ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 14 Vuosi 14 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 1

2 Ilmastokatsaus 12/14 Ilmastokatsaus 19. vuosikerta Sisältö Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena 3 Joulukuun lumikatsaus 4 Talvi yritti tulla toden teolla joulun aikaan Talvi alkaa hitaasti Kuukausikeskilämpötilat vuonna 14 6 Kuukausisademäärät vuonna 14 7 Vuosi 14 maapallon mittaushistorian lämpimin 8 Joulukuun merkittäviä säätapahtumia maailmalla 9 Lämpötiloja joulukuussa Sademääriä joulukuussa 11 ISSN: (Painettu) ISSN: (Verkkojulkaisu) Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastokeskus PL 3, 1 Helsinki sähköposti: ilmastopalvelu@fmi.fi puhelin Painetun lehden vuositilaushinta on euroa + alv %. Prenumerationspriset är euro + moms %. Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Joulukuun kuukausitilasto 12 Joulukuun päivittäiset tiedot 13 Joulukuun tuulitiedot 14 Vuodenaikaisennuste helmikuusta huhtikuu hun Säätietoja vuotta sitten joulukuussa 1914 Joulukuun 14 lämpötila- ja sadekartat 16 Julkaisija: Ilmatieteen laitos Päätoimittaja: Pauli Jokinen Toimittajat: Asko Hutila Sanna Luhtala Pirkko Karlsson Kannen kuva: Pauli Jokinen Ilmestyy noin kuukauden. päivänä Ilmastokatsaus on luettavissa myös www-osoitteessa Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 4,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

3 Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena Ukkosia ennustettaessa ovat meteorologien apuna niin sanotut stabiilisuus- eli ukkosindeksit. Mitä ne ovat, miten ne auttavat rajuilmojen ennustamisessa ja voidaanko sanoa, mikä niistä on paras? Rajujen sääilmiöiden ennustaminen on yksi kansallisten sääpalvelujen tärkeimmistä tehtävistä, mutta samalla se on yksi haastavimmista. Esimerkiksi ukkosien synnylle suotuisat ilmakehän olosuhteet tunnetaan melko hyvin, mutta vaikka nämä kriteerit täyttyisivät, ne eivät aina takaa sitä, että ukkonen syntyy: tähän liittyy pienemmän mittakaavan prosesseja, joita on vaikeampi ennustaa. Varsinkin ukkossolun tarkan ajan ja syntypaikan ennustaminen on lähes mahdotonta. Säämallit eivät nimittäin kykene simuloimaan yksittäisiä ukkossoluja suoraan, vaan ne ovat epäsuorasti kuvattuina malleissa niin sanottujen parametrisointien avulla. Ukkosen ennustamisessa on jo vuosikymmeniä käytetty stabiilisuusindeksejä eli ukkosindeksejä, jotka kuvaavat ilmakehän epävakaisuutta. Ne mittaavat lähinnä ilmakehän lämpötilavähetettä (lämpötilan muutosta ylöspäin mentäessä) ja alailmakehän kosteutta sekä arvioivat, kuinka suotuinen ilmakehä on ukkosien syntymiselle. Niiden avulla ei voida ennustaa yksittäisten ukkossolujen syntyä. Ne ovat kuitenkin tänäkin päivänä tärkeä ja kätevä työkalu, joilla laajemman alueen ukkosriskiä voidaan arvioida parhaassa tapauksessa jopa useita päiviä etukäteen. deksien ennustuskykyä käyttäen ukkoshavaintoja. Pro gradu -työssäni on vertailtu lähes 3 eri stabiilisuusindeksin kykyä ennustaa ukkosia nimenomaan Suomessa. Työssä käytettiin salamanpaikannusdataa ja ECMWF:n malliluotauksia koko Suomen alueelta ajanjaksolta Keskimäärin vertailun paras ukkosindeksi oli niin sanottu Most Unstable Lifted Index (MULI). Lisäksi tutkittiin ECMWF:n analyyseistä lasketun tuulikonvergenssin eli tuulten törmäämisalueen sekä kosteuden konvergenssin käyttöä lisäparametrina indekseille. Tulosten mukaan molemmat parametrit ovat hyvinkin ja suunnilleen yhtä - hyödyllisiä ukkosennusteita laatiessa, sillä ukkosriskillä ja parametreilla oli selvä yhteys. Tosin konvergenssi on riippuvainen alueellisesta mittakaavasta. Mainittu yhteys konvergenssin ja ukkosriskin välillä ei ole mikään yllätys, sillä konvergenssi liittyy muun muassa säärintamiin ja ilman nousuliikkeeseen. Neuroverkoista apua ukkosennusteisiin? Viimeiseksi tutkittiin vielä keinotekoisien neuroverkkojen (Artificial Neural Network, ANN) käyttöä ukkosien ennustamisessa. ANN on tekoälymenetelmä, joka jäljilttelee ihmisaivojen toimintaa. Neuroverkolle syötetään tässä tapauksessa ukkosien kannalta oleellisia parametreja, kuten ukkosindeksejä, ja verkkoa opetetaan näistä ennustamaan ukkosen esiintyvyyttä. Suuren parametri- Stabiilisuusindeksejä on lukuisia Ukkosindeksejä on kehitetty suuri joukko, ja niiden kyky ennustaa ukkosia on riippuvainen muun muassa alueesta. Tästä syystä on haluttu tilastollisesti verifioida in- Ukkosen todennäköisyys vertailun parhaan stabiilisuusindeksin MULIn (pystyakseli) ja alailmakehän [alimman hpa:n integroitu] tuulikonvergenssin (vaaka-akseli) funktiona. ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 3

4 joukon johdosta käytettiin algoritmia, jonka tarkoitus on löytää hyvä yhdistelmä parametreja kokeilemalla parametreja yksi kerrallaan neuroverkon syötteenä; lisäämällä tähän toiseksi paras parametri, ja niin edelleen. Tämä johti lopulta neuroverkkoon, jolla oli hieman parempi ennustuskyky kuin vertailun parhaalla ukkosindeksillä. Varsinkin väärien hälytysten määrä tippui. Neuroverkko käyttää syötteenä eri ukkosindeksejä mutta myös kosteussuureita: tulosten mukaan ilmakehän kosteussisältö myös rajakerroksen yläpuolella on tärkeä tekijä ukkosien kehitykselle Suomessa. Vaikka ukkospilven nouseva ilma on usein lähtöisin maanpinnan läheltä, voi kuivempi kerros ylhäällä tyrähdyttää nousuliikkeen, jos nousuliike ei ole kovin rajua ja ympäristön ilmaa sekoittuu ukkospilveen. Peter Ukkonen Joulukuun lumikatsaus Kuukauden alussa lumipeite vahvistui idässä ja pohjoisessa Joulukuun alkaessa yhtenäinen lumiraja oli suunnilleen linjalla Oulu-Kajaani-Ilomantsi. Myös kaakonkulmalla ja Salpausselän ympäristössä oli paikoin ohuelti lunta. Runsaimmin eli cm lunta oli Pohjois-Lapissa Saariselältä Pallastuntureille ulottuvalla alueella. Lumipeite vahvistui päivänä Kainuussa, Koillismaalla ja suuressa osassa Lappia cm:llä, ja myös Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan saatiin muutaman sentin lumipeite. Kuukauden.päivänä lumiraja kulki Oulu- Kuopio-Savonlinna-linjalla. Joulu oli valkoinen miltei koko maassa Lumipeitteinen ala laajeni päivänä kohti etelää ja länttä siten, että kuukauden puolivälissä Pohjanmaan maakunnat (mukaan lukien Pohjois-Pohjanmaan lounaisosat), Lounaissaaristo ja läntisen Uudenmaan rannikko olivat vielä lumettomia. Lunta oli vähintään cm linjan Ilomantsi-Pello koillispuolella. Paksuimmat yli 4 cm:n hanget löytyivät pohjoiselta päävedenjakajalta Sodankylän ja Kittilän pohjoisosista. Pohjanmaa peittyi lumella. päivään mennessä ja maan lounaisosat joulun edellä 22.päivänä. Niinpä joulu oli valkoinen koko maassa. Ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa lumipeite oli vielä epäyhtenäinen. Etelä-Pohjanmaalla, maan kaakkoisrannikolla ja paikoin Etelä-Savossa lunta oli vain viitisen senttiä mutta Kainuun pohjoisosissa, Koillismaalla ja osassa Pohjois-Lappia 4 cm. Vuoden päättyessä lumi hupeni lounaassa Vuoden päättyessä maan itä- ja pohjoisosassa lumipeite vahvistui paikoin noin cm:llä, mutta etenkin länsi- ja lounaisrannikolla alkanut suojasää sulatti lumia. Vuoden viimeisen päivän lumitilanne näkyy kuvassa. Etelärannikolla ja suuressa osassa Länsi-Suomea lunta oli enimmäkseen alle cm, muualla Etelä- ja Keski-Suomessa 3 cm, Savo-Karjalan vaaraseuduilla ja maan pohjoisosissa 3 cm sekä Ylä-Kainuussa, Koillismaalla ja pohjoisella päävedenjakajalla 6 cm. Eniten Lumikartta lunta eli 9 cm oli Kuusamossa (Teeriranta). Kuukauden suurin lumensyvyys, 6 cm, mitattiin kuukauden 22. päivänä Ristijärven Mustavaaralla. Vuodenvaihteen lumensyvyys oli lähes kaikkialla melko lähellä tavanomaisia arvoja. Juha Kersalo _ 4 _ 4 _ ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

5 Talvi yritti tulla toden teolla joulun aikaan Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi koko maassa lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia, jossa oltiin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Suhteessa lauhinta oli maan keskiosassa, ja Perämeren rannikolla poikkeama oli jopa runsaat neljä astetta. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto ja ylin lämpötila, +8,6 C, mitattiin Kristiinankaupungissa 4. päivänä. Lauhan säätyypin aiheutti suursäätila, jossa pysyvä matalapaineen alue oli Atlantilla ja korkeapaineen alue maamme itä- ja eteläpuolella, jolloin lauhaa ilmaa virtasi jatkuvasti etelän ja lännen väliltä maahamme. Suursäätila muuttui jouluviikolla, kun matalapaineen alue siirtyi itään ja lauhat ilmavirtaukset suuntautuivat Atlantilta Keski- Eurooppaan jolloin Suomessa sää kylmeni. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin lämpötila laski maan eteläosassa - asteen vaiheille ja Lapissa -3 asteen alapuolelle. Kuukauden alin lämpötila, -36,4 C, mitattiin Inarissa 29. päivänä. Kylmä jakso jäi lopulta lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti uudelleen ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli astetta, paikoin lähes 3 astetta. Tavanomaista sateisempaa Suurimmassa osassa maata oli tavanomaista sateisempaa kuukauden sademäärän ollessa 4 8 mm. Sateisuuden aiheutti se, että lauhassa säätyypissä liikkui sadealueita maamme yli koilliseen. Harvinaisen sateista oli paikoitellen länsirannikolla ja Kainuusta Lappiin ulottuvalla alueella. Suurin vuorokautinen sademäärä,, mm, mitattiin Kaarinan Yltöisissä 11. päivänä. Sää oli myös tuulista, ja tuuli yltyi merialueilla useana päivänä kovaksi. Myrskyksi tuuli yltyi kahtena päivänä, nimittäin. päivänä Ahvenanmerellä ja seuraavana päivänä Suomenlahdella. Kumpanakin päivänä tuuli yltyi 21 m:iin/s. Asko Hutila Talvi alkaa hitaasti Tilastojen mukaan syksy oli suuressa osassa maata keskimääräistä lämpimämpi ja joulukuun alussa merivesi oli Suomea ympäröivillä merialueilla puolesta puoleentoista astetta keskimääräistä lämpimämpää. Jäätä esiintyi tuolloin vain Perämeren pohjoisosan sisälahdissa ja Pietarin edustalla. Myös joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Suomea ympäröivillä merialueilla ilman lämpötila oli noin kaksi, Perämerellä jopa neljä astetta keskimääräistä korkeampi. Kuun alkupuoli oli harvinaisen leuto, eikä jäätä syntynyt lisää. Joulun aikaan oli kylmä sääjakso, jolloin Perämerellä ja Suomenlahden perukassa syntyi uutta jäätä ja ensimmäinen jäänmurtaja lähti Perämerelle. Laajimmillaan jäätilanne oli joulukuun 29. päivänä, jolloin jäätä esiintyi runsaan km 2 :n alueella. Joulukuun viimeisinä päivinä sää lauhtui ja vuoden lopussa jäätä oli 21 km 2 :n alueella. Perämeren pohjoisosassa oli cm paksua kiintojäätä ja Vaasan saaristossa ohutta tasaista jäätä. Muualla Suomen rannikoilla oli sisälahdissa ohutta uutta jäätä. Venäjän alueella itäisellä Suomenlahdella oli ohutta kiintojäätä Viipurin ja Pietarin edustoilla. Viime talveen verrattuna jäätä oli kuitenkin lähes kolminkertaisella alueella. Jouni Vainio ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

6 Kuukausikeskilämpötilat vuonna 14 Havaintoasema ero UTÖ -2,1 1,3 2,3 4, 8,2 12,2 19,1 18,1 14,4 8,9, 2,8 7,9 6, 1,4 JOMALA -2, 1,4 2,7 4,8 9, 12,3 19,3 17,1 12,2 8,3 4,6,6 7, 6,1 1,4 KAARINA YLTÖINEN -6,8,2 1,7 4,9 9,9 13,3 19,4 17,1 12,1 6,9 3, -,4 6,8,4 1,4 HANKO TVÄRMINNE -4,7,2 1,9, 9,2 13,1 19,2 17,4 13,4 7, 4,1 1,2 7,3 6, 1,3 HELSINKI-VANTAA -7,4 -,4 1,,7,9 13,6,4 17,4 12,3,8 2,2-1,3 6,7,3 1,4 HELSINKI KAISANIEMI -,9,2 2,1,9,6 13,,1 17,9 13, 6,7 3,2,1 7,3,9 1,4 JOKIOINEN -8,8 -,4 1,1 4,8,2 12,7 19,1 16,3 11,2, 1,9-1,7 6, 4,6 1,4 TRE-PIRKKALA -9, -, 1, 4,6,1 12,6 *19,6 16,2,9,2 1, -2,,8 4,4 1,4 LAHTI -8,9 -,7,7 4,7,3 12,8 19,2 16,1, 4, 1,3-2,4,7 4, 1,2 KOUVOLA ANJALA -8,7 -,6 1,2,4,8 13,4 19,9 17,1 11,6 4,9 1,6-1,8 6,2 4,7 1, NIINISALO -9,2 -, 1,1 4,4,1 12, 19, 16,2,7, 1, -2,,7 4,1 1,6 JÄMSÄ HALLI -,1-1,2,6 4,2 9,8 12,3 19, 16,,8 4,1, -2,7,3 3,8 1, JYVÄSKYLÄ -9,9-1,2, 3,7 9, 12,3 19,,4 9,7 2,8,1-3, 4,9 3,3 1,6 PUNKAHARJU -, -1,2,7 3,8, 13,4 19,3 16,8 11,2 3,3,4-3,2,4 3,8 1,6 SEINÄJOKI PELMAA -9,1 -,1 1,2 4,4 9,8 12,6 19,4,9,8 4,4,8-1,7,7 3,9 1,8 KAUHAVA -9, -,2 1, 4,1 9,8 12,4 19,2,6,4 3,9, -1,9, 3,6 1,9 ÄHTÄRI -9,6-1,2, 3,4 8,8 11,8 18,6 14,9 9,2 3, -,1-3,2 4,6 3, 1,6 VIITASAARI -9,4-1,3,7 3,9 9,6 12,8, 16,4 11, 3,1 -,1-3,,3 3, 1,8 MAANINKA -,1-1,3,6 3,4 9, 12,7 *19, *16,3,7 2,3, -3,6, 3,2 1,8 JOENSUU -,4-1,9,1 3,1 9,6 13,1 *19,3 16,,6 1,7 -, -4,3 4,7 2,9 1,8 LIEKSA LAMPELA -11,6-1,7, 2,4 9,2 12,3 18,3,7 9,6,7 -,6 -, 4,1 2,4 1,7 HAAPAVESI -,4-1, -,1 2,9 8,6 11,9 19,2, 9,7 1,4-1,4-3,2 4,4 2, 1,9 KAJAANI -11, -1,8 -,7 1,9 8, 11,8 18,6, 9,6,6-1,7-4,9 3,8 2, 1,8 VALTIMO -11,8-1,8 -,1 2, 8,9 12,2 18,8, 9,6,7-1,1 -,2 4, 2,3 1,7 HAILUOTO -9, -1,4 -, 2,1 7,4 11,7 18,9,7,7 2,1 -,4-2,6 4, 2,6 1,9 SIIKAJOKI REVONLAHTI -,1-1,1 -,1 2,8 8, 11,8 19,,4 9,9 1,7-1, -2,9 4, 2,6 1,9 KUUSAMO -14,1-4,1-3,4 -, 6,3, 17,7 14,2 8,1-1,3-4,2-8,3 1,7,1 1,6 PELLO -13,6-2,6-2, 1,4 7,2 11,6 19, 14,4 8,7,6-4,9-7,2 2,7, 2,2 ROVANIEMI -12,1-3, -2,2,9 6,8 11,2 18,9 14, 8,7 -,2-4,1-6,7 2,7,9 1,8 SODANKYLÄ -,1-4, -3,9 -,2,4,6 18,3 13,9 7,6-1, -,7-8,4 1, -,4 1,9 MUONIO -16,9-4,1-4,4 -,9 4,4,1 17,8 12,6 6,8-1, -8,2 -,3, -1, 1, INARI SAARISELKÄ -13,6-4,9-4,8-1, 3, 8,8 16, 12,,9-2,1-7,8-9,1,2 -,8 1, SALLA VÄRRIÖTUNTUR -12,6 -,7-4,1-1, 3,6 8,9 *16,4 12, 6,6-2, -,4-7,2,8 -, 1,3 KILPISJÄRVI -17,2 -, -7,2-2,3,9 6,,4 11,,8 -,3-7, -,1 -,8-1,9 1,1 KEVO -17, -4,8 -,1-1, 3,4 9,2,4 12,2 6,2 -,2-7,9 -,8 -,1-1,3 1,2 * interpoloitu puuttuvien havaintojen takia Taulukossa ovat kuukausikeskilämpötilat, vuoden 14 keskilämpötila sekä vuosikeskilämpötilat vertailukautena 1981 (sarake 81) ja vuoden 14 keskilämpötilan poikkeama vertailukauden arvosta. I tabellen presenteras medeltemperaturerna per månad, årets 14 medeltemperatur, normalperiodens 1981 årsmedeltemperatur (kolumn 81) samt års medeltemperaturens avvikelse från normalperiodens 1981 medelvärde. 6 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

7 Kuukausisademäärät vuonna 14 Havaintoasema % UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI JOKIOINEN TRE-PIRKKALA LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA *94 * JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTUR KILPISJÄRVI 32 ** ** KEVO * *Havaintoaseman poikkeuksellisten olosuhteiden takia sademäärätietoa ei ole saatavilla Taulukossa ovat kuukausien sademäärät (mm) sekä vuoden 14 sadesumma. Sarakkeessa 81 ovat vuosisademäärät vertailukautena 1981 sekä vuoden 14 sademäärä verrattuna (%) kauden keskiarvoon. I tabellen presenteras nederbördsmängderna per månad och nederbördsumman för år 14. I kolumnen 81 finns årets medelnederbörden under normalperioden 1981 samt nederbörden i procent av normalvärdet. ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 7

8 Vuosi 14 maapallon mittaushistorian lämpimin Useassa maassa vuoden 14 keskilämpötila oli mittaushistorian korkein. Suomessa päädyttiin toiselle sijalle. Monet maapallon keskilämpötilaa tilastoivat tahot ovat arvioineet vuoden 14 olleen mittaushistorian lämpimin. Näihin lukeutuvat muun muassa Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA sekä Japanin ilmatieteen laitos JMA. Vaikka jokaisella taholla on hieman eri menetelmät maapallon keskilämpötilan laskennassa, on näistä jokainen päätynyt samaan lopputulokseen vuoden 14 ennätyksellisyydestä. Aineistot alkavat joko vuodesta 188 (NOAA,NASA) tai 1891 (JMA). Ennätyslämmintä ilman El Niñon apua Maapallon mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuo- Suomen vuosikeskilämpötilan poikkeamat jakson 1981 keskiarvosta. Ennätyksellisen kylmää kylmää Paljon keskimää räistä kylmempääää Keskimää räistä kylmempääää Keskimää räistä ää Keskimää räistä Paljon keskimääräistä lämpi- lämpimämpääää mämpääää Vuoden 14 keskilämpötilan poikkeuksellisuus. Kuva: NOAA/NCDC Ennätyksellisen lämmintä 8 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

9 desta yhdeksän on ollut -luvulla (poikkeuksena vuosi 1998). Merkittävä osa vuoden 14 ennätyksellisestä lämmöstä johtuu merivesistä, jotka olivat niin ikään ennätyksellisen lämpimiä. Maa-alueet olivat NOAA:n mukaan neljänneksi lämpimimmät. Erikoista tilanteessa on se, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 199 saavutettiin uusi maapallon lämpöennätys ilman Tyynenmeren El Niño -ilmiön lämmittävää vaikutusta. Lämpöennätyksiä useissa maissa Useassa maassa rikottiin kansallisia lämpöennätyksiä. Näin kävi Euroopassa muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa. Vuosi oli niin ikään lämpimin Keski-Englannin (CET) 3 vuotta pitkässä aikasarjassa, ja samoin kävi Tukholman ja Uppsalan yli vuotta pitkissä havainnoissa. Suomessa vuosi 14 oli vuodesta 19 alkaneen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Vuoden 1938 lukemasta jäätiin noin, astetta. Vaikka luonnollisesti jokainen vuoden mittaan tullut lämmin ja kylmä jakso vaikutti vuoden keskilämpötilaan, oltiin vielä jouluviikkoon saakka niin sanotussa ennätysvauhdissa. Vuoden viimeisten päivien kovat pakkaset kuitenkin laskivat joulukuun keskilämpötilaa sen verran, että vuodesta tuli toiseksi lämpimin. Ennätyksellisen lämmintä oli lähinnä Satakunnasta Pohjois- Pohjanmaalle ulottuvalla alueella sekä myös Keski-Suomen ja Savon maakunnissa. Lähimpänä tavanomaista oltiin Pohjois-Lapissa. Pauli Jokinen Joulukuun merkittäviä säätapahtumia maailmalla Maailmanlaajuisesti lämmintä kuukautta sävyttivät Keski- ja Etelä-Euroopan sekä USA:n voimakkaat kylmänpurkaukset kuukauden lopulla. Skandinaviassa sateisinta oli Norjan rannikolla, jossa satoi joulukuussa paikoin yli 6 mm. Vuodenvaihteessa Lofoottien eteläpuolella satoi paikoin jopa mm ja sääilmiö sai Norjassa nimen Mons. Ruotsin eteläosassa kaksi myrskyä aiheutti vahinkoja. 13. päivänä. Alexander -myrskyn suurimmat keskituulen nopeudet olivat noin 27 m/s ja puuskat tuntureilla noin 38 m/s. Keski-Euroopassa joulun edellä lämpötilat olivat lähes C ajankohdan tyypillisiä lukemia korkeampia, mutta sen jälkeen voimakas kylmän purkaus toi mukanaan pakkasia ja runsaita lumisateita. Sveitsissä mitattiin paikoin ajankohdan pakkasennätyksiä. Lämpötila laski 29. päivänä muun muassa Zürichissä -17, asteeseen. Lämpötilat olivat C tavallista alempia. Lumen määrä kasvoi äkillisesti etenkin vuoristoseuduilla, esimerkiksi Sloveniassa 1 cm:stä 63 cm:iin. Lumisateita ja pakkasia esiintyi aina Brittein saarilla saakka, ja paikoin saavutettiin koko vuoden alimmat lämpötilat. Euroopan voimakas kylmänpurkaus ulottui lähellä vuodenvaihdetta aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Lumisateita esiintyi siellä paikoin ensimmäisen kerran vuosikymmeneen. Atlasvuorilla Algerian puolella mitattiin vuoden päättyessä 3 cm lunta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa oli 2 C, Alaskan sisäosissa jopa lähes C tavallista lämpimämpää. Kuukauden lopussa tapahtui hyvin voimakas kylmänpurkaus. Kalifornian ankara kuivuus hellitti osittain kuukauden alussa esiintyneen parin rankkasateen johdosta. Aasian puolella Hagupit -taifuuni iski Filippiineille 6. päivänä. Ennen rantautumistaan myrsky oli vielä. kategorian hirmumyrsky ja aiheutti yhden maailman mittavimmista evakuointioperaatioista. Kuolonuhrien lukumäärä jäi pariinkymmeneen, mutta aineelliset vahingot olivat mittavia. Taifuunissa suurin minuutin tuulennopeus oli noin 6 m/s, alin ilmanpaine 9 hpa sekä suurin vuorokausisademäärä 396 mm. Juha Kersalo ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 9

10 Lämpötiloja joulukuussa Helsinki Kaisaniemi Jokioinen Jyväskylä Kauhava Joensuu Kuusamo Sodankylä Utsjoki Joulukuussa 14 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen liila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan %:n arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 2, %:n esiintymistodennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. December 14, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs % värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 2,% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

11 Sademääriä joulukuussa Helsinki Kaisaniemi Jyväskylä Joensuu Sodankylä Jokioinen Kauhava Kuusamo Utsjoki Joulukuussa 14 mitatut sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i december 14 på några orter. ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 11

12 Joulukuun kuukausitilasto Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumensyvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Sademäärä Lumensyvyys C C C mm. pnä cm Pakkaspäiviä 14 päivä 14 päivä suurin päivä UTÖ JOMALA KAARINA YLTÖINEN HANKO TVÄRMINNE HELSINKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI JOKIOINEN TRE-PIRKKALA LAHTI KOUVOLA ANJALA NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ PUNKAHARJU SEINÄJOKI PELMAA KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI MAANINKA HALOLA JOENSUU LIEKSA LAMPELA HAAPAVESI KAJAANI VALTIMO HAILUOTO SIIKAJOKI REVONLAHTI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO INARI SAARISELKÄ SALLA VÄRRIÖTUNTURI KILPISJÄRVI KEVO ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

13 Joulukuun päivittäiset tiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU ARTUKAINEN TAMPERE HÄRMÄLÄ LAPPEENRANTA LEPOLA ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade ka ylin alin sade VAASA KLEMETTILÄ ka ylin alin sade KUOPIO SAVILAHTI ka ylin alin sade OULUNSALO PELLONPÄÄ ka ylin alin sade ROVANIEMI LA ka ylin alin sade ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 13

14 Joulukuun tuulitiedot Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) N NE E SE S SW W NW Tyyntä Ka Havaintosema % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA HARMAJA RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA BREDSKÄRET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA HAILUOTO KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14 m/s, taulukon asemilla: UTÖ 2.-4.,6.-13.,.,16.,19.,29.,3. HARMAJA 2.,3.,8.,.,11.,.,16.,3. RANKKI 3.,. ISOKARI.,.,21. TAHKOLUOTO 2.,3.,7.,.,11.,.,16.,21. BREDSKÄRET 2.,.,7.,. ULKOKALLA 2.-7.,.,.,16.,29.,3. HAILUOTO 2.-8.,.,16. KEMI AJOS 3.,.-7.,.,11.,. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ. 14 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

15 Vuodenaikaisennuste helmikuusta huhtikuuhun Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 8. tammikuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan lopputalven eli helmikuusta huhtikuuhun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla keskilämpötila on suurimmassa osassa Eurooppaa tavanomaista korkeampi Suurin osa Pohjois-Eurooppaa Suomi mukaan lukien muodostaa kuitenkin poikkeuksen. Siellä jakson keskilämpötilassa ei ole merkkejä selvästä poikkeamasta suuntaan tai toiseen. Sade-ennusteen mukaan jakson sademäärässä ei ole selvää poikkeamaa suuntaan tai toiseen. ECMWF:n ennusteen mukaan matalapaineiden alue ulottuu Atlantilta Skandinavian ja Suomen yli Pohjois-Venäjälle. Tämä on varsin tyypillinen talvitilanne, ja on syytä olettaa, että tavanomaista runsaampien sateiden mahdollisuus on varsinkin maan etelä- ja keskiosassa suurempi kuin mitä sade-ennuste antaa odottaa. Myös USA:n (NOAA) vuodenaikaisennuste tukee edellämainittua näkemystä. Kelpo talvi on siis luvassa. Asko Hutila Säätietoja vuotta sitten joulukuussa 1914 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14

16 Joulukuun 14 lämpötila- ja sadekartat yli alle - yli 4, 3,...4, 3,...3, 2,...3, 2,...2, 1,...2, alle 1, Keskilämpötila ( C) Medeltemperatut ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1981 keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli yli alle 8 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden 1981 keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14 ILMASTOKATSAUS joulukuu / 14