Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013
Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole keskusteltu Korvaava työ on vaarallista Korvaava työ hidastaa toipumista 2.1.2013 Korvaava työ on hanttihommaa Miten esteet voitetaan? Korvaavan työn sisältöä ei ole määritelty Korvaava työ heikentää terveyttä Osaaminen ja ammattitaito ei ole riittävää korvaavan työn tekemiseen KT - TEAM - PRO - YTN Painostus ei saa sairastaa Vakuutukset eivät ole voimassa korvaavassa työssä Työterveyshenkilöstö ei tunne työtä ja työolosuhteita Korvaava työ on hankalaa järjestää, mieluummin sairaslomalle
Työehtosopimusten määräys korvaavasta työstä 1. Toimihenkilö/työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa. 2. Tämän jälkeen toimihenkilö/työntekijä ja hänen esimiehensä selvittävät, onko työntekijälle mahdollista osoittaa ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan toimihenkilön/työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan toimihenkilölle/työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
Korvaavan työn määritelmä Korvaavasta työstä ei ole kysymys, jos lääkäri toteaa henkilön olevan rajoittuneesti työkykyinen työsopimuksensa mukaiseen työhön. Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään, kun henkilö on työkyvytön tapaturman tai sairauden johdosta tekemään vakiintunutta tai työsopimuksensa mukaista työtä. Henkilö työskentelee väliaikaisesti erikseen sovitussa muussa tehtävässä tai saa koulutusta. Korvaavaa työtä voidaan tehdä lääkärin määrittelemän sairauspoissaolon vaihtoehtona. Päätöksen korvaavan työn käyttämisestä tekevät työntekijä ja lääkäri yhdessä. Periaate korvaavassa työssä on se, että työ on mielekästä eikä siitä ole haittaa toipumiselle. Jossain tapauksissa myös kevennetty tai muokattu työ voi olla korvaavaa työtä.
Korvaava työ lisää työviihtyvyyttä ja tuottavuutta Korvaavan työn avulla voidaan välttää syrjäytyminen työelämästä. Korvaava työ edistää työkyvyn palautumista Korvaava työ tarjoaa työntekijälle tilaisuuden kehittää omaa osaamistaan. Korvaavan työllä voidaan estää pitkittyviä sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Korvaava työ vähentää sairauspoissaol oja ja pidentää työuria. Jokaisen työpanos on tärkeä! Korvaava työ saattaa tuoda esiin uusia ja parempia toimintatapoja sekä uutta osaamista 2.1.2013 KT - TEAM - PRO - YTN
Korvaavan työn prosessi Lääkäri ja työntekijä Onko korvaava työ mahdollista? Ei Kyllä Sairausloma Työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon, jonka työntekijä toimittaa esimiehelleen Esimies vastaa korvaavan työn järjestelyistä 2.1.2013 KT - TEAM - PRO - YTN
Korvaavan työn oikeudelliset perusteet Korvaavasta työstä on säädetty työehtosopimuksissa. Korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet käsitellään yhteistoimintamenettelyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Korvaava työ vapaaehtoista ja perustuu työntekijän ja työnantajan sopimukseen Korvaavaa työtä välillisesti koskeva yhteistoimintavelvoite on säädetty myös työterveyshuoltolaissa (8 ). Korvaavan työn käyttämisestä sovitaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.
Korvaavan työn edellytykset Kun korvaavan työn toteuttamistavasta ja niihin liittyvistä periaatteista on sovittu yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sekä käsitelty työsuojelutoimikunnassa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt. Korvaavaa työtä käyttöönotettaessa yrityksessä on hyvä kuvata esimerkkejä korvaavan työhön soveltuvista työtehtävistä. Näitä voivat olla esimerkiksi erikseen nimetyt työtehtävät, koulutus tai opastaminen. Korvaava työ on tilapäistä ja henkilö palaa määräajan jälkeen omaan työtehtäväänsä, ellei muuta sovita. Korvaavan työn on lääkärin arvion mukaan oltava mahdollista
Korvaava työ ja työterveyshuolto Korvaava työ on osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa Hyvin hoidettuna korvaavan työn suunnittelu ja toteutus alkavat yrityksessä ennen kuin sairausloman tarvetta on syntynyt. Useimmiten korvaavaa työtä kuitenkin suunnitellaan ja toteutetaan vasta sairauspoissaolon vaihtoehtona, joko ennen sairauslomalle siirtymistä tai sairauspoissaolon loppupuolella työhön paluun helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Työterveyshuolto tuntee asiakasyrityksen työpaikan olosuhteet ja työtehtävät riittävän hyvin (työpaikkaselvitykset ja riskien kartoitukset). Työterveyshuollon tulee aktiivisesti puuttua työ- ja toimintakyvyn heikkenemiseen heti, kun on ilmeistä, että työntekijän tilanne tulee jossakin vaiheessa johtamaan työkykyongelmiin. Arvio korvaavasta työstä perustuu työterveyslääkärin lausuntoon työkyvystä. Työnantaja vastaa työterveyslääkärin lausunnon perusteella myös siitä, että korvaava työ ei haittaa vamman tai sairauden paranemista. Työntekijä on velvollinen menemään työterveyshuollossa tehtävään työkykyarviointiin ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää (ma-la) eli reilut kolme kuukautta.
Työsuhteen ehdot korvaavassa työssä Korvaava työ on vaihtoehto sairauslomille ja korvaavasta työstä on sovittava henkilön kanssa. Työntekijän ansiotaso ei voi laskea, jotta työntekijä olisi valmis sopimaan korvaavasta työstä. Korvaava työ on tilapäistä. Sovitaan tehdäänkö korvaavan työn järjestelemiseksi erityisjärjestelyjä, kuten työmatkat ja etätyöyhteydet. Työnantaja vastaa kaikista korvaavan työn tai koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista. Selvitetään etukäteen korvaavan työn vaikutukset mahdollisiin sairausvakuutus- tai tapaturmapäivärahan taikka muihin sosiaalietuuksiin. Vakuutukset sairauden tai tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työtä tehtäessä. Työnantajalla tai työntekijällä ei ole korvaavan työn ajalta oikeutta sairausvakuutus- tai tapaturmapäivärahaan. Työnantajalla ja työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa Kelaan ja vakuutusyhtiöön korvaavan työn aloittamisesta, jos korvauksien maksaminen on aloitettu.
Työaikajärjestelyt Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä. Etätyöstä tulee olla käsiteltynä pelisäännöt yhteistoimintamenettelyssä. Huomioi vakuutusten voimassaolo. Korvaavan työn tekeminen kartuttaa oman, ennen korvaavaa työtä käytössä olleen työaikamuodon mukaisia tunteja, kuten sairauslomalla ollessakin. Korvaava työ on säännöllistä työaikaa, joten se ei vähennä lomaoikeutta. Mikäli korvaavassa työssä tehdään osa-aikatyötä, on lääkäri kirjoittanut osa-aikaisen työkyvyttömyystodistuksen ja tällöin työntekijällä on oikeus myös Kelan osasairauspäivärahaan, jos muutkin osasairauspäivärahan edellytykset täyttyvät.
Salassa pidettävät tiedot Korvaavaa työtä järjestettäessä käsitellään työntekijän yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluontoisia asioita. Tällöin on syytä huomioida, että toimitaan tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja että jokainen tietoja käsittelevä on saanut opastuksen omaan tehtäväänsä liittyvistä salassapitovelvoitteista.
Tapaturmailmoitukset ja -tutkinta Mikäli kyseessä on työtapaturma, tulee korvaavan työn käyttöönotosta riippumatta, tapaturmailmoitukset ja tapaturman tutkinta tehdä aina. Tällä varmistetaan, että vamman mahdollisesti vaikeutuessa tai paranemisen hidastuessa työntekijän oikeus lakisääteisiin korvauksiin säilyy.
Järjestelmän toimivuuden seuranta Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on toteutunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilöettä yritystasolla. Yksilön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko korvaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja palautetiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuojelutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.
Korvaavan työn koulutusmateriaali on laadittu yhdessä liittojen kesken helpottamaan korvaavan työn käyttöönottoa kemian alan yrityksissä. Koulutusmateriaali ei ole työehtosopimuksen osa. Tällä liitojen yhteisellä koulutusmateriaalilla ei muuteta aikaisemmin paikallisesti sovittuja sääntöjä tai toimintatapoja koskien korvaavaa työtä.