Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

Alustavia kehitysvaikutuksia vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten liikekumppanuustukihakemuksien ensimmäinen seurantaraportointi

1(17) Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta... 4 2. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia... 5 2.1. Hankkeiden onnistuminen... 6 2.2. Hankkeiden taloudellinen tuottavuus... 7 2.3. Investoinnit kohdemaahan... 7 2.4. Hankkeiden työllistämisvaikutukset... 7 3. Kehitysvaikutusten raportointi... 8 4. Teknologian ja tietotaidon siirto... 9 5. Koulutus... 9 6. Sosiaaliset vaikutukset... 10 7. Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon... 12 8. Yleinen infrastruktuuri... 12 9. Markkinat ja tuotantorakenne... 13 10. Ympäristövaikutukset... 13 11. Tuonti... 14 12. Uuden yhtiön perustaminen... 15 13. Alihankintasuhteen muodostaminen... 15 14. Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi... 16 15. Jatkohankkeet... 16

2(17) Tiivistelmä Koska vuoden 2010 uudet hankkeet erääntyvät vasta vuosina 2012 2013, tässä raportissa on kuvattu ainoastaan vanhojen ehtojen mukaiset hankkeet, jotka erääntyivät vuoden 2011 syyskuussa 1. Raportoinnin kohteena oli 33 yritystä, joille maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä 712 065,98 euroa. Näistä kymmenen oli aiempien hankkeiden jatkohakemuksia. Siten tässä raportoidaan pääasiassa ensimmäisen liikekumppanuustukihakemuksensa jättäneistä 23 yrityksestä. Seitsemän näistä on investoinut yhteensä vähintään 14 260 698 euroa, mikä on yli 20 kertaa maksetun liikekumppanuustuen verran. Ensimmäisenä vuonna (2011) maksatuspyynnön yhteydessä onnistuneiksi arvioitujen hankkeiden määrä oli seitsemän (30 %). Nyt tehdyn seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23 hankkeesta (30 %) on onnistunut hyvin. Alhainen luku osoittaa, että vuoden 2010 hankkeet ovat lähteneet hitaammin käyntiin kuin aikaisemmat. Suuri osa hankkeista (39 %) oli vielä raportointivaiheessa keskeneräisiä. Osassa hankkeista onnistuminen ei ole vielä varmaa; yhdeksästä hankkeesta seitsemän on lykätty toistaiseksi ja kaksi on kesken. Hankkeet raportoivat seuraavan ja viimeisen kerran vuoden 2013 syksyllä. Kolme hanketta on tässä vaiheessa jo tuottavia. Onnistuneista, mutta ei vielä tuottavista hankkeista kaikki neljä uskovat, että hankkeet tulevat todennäköisesti tai melko todennäköisesti olemaan tuottavia tulevaisuudessa. Kuusi yritystä raportoi hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista ja kolme yritystä (joista yksi on työllistänyt ihmisiä myös suoraan) oli työllistänyt epäsuorasti. Suoraan ja epäsuorasti on työllistetty yhteensä noin 56 henkilöä. Suorista työpaikoista uusia oli 37 kpl. Uusia työpaikkoja on syntynyt keskimäärin kuusi per suoraan työllistävä yritys, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina (2009 hankkeet 37 henkilöä ja 2008 hankkeet 22 henkilöä). Kaikki suoraan työllistävät yritykset arvioivat työllistävänsä 231 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Lisäksi yksi yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä ihmisiä kohdemaassa, arvioi työllistävänsä ihmisiä kahden vuoden kuluessa. Naisten työllistämisestä raportoi kolme yritystä. Naistyöntekijöiden määrä on kahdeksan henkilöä eli 20 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista. Lisäksi muutama yritys on raportoinut joko vaikuttaneensa positiivisesti naisten työllistymiseen tai työoloihin tai raportoinut hankkeen suotuisasta vaikutuksesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Alla olevassa taulukossa on kooste yritysten ilmoittamista kehitysvaikutuksista. Kehitysvaikutuksia % teknologian ja tietotaidon siirto 52 % koulutus 26 % sosiaaliset vaikutukset 26 % yleinen infrastruktuuri 17 % markkinat ja rakenne 30 % ympäristövaikutukset 44 % 1 Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat 1.1.2010. Ennen vuotta 2010 rekisteröidyille hankkeille myönnetty liikekumppanuustuki erääntyi seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas 1.1.2010 tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Näin ollen, vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen ehtojen mukaisista että uusien ehtojen mukaisista hankkeista.

3(17) 23 hankkeesta 12 (52 %) raportoi hankkeeseen liittyneen teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia. Teknologian ja tietotaidon siirron osuus on pienentynyt verrattuna vuoden 2009 hankkeisiin, jolloin 72 % yrityksistä raportoi teknologian ja tietotaidon siirrosta. On kuitenkin huomattava, että osa hankkeista, jotka eivät raportoineet teknologian ja tietotaidon siirrosta, ovat vielä käynnistysvaiheessa. 26 % hankkeista on sisältänyt koulutusta, joka on useimmiten ollut emoyhtiön tuottamaa tai projektin johdon koulutusta. Kuudesta sosiaalisista vaikutuksista raportoineesta yrityksestä viidessä maksetaan keskimääräistä parempia palkkoja, mikä on useimmin esiintyvä sosiaalinen vaikutus. Muita esiintyviä sosiaalisia vaikutuksia ovat majoitusmahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille sekä HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat. Raportin täyttäneistä yrityksistä neljä (17 %) raportoi hankkeensa tuottaneen kehitysvaikutuksia kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Eniten oli vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 30 % yrityksistä raportoi kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteisiin kohdistuneista kehitysvaikutuksista. Useimmin ilmoitettuja kehitysvaikutuksia ovat mm. parantunut tuotteiden laatu sekä hankkeen sijainti maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. Yrityksistä 44 % raportoi hankkeen muista ympäristövaikutuksista. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia olivat suomalaisessa emoyhtiössä lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista sekä parantunut ympäristöstrategian toteuttaminen. 19 hankkeesta, joissa tarkoituksena oli perustaa uusi yhtiö kohdemaahan, kuudessa raportoitiin uuden yrityksen perustamisesta. Yksi näistä yrityksistä on kuitenkin joutunut lykkäämään hanketta toistaiseksi. Perustetuista kuudesta yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kolme tytäryrityksiä. Lisäksi viisi hanketta on vielä kesken, joten on mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä uusi yritys vielä perustamaan. Ensisijaisesti tuontihankkeiksi rekisteröityjä hankkeita oli ainoastaan yksi. Hanke on onnistunut ja raportoi aloittaneensa tuonnin. Tuonnista raportoinut yritys on onnistunut lisäämään liikekumppaninsa pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia. Alihankinnasta raportoi kaksi hanketta, vaikka se ei ollut yritysten pääasiallisena tavoitteena. Molemmat hankkeista ovat edelleen toiminnassa. Molemmissa hankkeissa alihankintasuhde on johtanut alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvuun, tuotteiden korkeampaan laatuun, tuotantolinjan tai tekniikoiden kehittämiseen sekä ympäristö- tai sosiaalisertifiointiin. Vain yksi hanke haki tukea ympäristöteknologian pilotointiin, mutta yhteensä neljä yritystä raportoi tehneensä selvityksiä ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Kaikki neljä yritystä ovat kuitenkin todenneet, että tässä vaiheessa ei päästy selvityksiä pidemmälle. Yksi hanke on kesken, kahta on lykätty ja yksi on ilmoittanut, että hanke ei ole onnistunut.

4(17) 1. Liikekumppanuustukihankkeiden toteutuksen seuranta Liikekumppanuustuen ehdot muuttuivat vuonna 2010. Ennen vuotta 2010 rekisteröidyt hankkeet erääntyivät aina myöntövuotta seuraavan vuoden syyskuussa, kun taas vuonna 2010 tai sen jälkeen rekisteröidyille hakemuksille myönnetty liikekumppanuustuki on voimassa 24 kuukautta valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. 2009 loppuvuonna tulleet hankkeet käsiteltiin vuoden 2010 alkupuoliskolla ja näin ollen vuonna 2010 hyväksytyt hankkeet koostuvat sekä vanhojen että uusien ehtojen mukaisista hankkeista. Tässä raportissa on kuvattu ainoastaan vanhojen ehtojen mukaisten vuonna 2010 myönnettyjen liikekumppanuustukien kohteina olleiden projektien toteutus. Tiedot perustuvat yritysten seurantaraporteissaan antamiin tietoihin hankkeidensa vuoden 2012 syksyyn mennessä saavutetuista vaikutuksista. Seurantaraporttikaavakkeet (seurantaraportti I) on toimitettu yrityksille kesällä 2012. Liikekumppanuustuen saajat raportoivat vanhan syklin mukaisesti operaattorille seuraavasti: Loppuraportti maksatuspyynnön yhteydessä (viimeistään syyskuussa seuraavana vuotena siitä, kun hakemus on käsitelty operaattorin tukikomiteassa), tässä tapauksessa vuoden 2011 lopulla, Seurantaraportti I (loppuraporttia seuraavana vuonna), tässä tapauksessa vuoden 2012 lopulla 2, sekä Seurantaraportti II (ensimmäistä seurantaraporttia seuraavana vuonna). Tässä tapauksessa seurantaraporttia II ei ole vielä kerätty; raportointi tapahtuu vuoden 2013 lopulla. 3 Raportointivelvollisuus on syntynyt tuen saajalle tuen saajan ja operaattorin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Jos tuen saaja ei ole täyttänyt raportointivaatimuksia, on operaattorilla ollut oikeus vaatia liikekumppanuustuen takaisinmaksua. Ne tuen saajat, joille ei ole suoritettu maksatusta, eivät ole raportointivelvollisia. Seurantaraportointi perustuu asiakkaiden seurantalomakkeissa antamiin tietoihin, ja niissä esitetyt asiat ovat näin ollen heidän subjektiivisia mielipiteitään hankkeen toteutuksesta. Epäselvissä tapauksissa asiakkaaseen ollaan oltu myös puhelinyhteydessä. Kaikkia annettuja tietoja ei ole kuitenkaan erikseen tarkistettu. Hankkeet rekisteröidään niiden pääasiallisen tavoitteen mukaan; esimerkiksi hankkeessa, jossa tavoitteina ovat sekä yhteisyrityksen perustaminen, ympäristöteknologian pilotointi että paikallisen työvoiman kouluttaminen, hanke rekisteröidään yhteisyrityshankkeeksi. Monissa hankkeissa kuitenkin tehdään useampia toimintoja, ja seurannassa hankkeen onnistumista arvioidaan kokonaisvaltaisesti myös muiden tavoitteiden osalta. Mikäli siis hankkeessa on tehty tai tehdään useampia toimintoja, seurantaraportoinnissa hankkeesta raportoidaan useammassa kuin yhdessä kohdassa. 2 Vuoden 2009 hankkeet raportoivat samaan aikaan viimeisen kerran (seurantaraportti II). 3 Vuoden 2010 uusien ehtojen mukaiset hankkeet raportoivat samaan aikaan ensimmäisen kerran.

5(17) Samaa raportointipohjaa käytetään niin suuryritysten investointihankkeisiin, alihankintahankkeisiin kuin pieniin kehitysmaatuontihankkeisiinkin. Joskus yritykset vastaavat, että hankkeella ei ole ollut vaikutusta tietyllä mittarilla, mutta toisinaan muun raportoinnin ja viestinnän perusteella voidaan päätellä, että tilanne ei todellisuudessa ole tämä. Yritykset eivät siis aina osaa arvioida hankkeensa kehitysvaikutuksia tietyllä osa-alueella, tai heillä ei ole niistä tarkkaa tietoa. Lisäksi arviot voivat vaihdella riippuen siitä, mitä hankkeessa on viime aikoina tapahtunut tai kuka seurantaraportin täyttää. Hankkeen onnistumista on ollut aiempaa helpompaa arvioida seurantaraportointilomakkeeseen lisätyn, hankkeen nykytilanteesta tiedustelevan vapaan tekstikentän ansiosta. Selvissä väärinymmärryksissä tai epäselvissä tilanteissa on asiakkaaseen oltu yhteydessä, jotta vastaus on voitu korjata oikeanlaiseksi. 2. Myönnettyjen liikekumppanuustukihankkeiden kehitysvaikutuksia Vuonna 2010 tukikomiteassa käsiteltiin 137 hankehakemusta ja 110:lle myönnettiin tukea yhteensä 4 271 149 euroa. Näistä vanhojen ehtojen mukaisia hankkeita (eli tässä raportoitavia) käsiteltiin 46 hankehakemusta ja 38:lle (35 % kaikista vuonna 2010 myönnetyistä tuista) myönnettiin tukea yhteensä 1 866 606 euroa. Näistä yhdeksän tuen saajaa ei pyytänyt maksatusta. Lisäksi aikaisemmille yhdeksälle tuen saajalle oli myönnetty jatkoaikaa, ja näistä neljä haki maksatusta tuen erääntyessä syyskuussa 2011. Näin ollen raportointivaade seurantaraportoinnin osalta koski 33 liikekumppanuustuen saajaa. 33 maksatusta pyytäneestä hankkeesta 10 oli aikaisempien hankkeiden jatkohakemuksia 4, ja näin ollen hanketuloksista raportoidessa käytetään hankemääränä 23. Näille 23 yritykselle maksettiin liikekumppanuustukea yhteensä 433 533,73 euroa 5. Vuonna 2012 lähetettiin vuoden 2010 tuen saajille ensimmäinen seurantaraportointikaavake. Vuonna 2013 lähetetään toinen raportointikaavake, joka on samalla viimeinen. 23 yrityksestä yksi ei ole palauttanut seurantaraporttia, koska yritys on tehnyt konkurssin. Liitteeseen 1 on koottu vuoden 2010 hankkeiden raportoidut tulokset vuosina 2011 2012. Hankkeet on tuloksien lisäksi jaoteltu neljään luokkaan kohdemaan DAC-luokituksen 6 ja hakijayrityksen koon mukaisesti. DAC1 luokka viittaa vähiten kehittyneisiin maihin ja DAC4 puolestaan ylemmän keskitulotason kehitysmaihin. Listauksessa on käytetty vuosina 2009 2010 käytössä ollutta luokitusta, joka eroaa joidenkin maiden osalta nykyisestä. Nämä 23 yritystä raportoivat etabloitumisestaan 7 operaattorille liitteessä 1 olevan taulukon mukaisesti. Hankkeet, joiden tilanne on ennallaan verrattuna maksatuspyyntövaiheen raportointiin, eli muutosta edellisestä vuodesta seuraavaan vuoteen ei ole tapahtunut, ovat samassa taulukon kohdassa kuin edellisenä vuotena. Jos muutosta on tapahtunut huonompaan tai parempaan, edellisen vuoden raportointiluokituksen alle on lisätty uusi rivi ja hanke siirretty sille. 4 Yksi jatkohakemushankkeista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia sekä kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Näiden hankkeiden onnistumisesta on raportoitu vuosien 2007, 2008 ja 2009 kehitysvaikutusraportoinnissa. Jatkohankkeista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 15. 5 Vanhojen ehtojen mukaista liikekumppanuustukea maksettiin vuonna 2010 kaikkiaan 712 065,98 euroa, josta jatkohankkeiden osuus oli 278 532,25 euroa. 6 Kohdemaiden jaottelu neljään luokkaan perustuu OECD:n DAC List of ODA Recipients listaukseen kehitysmaista. 7 Etabloituminen tarkoittaa tässä kaikkia pitkäaikaisen liikekumppanuuden muotoja eli yhteisyritys, tytäryhtiö, pitkäaikainen osto- tai alihankintasopimus, huoltoyhtiö, franchise- ja lisensiointisopimus, suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi jne.

6(17) 2.1. Hankkeiden onnistuminen Vuonna 2012 tehdyn ensimmäisen seurantaraportoinnin perusteella seitsemän hanketta 23 hankkeesta on kahden vuoden jälkeen hyvissä voimissa. Ensimmäisenä vuonna maksatuspyynnön yhteydessä onnistuneiksi arvioitujen määrä oli sama seitsemän (30,4 %) hanketta kuin nyt toisena vuonna. Taulukossa 1 on havainnollistettu tilannetta vuosina 2011 ja 2012. Taulukko 1. Vuoden 2010 vanhojen ehtojen mukaisten hankkeiden (23 kpl) tilanne vuosina 2011 2012. LKT-hankkeet 2012 (kpl) % 2011 (kpl) % Onnistuneet 7 30,4 % 7 30,4 % Kesken tai lykätty 8 9 39,1 % 14 60,9 % Ei onnistuneet 7 30,4 % 2 8,7 % Yhteensä 23 100 % 23 100 % Osa onnistuneiksi määritellyistä hankkeista on edelleen osin kesken, joten kaikilla niistä ei vielä ole esimerkiksi työllistämisvaikutuksia. Kesken oleva hanke määriteltiin kuitenkin onnistuneeksi, mikäli selvitykset on tehty ja hanke etenee parhaillaan. Onnistuneiden hankkeiden lisäksi osa hankkeista ei ole vielä päässyt kunnolla käyntiin; tämän vuoden seurantaraportin perusteella kesken on kaksi hanketta. Mikäli molemmat näistä hankkeista onnistuisivat, nousisi onnistuneiden hankkeiden osuus 39,1 prosenttiin. Tämän lisäksi seitsemän yritystä on lykännyt hankettaan, mutta hankkeet saattavat toteutua tulevaisuudessa. Osassa tapauksista talouden taantuma on viivästyttänyt hankkeen etenemistä tai vähentänyt sen laajuutta tai tuottavuutta. Toisaalta taas yksi hanke, joka aiemmin oli kesken taloudellisten resurssien puuttuessa, on jo muuttunut onnistuneeksi. Alla olevassa taulukossa on lueteltuna hankkeiden alkuperäiset tavoitteet ja kohdemaassa lopulta toteutuneet liikekumppanuuden muodot. Taulukko 2. Pitkäaikaisen liikekumppanuuden muoto (suunniteltu sekä toteutunut) Pitkäaikaisen liikekumppanuuden muoto kpl % % Tytäryritys tai yhteisyritys (perustettu) 5 22,00 % Tytäryritys tai yhteisyritys (ei perustettu) 14 61,00 % Alihankinta (aloitettu) 0+2 0,00 % 9,00 % Lisensointi (aloitettu) 1 4,00 % Lisäarvollinen kehitysmaatuonti (aloitettu) 1 4,00 % Muu (toteutunut) 0 0,00 % Muu (ei toteutunut) 2 9,00 % Yhteensä 23+2 100 % 9,00 % Taulukossa ensimmäinen kappalemäärä viittaa hankkeisiin, joissa alkuperäinen tavoite on saavutettu. Sen lisäksi taulukkoon (esim. +2) on kirjattu hankkeet, joissa on saavutettu jotakin muuta alun perin suunnitellun sijaan tai lisäksi. Hankkeet, jotka eivät ole vielä toteutuneet on laskettu ei perustettu / ei 8 Hanke kesken tarkoittaa että kaikkia selvitystöitä ei ole vielä toteutettu ja hanke lykätty että selvitystyöt ovat valmiit mutta päätöstä etabloitumisesta ei vielä ole tehty.

7(17) toteutunut luokkaan. Niihin on siten luettu myös hankkeita, jotka voivat vielä tulevaisuudessa toteutua. Näissä muissa ei toteutuneissa on mukana kaksi yritystä, jotka ovat tässä vaiheessa kertoneet, että paikallisen yrityksen perustamisen sijaan tullaan päätymään johonkin muuhun yhteistyömuotoon kuten lisensointiin. Koska hankkeet ovat vielä kesken, niitä ei ole vielä tässä vaiheessa merkitty taulukkoon onnistuneiksi. Kahdessa (9 %) hankkeessa tehtiin lopulta muutakin kuin mitä oli alun perin suunniteltu tehtävän ja mihin oli haettu tukea. Aikaisempina vuosina hankkeissa on kuitenkin tehty enemmän asioita, joita ei alun perin ollut suunniteltu toteutettavan. 2.2. Hankkeiden taloudellinen tuottavuus Taloudellinen tuottavuus on tärkeässä osassa hankkeen onnistumisen ja näin ollen myös kehitysvaikutusten toteutumisen osalta. Yrityksiltä kysyttiin tämän vuoksi myös arvioita hankkeiden tuottavuudesta. Hankkeensa arvioi erittäin tuottavaksi yksi yritys ja tuottavaksi kaksi yritystä. Tuottamattomaksi hankkeen arvioi 10 yritystä, ja erittäin tuottamattomaksi kaksi yritystä. Lisäksi seitsemän yritystä ilmoitti, että hankkeen tuottavuutta ei voida tällä hetkellä arvioida ja konkurssissa oleva yritys ei ole vastannut kyselyyn. Neljästä onnistuneesta hankkeesta, jotka eivät arvioineet hankettaan tällä hetkellä tuottavaksi, kaksi on sanonut, että hanke on melko todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Kaksi yritystä on vastannut, että hanke on todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Lisäksi viisi kesken tai lykättynä olevaa hanketta arvioivat, että hanke on melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottava tulevaisuudessa. Loput (48 %) kesken olevat, lykätyt tai ei-onnistuneet hankkeet ovat vastanneet seuraavasti: kolme yritystä ei osannut arvioida hankkeen tuottavuutta tulevaisuudessa, seitsemän on jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen ja yksi yritys on arvioinut, että hankkeen taloudellinen tuottavuus tulevaisuudessa ei ole todennäköistä. 2.3. Investoinnit kohdemaahan Seurantaraportoinnissa seitsemän yritystä raportoi investoinneista kohdemaahan. Yhteensä yritykset olivat investoineet 14 260 698 euroa. Investoinneista raportoineista seitsemästä hankkeesta viisi on aikaisemmin mainittuja onnistuneita, toiminnassa olevia hankkeita, yksi on lykännyt hanketta vakavaraisuuden heikennyttyä ja yksi on lopettanut hankkeensa sen vuoksi, että ei onnistunut hankkimaan riittävää rahoitusta tarvittavassa aikataulussa. Investoinneista raportoineista hankkeista yksi raportoi toimintojensa olevan erittäin tuottavia ja kaksi tuottavia. Kaksi hanketta raportoi, että hankkeet eivät ole tuottavia tällä hetkellä. Molemmat yritykset arvioivat kuitenkin, että hankkeet ovat melko todennäköisesti tai todennäköisesti tuottavia tulevaisuudessa. Yksi hanke on lykännyt toimintojaan taloudellisista syistä ja yksi yritys on lopettanut hankkeen. Hanketta lykännyt yritys arvioi, että hanke tulee todennäköisesti olemaan tuottava tulevaisuudessa. 2.4. Hankkeiden työllistämisvaikutukset Positiivisia työllistämisvaikutuksia raportoitiin olevan yhteensä kahdeksassa (35 %) hankkeessa 23:sta, ja yhteensä hankkeissa työllistettiin 56 henkilöä.

8(17) Hankkeen suorista työllistämisvaikutuksista raportoi kuusi yritystä eli 26 % kaikista hankkeista. Raportoinnin mukaan hankkeet työllistivät yhteensä suoraan 41 henkilöä. Työpaikoista 37 oli uusia. Liikekumppanuustukihakemusta tehdessään työllistämisestä raportoineet yritykset olivat arvioineet työllistävänsä suoraan noin 321 henkilöä. Kaikki kuusi suoria työpaikkoja tarjonnutta hanketta ovat edelleen hyvissä voimissa, joten niiden tarjoamien työpaikkojen määrä saattaa kasvaa tulevaisuudessa. Työllistävistä yrityksistä viisi arvioi työllistävänsä yhteensä 231 ihmistä nykyistä enemmän seuraavien kahden vuoden aikana. Myös yksi sellainen yritys, joka ei tällä hetkellä työllistä ketään, arvioi työllistävänsä yhteensä kolme ihmistä kahden vuoden kuluessa. Ainoastaan yksi toiminnassa olevista hankkeista ei ilmoita suorista työllistämisvaikutuksista. Yritys ilmoittaa, että hankkeessa ei olla vielä niin pitkällä, että työllistettäisiin. Suoran työllistämisen lisäksi kolme yritystä oli työllistänyt epäsuorasti. Kaksi yrityksistä on työllistänyt ainoastaan epäsuorasti. Epäsuorasti luotuja työpaikkoja oli yritysten omien arvioiden mukaan noin 15. Hakuvaiheessa ainoastaan yksi yritys on arvioinut työllistävänsä epäsuorasti, joten kaksi epäsuorasti työllistänyttä yritystä on saanut positiivisia työllistämisvaikutuksia aikaan alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta. 3. Kehitysvaikutusten raportointi Osana seurantaraportointia yritykset ovat raportoineet kehitysvaikutuksista, joita heidän hankkeellaan on ollut kohdemaahan. Kehitysvaikutukset on arvioitu asteikolla 1-5 luvuissa 4-10 ja asteikolla 0-5 luvuissa 11, 13 ja 14, joista - 0 = not at all eli ei lainkaan (kappaleet 11, 13 ja 14) - 1 = to a small extent eli hieman - 2 = to some extent eli jonkin verran - 3 = to a moderate extent eli kohtalaisesti - 4 = to a great extent eli paljon - 5 = to a very great extent eli huomattavasti Hankkeista on luvuissa 4-10 ilmoitettu hankkeiden määrä, joissa kyseistä kehitysvaikutusta on mitattu olevan, sekä keskiarvo näiden hankkeiden kyseisen kehitysvaikutustekijän määrästä (yrityksiä, jotka ovat vastanneet kysymykseen ei lainkaan, ei siis ole huomioitu). Tuonti-, alihankinta- ja pilotointikohdissa (luvut 11, 13 ja 14) on ilmoitettu kaikkien tuonti-, alihankinta- tai pilotointihankkeiden keskiarvo, vaikka jotkut yrityksistä olisivat vastanneet kysymykseen ei lainkaan. Aiempina vuosina yritysten on ollut hankala hahmottaa, että seurantaraportointilomakkeessa ollaan kiinnostuneita yrityksen aikaansaamista kehitysvaikutuksista, vaikka ne saattavat tuntua pieniltä verrattuna koko yhteiskunnan laajuisiin vaikutuksiin. Osittain tästä syystä jotkut hankkeet eivät ole

9(17) aiemmin vastanneet mitään osaan kehitysvaikutuskysymyksistä. Viime vuonna seurantaa tarkennettiin ja tätä on jatkettu tänä vuonna. Yrityksille on painotettu, että raportoinnissa tulisi mainita myös pienistä kehitysvaikutuksista. Tarkan seurannan ja ohjeistuksen ansiosta kaikki yritykset ovat vastanneet kaikkiin kehitysvaikutuksia koskeviin kysymyksiin. 4. Teknologian ja tietotaidon siirto 23 hankkeesta 12 (52 %) raportoi hankkeeseen liittyneen teknologian ja tietotaidon siirtoon liittyviä kehitysvaikutuksia. Suomalaisten yritysten avulla tehtävän kehitysyhteistyön yksi tarkoitus on hyötyä yrityksillä olevasta osaamisesta siirtämällä teknologiaa ja tietotaitoa sitä tarvitseviin kehitysmaihin. Tarkempi taulukko teknologian ja tietotaidon siirrosta on koottuna alla. Taulukko 3. Teknologian ja tietotaidon siirtyminen 9 Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Teknologian siirto kohdemaihin 6 3,00 0 2 2 2 0 Johdon toimiminen ekspatriaatteina kohdemaassa yli vuoden ajan 5 1,80 1 4 0 0 0 Yrityksen organisaatioon liittyvän tietotaidon siirtoa 7 2,00 3 2 1 1 0 Johdon rakenteen tietotaidon siirtoa 5 2,20 2 1 1 1 0 Talousjohtamisen tietotaidon siirtoa 5 1,80 3 1 0 1 0 Markkinointitietotaidon siirtoa 8 1,88 3 3 2 0 0 Jakelu- ja logistiikkatietotaidon siirtoa 7 2,14 3 1 2 1 0 Tuotantoteknologian tietotaidon siirtoa 5 2,80 2 0 1 1 1 Ympäristöteknologian tietotaidon siirtoa 6 2,67 0 4 0 2 0 Tutkimus & kehitys -tietotaidon siirtoa 6 2,17 2 3 0 0 1 Standardisointitietotaidon siirtoa 3 1,33 2 1 0 0 0 Työoloihin ja työskentelytapoihin liittyvän tietotaidon siirtoa 6 2,00 1 4 1 0 0 Tietotaidon siirtoa kohdemaasta Suomeen 3 1,33 2 1 0 0 0 Kaikki teknologian tai tietotaidon siirrosta raportoineet raportoivat sitä tapahtuneen vähintään kahdella osa-alueella. Joukossa oli yksi hanke, joka raportoi teknologian ja tietotaidon siirtymisestä kaikilla paitsi yhdellä osa-alueella, ja yksi hanke, joka raportoi teknologian ja tietotaidon siirtymisestä kaikilla paitsi kahdella osa-alueella. Eniten on siirretty kappalemäärissä mitattuna markkinointiin, yrityksen organisaatioon sekä jakeluun ja logistiikkaan liittyvää tietotaitoa. Tietotaidon siirto on olennaista myös muiden kehitysvaikutusten toteutumisen kannalta. 5. Koulutus Hankkeissa tehtävän koulutuksen tavoitteena on kohdemaan työväestön henkisen pääoman lisääminen. 23 hankkeesta 6 (26 %) raportoi hankkeeseen liittyneen koulutusvaikutuksia. Tarkempi taulukko koulutusvaikutuksista on koottuna seuraavalla sivulla. 9 Keskiarvo laskettu niistä hankkeista, jotka ovat raportoineet teknologian ja tietotaidon siirrosta kyseisellä mittarilla mitattuna.

10(17) Taulukko 4. Koulutusvaikutukset mittareittain. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Työssäoppimista 5 2,80 1 1 1 2 0 Erityisiä koulutusohjelmia 5 2,20 0 4 1 0 0 Ulkoisia koulutuskursseja 4 2,25 1 2 0 1 0 Expatriaattiasiantuntijoiden tuottamaa koulutusta 2 2,00 1 0 1 0 0 Suomalaisen emoyhtiön tuottamaa koulutusta 6 2,50 0 4 1 1 0 Omia koulutustiloja 3 1,00 3 0 0 0 0 Projektin johdon koulutusta 6 2,17 1 3 2 0 0 Paikalliselle yhteisölle tarjottua tietoisuuden lisäämistä tai koulutusta 3 2,33 0 2 1 0 0 Kaikki hankkeet, jotka raportoivat hankkeella olleen koulutusvaikutuksia, raportoivat koulutusvaikutuksia useammilla kuin yhdellä mittarilla mitattuna. Koulutus on sisältänyt eniten emoyhtiön tuottamaa sekä projektin johdon koulutusta. 6. Sosiaaliset vaikutukset Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia kohdemaan yhteiskuntaan arvioidaan työolosuhteiden ja työntekijöille tarjottujen sosiaalietuuksien kautta. Erityisistä sosiaalisista vaikutuksista kysymisen lisäksi yrityksiltä kysyttiin, noudattavatko ne kohdemaassa paikallista työlainsäädäntöä ja työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia työehdoista sekä kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja tai muita vapaaehtoisia sosiaalisen vastuun standardeja tai työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Kaikkien raportointivelvollisten yritysten vastausten yhteenveto lainsäädännön, sopimusten ja standardien noudattamisesta yrityksissä on koottuna alla. Taulukko 5. Lainsäädännön, sopimusten ja standardien noudattaminen. 10 Mittari Kyllä Ei Ei työllistä Työntekijän oikeudet ja työehdot: paikallisen työlainsäädännön noudattaminen 6 0 17 Kansainvälisten sopimusten (esim. ILOn ydinsopimukset mm. lapsi-ja pakkotyövoiman kieltämisestä) noudattaminen 3 3 17 Muiden vapaaehtoisten sosiaalisen vastuun standardien noudattaminen 0 6 17 Työterveys ja turvallisuus:paikallisen työterveys-ja turvallisuuslainsäädännön noudattaminen 6 0 17 Kansainvälisten työterveys- ja turvallisuusstandardien (esim. IFC Performance Standards) noudattaminen 3 3 17 Muiden vapaaehtoisten työterveys ja -turvallisuusstandardien noudattaminen 1 5 17 Kaikki työllistävät yritykset ilmoittavat noudattavansa paikallista työlainsäädäntöä. Kolme yritystä kuudesta (50 % työllistävistä yrityksistä) noudattaa myös kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Yhteensä kolmessa työllistävässä hankkeessa ei noudateta kansainvälisiä sopimuksia työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. Yksi näistä yrityksistä kertoo, että he luottavat paikalliseen partneriin toiminnan ollessa vielä niin pientä 11. Toinen yritys on vastannut, että heidän käytäntönsä on noudattaa paikallisia lakeja ja asetuksia, ja että sopimukset on laadittu yhteistyössä Finpron kanssa. 12 Kolmas yritys puolestaan ilmoittaa, että heidän käytäntönsä on noudattaa paikallisia 10 Mukana kyllä- ja ei-vastauksissa on kuusi suoraan työllistävää yritystä. 11 Kyseessä on hanke, jossa perustettiin yhteisyritys. 12 Kyseessä on hanke, jossa perustettiin tytäryritys ja hankkeessa ei ole tuotannollista toimintaa tai valmistusta.

11(17) lakeja ja asetuksia. 13 Yksikään yritys ei ole raportoinut noudattavansa muita vapaaehtoisia sosiaalisen vastuun standardeja. Yksi yritys on kuitenkin ilmoittanut, että he toimivat niiden hengessä esimerkiksi emoyhtiön yhteiskuntavastuuseen liittyvien parhaiden käytäntöjen mukaan. Kaikki työllistävistä yrityksistä ilmoittavat noudattavansa paikallista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Kolme yritystä kuudesta (50 % työllistävistä yrityksistä) noudattaa myös kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Kaikki kolme yritystä, jotka eivät noudata kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja ovat samoja kuin ne, jotka eivät noudattaneet kansainvälisiä sopimuksia. Ainoastaan yksi yritys raportoi noudattavansa muita vapaaehtoisia työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Viime vuonna kyselyä muutettiin niin, että yrityksiltä kysyttiin erikseen eri tasojen lainsäädännöstä ja standardeista. Mikäli kysymykseen joidenkin säädösten tai lakien noudattamisesta oli vastattu kieltävästi, kysyttiin yrityksiltä, minkä vuoksi he eivät noudata niitä. Yksi mainituista syistä oli, että yrityksellä ei ole tarpeeksi tietoa kansainvälisistä sopimuksista ja standardeista. Liikekumppanuustuen hakijoille vuonna 2012 aloitettu ympäristö- ja yhteiskunta-asioiden -voucherin on tarkoitus auttaa tässä, eli nostaa tietoisuutta näissä asioissa ja aikaistaa niiden käyttöönottoa ja soveltamista. Lakien, standardien ja sopimusten noudattamisesta raportoimisen lisäksi yrityksiltä kysyttiin myös muista sosiaalisista vaikutuksista, joita olivat keskimääräistä paremman palkan maksaminen, majoituksen tarjoaminen työntekijöille ja HIVin/AIDSin ennaltaehkäisyyn liittyvät ohjelmat. Kuusi (26 % kaikista ja 100 % työllistävistä) yritystä raportoi, että hankkeeseen on liittynyt sosiaalisia vaikutuksia. Taulukot sosiaalisista vaikutuksista ovat alla. Taulukko 6. Palkkojen maksaminen. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Keskimääräistä paremmat palkat 5 1,40 3 2 0 0 0 Taulukko 7. Muut sosiaaliset vaikutukset. Mittari Kyllä Ei Ei työllistä Työntekijöille tarjottuja majoitusmahdollisuuksia 2 4 17 Ennaltaehkäiseviä toimia HIViä/AIDSia tai muita kroonisia sairauksia vastaan 1 5 17 Tuloksista selviää, että 83 % suoraan työllistävistä yrityksistä (viisi kuudesta) maksaa keskimääräistä parempaa palkkaa. Yksi yritys on ilmoittanut, että palkkaus maksetaan valmistettujen tuotteiden mukaisesti, minkä vuoksi vertaus keskipalkkaan on vaikeaa. Yritys kuitenkin uskoo, että työntekijät saavat asianmukaisen korvauksen tehdystä työstä. Yksikään yritys ei ilmoittanut, että sosiaalisia kehitysvaikutuksia on ollut kaikilla kolmella mittarilla mitattuna. Sosiaalisista vaikutuksista raportoineista hankkeista kaksi oli raportoinut sosiaalisia vaikutuksia kahdella mittarilla. Mittareiksi on tässä tapauksessa laskettu HIVin/AIDSin ehkäisemiseen pyrkivät ohjelmat, työntekijöille tarjottavat majoitusmahdollisuudet sekä työntekijöille maksettu keskimääräistä parempi palkka. Mittariksi ei sen sijaan ole laskettu sitä, mitä säädöksiä yritys noudattaa. Näiden lisäksi 13 Hankkeessa on perustettu sivutoimipiste, joka on toimistotyötä.

12(17) yksi yritys ilmoitti, että hankkeessa on tehty muita toimenpiteitä työntekijöiden olosuhteiden parantamiseksi tarjoamalla henkilökunnalle kuntosalikortit. 7. Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon Hankkeiden vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja naisten työllistymiseen ovat myös välillisesti sosiaalisia vaikutuksia. Naisten koulutus ja taloudellisen aseman parantaminen vähentää köyhyyttä ja tuottaa hyvinvointia koko yhteisölle: sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen ja naisten aseman parantaminen ovat keskeisiä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sukupuolten välinen tasa-arvo on myös yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavista tavoitteista. 14 Hankkeiden työllistämien naistyöntekijöiden määrä on kahdeksan henkilöä eli 20 % suoraan työllistäneiden yritysten työpaikoista, ja naisia työllisti kolme yritystä. Kaikkiaan naisia työllisti siis 50 % suorasta työllistämisestä raportoineista yrityksistä. Kolme (13 %) hankkeista arvioi, että niillä on ollut positiivinen vaikutus naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin. Lisäksi yksi hanke arvioi, että hankkeella on ollut suotuisia vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yhteensä positiivisista vaikutuksista raportoi kolme hanketta, joten kahdella hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia vain naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin. Hakijoita pyydettiin tarkentamaan, millä tavoin hankkeet ovat vaikuttaneet positiivisesti naisten työllistymiseen ja työoloihin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yksi hankkeista kertoo esimerkiksi keskittyneensä alalle, joilla työntekijät ovat pääasiassa naisia, joten tällaisille aloille kohdistuneet hankkeet vaikuttavat jo sellaisenaan positiivisesti naisten työllistymiseen. Yhteenveto yritysten vastauksista on koottuna alla olevaan taulukkoon. Taulukko 8. Vaikutukset naisten työllistymiseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Positivinen vaikutus naisten työllistymiseen ja työolosuhteisiin 3 1,33 2 1 0 0 0 Positiivinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon 1 2,00 0 1 0 0 0 8. Yleinen infrastruktuuri Raportin täyttäneistä yrityksistä neljä (17 %) raportoi hankkeensa tuottaneen kehitysvaikutuksia kohdemaan yleiseen infrastruktuuriin. Yksi vaikutuksista raportoinut hanke raportoi vaikutuksista ainoastaan yhdellä yleisen infrastruktuurin sektorilla, kun taas kolme hanketta neljästä raportoi vaikutuksista kolmella tai useammalla yleiseen infrastruktuuriin vaikuttaneella osa-alueella. Yksikään hanke ei raportoinut vaikutuksista yleiseen infrastruktuuriin kaikilla osa-alueilla. Huomattavat vaikutukset yleiseen infrastruktuuriin kaikilla osa-alueilla ovat epätavallisia, sillä yleensä hankkeita ei toteuteta paikoissa, joissa ei ole minkäänlaista yleistä infrastruktuuria ennestään, ja vain todella harvalla yrityksellä on tarvittavat resurssit kaiken yleisen infrastruktuurin luomiseen tyhjästä. Tulokset on koottu seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon. 14 Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma: Valtioneuvoston periaatepäätös 16.2.2012.

13(17) Taulukko 9. Vaikutukset yleiseen infrastruktuuriin mittareittain. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Parannusta teissä tai kuljetusreiteissä 1 1,00 1 0 0 0 0 Parannusta energiantuotannossa 1 2,00 0 1 0 0 0 Parannusta ICT-systeemeissä 2 2,00 0 2 0 0 0 Parannusta veden saannissa 1 2,00 0 1 0 0 0 Parannusta jätevesien käsittelyssä 3 1,67 1 2 0 0 0 Parannusta jätehuollossa 3 1,67 1 2 0 0 0 Parannusta lastentarhoissa, kouluissa, sairaaloissa tai terveyskeskuksissa 1 1,00 1 0 0 0 0 Parannukset infrastruktuuriin ovat esimerkkejä kohteista, joihin kehitysmaayritysten on oltava valmiita investoimaan, koska valmista infrastruktuuria ei välttämättä ole. Tyypillistä on myös, että yksi yritys on vaikuttanut yhteen tai muutamaan infrastruktuurin osa-alueeseen. Eniten oli vaikutettu jätevesien käsittelyn ja jätehuollon parantumiseen. 9. Markkinat ja tuotantorakenne Yksi liikekumppanuustuen tarkoituksista on vaikuttaa kohdemaan markkinoiden ja tuotantorakenteen vahvistumiseen sekä monipuolistumiseen ja siten vähentää kehittyvien maiden riippuvuutta yksittäisistä sektoreista. Raportin täyttäneistä yrityksistä seitsemän (30 %) raportoi hankkeen tuottaneen vaikutuksia kohdemaan markkinoihin ja niiden rakenteeseen. Näistä viisi hanketta on onnistuneita ja yksi on kesken. Lisäksi yhtä hanketta, jo käynnissä ollutta tytäryritystä, on lykätty. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 10. Vaikutukset markkinoihin ja niiden rakenteeseen. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Luonut uusien tuotteiden tuotantoa kohdemaassa 3 3,67 1 0 0 0 2 Parantanut kohdemaassa tuotettavien tuotteiden laatua 5 3,20 1 1 0 2 1 Parantanut perushyödykkeiden saatavuutta 3 2,33 1 1 0 1 0 Vahvistanut kilpailua bisnessektorilla kohdemaassa 3 2,00 2 0 0 1 0 Luonut suoraa vientiä kohdemaasta 2 1,50 1 1 0 0 0 Projekti on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa 5 3,60 0 1 1 2 1 Edesauttanut uuden teollisuudenalan syntyä kohdemaahan 3 4,33 0 0 1 0 2 Vahvistanut paikallisten pien- ja suuryritysten välisiä yhteyksiä 4 2,33 1 1 0 1 0 Lisännyt raaka-aineiden tuotantoa kohdemaassa 2 1,00 2 0 0 0 0 Useimmat markkinoihin ja tuotantorakenteeseen liittyviä kehitysvaikutuksia raportoineista hankkeista raportoivat vaikutuksia olleen useammalla kuin yhdellä tai kahdella mittarilla mitattuna: vain yksi raportoi vaikutuksista ainoastaan yhdellä mittarilla mitattuna. Suuri osa tässä raportoineista yrityksistä on parantanut kohdemaassa tuotettavien tuotteiden laatua. Lisäksi suuri osa hankkeista on toteutettu maaseudulla tai teollistumattomassa kaupungissa. 10. Ympäristövaikutukset Hankkeiden, joissa käytetään merkittävissä määrin uusiutuvia energianlähteitä ja raaka-aineita, katsotaan erityisesti edistävän kestävää kehitystä. Myös niillä hankkeilla, jotka lisäävät energiatehokkuutta, joissa tuotetaan ympäristöystävällistä teknologiaa tai käytetään ympäristöystävällistä tuotantoprosessia, katsotaan olevan hyviä vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta. Kuitenkin kaikilta hankkeilta toimialasta

14(17) riippumatta edellytetään kokonaisvaltaista ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja niistä raportoimista. Raportin täyttäneistä yrityksistä 10 (44 %) raportoi hankkeeseen liittyvistä positiivisista ympäristövaikutuksista. Vaikutukset ovat olleet merkittäviä, koska läheskään kaikki hankkeet eivät sisällä suoria mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöön. Kun vuonna 2012 käyttöönotettu ympäristö- ja yhteiskuntaasioiden voucher alkaa vaikuttaa raportoitaviin hankkeisiin, sen odotetaan osaltaan entisestään lisäävän ympäristövaikutuksia. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 11. Hankkeiden ympäristövaikutukset. Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Hankkeessa on käytetty uusiutuvia energianlähteitä 3 3,67 0 1 0 1 1 Lisännyt energiatehokkaiden menetelmien ja ympäristöystävällisten raaka-aineiden käyttöä 3 3,67 0 1 0 1 1 Lisännyt investointeja energiatehokkuuteen 2 1,50 1 1 0 0 0 Lisännyt ympäristöystävällisen teknologian tai siihen liittyvien komponenttien tuotantoa 3 2,33 2 0 0 0 1 Hankkeessa on toteutettu ympäristöstrategiaa 6 2,67 3 0 1 0 2 Hankkeen ympäristövaikutuksia on tarkkailtu 4 2,50 1 2 0 0 1 Lisännyt tietoisuutta kansainvälisistä sosiaalisista- ja ympäristöstandardeista suomalaisessa emoyhtiössä 8 2,38 3 2 1 1 1 Lisännyt sosiaalisten- ja ympäristöstandardien noudattamista 4 1,75 1 3 0 0 0 Useimmin esiintyviä ympäristövaikutuksia olivat lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista- ja ympäristöstandardeista suomalaisessa yrityksessä 15, sekä lisääntynyt ympäristöstrategian toteuttaminen. Tähän voi mahdollisesti vaikuttaa se, että kaikilla liikekumppanuustukea hakevista yrityksistä ei ole ennestään kansainvälistä kokemusta 16, joten tietoa kansainvälisestä lainsäädännöstä ja standardeista ei välttämättä vielä ole. Liikekumppanuustukea hakevia yrityksiä ei kuitenkaan ole pyydetty raportoimaan mahdollisesta aikaisemmasta kansainvälistymiskokemuksesta. Ympäristövaikutuksia raportoineista hankkeista useimmat raportoivat vaikutuksia olleen useammalla kuin yhdellä mittarilla mitattuna. Neljä hankkeista raportoi, että ympäristöön liittyviä kehitysvaikutuksia esiintyi vain yhdellä mittarilla mitattuna. Viisi hankkeista on onnistuneita, kaksi on kesken ja kahta on lykätty. Yksi vastanneista hankkeista on lopetettu, mutta he olivat ehtineet toteuttaa hanketta ennen lopettamista sen verran, että ympäristöön liittyviä kehitysvaikutuksia syntyi. 11. Tuonti Vuoden 2010 vanhoista 23 hankkeesta ainoastaan yksi oli hankkeiden luokittelun mukaan luonteeltaan tuontihanke (vientiä kehitysmaasta). Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on kerätty tuontiin liittyviä kehitysvaikutuksia. Mukana on myös ei lainkaan -kenttä, joka tarkoittaa, että hankkeella ei ole ollut tuontiin liittyviä kehitysvaikutuksia kyseisellä mittarilla mitattuna. Taulukko 12. Tuontiin liittyvät kehitysvaikutukset 15 Vuoden 2009 hankkeiden raportoinnissa lisääntynyt tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista lukeutui myös merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin. 16 Tietoisuus kansainvälisistä sosiaalisista ja ympäristöstandardeista on lukeutunut merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin myös aiempina vuosina. Suuri osa liikekumppanuustuen hakijoista on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joilla ehkä keskimäärin ei löydy samanlaista kansainvälistä kokemusta kuin suuryrityksiltä. Esimerkiksi vuonna 2009 81 % hakijoista oli PK-yrityksiä, vuonna 2010 84 %, vuonna 2011 74 % ja vuonna 2012 88 %. (Luvut kunkin vuoden toimintaraporteista.)

15(17) Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Tuonnin volyymin kasvu 1 1,00 0 1 0 0 0 0 Tuotujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointi 1 0,00 1 0 0 0 0 0 Paremmat tuotteiden pakkaus- tai merkintämenetelmät 1 1,00 0 1 0 0 0 0 Tuotteiden korkeampi laatu 1 2,00 0 0 1 0 0 0 Tuotantolinjan tai -tekniikkojen kehittäminen 1 1,00 0 1 0 0 0 0 Kohdemaan kumppaniyrityksen kasvanut tietoisuus EU:n tai Suomen tuontivaatimuksista 1 3,00 0 0 0 1 0 0 Kohdemaan kumppaniyrityksen lisääntynyt pätevyys täyttää EU:n tai Suomen tuontivaatimukset 1 1,00 0 1 0 0 0 0 Yllä olevien lukujen perusteella tämä tuontivaikutuksista raportoinut hanke on kasvattanut kohdemaan kumppaniyrityksen tietoisuutta EU:n tai Suomen tuontivaatimuksista. Lisäksi hanke on onnistunut lisäämään pätevyyttä täyttää tuontivaatimuksia. Kyseiset vaikutukset ovat liikekumppanuustukiinstrumentin tavoitteena olevia lisäarvoa tuottavia elementtejä 17. 12. Uuden yhtiön perustaminen Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta 19:ssä oli tarkoituksena perustaa uusi yhtiö kohdemaahan. Kesällä 2012 tehdyssä seurantakyselyssä viisi (22 % kaikista hankkeista, 26 % uuden yhtiön perustamiseen tähtäävistä hankkeista) raportoi perustaneensa uuden yhtiön kohdemaahan. Näistä yrityksistä kaikki ovat sellaisia, joiden hankkeen tarkoituksena on ollut uuden yrityksen perustaminen. Lisäksi yksi yritys on perustanut yrityksen kohdemaahan, mutta hanketta on jouduttu lykkäämään. Kuusi yritystä on ilmoittanut, että hankkeet eivät ole onnistuneet. Lisäksi kaksi hankkeista, joiden tarkoituksena oli perustaa yhteisyritys, on ilmoittanut, että yritystä ei tulla perustamaan, vaan hankkeet tullaan toteuttamaan muilla tavoin. Näin ollen uuden yhtiön perustaminen kohdemaahan ei ole onnistunut kahdeksassa hankkeessa. Lisäksi viisi hanketta on vielä kesken ja on hyvin mahdollista, että näissä hankkeissa tullaan vielä perustamaan uusi yritys kohdemaahan. Perustetuista viidestä yhtiöstä kolme on tyypiltään yhteisyrityksiä ja kaksi tytäryrityksiä. Lisäksi jo perustettu yritys, mutta myöhemmin lykätty hanke, on tyypiltään tytäryritys. 13. Alihankintasuhteen muodostaminen Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta kaksi (9 %) raportoi alihankinnasta, vaikka alihankinta ei ollut hankkeiden alkuperäisenä tavoitteena. Molemmat näistä yrityksistä raportoivat alihankinnasta seurantaraportissaan ja hankkeet ovat edelleen voimissaan. Molemmissa toiminnassa olevissa alihankintasuhteissa alihankintana hankittujen tuotteiden loppuasiakkaita ovat olleet Suomen tai EU:n kansalaiset. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on eritelty alihankinnan luomia kehitysvaikutuksia näissä hankkeissa. 17 Hanke katsotaan lisäarvoa tuottavaksi, mikäli tuenhakija panostaa kohdemaapartnereiden koulutukseen ja/tai kehittämiseen, sekä tuotantorakenteen monipuolistamiseen, esimerkiksi tuotannon laadun tai työolojen ja -tapojen parantamisen muodossa.

16(17) Taulukko 13. Alihankintaan liittyvät kehitysvaikutukset Mittari Hankkeita (kpl) Keskiarvo Ei lainkaan Hieman Jonkin verran Kohtalaisesti Paljon Huomattavasti Alihankittujen tuotteiden tuotannon volyymin kasvu 2 1,50 0 1 1 0 0 0 Alihankittujen tuotteiden ympäristö- tai sosiaalisertifiointi 2 2,00 1 0 0 0 1 0 Paremmat tuotteiden pakkaus- tai merkintämenetelmät 2 0,50 1 1 0 0 0 0 Tuotteiden korkeampi laatu 2 1,00 1 0 1 0 0 0 Tuotantolinjan tai -tekniikkoiden kehittäminen 2 1,50 0 1 1 0 0 0 14. Suomalaisen ympäristöteknologian pilotointi Vuoden 2010 (vanhat ehdot) 23 hankkeesta neljä (17 %) raportoi vuoden 2012 seurantakyselyssä tehneensä selvityksiä ympäristöteknologian pilotoinnista kohdemaassa. Kaikki neljä yritystä ovat kuitenkin todenneet, että tässä vaiheessa ei päästy selvityksiä pidemmälle eli pilotointia ei ole tehty. Lisäksi kolme näistä yrityksistä ei ollut hakenut tukea ympäristöteknologian pilotointiin. Näistä neljästä hankkeesta yksi on kesken, kahta on lykätty ja yksi on ilmoittanut, että hanke ei ole onnistunut. 15. Jatkohankkeet Vuoden 2010 hankkeista kymmenen oli jatkohakemuksia. Yksi jatkohakemuksista on vuoden 2007 hankkeen jatkohakemus, seitsemän hankkeista on vuoden 2008 hankkeiden jatkohakemuksia ja kaksi vuoden 2009 hankkeiden jatkohakemuksia. Yksi hankkeista, luonteeltaan tuontihanke, on lopetettu jo ennen maksatuspyyntövaihetta. Yksi hanke, jossa tavoitteena on yhteisyrityksen perustaminen, on vielä kesken. Toista hanketta, jossa yhteisyrityksen perustaminen on myös ollut tavoitteena, on lykätty. Seitsemän muuta hanketta on toteutunut suunnitellusti. Näistä viidessä tavoitteena on ollut paikallisen yrityksen perustaminen ja kahdessa lisäarvollisen kehitysmaatuonnin aloittaminen. Vuoden 2007 hanke palautti viimeisen seurantaraporttinsa vuonna 2010. Hanke oli tällöin toteutunut suunnitellusti ja selvitykset osoittivat, että hanketta kannatti jatkaa. Hanke on työllistänyt 12 ihmistä enemmän verrattuna saman hankkeen viimeiseen seurantaraporttiin, joka tehtiin siis vuonna 2010. Vuoden 2008 hankkeet palauttivat viimeisen seurantaraporttinsa vuonna 2011. Yksi hankkeista oli kesken viimeisessä seurantaraportissa ja raportoi hankkeen edelleen olevan kesken vuonna 2012. Lisäksi kolme muuta yritystä raportoi hankkeen olevan kesken, mutta ne olivat etenemässä. Nyt tehdyn seurantaraportin yhteydessä nämä yritykset ovat raportoineet, että hankkeet ovat toiminnassa. Lisäksi yksi jo vuonna 2011 onnistunut hanke raportoi hankkeen olevan edelleen voimissaan. Kahta hanketta oli jouduttu lykkäämään vuoden 2011 seurantaraportissa. Nyt samat yritykset ovat raportoineet, että toinen hanke on lopetettu ja toista on edelleen jouduttu lykkäämään. Vuoden 2008 hankkeista ainoastaan yksi on raportoinut investoinneista viimeisessä seurantaraportissaan vuonna 2011. Nyt tehdyn seurannan yhteydessä kolme yritystä on raportoinut investoinneista. Euromääräisesti nyt tehdyt investoinnit ovat lähes kolme kertaa suurempia (yhteensä lähes 8,2 milj. euroa) kuin ensimmäisen hankkeen toisessa (vuonna 2011 tehdyssä) seurantaraportissa. Työllistämisvaikutuksista on vuonna 2011 raportoinut kolme yritystä. Työllistettyjen määrä on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi ja nyt nämä kolme yritystä työllistävät yhteensä 346 henkilöä (kun määrä vuonna

17(17) 2011 oli 60 henkilöä). Työllistävät hankkeet ovat raportoineet jo viimeisessä seurantaraportissaan vuonna 2011 noudattavansa paikallisia ja kansainvälisiä sopimuksia liittyen työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. Lisäksi yritykset ovat raportoineet noudattavansa paikallista työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä sekä kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja. Positiivisena asiana todettakoon, että yksi yritys on tänä vuonna raportoinut noudattavansa kansainvälisiä työterveysja työturvallisuusstandardeja, vaikka vielä vuonna 2011 yritys on vastannut kielteisesti kyseiseen kysymykseen. Lisäksi yksi paikallisen yhtiön perustanut yritys raportoi, että tuotteiden pakkaus- ja/tai merkintämenetelmät ovat parantuneet ja että hankkeessa on hankittu ympäristösertifiointi alihankituille tuotteille ensimmäisen hankkeen viimeisen seurantaraportin palauttamisen jälkeen. Vuoden 2009 hankkeet palauttivat viimeisen seurantaraporttinsa tänä vuonna, samaan aikaan jatkohankkeen ensimmäisen seurantaraportin kanssa, joten jatkohankkeen aikana mahdollisesti syntyneistä uusista kehitysvaikutuksista voidaan raportoida vasta ensi vuonna. Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä raportoiduista kymmenestä jatkohankkeesta viisi on raportoinut investoineensa yhteensä 8 514 500 euroa, mikä on euromääräisesti lähes kolme kertaa enemmän kuin ensimmäisten hankkeiden viimeisissä seurantaraporteissa (tällöin investoineita yrityksiä oli kolme). Lisäksi viisi yritystä raportoi työllistävänsä yhteensä 369 henkilöä, joka on yli viisi kertaa enemmän kuin ensimmäisten hankkeiden viimeisissä seurantaraporteissa vuonna 2011. Työllistämisen seurauksena paikallisille työntekijöille on tarjottu mm. lisää koulutusta ja erilaisia koulutusohjelmia. Lisäksi yksi yritys on tänä vuonna raportoinut noudattavansa kansainvälisiä työterveys- ja työturvallisuusstandardeja, vaikka vielä vuonna 2011 yritys on vastannut kielteisesti kyseiseen kysymykseen. Näiden lisäksi on raportoitu, että tuotteiden pakkaus- ja/tai merkintämenetelmät ovat yhdessä hankkeessa parantuneet, ja että hankkeessa on hankittu ympäristösertifiointi alihankituille tuotteille.