Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Nurmijärven kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anne Pölönen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Erja Pentti sosiaali- ja terveysjohtaja 040 317 4096 erja.pentti@nurmijarvi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat: puuttuu määrittely, mitä tarkoittaa riittävät voimavarat.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi entinen Hyvinkään sairaanhoitoalue. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Laissa määritellyt rakenteen eivät huomioi lainkaan asiakasnäkökulmaa tai palvelujen parantamisen tavoitetta. Jokaisessa Keski-Uudenmaan kunnassa jo nyt omat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhdistettynä organisaationa. Laissa määritelty sote-alue tuo tuskin minkäänlaisia muutoksia kuntalaisten palveluihin näin suurien kuntien alueella. Keski-Uudenmaan alueen sote-perusalueen integraatio paikalliseen erikoissairaanhoidon yksikköön mahdollistaisi palveluketjujen joustavan alueellisen kehittämisen. Lain tarkoitus oli vahvistaa peruspalveluita. Lakiehdotuksessa määritellyn perustason ja erikoissairaanhoidon välimaastoon ei ole jatkossa mahdollista perustason / vastuukunnan näkökulmasta hankkia esim. kuntoutuspalveluja. Nurmijärven kunnan kannalta Kiljavan sairaalaan kehitetty erikoislääkärijohtoinen kuntoutus onkin jatkossa lainvastaista toimintaa. Kiljavan kuntoutus on vähentänyt selkeästi Nurmijärven painetta vuodeosasto- ja pitkäaikaishoidon suhteen sekä tukenut toisaalta vaativahoitoisten ikäihmisten kotona selviytymistä. Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Laissa määritellyt rakenteen eivät huomioi lainkaan asiakasnäkökulmaa tai palvelujen parantamisen tavoitetta. Jokaisessa Keski-Uudenmaan kunnassa jo nyt sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat yhteisessä organisaatiossa. Laissa määritelty sote-alue tuo tuskin minkäänlaisia muutoksia kuntalaisten palveluihin näin suurien kuntien alueella. Keski-Uudenmaan alueen sote-perusalueen integraatio paikalliseen erikoissairaanhoidon yksikköön mahdollistaisi palveluketjujen joustavan alueellisen kehittämisen. Lain tarkoitus oli vahvistaa peruspalveluita. Lakiehdotuksessa määritellyn perustason ja erikoissairaanhoidon välimaastoon ei ole jatkossa mahdollista perustason / vastuukunnan näkökulmasta hankkia esim. kuntoutuspalveluja. Kiljavan kuntoutus on vähentänyt selkeästi Nurmijärven painetta vuodeosasto- ja pitkäaikaishoidon suhteen sekä tukenut toisaalta vaativahoitoisten ikäihmisten kotona selviytymistä. Nurmijärven kunnan kannalta Kiljavan sairaalaan kehitetty erikoislääkärijohtoinen kuntoutus onkin jatkossa lainvastaista toimintaa. Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Määriteltävä selkeämmin perustason ja
sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Keski-Uudenmaan kuntien käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että osa erikoissairaanhoidon tuottamista palveluista ollaan siirtämässä viiden eri Ervan päätösvallan alaisuuteen, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja
terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi entinen Hyvinkään sairaanhoitoalue. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Keski-Uudenmaan kuntien käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että osa erikoissairaanhoidon tuottamista palveluista ollaan siirtämässä viiden eri Ervan päätösvallan alaisuuteen, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muuhun maahan. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Sisältääkö tämä ristiriidan perustuslakiin? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3
alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Tällä hetkellä ei tiedetä kuinka suuria sote-alueet tulevat olemaan ja paljon kuntia niissä tulee olemaan, koska on odotettavissa, että kuntaliitoksia tapahtuu. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Ongelmana on, että osa erikoissairaanhoidon tuottamista palveluista ollaan siirtämässä viiden eri Ervan päätösvallan alaisuuteen, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Muodostuu kuitenkin turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - onko tarkoituksenmukaista?
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Ohjausvastuu ja mahdollisesti valvontavastuu kuuluu Ervalle. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. Voidaanko vastuukunnaksi pakottaa vastoin kunnan tahtoa? Sisältääkö 18 ristiriidan perustuslakiin? Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. Ohjausvastuu ja mahdollisesti valvontavastuu kuuluu Ervalle. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 20 Edustajainkokous: Onko sote-alueella ja perustason alueella oma edustajainkokous. Asia ei selviä pykälästä. 21 Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä. Vastuukuntamallissa tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä Ongelmana on, että osa erikoissairaanhoidon tuottamista palveluista ollaan siirtämässä viiden eri Ervan päätösvallan alaisuuteen, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Ervan rooli, tehtävät ja merkitys ovat vielä hakuvaiheessa. Asia ratkeaa heti, kun tiedetään mitä Valvira, AVI ja THL tekevät jatkossa. Valtakunnallisesti riittää, että on yksi Erva, joka toimii STM alaisuudessa. 34 Muodostuu kuitenkin turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - onko tarkoituksenmukaista? Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei tule olla päätösvaltaa sote-alueiden taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Kaiken kaikkiaan epäselväksi jää päätöksentekoelinrakenne, hierarkia ja niiden väliset valtasuhteet Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla, mikäli kunta on riittävän kokoinen. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi entinen Hyvinkään sairaanhoitoalue 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä
- 46 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella: Sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta vastaa alueensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisestä. Miten tätä sovelletaan Uudenmaan sote-alueeseen, missä hallintomalli on kuntayhtymä? Pykälässä mainitaan vain vastuukunta, ei lainkaan kuntayhtymää. Kehittäminen kuuluu kaikille tasoille. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan koordinaatio ja rahoitus tulee selkiyttää. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella a ) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
- Asukasmäärän perustuvaa maksu on reilu yhteiselle hallinto-organisaatiolle 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Säännös on välttämätön, jotta julkisten palveluiden tulevaisuus voidaan turvata 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella Erva: Asukasmäärän perustuvaa maksu on reilu yhteiselle hallinto-organisaatiolle. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - 68 Valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeus: Pykälässä puhutaan kunnasta ja kuntayhtymästä, pitäisikö olla vastuukunta ja kuntayhtymä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
- 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu on liian tiukka. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- jaterveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla, mikäli kunta on riittävän kokoinen. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi entinen Hyvinkään sairaanhoitoalue. Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Keski-Uudenmaan kuntien käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella. Uudellamaalla HUS tulisi jatkaa sairaalaorganisaation sateenvarjona siten, että:- kaikkein vaativimmat alueelliset ja valtakunnalliset hoidot toteutettaisiin siellä kuten nykyisinkin.- muut HUS-alueen sairaalat muutettaisiin paikallisten sote-alueiden sairaaloiksi, jolloin integraatio perustason kanssa tiivistyisi ja palveluketjujen kehittäminen jatkuisi luontevasti muuten Uudellemaalle suunnitellut perustason alueet eivät pääse asiakasnäkökulmasta juurikaan kehittymään. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään kuitenkin vain asiakkaiden vuoksi.- keskitetyt tukipalvelut jatkaisivat keskitetyllä mallilla. - sairaaloiden välinen kilpavarustelu estetään sopimuksin. - vankka ammatillinen ja toiminnallinen yhteistyö turvataan sopimuksin.
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Uudellamaalla HUS tulisi jatkaa sairaalaorganisaation sateenvarjona siten, että:- kaikkein vaativimmat alueelliset ja valtakunnalliset hoidot toteutettaisiin siellä kuten nykyisinkin, - muut HUS -alueen sairaalat muutettaisiin paikallisten sote-alueiden sairaaloiksi, jolloin integraatio perustason kanssa tiivistyisi ja palveluketjujen kehittäminen jatkuisi luontevasti muuten Uudellemaalle suunnitellut perustason alueet eivät pääse asiakasnäkökulmasta juurikaan kehittymään. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään kuitenkin vain asiakkaiden vuoksi, - keskitetyt tukipalvelut jatkaisivat keskitetyllä mallilla, - sairaaloiden välinen kilpavarustelu estetään sopimuksin, - vankka ammatillinen ja toiminnallinen yhteistyö turvataan sopimuksin 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä alalla, jossa kunnissa on työvoimapulaa. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa ja johtaa kuntien työntekijät epätasa-arvoiseen asemaan. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Riittävä siirtymäaika. Selkeät pelisäännöt. Valtion tulee vastata muutoksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. Valtakunnalliset ratkaisut koskien tiedon hallintaa ja sähköisiä ratkaisuja. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. Kysymys 39: Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua ollenkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla, mikäli kunta on riittävän kokoinen. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi entinen Hyvinkään sairaanhoitoalue. Nurmijärvellä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tulevat mahdolliset kuntaliitokset tukevat taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Keski-Uudenmaan kuntien käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella. 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan perustason erikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta perustason erikoissairaanhoidon toimintaa. Perustason erikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa ja johtaa kuntien työntekijät epätasa-arvoiseen asemaan. Ehdotetulla mallilla kuntien peruspalvelut ja erikoissairaanhoito erkaantuvat toisistaan. Lisäksi integraatio muihin kunnan tuottamiin palveluihin heikkenee. Tämä lakiehdotus ei esitä perusteluja sille miten ehdotettu lakiehdotus toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Konkreettiselle muutoksen valmistelulle aikataulu on liian tiukka. Lainsäädännön tulee mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin ja toimintatapojen hyvät käytännöt (esim. liikuntapalvelut), joiden avulla terveyden edistämistä ja sairauksien ennalta ehkäisyä voidaan järjestää tehokkaasti.