LEHDISTÖTIEDOTE Vapaa julkaistavaksi heti POIKAKUORO PIRKANPOJAT 40 VUOTTA JUHLAKONSERTTI lauantaina 9.10.2010 klo 19:00 Tampere-talo, iso sali 65 laulavaa pirkanmaalaista poikaa ja nuorta miestä kajauttaa nuoruuden innollaan Pirkanpojat poikakuoron 40-vuotisjuhlakonsertin avaukseksi Antti Nissilän A little night music kantaatin, joka on samalla sen kantaesitys. Juhlakonsertin solistina laulaa maailmankuulu, suomalaisen laulutaiteen arvostetuin taiteilija Jorma Hynninen. Konsertin johtavat entiset pirkanpoika-johtajat Hannu-Heikki Hakulinen, Olli-Taavetti Kankkunen ja nykyinen johtaja Jussi Kauranen sekä 1.1.2011 aloittava uusi taiteellinen johtaja Jouni Rissanen. Orkesterina soittaa Tampere Chamber. Juhlakonsertissa laulavat nykyisen kuoron lisäksi Seniori-pirkanpoikia kuoron eri vuosikymmeniltä sekä Pirkanpojat poikakuoron vuonna 1970 perustanut mieskuoro Pirkanmiehet. Juhlakonsertin punainen lanka on rakentaa siltoja menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille niin henkilöiden kautta kuin musiikin välityksellä. Lisätietoja ja haastattelupyynnöt taiteellinen johtaja Jussi Kauranen p. 0400-734 568 kuoronjohtaja@pirkanpojat.com tai kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Palolampi p. 050-534 5534 pirjo.palolampi@gmail.com
KATSAUS PIRKANPOJAT-POIKAKUORON NELJÄNTEEN VUOSIKYMMENEEN Pirkanpojat poikakuoron 4. vuosikymmen on ollut tapahtumarikas ja monipuolinen. Sitä on leimannut uutta pelkäämätön asenne ja rohkeat ratkaisut. Pirkanpojat -poikakuoro teki historiaa vuonna 2002: kuorolle palkattiin kokopäiväinen taiteellinen johtaja. Tämä suomalaisille nuorisokuoroille harvinainen järjestely on ollut mahdollinen Tampereen kaupungin ja Tampereen ev.lut. seurakuntien tuen ansiosta. Niin seurakunnat kuin kaupunkikin näkivät poikakuoron potentiaalin ja halusivat sijoittaa siihen. Tänä päivänä voidaan todeta, että sijoitus on kannattanut. Vuonna 2006 Tampereen kaupunki siirsi poikakuoron kulttuuri- ja taidelaitosten kategoriaan. Vuonna 2007 poikakuorosta tuli Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan poikakuoro ja näin Pirkanpojat liittyivät muiden eurooppalaisten katedraalipoikakuorojen joukkoon. Vuonna 2007 Pirkanpojat sai myös Tampereen sotainvalidien veljeskuorolta merkittävän huomionosoituksen, Veljeskuoro-arvonimen. Poikakuorolle miellyttävänä ja kunniakkaana tehtävänä on viedä tärkeää sanomaa vapaudesta ja Suomen historiasta seuraaville sukupolville. Tiivis yhteistyö Tampereen tärkeimpien kulttuurilaitosten - Tampere Filharmonian, Tampereen Oopperan ja Tampere-talon - kanssa on tuonut monipuolista ja haastavaa tekemistä ja näin vienyt poikia eteenpäin kuorona, pienempinä ryhminä, ja solistisissakin tehtävissä. Loistavat vierailevat kapellimestarit ja maailmankuulujen solistien kanssa työskentely on ollut kasvattavaa. Pojilla on ollut ilo työskennellä niin Bizetin Carmen-oopperan espanjalaisvaikutteisessa musiikissa kuin Verdin Otellon monivivahteikkaassa sävelmaailmassa ja lukuisissa Pähkinänsärkijä-esityksissä. Unohtumattomia esityksiä ovat olleet myös Orffin Carmina Burana, Mahlerin 3. sinfonia, Bachin Matteus-passio, Sound of Music -musikaali sekä Howard Shoren The Lord of the Rings -sinfonian Suomen kantaesitys. Lisäksi Pirkanpojat on tehnyt konsertteja Helsingin Barokkiorkesterin, Pori Sinfoniettan ja Tampere Chamberin kanssa. Porilaisten kanssa kuoro teki Bachin Jouluoratorion kaikki kuusi kantaattia jouluina 2007 ja 2008. Tiimityötä on tehty myös säveltäjien, sovittajien, sanoittajien, koreografien, ohjaajien, valosuunnittelijoiden sekä muiden tamperelaisten kuorojen, järjestöjen ja hyväntekeväisyystahojen kanssa. Esiintymässä on käyty niin manselaisten kuin muidenkin suomalaisten firmojen juhlissa sekä kansainvälisissä konferensseissa. Vuonna 2007 sai kuoro tasavaltamme ylimmältä johdolta kutsun saapua esiintymään presidentinlinnaan diplomaattipäivällisille. Pojat muistelevat edelleen huvittuneena, kuinka valtiosalin lattiaa oli mitattu adjutantin kanssa mittanauhalla. Nuo mitat siirrettiin sitten harjoitustilan lattiaan, jossa esiintymistä ja Linnassa liikkumista harjoiteltiin. Peilisalissa odottaminen ei pojista tuntunut lainkaan pitkältä. Yhteistyö muiden kuorojen ja erityisesti poikakuorojen kanssa on aina ollut erittäin antoisaa. Viimeisimpänä ja ehkä merkittävimpänä tapahtumana oli kuluvan juhlavuoden pääsiäisenä CCIkuoron ja Porin Poikakuoron kanssa yhdessä toteutettu Mozartin Requiem -projekti, joka sai alkusysäyksen CCI-kuoron taiteelliselta johtajalta Heikki Rainiolta. Yhteistyö kuorojen kanssa oli saumatonta ja Nuorten Kuoroliitto antoi oman merkittävän panoksensa tapahtuman onnistumiselle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kanssa yhteistyössä kutsuttiin lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Tampereelle. Hän puhui Kirjastotalo Metson tupaten täydelle luentosalille poikien musiikkiharrastuksen merkityksestä poikien kasvamiseen ja kehittymiseen.
Edistyksellinen asenne on hallinnut myös poikakuoron omia tuotantoja. Perinteisen poikakuorolaulun rinnalle on tullut pop/rock-musiikkia, tanssia, näyttelemistä ja muita draamallisia elementtejä, sekä asianmukaiset lavastus- ja valaistusjärjestelyt. Vuoden 2005 juhlakonserttiin tilattiin Suomen eturivin säveltäjiltä uutta musiikkia poikakuorojen esitettäväksi. Mozartin ja Duruflén Requiemit, Bachin Jouluoratorio kokonaisuudessaan, Brittenin Ceremony of Carols ja Bachin Johannes-passio... näiden musiikin mestareiden teosten opettelulla ja esittämisellä on valettu se vahva pohja, jonka päälle on myöhemmin tehty Rutterin Psalmfest ja Pirkanpojat Goes Pop konsertteja. Dramatisoitu Bachin Johannes-passio valmistui Tampereen tuomiokirkon 100-vuotisjuhlavuoteen vuonna 2007. Sen aiheuttama kipinä versoi tilauksen Lasse Heikkilältä. Tavoitteena oli luoda näyttämöllinen teos, jossa pojat seuraavat Paavalin matkoja Välimerellä. Uusi Kaikki tiet vievät Roomaan -kuoromusikaali sai kantaesityksensä Tampereella kesäkuussa 2009 vietettyjen Suomen Lähetysseuran juhlien yhteydessä. Omien suurten tuotantojen toteutusta ovat merkittävästi auttaneet valtion säveltaidetoimikunta sekä eri säätiöiltä ja rahastoilta saadut avustukset. Ilman näitä moni poikkitaiteellinen hanke olisi jäänyt toteuttamatta. Pirkanpojat -poikakuoron kannatusyhdistys ry haluaa lausua lämpimät kiitokset kaikille rahoittajilleen. Pirkanpojilla on kaikkiaan 12 omaa äänitettä, joista ko. vuosikymmenellä on julkaistu viisi. Lisäksi Pirkanpojat on mukana muutamalla kokoelmalla. Vuonna 2001 FG-Naxos julkaisi kysytyn Joulu tullut on -CD:n. Useamman vuoden hiljaisen jakson jälkeen vuonna 2006 julkaistiin Alba Record s merkin alla Ovi auki -CD, johon on koottu 35-juhlavuoden tilaussävellykset. Pirkanpojat Goes Pop julkaistiin 2008 ja 2009 Suurinta maailmassa -virsilevy sekä Lasse Heikkilän kuoromusikaaliuutuus Kaikki tiet vievät Roomaan. Nämä kolme viimeisintä levyä ovat syntyneet yhteistyön hedelminä. Poppi-levy syntyi puolivahingossa, kun vuoden 2005 juhlakonsertissa esitettiin ensi kerran koreografioilla höystettyjä elokuva- ja musikaalisävelmiä ryyditettynä Beatles-klassikoilla. Virsilevy syntyi pitkäaikaisesta yhteistyöstä kanttori Jarmo Kaijansinkon kanssa. Näiden levyjen nimillä Pirkanpojat on tehnyt myös konsertteja. Goes Pop -kokonaisuus esitetään seuraavaksi marraskuussa 2010 kolme kertaa Puolassa, englannin kielellä. Neljäs vuosikymmen on ollut myös kilpailujen osalta monipuolinen. Klemetti-kilpailussa Oriveden opistolla kesäkuussa 2006 kuoron sopraanot ja altot kävivät hakemassa 1. palkintosijan. Se oli erinomaista jatkoa miesäänten saamalle 3. sijalle Kansainvälisessä Madetoja-kilpailussa Lahdessa. Tampereen Sävel on ollut monen suomalaisen kuoron tason mittari. Pirkanpojat saivat 3 pronssileimaa vuoden 1999 katselmuksessa ja vuoden 2005 katselmuksessa kuoro oli jo 1 kultaleiman arvoinen. Yleisradio valitsi Pirkanpojat Vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2006-2007, historiallisesti ensimmäisenä poikakuorona. Työ, jota koko kuoroyhteisö oli tehnyt poikakuoron hyväksi, sai näin ansaitsemansa palkinnon. Matkustaminen poikakuoron kanssa on aina tapaus! Neljännellä vuosikymmenellä konserttimatkat ovat suuntautuneet Espanjaan Fuengirolaan, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Luxemburgiin, Saksaan, Belgiaan, Viroon, Yhdysvaltojen itärannikolle ja viimeksi Hongkongiin. Kaksi matkaa voidaan mainita erityisen muistorikkaina. Vuonna 2005 matka suuntautui Luxemburgiin ja Belgiaan, jossa vierailtiin Les musiciens Luxemburgin kamariorkesterin kutsusta. Tuolloin konserttiohjelmassa oli mm. E.T.A. Hoffmanin Miserere. Toisen erityismaininnan saa Hongkongiin jouluna 2009 suuntautunut esiintymismatka, jonne paikallinen ohjelmatoimisto kutsui kuoron. Poikakuoron miesäänien
jouluviikon matkasta muodostui unohtumaton. Siitä piti huolen ostoskeskusten innostunut ja ihastunut yleisö sekä erinomaiset järjestelyt. Juhlavuoden kunniaksi seuraavalle konserttimatkalle lähdetään Puolan Poznaniin, jossa järjestetään kansainvälinen poikakuorofestivaali. Tuon festivaalin yhteydessä pelataan ensimmäiset poikakuorojen väliset Euroopan jalkapallomestaruusottelut. Poikien ja nuorten miesten hyvinvointi sekä motivaation ylläpitäminen on yhä edelleen yksi poikakuoron tärkeimmistä tehtävistä. Tavoite on tarjota pojille monipuolista, haasteellista ja tavoitteellista tekemistä kannustavassa ilmapiirissä. Pirkanpojat on useamman vuoden ajan palkinnut poikia ja näin kannustanut antamaan tunnustusta toisilleen. Poikakuorolaiset ovat saaneet äänestää Vuoden parhaimman kaverin keskuudestaan. Poikakuoron taiteellinen johto on vastaavasti valinnut Vuoden pirkanpojan. Nämä ovat olleet tavoiteltuja palkintoja. Pirkanpoikien juhlavuoden päättävät tamperelaisille jo odotetuksi ja joulun tuovaksi traditioksi muodostuneet joulukonsertit. Myös aidot tamperelaiset Tiernapojat ovat jälleen liikkeellä!
Antti Nissilä A LITTLE NIGHT MUSIC Pirkanpoikien 40-vuotisjuhlakantaatin säveltäminen oli työtehtävä, johon tarttumista en liiemmin empinyt. Pyyntönä oli säveltää juhlakonsertin alkupuoliskon täyttävä kokonaisuus, joka muodostaisi vastapainoa jälkipuoliskon vakavaan sisältöön painottuvalle annille. Lähtökohta oli herkullinen; vapaa liikehdintä tyylilajeissa ja rento virne tunnelmassa olivat tällä kertaa suorastaan tavoiteltavia taiteellisia ihanteita toisinaan joudun niitä sävellyksissäni hieman suitsimaan. Erityyppisistä vokaalikokoonpanoista poikakuoro oli ainoa, jolle en toistaiseksi ollut musiikkia kirjoittanut, joten siinäkin suhteessa tilaus oli innoittava. Lisäksi nimenomaan Pirkanpoikien sointiin liittyy henkilökohtaista nostalgiaa. En ole koskaan laulanut poikakuorossa, mutta PP:n ensimmäinen LP-levy tuotti varhaisimpia muistiini tallentuneita musiikillisia elämyksiä. Nelivuotiaana lauloin silloin uunituoreen levyn kanssa kilpaa Vive la compagnieta ja Zum galia. Kantaattini aihepiiriksi valikoitui muutamasta esiin nousseesta vaihtoehdosta yö. Tarkoitukseni oli etsiä yöllisiin aiheisiin liittyviä runoja eri aikakausilta ja kenties täydentää niitä omilla teksteilläni. Kävi niin kuin usein on käynyt vastaavassa tilanteessa vokaalisävellysteni kanssa. Kun mielessäni on melko täsmällinen kuva siitä, millaista runoa olen etsimässä, tekstiä alkaa syntyä ennen pitkää omatoimisesti. A Little Night Musicissa on hyviä öitä toivottavan johdannon jälkeen nukkumiseen ja uniin liittyvä jakso, tähtiä tähyilevä kokonaisuus, yösyöntiä ylistävä välipala sekä epilogi. Tekstit ovat omiani lukuun ottamatta astronomista jaksoa. Tähtitaivaan tarkastelun käynnistää Jane Taylorin tuttu lastenruno, jonka ilmaisemaan ihmetykseen on seuraavissa osissa tarjolla kaksi vastausta, toinen reilun kahden tuhannen vuoden takaa, toinen nykypäivän tietolähteestä. Apokryfisen Eenokin kirjan kuvaus tähtitaivaan ihmeistä on lennokkaimpien sci-fi teosten tasoa. Wikipedian asiallinen tieteisteksti puolestaan lähenee komealta kalskahtavine termeineen jo runoutta. Kun kantaatin lopullinen teksti oli hahmottunut, myönnän itsekin huvittuneeni, mitä kaikkea taivaan ja maan väliltä - termonukleaarisista fuusioista puoliksi syötyyn hampurilaiseen - tähän kokonaisuuteen lopulta olikaan tarttunut. Musiikillisesti kantaatin sisältä löytyy materiaaliltaan yhteneviä pareja. Ääriosien Good Night ja We Hope identtisyys muodostaa kokonaisuudelle kehykset, liturgissävyisellä (mutta tosiasiassa yölintujen latinankielisiä nimiä luettelevalla) toisella osalla ja toiseksi viimeisenä lauluna soivalla yöpala-swingillä on yhteinen sointupohja, unimaailman kaksi laulua I Fly ja Sleep Well ovat niin ikään harmonisesti sukua toisilleen ja astronomisista osista How I Wonder antaa materiaalia Ball of Plasma laululle. Vaille sukulaisparia jää vain Twelve Gates In Heaven, musiikillisesti kantaatin äänekkäin ja vauhdikkain osa, joka tähtitaivasta luotaavissa näyissään yhdistää astronomisen aihepiirin ja unimaailman. A Little Night Musicin otsikko on tietenkin peräisin Mozartin jousiserenadin vakiintuneesta englanninnoksesta. Pirkanpojille säveltämälläni teoksella ei ole liittymäkohtia Mozartin musiikkiin, mutta Mozart-historioitsija Wolfgang Hildesheimerin toteamus Eine kleine Nachtmusikin sävellystyöstä sopii myös kuvaamaan kantaattini syntyvaiheiden aikana vallinnutta miellyttävää mielentilaa: sävellys syntyi kepeällä mutta onnellisella kynällä.