytön ilmiöistä niitä kuvaavat aineistoesimerkit. Yksi esimerkki tehtävää kohden riittää. Käytä aineistona seuraavalla sivulla olevaa konserttiarvostelua (aineisto 2). verbinmuoto tekstissä kantasana (1) verbi, joka on kausatiivijohdos substantiivista: (2) verbi, joka on frekventatiivijohdos: (3) verbi, joka on muuttumisjohdos : (4) lause, jossa on kolmipaikkainen verbi: _ (5) lause, jonka subjekti on tulkittavissa metonyymisesti: (6) lause, johon sisältyy personifiointi: (7) eksistentiaalilause: (8) nollapersoona: (9) nesessiivilause: (10) koodinvaihto:
sivu 9/11 Aineisto 2. Konserttiarvostelu Helsingin Sanomista (16.5.09). Tekstiä on muokattu valintakoetta varten. (Arvostelu jätetty pois tästä verkossa julkaistusta tehtäväpaperista.)
sivu 10/11 OSA III (30 pistettä) Analysoi ja tulkitse aineiston 3 (s. 10) metaforia Kieltä kohti -pääsykoekirjan artikkeleiden pohjalta. Kirjoita enintään 300-sanainen, asiatyylinen vastausteksti, joka on jäsennelty kappaleisiin. Ota otsikoksi Metafora tekstissä. Vastauksen tulee osoittaa seuraavat seikat: 1) Tiedät, mitä käsite metafora tarkoittaa. Havainnollista esitystäsi katkelmasta poimimiesi esimerkkien avulla. Erittele vähintään kolmea, enintään viittä katkelman metaforaa. (10 pistettä.) 2) Osoitat ymmärtäväsi katkelman metaforien retorisen ulottuvuuden: miten katkelman metaforat limittyvät toisiinsa ja tekstin kokonaisuuteen merkityksen ja tyylin kannalta? (10 pistettä.) 3) Hallitset kirjakielisen, asiatyylisen esitystavan. Kielenkäytöstä tarkkaillaan tekstin jäsennystä ja sidosteisuutta, merkitysten täsmällisyyttä ja kirjakielen normien hallintaa. (10 pistettä.) Ota vastauksessasi lisäksi huomioon seuraavat asiat: Voit lähteä siitä, että lukija tuntee aineiston, joten sinun ei tarvitse esitellä sitä yleisellä tasolla. Muista kuitenkin, että kun pohdit aineistosta poimimiasi esimerkkejä, lukijan täytyy ymmärtää pohdintaasi vilkuilematta alkuperäiskatkelmaan. Älä ylitä annettua enimmäispituutta: arvostelija ei lue sen ylittäviä osuuksia. Kirjoita vastaus erilliselle konseptipaperille. Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa sen yläreunaan valvojan merkintöjä varten. Kirjoita joka riville, jätä paperin oikeaan reunaan noin 3 cm:n marginaali. Tarkastaja jättää lukematta epäselvästi kirjoitetun tekstin.
sivu 11/11 Aineisto 3. Katkelma Pirkko Saision romaanista Voimattomuus (WSOY, 2005) (Katkelma jätetty pois tästä verkossa julkaistusta tehtäväpaperista.)