ILMASTOKATSAUS MAALISKUU MARS Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin Esimerkki metsäpaloindeksin alueellisesta vaihtelusta. Kartta kuvaa tilannetta.. ja liittyy artikkeliin sivulla 6.
Maaliskuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 97-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i mars i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 97-. - - - - - - - Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - - - - - - - Turku Åbo - - - - - - - Jyväskylä - - - - - - - Kuopio - - - - - - - Oulu Uleåborg - - - - - - - Sodankylä Lumensyvyys (cm) päivittäin marraskuusta maaliskuuhun on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden 97- ajankohdan keskimääräistä lumensyvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag från november till mars. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden 97-. 8 8 6 6 marraskuu joulukuu tammikuu Jokioinen observatorio helmikuu maaliskuu marraskuu Kuusamo kk joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu Ilmastokatsaus /
Ilmastokatsaus /.. Klimatologisk översikt mars Sisältö Maaliskuun lämpötiloja Maaliskuun sääkatsaus Maaliskuun sademääriä Erittäin kylmä jakso..-.. Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin 6 Sääasemien kuukausitiedot 8 Maaliskuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Huhtikuun keskimääräiset lämpötilat Lämpötila-ja sademääräkartat Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Ari Venäläinen Anneli Nordlund Juhana Hyrkkänen Pirkko Karlsson Juha Kersalo ISSN: 9-9 Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL, Helsinki tai puhelin (9) 99 sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on, euroa Prenumerationspriset är, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Hyvin kylmää ja kuivaa Helmikuun lopussa alkanut ajankohtaan nähden hyvin kylmä ja kuiva säätyyppi jatkui maaliskuun alkupäivinä. Pohjoisesta virtasi kylmää ja kuivaa ilmaa Skandinaviassa olleen korkeapaineen ja maamme itäpuolella sijainneen syvän matalapaineen välissä. Tämän myötä sää oli selkeää ja pakkanen öisin kireää. Kuukauden alkupäivien jälkeen ilmavirtaus kääntyi hetkeksi etelän ja lännen välille, jolloin heikot säärintamat toivat lähinnä maan pohjoisosaan ajoittaisia sateita ja sää lauhtui siellä hieman. Korkeapaine piti kuitenkin pintansa Fennoskandian läheisyydessä ja lumisateet jäivät pieniksi. Kaakkois-Euroopassa sijainnut matalapaine liikkui Suomen itäpuolelle ja 8.. matalan länsipuolitse purkautui Jäämereltä uusi annos kylmää ja kuivaa ilmaa. Voimakkaassa pohjoisvirtauksessa tuli monin paikoin lumikuuroja ja maan itäisimpiin osiin ulottui idästä yhtenäisempää lumisadetta. Lännestä saapui kuitenkin jo korkeapaine ja tuulen heikentyessä pakkanen kiristyi jälleen. Kuusamossa mitattiin.. kuukauden alin lämpötila -, C. Maan eteläosassakin mitattiin talven kireimmät pakkaset, kun elohopea laski - asteeseen. Sää oli monin paikoin selkeää lukuunottamatta maan itäosia, jonne ulottui jälleen lumisateita Venäjältä. Korkeapainevoittoinen kuiva säätyyppi päättyi 7. maaliskuuta. Tuona torstaina maan eteläpuolitse liikkui matalapaine, joka toi aamulla tiheän lumisateen ja jäätävän tihkusateen maan eteläosaan. Lunta tuprutti kaakkoistuulella paikoin yli cm. Pääkaupunkiseudun aamuruuhkassa sattui lyhyen ajan sisällä kolmella valtaväylällä Suomen oloissa ennätyksellisen laajat ketjukolarit. Matalapaineen siirryttyä itään pohjoistuuli oli maa-alueillakin navakkaa. Lumikuuroista kertyi Pohjois-Karjalaan lunta useita senttejä. Pitkän pakkasjakson (artikkeli s.) jälkeen lämpötilat kohosivat pääsiäisviikolla yli nolla-asteen, kun lännestä virtasi lämpimämpää ilmaa. Sen yhteydessä lumisadealue liikkui.-.. maan pohjois- ja itäosien yli kaakkoon. Pitkäperjantain tienoilla sadealueen jälkeen lämpötila kohosi maan etelä- ja länsiosassa auringon lämmittäessä parhaimmillaan jo yli asteen. Pääsiäisviikonloppuna sää hieman kylmeni ja korkeapaine vahvistui. Kuukauden lopussa lämpötilat kuitenkin kohosivat jälleen keväisiin lukemiin. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 6, hinta, euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus /
Maaliskuussa mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i mars på några orter. Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda Pori Björneborg Jyväskylä Kauhava Joensuu Oulu Uleåborg Kuusamo Sodankylä Ilmastokatsaus /
Erittäin kylmä jakso..-.. maaliskuu oli myös kuiva Talviset pakkaset saapuivat todenteolla Suomeen vasta helmikuun viimeisellä viikolla. Tällöin alkanut pakkasjakso jatkui pitkälle yli maaliskuun puolivälin. Syy matalille lämpötiloille oli Pohjois-Atlantilla pitkään sijainnut korkeapaine, jonka itäpuolitse virtasi Suomeen ajoittain arktisen kylmää ilmaa pohjoisesta. Muukin Eurooppa sai osansa pakkasista, sillä esimerkiksi Hollannissa rikottiin maaliskuun kylmyysennätyksiä lämpötilan laskiessa siellä peräti - asteeseen. Suomessa yölämpötilat olivat maaliskuun alussa alimmillaan maan eteläosassa noin - ja maan keskiosassa noin - astetta. Oulun läänissä ja Lapissa päästiin jopa - asteeseen. Päivisin aurinko nosti kuitenkin lämpötiloja... asteella. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden kestänyt kylmä jakso oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellinen. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla jakson keskilämpötila oli -9,7 astetta, kun se on keskimäärin noin - astetta. Paikoin maan eteläosassa, mm. pääkaupunkiseudulla, Lappeenrannassa, Utissa ja Niinisalossa ei ole ollut yhtä kylmää..-.. välisenä aikana vuoteen. Ainoastaan huippukylmän talven 987 vastaava jakso vetää vertoja lopputalven kylmyydelle (Taulukko sivulla 7). Pakkasjakso päättyi pääsiäisviikolla Pääkaupunkiseudulla lämpötila pysyi yhtämittaisesti nollaasteen alapuolella peräti vuorokauden ajan välillä..-.. Juuri tällä jaksolla ei näitä niin kutsuttuja jääpäiviä löydy läheskään yhtä monta peräkkäin viimeisen vuoden ajalta. Toista ääripäätä edustaa vuosi 989, jolloin vuorokauden ylin lämpötila oli nolla-asteen alapuolella vain yhden kerran. Taulukossa. on esitetty pisimmät jääpäiväjaksot helmimaaliskuussa Helsinki-Vantaalla. Vuoden yhtämittainen näin kylmä jakso osoittautuu vuodenaikaan nähden hyvin pitkäksi, sillä ainoastaan vuonna 98 helmikuun alusta alkanut pakkasjakso oli pitempi. Tosin silloinkin suurin osa yhtämit- taisesta pakkasesta oli helmikuussa, jolloin on tavallisesti kylmempää kuin maaliskuussa. Maaliskuuvoittoiset pakkasjaksot ovat kestäneet aiemmin parhaimmillaankin vain päivää (v.96). Maaliskuu oli talven kylmin kuukausi Pitkän kireän pakkasjakson vuoksi kuluneesta maaliskuusta tuli talven kylmin kuukausi lähes koko maassa. Talvet, jolloin maaliskuu on kylmempi kuin yksikään sydäntalven (joulukuu-helmikuu) kuukausista, ovat hyvin harvinaisia. Maaliskuu oli koko talven kylmin edellisen kerran 96-96. Aurinkoista ja vähäsateista Maaliskuussa satoi hyvin vähän ja sademäärät jäivät maan etelä- ja keskiosassa - 8 millimetriin, mikä oli vain noin viidesosa keskimääräisestä. Ainoastaan Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalan itäosassa satoi paikoin noin millimetriä. Laajoilla alueilla yhtä vähäsateinen maaliskuu oli viimeksi vuonna 98. Taulukossa esitetään Helsinki-Vantaan ja Kuopion maaliskuisia sademääriä vuodesta 96 lähtien. Kun tarkastellaan kuukausisade-ennätyksiä vuodesta 9 lähtien, niin Kuopiossa täysin sateeton maaliskuu oli vuonna 9 ja vuonna 96 siellä satoi vain, mm. Helsingin Kaisaniemen pienin maaliskuun sadekertymä,, mm sattui vuonna 96. Niukkojen sateiden myötä lumipeite ei maaliskuussa enää kasvanut. Varsinais-Suomen rannikolla ja lounaissaaristossa loppukuun lämpimät päivät sulattivat maan jo lumettomaksi. Selkeitä tai puolipilvisiä päiviä oli koko maassa - kpl. Auringonpaistetunteja kertyikin yli tuntia, kun keskimäärin aurinko paistaa maaliskuussa kautta maan noin tuntia. Taulukko. Peräkkäiset jääpäivät Helsinki-Vantaalla helmikuun alusta lähtien vuosina 96-. vuosi päivien lkm ajanjakso 98 8..-..98..-.. 977..-6..977 99..-6..99 97..-..97 96 9 6..-6..96 98 9..-8..98 96 7..-7..96 978 7..-7..978 969 6 8..-..969 96 9..-..96 96..-8..96 Taulukko. Maaliskuun sademääriä Helsingissä ja Kuopiossa vuodesta 96 lähtien Helsinki-Vantaa Kuopio 96, mm kuivin 96 6, mm kuivin 969,9. kuivin 6,. kuivin 6,7. kuivin 969 7,9. kuivin ka 7- ka 7-989 78, sateisin 989 7,6 sateisin Ilmastokatsaus /
Metsäpalovaroituskausi alkaa aina keväisin Ilmatieteen laitos on antanut metsäpalovaroituksia jo vuosikymmenten ajan niin pelastusviranomaisille kuin radion välittämänä suurelle yleisölle. Yleisradion välittämät kulovaroitus- ja kulohälytystermit iskostuivat aikoinaan vahvasti kansalaisten mieliin. Etenkin ennen juhannusta varoituksen antamista jännitettiin suuresti. Metsäpalovaaran arvioiminen ja päätöksenteko sen antamisesta on aina kuulunut Ilmatieteen laitoksen sääpäivystäjälle. Vuosikymmenten aikana ovat ruohikko- ja metsäpalovaaran ennakointimenetelmät kehittyneet paljon. Tutkimusten avulla on luotu alueellisesti yhä tarkempia indeksejä. Aina keväällä, kun lumet ovat sulaneet aukeilta ja maan pinta kuivuu, Ilmatieteen laitos varoittaa tarvittaessa ruohikkopalon mahdollisuudesta. Niistä varoitetaan jo huhti toukokuussa ennen varsinaista metsäpalovaaraa, koska keväisin sulaneen lumen alta paljastuva edellisen vuoden kuiva ruoho tai lehdet syttyvät erittäin herkästi ja voivat muodostaa ruohikkopalovaaran. Termisen kasvukauden päästyä vauhtiin ja ruohikon viheriöidyttyä ruohikkopalovaroituksista siirrytään metsäpalovaroituksiin. Useimmiten ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan maan etelä- ja länsiosassa jo toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy yleensä syyskuussa. Maanpinnan kosteutta arvioidaan kosteusindeksillä Metsäpalovaroitusjärjestelmä perustuu maanpinnan ylimmän, noin kuuden senttimetrin paksuisen kerroksen kuivuuden arviointiin tarkoitukseen soveltuvaa laskentamallia käyttäen. Maaston kosteus riippuu edellisten päivien sateista ja haihdunnasta. Haihduntaan vaikuttavat monet säätekijät, kuten auringon säteily, tuulen nopeus, ilman kosteus ja lämpötila. Säähavaintoasemilla tehdyt mittaukset interpoloidaan km * km ruudukkoon ja indeksi lasketaan kullekin ruudulle erikseen. Pintakerroksen kosteudesta on paitsi säähavaintoihin pohjautuvaa tietoa myös ennusteita. Ennusteet pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen tarkkaan alueelliseen sääennustusmalliin, josta saatavien tietojen avulla maanpinnan kosteutta ennustetaan tunniksi eteenpäin. Laskentamallilla saadut humuksen kosteuspitoisuudet muunnetaan indeksiarvoiksi asteikolla yhdestä kuuteen (taulukko ). Pienet indeksin arvot edustavat kosteaa ja korkeat kuivaa tilannetta. Kun indeksin arvo on noussut tai on kuluvan päivän aikana nousemassa arvoon tai sen yli ja myös muut varoituksen antamiselle asetetut ehdot täyttyvät, Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpalvelun päivystävä meteorologi antaa metsäpalovaroituksen. Vastaavasti metsäpalovaroitus voidaan poistaa alueilta, joilla metsäpaloindeksi on laskenut alle arvon, eikä sen välittömästi seuraavan vuorokauden aikana odoteta nousevan takaisin metsäpalovaroitusta edellyttävälle tasolle. Metsäpalovaarasta tiedotetaan päivittäin touko-syyskuun välisenä aikana mm. Yleisradion tiedotusvälineissä ja Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla. Varoituksen antamisen tai poistamisen tarve arvioidaan pääsääntöisesti klo, mutta se voidaan antaa tai poistaa myös muina kellonaikoina, jos meteorologi näkee siihen aihetta. Varoituksen aluejakona käytetään maakuntia, mutta Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla myös kuntajako on mahdollinen. Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Metsäpaloindeksin kehittäminen Ilmatieteen laitoksella Ilmatieteen laitoksella on viime vuosina tehty tutkimusta, jonka tavoitteena on ollut edelleen kehittää metsäpalovaaran arvioinnissa käytettävän metsäpaloindeksin laskentamenetelmää. Tutkimustuloksia on hyödynnetty metsäpaloindeksin laskennassa vuodesta lähtien. Metsäpaloindeksiin ja metsien syttymisherkkyyteen vaikuttaa oleellisesti sademäärä. Aikaisemmin sadetiedot saatiin pelkästään sadeasemien mittauksista, jolloin ongelmana oli, että kaukana havaintoasemista arviot olivat epätarkkoja. Nyt hyödynnetään säätutkilta saatavia sadetietoja, mikä parantaa sadeanalyysien ajallista ja paikallista tarkkuutta. Indeksin laskennassa otetaan huomioon myös kasvukauden vaihe, jolla on vaikutusta metsäpalovaaraan. Menetelmässä on oleellista seurata kasvuston kehittymistä tehoisan lämpötilan summan avulla. Keväällä maastossa on runsaasti kuivuneita edellisen kesän kasvien tähteitä, jotka syttyvät herkästi. Uuden kasvuston kehittyessä syttymisvaara pienenee. Toisaalta syttymismahdollisuus kasvaa myös kesän edistyessä, koska Suomessa haihdunta on alku- ja keskikesällä tyypillisesti suurempaa kuin sateisuus, minkä seurauksena maan kosteus pienenee loppukesää kohti. Tutkimuksessa kehitettiin myös menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ennakoida metsäpalovaaran kannalta erityisen vaaralliset tilanteet. Näissä tilanteissa mahdollisesti syttynyt metsäpalo voisi levitä hyvin laajalle alueelle. Tällaisissa tilanteissa metsäpaloindeksin lisäksi lämpötila, kosteus ja tuulen nopeus ovat syttymisvaaran kannalta suotuisia. Tällöin Ilmatieteen laitos varoittaa paloviranomaisia ylimääräisellä varoituksella. Juhana Hyrkkänen Artikkelissa käytettyjen termien määritelmät ) Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi tai lähes pysyvästi + asteen yläpuolelle. 6 Ilmastokatsaus /
) Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on + asteen yläpuolella. Silloin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudel- la + asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene. Lisätietoja Ari Venäläinen, sähköposti: ari.venalainen@fmi.fi Kuva : Kuvissa esitetään todennäköisyys sille, että kosteuspitoisuuden arvo on pienempi ja MP-(metsäpalo)indeksin arvo suurempi kuin käyrän osoittama arvo (jakso 96-99). Taulukko. Metsäpaloindeksin ja kosteuspitoisuuden arvojen sekä metsäpalovaroituksen voimassaolon vastaavuus eri kosteusluokissa. MP-indeksin riskitasoja (-6) käytetään lähinnä viranomaistiedotuksessa. Kosteustila Varoitus voimassa Indeksin arvo Tilavuuskosteus Hyvin kuivaa kyllä 6.. Kuivaa kyllä.-.9.-. Kuivahkoa kyllä. -.9. -.9 Kosteahkoa ei. -.9. -. Kosteaa ei. -.9.6 -. Hyvin kosteaa ei. -.9 >. Kylmimmät keskilämpötilat jaksolla.. -.. Taulukko (liittyy sivun artikkeliin). Jakson.. -.. kylmimmät keskilämpötilat muutamalla paikkakunnalla vuodesta 96 lähtien. Viimeisessä sarakkeessa on jakson alin yölämpötila. Taulukossa on myös tarkasteltavan jakson keskilämpötilan keskiarvo (ka) sekä korkein keskilämpötila esiintymisvuosineen. Lappeenranta Kajaani Vuosi Keski- Alin Vuosi Keski- Alin lämpötila lämpötila lämpötila lämpötila -, kylmin -,8 987 -, kylmin -,6 96 -,7. kylmin -8, -,. kylmin -,9 ka -,7 ka -7,9 989, lauhin -8, 99 -, lauhin -,9 Turku Sodankylä Vuosi Keski- Alin Vuosi Keski- Alin lämpötila lämpötila lämpötila lämpötila 987-9, kylmin -, 97-8,6 kylmin -, -8,8. kylmin -, -, 6. kylmin -,6 ka -,8 ka -9,7 99,9 lauhin -, 97 -,6 lauhin -,7 Ilmastokatsaus / 7
Maaliskuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 97- Päivä Päivä Päivä 97- Suurin Päivä 97- päivässä Pakkaspäiviä UTÖ -. -.9. -. -.7 9 6 8 JOMALA -. *-.. -. -.6 * 6 9 * RUSSARÖ -. -. 6. 6 -.8-7. 7 7 HKI-VANTAA -6. -. 9.6 -. -. 7 7 BÅGASKÄR -. -..6-6.9 6 7 7 HELSINKI KAISANIEMI -. -.. -8. -. 7 8 7 HELSINKI ISOSAARI -. 8. -7. -. 9 7 RANKKI -6. -.9 9. -7.8 -. 6 7 9 8 PORI -. -. 8. -. 6 6 8 TURKU -. -.8. -. -. 6 6 JOKIOINEN OBS. -6.6 -.7. -. -7. 7 6 TRE-PIRKKALA -6.6 -.8 9. -.9 8 6 7 LAHTI -6.8 -.9. -.8-9. 9 7 9 UTTI -7. -. 7.6 -. -7.8 7 LAPPEENRANTA -7.6 -. 7. -. -.6 9 6 7 NIINISALO -6.6 -. 8.8-7. -9. 6 9 7 8 7 JÄMSÄ HALLI -7.7 -. 9. -.6 -.7 6 7 7 JYVÄSKYLÄ -8. -. 9. -7.8-9. 7 7 7 MIKKELI -8. -. 8. -7.6 7 9 7 VAASA -.9 -. 8. -6. 7 7 7 VALASSAARET -. -.. -.9 8 9 7 7 KAUHAVA -6. -.6. -6. -. 9 7 ÄHTÄRI -8.8 -. 9.7 -. -. 8 7 9 8 VIITASAARI -7.6 -.9 9. -. -9. 6 7 6 KUOPIO -8. -. 8. -6. -9. 6 JOENSUU -8.6 -.6 6.7 -.9 8 6 7 69 YLIVIESKA -8. 9. -. 7 KAJAANI -. -..8 -.9 8 8 7 HAILUOTO -7. -. 6. -6. -8. 7 OULU -8. -.7 6.7-6.6 6 7 PUDASJÄRVI -9.8 7. -.7 9 6 SUOMUSSALMI -.. -. -. 79 KUUSAMO -. -7.. -.8 7 7 PELLO -8.7-6.9 7.7 -. 9 7 7 ROVANIEMI -8. -6. 6. -. -. 6 6 77 69 SODANKYLÄ -. -7. 6.6 -. -.8 9 9 76 76 MUONIO -9. -8. 6.9 -. -.6 8 7 9 7 KILPISJÄRVI -9. -9.. -.8 6 -. 6 7 78 99 IVALO -9. -7.. -. 8 66 KEVO -. -8..8 -.8 -. 7 9 68 * Vertailukauden 97- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus /
Maaliskuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade -. -9. -9.. -.7-7.9 -.. -.9-9. -.9. -. -. -.. -. -.7-8.. -8.9 -.8-6.. -.9 -. -8.8. -.8-8.6-8.6 -. -. -8.. -8. -. -.. -. -. -8.9. -. -.8 -.. -. -7. -.. -6.9 -. -8.7. -8. -. -.6. -.8 -.9-9. -7.6 -.6 -.8. -8. -. -.8. -9. -. -.. -. -.7-6.. 6-8.7 -.8 -.. -8.9 -. -.7. -. -. -8.. -9. -. -7.. 7-6. -.7-7.7. -8. -. -6.. -9.6 -. -7.8.6-8.6-6. -..9 8 -.7 -. -7.7. -. -.9-6.. -.8 -. -7.. -7. -. -8.9. 9-9.7 -.6 -.7-9.7 -. -.7 -.9 -.9 -. -. -7. -. -. -.7-7. -9.7 -.6-8.9 -. -.7 -. -. -7. -6. -. -.8 -..6-7. -. -9.6. -9. -. -.. -. -7.9-7..6-9. -6.9 -.. -9. -6. -.8. -9. -7. -.. -.9-8. -.. -. -7. -.. -. -6. -.7 -. -7.6 -.6. -.9-8.7-6.7. -.8 -.6-9. -.8 -.9 -. -. -6.8 -.9 -. -7.8-7.7. -.6 -. -8. -. -. -8. -. -. -.9 -.6-6. -. 6 -. -.8-9..9-8.6 -. -6..7 -.8 -. -..8 -. -. -.9 7-6. -. -.. -. -. -7.. -6. -. -..7-8.6 -. -.. 8-6. -. -8.. -6. -.6-7.. -7. -.7-8.6. -7.9 -. -9.6. 9-6.6 -. -. -6. -.7 -. -6.9 -. -.9. -7. -. -.8. -. -.9-9.7-6. -.9 -. -6.6 -.8-9.8. -6. -. -9.. -.6.7 -. -.. -. -.6.6 -.7 -.. -.. -..6 -.. -.9. -.. -..9 -.6. -. -. -9.6 -.. -...9 6. -.8 -.. -.8 -.8.9 -...7 -...6. -.. 6. -... -...9 8....9 8.7 -.6. 7.7.. 7..6. 6..8 -.6. 6. -.6.9. -.9.... 7 -.. -.7..7 -. -.9.7 -. -.9. -.7. 8 -.8. -.... -.8. -.9.7 -.. -.7 -. -6.6. 9 -.7.9-8.6... -.. -..8 -.9 -. -. -9.. -..6-7.9 -. 6. -6. -. 6. -8. -.6. -7.8. 9.6 -... -.. 9. -.7.9 6.9 -. -6. -.8 -. -. -. -. -6.6 -. -.9-7.6 -. -.8 6.7.8 7.6.7 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade -7. -.6 -.7. -. -. -6.. -7. -. -.. -. -7.8-8.9 -. -8.6 -.. -.7-7. -6.6 -. -9.6-9.. -.9-9. -8. -. -.9 -.. -9. -.8 -.6. -.6-6.9 -.8. -. -6. -.7 -. -.8-6.. -9. -. -6.. -. -7. -6.. -. -6.8-9.8. -.7-8. -8.. -6. -.8 -.. -7. -6. -9.6. -.9 -. -6.9. 6 -. -. -.. -6. -.6-7.9. -.8 -. -7.. -. -. -.9 7 -. -.8-8.. -6. -.6 -.. -.9 -. -6..7 -.7 -. -7.8 8-7.7 -. -.. -9. -.8 -. -. -.9 -. -.6-6. -.9 9 -.6-6. -9.. -6. -9. -9.7 -.6-7.9-6. -.7 -.9 -. -. -. -.. -. -. -.6 -. -.9-7.6 -. -6.7-6.6 -. -. -6.. -. -. -. -.7-7. -8. -. -6.7-7.7-9.8-6.8 -.. -. -7. -. -. -6.9 -. -.8-9.9-8.7 -. -7. -6. -. -8. -9. -.9 -. -8.8 -. -. -.6 -.8-7. -9..8 -. -9. -. -.6-9.6 -. -. -. -7.9 -.7 -. -8.8. -7. -9. -. -. -8. -9. -. -9. -. 6 -. -7. -.6. -.6-6. -. -. -8.6-9.7. -9. -8.8-9.8 7 -. -.7 -.. -9. -.9 -..6 -. -7. -.. -6.8 -.7 -.6 8-8. -6. -.. -9. -6. -.8. -. -6.7-7.. -9.6 -. -. 9-6.6 -.6 -.. -7. -. -. -7. -. -. -6. -.8-8. -6.6 -.8 -.7-7. -. -. -6. -. -. -6.8 -. -.7-6.7 -. -.. -. -. -. -. -. -7.. -7. -.6 -. -7. -. -.6 -. -.9 -. -8.8 -. -.9 -.8 -. -8.7-7. -.8-7.. -.9.6 -.8. -.8 -. -.. -7.9 -. -8.6.. 7.7-6...7 -.8...7 -..9.7.9 -... 6. -....7.9...... -. 6.. -. -.8.8 -. -.. -.. -..6 -.9 7 -..9-6. -..7-8. -.9. -.. -.9. -. 8 -. -. -. -.. -7.6 -.7. -. -.. -. 9 -..9-7.7 -.. -.9 -.6. -. -.7 -. -. -..7-7. -.6. -7.. 6. -.9.8. -...8 8. -. -.7 6.7 -.7. 6. -... -.8-8. -. -. -8. -. -. -8. -. -. -9. -. -.8 6..8.. Ilmastokatsaus / 9
Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) maaliskuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i mars Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ 8 7.7 7.8 7. 7. 8 6.9 6 6. 6. 6.6 6.6 RUSSARÖ.9.. 8. 7. 8.. 9..8 HKI-VANTAAN LA 7...7 6.7.9.8... ISOSAARI 6.6 8. 7..9. 9.. 6.. RANKKI.7.6..7. 6..7.. ISOKARI 7.9. 7.9 6.. 6. 8.. 6. TRE-PIRKKALAN LA.9 7. 7. 8.9 7. 6. 9... TAHKOLUOTO 9 6.9. 7.. 6..6. 6..6 JYVASKYLA LA.9.9..9 6.8. 6.9.. VALASSAARET 6. 9 7.. 7.7..7.8 6.9.7 KUOPIO LA. 8. 8.6 9.7...7..9 ULKOKALLA 6. 6.7. 7. 8 7. 6.. 9.7.8 KAJAANI LA 7.9.6... 8.. 8.. OULU LA.7 9.8.6. 6. 7.9 9.8 6.9 8. KEMI AJOS. 6.. 8.6.8 8..8 7..8 KUUSAMO LA 9. 8...8 7.. 9..7. ROVANIEMI LA 6.9. 7. 9... 9. 7.. SODANKYLA 7....7.7.6.. 6. IVALO LA..7...8.8.9.6. KEVO..8....9.9. 8.9 Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > m/s, taulukon asemilla UTO 8.,.,8.,9. ISOKARI 8.,8.,9. TAHKOLUOTO 9. VALASSAARET 8.,8. ULKOKALLA 8. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: Sääennätyksiä helmikuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila, C Märket.. Alin lämpötila -, C Enontekiö Hetta.. Suurin kuukausisademäärä mm Kauhajoki Muurahainen Suurin vuorokausisademäärä mm Vihti Hiiskula.. Suomen ennätykset helmikuussa Ylin lämpötila,8 C Helsinki Ilmala 8..9 Alin lämpötila -9, C Sodankylä..9 Suurin kuukausisademäärä 9 mm Pohjankuru 99 Information På baksidan har vi sammanfattat marsvädret på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus /
Maaliskuun lumitietoja 7......7......... alle Lumen syvyys (cm).. Snödjupet (cm) den.. Lumen syvyys (cm).. Snödjupet (cm) den.. Huhtikuun keskimääräisiä tietoja...... alle............ -... -...- -...- Huhtikuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella 97- Nederbörden (mm) i medeltal i april under normalperioden 97- Keskilämpötila ( C) huhtikuussa vertailukaudella 97- Medeltemperaturen ( C) i april under normalperioden 97- Ilmastokatsaus /
Maaliskuu Mars -...- -6...- -8...-6 -...-8 -...- -... -...- -...- -...- alle - Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 97- keskiarvosta... alle 7......7... alle Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 97- keskiarvosta