Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT
Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun analysointi Jätteen kierrätyspotentiaalin arviointi Yhdyskuntajätteen ympäristöriskit Syntypaikkalajittelumääräykset Jätteen kuljetuksen järjestäminen Jätteenkäsittelytavan valinta Jätteenkäsittelylaitosten mitoitus
Mitä pitäisi tietää: (Järjestelmien ja prosessien kokonaismitoitusta varten) Syntyvän jätteen kokonaismäärä ja sen ennakoitu kehitys nyt nyt + 1v nyt + 25v Syntyvän jätteen koostumus ja sen ennakoitu kehitys
Mitä pitäisi tietää: (Erilliskeräyksen ja käsittelyprosessien mitoitusta varten) Erilliskeräyspotentiaali ja sen ennakoitu kehitys Eri keräystavoilla saavutettavat tulokset nyt nyt + 1v nyt + 25v maksimipotentiaali sekajätteeseen maksimipotentiaali Tapa A Tapa B Tapa C Tapa A Tapa B Tapa C
Tutkimuskysymyksiä Mitkä tekijät ja millä tavoin vaikuttavat syntyvän jätteen määrään ja laatuun yleisellä tasolla yksilötasolla Mitkä tekijät ja millä tavoin vaikuttavat syntypaikkalajittelun toimivuuteen ja haluttujen materiaalien saantoon järjestelmätasolla yksilötasolla Syntyvän jätteen määrään ja laatuun vaikuttavien tekijöiden painoarvo ja pysyvyys/ muuttuminen ajan myötä lyhyellä aikavälillä pitkällä aikavälillä Valittavan jätepolitiikan ja strategian vaikutus jätekäyttäytymiseen yleisellä tasolla yksilötasolla (eri tyyppisiin ihmisiin)
Kotitalousjätetutkimukset Suomessa Aika 197 luku 198 luku 199 luku 2 luku Mitä tyypillisesti tutkittiin Kaatopaikoille tulevat jätemäärät Kiinteistöillä syntyvät jätemäärät Erilliskerättävät jätemäärät Jätteen koostumus jäteastiassa Yksilöllinen jätekäyttäytyminen Kotitalouksien jätekäyttäytyminen Kotitalouksissa syntyvät jätteet (määrä ja laatu) Tulokset Ominaisjätemäärät (kg/as/a, kg/as/kk) Jätemäärävaihtelut /a/kk/vko Vast.oton mitoitus t/d, autoa/h jne. Ominaisjätemäärät ja niiden vaihtelut kiinteistötyypeittäin Kiinteistökoht. erilliskeräyksen toimivuus/saannot Jätteen koostumus + vaihtelut Syntypaikkalajittelun ja aluekeräyksen tehostamismahdollisuudet Jätteen synnyn ehkäisypotentiaali Tilasto ja rekisteritietojen yhdistäminen laajasti jätteen määrä ja laatutietoihin ja jätekäyttäytymiseen
Tutkimukset jätteen vastaanottopaikoilla Mitattua dataa kohteista Käsittelypaikoille tuodut jätemäärät ja niiden ajallinen vaihtelu Kuormakoot ja kuormapainot erilaisille jätteille ja ajoneuvoille Jätteen koostumus Otantatutkimuksina jätekuormista Käsin lajittelu / kuvaus ja analyysi määriteltyihin jakeisiin Täydentävät tiedot Kuormatiedot (mistä, milloin, kuinka usein,..) Mahdolliset kuljettajahaastattelut
Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät pääkaupunkiseudulla 1988 1998 1 tonnia 7 6 5 4 3 2 1 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 BKT (1975 = 1) 2 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 Toteutunut Arvio BKT Vaakatilastoista saadaan perustiedot jätteiden kokonaismääristä ja niiden vaihtelusta eri vuosina. Jätemäärätilastoja voidaan verrata esim. talouden tunnuslukuihin.
Kaatopaikalla vastaanotettu jätemäärä suhteessa Pääkaupunkiseudun BKT:hen (g jätettä/euro BKT*) g/euro 4 35 3 25 2 15 1 5 Kaikki jäte yhdysk.j. 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 * kiintein hinnoin (v.199) Talouden rakenteiden muutokset heijastuvat myös jätemääriin
Jätemäärien kuukausivaihtelut tulee tietää käsittelyprosessien mitoitusta varten Sekajäte Sekajätteen kertymän kausivaihtelu Biojäte erilliskerätty biojäte 1,4 25 Kuukausikerroin 1,3 1,2 1,1 1,9,8,7 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Kuukausi Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1992 1993 1994 1995 1996 1997 keskim tonnia / kk 2 15 1 5 931 935 939 941 945 949 951 955 959 961 965 vv kk 969 971 975 979 981 985 989 biojäte linregr kausivaiht linreg
Kuljetusajoneuvojen määrät ja viipymät tulee tietää jätteen vastaanoton mitoitusta varten Ämmässuolle tulleet kuormat viikolla 19 Viipymät punnitusten välillä ajoneuvoluokittain vk 19 1 8 8 7 kuormien lukumäärä 6 4 2 ma ti ke to pe la % 6 5 4 3 koneauto (n=389) Kuorma auto (n=577) Perävaunuyhdistelmä (n=194) Säiliöauto (n=48) Umpikuorma auto (n=41) Vaihtolava auto (n=211) viikonpäivä Kuormat tunneittain maanantaina 8.5.2 1 2 9 8 1 7 kuormien lkm 6 5 4 9 1 19 2 29 3 39 4 49 5 viipymä (min) 3 2 1 6 7 7 8 8 9 9 1 1 11 11 12 12 13 13 14 14 15 15 16 16 17 17 18 18 19 19 2 2 21 21 22 kellonaika
Kiinteistöillä syntyvän jätteen tutkiminen Mitattua dataa kohteista Kiinteistöillä / aluekeräyspisteissä syntyvät jätemäärät Erilliskerättävät jätemäärät Jätteen koostumus jäteastiassa Otantatutkimuksina kohteista Käsin lajittelu määriteltyihin jakeisiin Täydentävät tiedot Rekisteritiedot (kiinteistörekisteri, tilastot) Mahdolliset haastattelut
Kotitalousjätteen astiatilavuuspainoja pääkaupunkiseudulla Kuutiopainot 2 12, 1, kg/m3 8, 6, 4, 2,, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 kaudet Kuutiopaino sekajäte biojäte Tilavuuspainot saadaan tarkasti selville astiakohtaisin punnituksin ja täyttöastemittauksin tai likimääräisinä arvoina ajolistaja kuormapainotiedoista kg/m3 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 1999 2
Eri jätejakeiden kertymävaihtelut voivat olla hyvinkin erilaisia Keräyspaperin vuodenaikaisvaihteluja Helsingissä 3 25 Vaihtelukerroin (keskiarvo = 1) 2 15 1 Minimi Mediaani Maksimi 5 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 26 28 3 32 34 36 38 4 42 44 46 48 5 52 Viikko
Jäteastiakapasiteetilla on oleellinen vaikutus erilliskerättävien jätejakeiden saantoon Keräysaste suhteessa astiatilavuuteen 1 9 Maksimikeräysaste (% potentiaalista) 8 7 6 5 4 3 2 Minimi Mediaani Maksimi 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 Astiakapasiteetti (% keskim. paperin määrästä)
Jätekäyttäytymistutkimukset Mitattua dataa kohteista eri jätejakeiden määrät ja laadut ja niiden ajallinen vaihtelut yksilötaso, kotitalous, jätepiste, kiinteistö, kortteli, alue jne (varmistettava kohteiden edustavuus) Toimijoiden mielipiteet kyselyt, haastattelut taustatiedot vaikuttavien tekijöiden analysoimiseksi
Esimerkki aluekeräyspisteverkostosta Nestepakkauskartongin keräyspisteet pääkaupunkiseudulla
1 Keräysaste (%) 9 8 7 6 5 4 paperi lasi metallit biojäte kuiva kartonki Aluekeräyksen tehokkuus Vaikuttavia tekijöitä: 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Henkilöä/keräyspiste Keräysaste (%) 9 8 7 6 asuin 5 lähikauppa 4 market 3 2 1 2 4 6 8 1 12 14 16 Etäisyys keräyspisteestä (m) etäisyys / väestöpohja matkojen yhdistely
Tärkeimmät kotitalousjätteiden määrään vaikuttavat tekijät Iso Britanniassa 2 24 Tärkeimmät kotitalousjätteiden määrään vaikuttavat tekijät pääkaupunkiseudulla 26: Kokonaisjätemäärä Selittäjä P arvo osuus mallin selitysasteesta Keräyspaperi Selittäjä Helsingin Sanomat P arvo.1 osuus mallin selitysasteesta 27 % Talouden henkilömäärä <.1 57.1 % Talouden henkilömäärä <.1 59 % Helsingin Sanomat <.1 24.3 % Vanhimman aikuisen ikäryhmä <.1 11 % Vanhimman aikuisen ikäryhmä.1 18.6 % Tuloluokka.159 3 %
Mihin tutkimustietoa käytetään (esim.) Jätemääräennusteet eri jätejakeiden määrät ja laadut ja niiden ajallinen vaihtelu tulevaisuudessa jätepoliittiset ja strategiset tavoitteet Jätehuoltojärjestelmän ja se eri osien mitoitus jätteen erilliskeräyksen ja kuljetusten suunnittelu käsittelyprosessien suunnittelu ja mitoitus Jätehuollon ympäristövaikutusten arviointi
Jätemääräennusteet Syntyvän yhdyskuntajätteen määrä Erilliskerättävän biojätteen määrä tonnia / vuosi 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 199 1995 2 25 21 215 22 225 S=nykytila S=strategia S=aleneva tonnia / vuosi 7 6 5 4 3 2 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 B=nykytila B=strategia Muu hyötykäyttöön erilliskerättävä Käsiteltävän yhdyskuntajätteen määrä 22 6 tonnia / vuosi 2 18 16 14 12 M=nykytila M=strategia tonnia / vuosi 55 5 45 4 35 nykytila jse +, hy jse ++, hy strategia jse ++, hy + 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 3 199 1995 2 25 21 215 22 225
Jätevirtakaavioesimerkki Vuosi 2 Saapuva jäte 531 Vuosi 22 Saapuva jäte 486 Muu jäte 95 Yleinen yhdyskuntajäte 382 Biojäte kompostointilaitokselle 32 Puu, lasi ja metallit hyötykäyttöön 22 Yleinen yhdyskuntajäte käsittelylaitokseen 428 rejekti laitokselta 14 Jätepolttoaine (REF) energiantuotantoon 25 Biojäte kompostointilaitokselle 6 Metallit hyötykäyttöön 13 Materiaalihävikki (lähinnä vettä) 25 Muu jäte 18 Tuhkat 42 Loppusijoitukseen kaatopaikalle 477 Loppusijoitukseen kaatopaikalle 2 Ei sisällä pienjäteasemalle tuotuja jätteitä eikä kaatopaikkarakenteissa hyödynnettävää maa ja kiviainesta. Vuonna 2 maa ja kiviaineksia käytettiin noin 142 tonnia.
Jäteastiakapasiteetin oikealla mitoituksella pidetään irtojätekertymät kohtuullisina ja kiinteistöjen jätetilat siisteinä Irtojätekertymät kuukausittain 1995 2 9 8 7 6 5 4 3 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu laskutusyksiköitä 1995 1996 1997 1998 1999 2
YTV:n jätteenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt hankkeiden toteuttamisen jälkeen 1 5 1 Päästö, kg CO2 ekv./d 5 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 26 29 212 215 218 5 1 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Loppusijoitus Biojätteen kompostointi Polttokelpoisen jakeen poltto Mekaanisen käsittelyn jäännöksen biologinen käsittely Kaatopaikkaasu nykyiseltä täyttöalueelta