ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 1 JANUARI Lauhaa myös tammikuussa Miksi säätä voidaan ennustaa Tromssa + Reykjavik M Lissabon +1 Las Palmas +3 Oslo Tallinna 1 Tukholma Moskova K Riika Kööpenhamina + Vilna Dublin + + Madrid Malaga +1 Säätila Euroopassa K Helsinki Berliini Varsova Kiova Lontoo 1 Odessa + 1 Amsterdam Praha Bryssel Frankfurt Zürich Wien Pariisi Budapest Bukarest Zagreb + Milano Sofia Belgrad Bordeaux Istanbul +11 Barcelona Nizza + 9 Antalya Beirut Palma Rooma +19 de Mallorca Palermo Ateena +17 Larnaka + Rhodos Tel Aviv Tunis +1 7 Pietari Kairo Eilat

2 Tammikuussa 1 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila. Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Maximi- och minimitemperaturerna i januari 1 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi Turku Åbo Jyväskylä - 1 Kuopio Oulu Uleåborg - Sodankylä Lumen syvyys (cm) päivittäin talvella -1 on esitetty viivalla. Ruudut esittävät vertailukauden ajankohdan keskimääräistä lumen syvyyttä. Linjen anger snödjupet (cm) dag för dag i Lahtis och i Muonio vintern -1. De små rutorna visar medelsnödjupet beräknat ur normalperioden Lahti lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu lokakuu Muonio marraskuu joulukuu tammikuu Ilmastokatsaus 1/1

3 Ilmastokatsaus 1/1..1 Klimatologisk översikt januari 1 Sisältö Tammikuun lämpötiloja Tammikuun sääkatsaus 3 Tammikuun sademääriä Lumitietoja Auringonpaiste ja globaalisäteily Miksi säätä voidaan ennustaa? Lumikauden alku ja päättyminen 7 Sääasemien kuukausitiedot Tammikuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Helmikuun keskimääräinen alin lämpötila 11 Keskimäärinen lumensyvyys.. 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 1 Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Lauhaa myös tammikuussa Tammikuussa Suomi kuului edelleen Atlantilla sijaitsevien matalapaineiden vaikutuspiiriin. Atlantilla olevasta keskusmatalapaineesta liikkui osamatalapaineita sateineen Suomeen. Sää oli varsin pilvistä, mikä talvella merkitsee lauhaa ja ajoittain sateista säätä. Matalapaineiden jälkipuolella Jäämereltä virtasi pariin otteeseen vähän kylmempää ilmaa. Kylmät ilmat jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Siperiassa sijainnut erittäin kylmä mannerkorkeapaine siirtyi Suomea kohti, muttei yltänyt vaikutustaan meille. Myöskään Lapissa ei ollut kireitä pakkasia koko kuukautena. Tammikuu 1 oli jo neljäs peräkkäinen kuukausi, jolloin lämpötila oli suuren osan ajasta poikkeuksellisen korkea. Tammikuun pari vähän kylmempää jaksoa sattuivat ennen kuukauden puoliväliä ja. päivän jälkeen. Kuukauden keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa noin ja maan pohjoisosissa noin astetta keskimääräistä korkeampi. Sadan vuoden aikana Sodankylässä vain vuosien 19 ja 193 tammikuut olivat tämänvuotista leudommat. Muualla maassa yhtä lauhoja tai lauhempia tammikuita kuin nyt on keskimäärin kerran vuodessa tai vähän useammin. Erityisesti maan itäja pohjoisosissa tammikuu 1 sujui miellyttävän talven tunnelmissa enimmäkseen pikkupakkasessa. Tammikuussa satoi lähes päivittäin, mutta sademäärät olivat yleensä pieniä. Kuukauden. päivän tienoilla ja loppukuussa satoi koko maassa muutamana päivänä viitisen millimetriä. Maan eteläosissa sade tuli ajoittain vetenä. Jopa Lapissa Sodankylässä satoi kolmena päivänä heikkoa vesisadetta tai tihkua, mutta myös räntää ja lunta. Sademäärät olivat yleensä vähän keskimääräistä pienemmät, mutta etelä- ja lounaisrannikolla satoi hieman keskimääräistä enemmän. Maan eteläosissa sadetta kertyi - mm ja maan keski- ja pohjoisosissa - mm. ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki tai puhelin (9) 1991 Vuositilaushinta on mk Prenumerationspriset är mk Irtonumero mk (sisältää ALV:n) Lösnummer mk (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 1, hinta 1,9 mk/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: Ilmastokatsaus 1/1 3

4 Tammikuussa 1 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i januari 1 på några orter Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda Pori Björneborg Jyväskylä 1 Kauhava 1 Joensuu Oulu Uleåborg Kuusamo Sodankylä Ilmastokatsaus 1/1

5 Lumitilanne 1..1 Lunta tavallista vähemmän koko maassa + + Tammikuun aikana lumipeite vaihteli koko maassa. Maan eteläosissa maa paljastui välillä lähes kokonaan. Muun muassa pääkaupunkiseudulla kuukauden. päivänä lähes sentin paksuiseksi vahvistunut lumipeite hupeni kolmessa päivässä tyystin. Maa pysyi paljaana pari viikkoa. Maan lounaisosissa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla oli lunta hyvin niukasti koko alkukuukauden. Myös muualla maassa maan itäosia lukuun ottamatta leudot säät ja jopa Lapissa esiintyneet heikot vesisateet pienensivät lumen syvyyttä kuukauden keskivaiheilla. Lumipeitteen kannalta tilanne alkoi korjautua maan etelä- ja länsiosissa helmikuun lähestyessä. Tammi-helmikuun taitteessa lunta oli maan lounaisosissa - cm ja maan keski- ja pohjoisosissa cm. Siten helmikuun alkaessa lumipeite oli maan eteläosissa ja maan pohjoisosissa senttimetriä keskiarvoa ohuempi. Tammikuussa aurinko paistoi niukanlaisesti maan eteläja itäosissa.aurinko näkyi paikkakunnasta riippuen vain 9 tuntia. Vähiten eli 9 auringonpaistetuntia mitattiin Lappeenrannassa ja se oli alle kolmasosan kuukauden keskimääräisestä auringonpaistetuntimäärästä. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnat saivat eniten aurinkoa, noin tuntia, joka on tavanomainen määrä tammikuussa. Pohjois-Suomessa aurinko paistoi tavanomaisesti, tuntia. Tammikuu on keskiarvotilastojen mukaan vuoden tuulisin kuukausi. Matalapainetoiminnasta huolimatta ei tämän vuoden tammikuussa ollut merialueillamme yhtään myrskypäivää. Myös navakan (taulukko) ja kovan tuulen päiviä oli selvästi tavallista vähemmän. Taulukko. Navakan tuulen päivät (tuulennopeus > m/s) ka Isosaari ,3 Valassaaret 1 1,3 Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma () ja vertailuarvo ( ) lokakuu marraskuu joulukuu Helsinki-Vantaa Turku Jokioinen Jyväskylä Vaasa Joensuu Oulu Sodankylä Utsjoki, Kevo 7 Globaalisäteily globalstrålning MJ/m Kuukausisumma () ja vertailuarvo ( ) lokakuu marraskuu joulukuu Helsinki-Vantaa Jokioinen Jyväskylä Sodankylä 1 1 Utsjoki, Kevo Ilmastokatsaus 1/

6 Miksi säätä voidaan ennustaa? Helsingin yliopiston järjestämillä Tieteen päivillä 1 esitettiin kysymys: Miksi säätä voidaan ennustaa? Erikoistutkija Carl Fortelius Ilmatieteen laitoksen meteorologisesta tutkimuksesta vastasi kysymykseen tiedemiehen tarkkuudella ja meteorologin kokemuksella. Ensimmäisessä osassa kerrotaan ilmakehän perusrakenteesta. Muistammehan, miten joulukuussa 1999 sää oli Euroopassa myrskyistä. Erityisesti Ranskaa koetteli kaksi poikkeuksellisen voimakasta myrskyä. Ne aiheuttivat suurta tuhoa ja kuolonuhreja. Sääpalveluja arvosteltiin ankarasti siitä, ettei myrskyistä varoitettu ajoissa, ja eri maiden edustajat kokoontuivat heti pohtimaan asiaa. Tapaus kertoo jotakin siitä, miten sään ennustamiseen nykyään suhtaudutaan. Varmaa ja varhaista ennakkotietoa ilmiöstä kuin ilmiöstä pidetään itsestään selvänä asiana, ja jos sitä ei saada, aletaan etsiä syyllisiä. Arkipäivän todellisuus on siis jotakin aivan muuta kuin pilapiirrosten ja pöytäpuheiden luoma käsitys meteorologista erehdyksen vertauskuvana. On ehkä vaivan arvoista syventyä hetkeksi pohtimaan sitä, mihin vankka luottamus ennusteisiin perustuu. Miksi juuri sään ennustaminen, kaikista arkipäivän ilmiöistä, onnistuu niin hyvin kuin todetaan? Ja miksi ennusteet kuitenkin epäonnistuvat? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta tarkastelemalla ennustuksen fysikaalisia viitekehyksiä ja käytettyjä menetelmiä. Ilmakehä Ilma koostuu typestä (7 %), hapesta (1%) ja argonista (1 %), sekä suuresta joukosta ns. hivenkaasuja kuten vesihöyry, hiilidioksidi, metaani ja otsoni. Jälkimmäisten määrät ovat hyvin pieniä, mutta ne voivat silti, säteilyominaisuuksiensa takia tai muuten, vaikuttaa ratkaisevasti oloihin sekä ilmakehässä että maanpinnalla. Hivenkaasujen joukossa vesihöyryn merkitys on aivan omaa luokkaansa. Ilman vesihöyrylle ominaista lämmittävää nk. kasvihuonevaikutusta, maanpintalämpötila olisi pari- kolmekymmentä astetta havaittua kylmempi ja siten reilusti pakkasen puolella. Lisäksi veden olomuodon muutokset kuten haihtuminen, tiivistyminen, jäätyminen ja sulaminen ovat jo sääilmiöiden kannalta tärkeitä tapahtumia. Fyysiseltä olemukseltaan ilmakehä on ohut kaasumainen kalvo, jota painovoima litistää Maan pintaan. Ilma on sitä tiheämpää mitä lähempänä pintaa ollaan, koska ylempien kerrosten paino puristaa kokoon alempia ilmakerroksia. Merenpintaan verrattavaa selvää ylärajaa ilmakehällä ei siis ole, vaan ylöspäin mentäessä tavataan aina vain yhä harvempaa kaasua. Ilmakehän massasta yhdeksän kymmenesosaa tavataan kerroksessa, jonka paksuus on alle, % Maan säteestä. Litteästä muodostaan huolimatta ilmakehä jakautuu selkeästi useaan hyvin erilaiseen kerrokseen. Sään kannalta merkittävä on lähinnä troposfääri, joka ulottuu pinnasta noin -1 kilometrin korkeuteen ja jossa sääilmiöt esiintyvät. Troposfäärin yläpuolella on stratosfääri, joka ulottuu muutaman kymmenen kilometrin korkeuteen ja johon mm. otsonikerros kuuluu. Troposfääri jakautuu vielä rajakerrokseen, jossa pinnan vaikutus on ilmeinen, ja vapaaseen ilmakehään, jonne pinnan suora vaikutus ei yllä. Tilanteesta riippuen rajakerroksen paksuus voi vaihdella kymmenistä metreistä muutamaan kilometriin. Aurinko lämmittää Ilman auringon lämmittävää vaikutusta ilmakehä olisi kylmä ja liikkeetön eikä varsinaisia sääilmiöitä esiintyisi. Valtaosa auringon lämmityksestä kohdistuu Maan pintaan, josta lämpöä siirtyy ilmakehään säteilyn ja diffuusion kautta ja pinnasta haihtuvaan veteen sitoutuneena. Keskimäärin ilmakehän avaruuteen emittoima (lähettämä) lämpösäteily tasapainoittaa lämmityksen. Ilmakehän kokema lämmitys jakautuu hyvin epätasaisesti ajallisesti ja paikallisesti. Voimakkain lämmitys koetaan tropiikin kuurosateissa, jossa valtavilta alueilta haihtunut vesihöyry lyhyessä ajassa tiivistyy sateeksi. Heikompaa lämmitystä esiintyy mm. keskileveysasteiden matalapaineiden yhteydessä, ja talvisin lämpimien merivirtojen alueilla. Kaikkiaan ilmakehä yleensä kokee lämmitystä siellä missä ilma on suhteellisen lämmintä: tropiikissa ja lähellä pintaa. Sen sijaan jäähdytys painottuu ilmakehän kylmään ylätroposfääriin, josta suurin osa lämpösäteilyä karkaa avaruuteen. Ilmakehää voidaan itse asiassa tarkastella lämpövoimakoneena. Siinä lämmitys ja jäähdytys saa aikaan tasapainoittavia ilmavirtauksia, joissa lämpöä siirtyy lämmitysalueilta jäähdytysalueille, ensisijaisesti pinnasta ylöspäin ja tropiikista kohti napoja. Matalilla leveysasteilla lähellä päiväntasaajaa valtaosa pohjois-eteläsuuntaisesta lämmönkuljetuksesta tapahtuu pasaatikiertoliikkeessä, jossa tropiikin kuuropilvissä noussut ilma kaartuu kohti napoja laskeutuakseen vähitellen takaisin pintaan subtropiikin korkeapaineissa, ja palatakseen tropiikkiin pasaatituulena, imien matkan varrella merestä itseensä kosteutta ruokkimaan tropiikin kuuroja. Keskileveysasteilla taas lämpöä siirtyy, kun kehittyvän matalapaineen eli syklonin etupuolella lämmintä ilmaa virtaa kohti napaa, ja jälkipuolella kylmää ilmaa kohti subtropiikkia. Säämme kannalta niin keskeinen matalapainetoiminta on siis suorassa yhteydessä planetaarisen mittakaavan lämmitysjakaumaan. Matalapaineita esiintyy juuri siksi eniten talvisin, jolloin napaseudun ja tropiikin erot ovat suurimmillaan. Matalapaineet eli syklonit syntyvät vapaassa ilmakehässä vallitsevan napaa kiertävän länsivirtauksen aaltohäiriöinä, Ilmastokatsaus 1/1

7 jotka saavat energiansa napaseudun ja subtropiikin väliseen lämpötilaeroon liittyvästä potentiaalienergiasta. Yhdysvaltalaisen Jule Charneyn muotoilema teoria, joka selittää länsivirtauksen taipumuksen hajota liikkuviksi säähäiriöiksi ns. barokliinisen instabiilisuuden kautta 1ienee 19-luvun suuria saavutuksia meteorologian alalla. Teoria ennustaa, minkälaisessa virtauksessa syklonihäiriö voi kehittyä, ja sen, minkä mittainen aaltohäiriö tietyssä virtauksessa kasvaa nopeimmin. Sen sijaan se ei kerro missä, koska, tai edes miksi häiriö lähtee kasvamaan, eikä myöskään kykene ennustamaan yksittäisen syklonin kehityskaarta, siihen liittyvistä sääilmiöistä puhumattakaan. Carl Fortelius Helsingin yliopisto, Tieteen päivät 1 Jatkamme sarjaa otsikolla Säästä ja sään ennustamisesta maaliskuun 1 lehdessämme. Lahden kisojen (.. -..) aikaisista säistä Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila -, C ja alin lämpötila -1, C. Leudoin kisa-aikojen sää klo ,,7,,.3, ,3,1 7,9 7,7, ,,7 7,,9, Kylmimmät kisasäät klo , -,7-1, -1, -,..19-3, -, -11,3-1, -19, ,3 -, -17,9-1,7 -,7 Lumensyvyys keskimäärin 3 cm Suurin lumensyvyys cm Pienin lumensyvyys cm Kartta. Pysyvän lumipeiteajan alkaminen (vasen kartta) ja päättyminen (oikea kartta) keskimäärin talvina 19/1-199/93. Lumipeite määritellään pysyväksi, kun maassa on säilynyt vähintään 1 cm lunta yhtämittaisesti vähintään kolmen viikon ajan. Lähde: Solantie & al, 199. Ilmastokatsaus 1/1 7

8 Tammikuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm Päivä 1 Päivä 1 Päivä Suurin Päivä päivässä 199 UUTÖ JOMALA -. * * *1 RUSSARÖ SUOMUSJÄRVI -1.7 * * *7 HKI-VANTAA BÅGASKÄR HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI RANKKI PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI LAPPEENRANTA NIINISALO KUOREVESI JYVASKYLÄ MIKKELI VALASSAARET VAASA -. * * 7 * KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO OULU PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLA OBS MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Pakkaspäiviä * Vertailukauden keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) Ilmastokatsaus 1/1

9 Tammikuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ilmastokatsaus 1/1 9

10 Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) tammikuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i januari Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ RUSSARÖ HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVASKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 1 m/s UTÖ.,3.,.,11.,3.,.,. RUSSARÖ.,. ISOSAARI.,7.,. ISOKARI.,.,. VALASSAARET 9.,31. ULKOKALLA 1.,19. KEMI AJOS 1.,19. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 1 m/s Myrskypäiviä ei ollut Sääennätyksiä joulukuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 9,1 C Korppoo Utö 1.1. Alin lämpötila -3, C Kuusamo Kiutaköngäs 7.1. Suurin kuukausisademäärä 9 mm Kemiö Lövböle Pienin kuukausisademäärä 1 mm Utsjoki Outakoski Suurin vuorokausisademäärä mm Kemiö Lövböle Suomen ennätykset joulukuussa Ylin lämpötila,3 C Maarianhamina Alin lämpötila -7, C Pielisjärvi Suurin kuukausisademäärä 9 mm Pohjankuru 197 Information På baksidan har vi sammanfattat januarivädret 1 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 1/1

11 Helmikuun keskimääräisiä tietoja Keskimääräinen lumensyvyys (cm).. kaudella Snödjupet i medeltal den. februari under normalperioden Keskimääräinen alin lämpötila helmikuussa kaudella Den lägsta temperaturen i medeltal i februari under normalperioden Ilmastokatsaus 1/1 11

12 Tammikuu 1 Januari Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) kauden keskiarvosta yli Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina kauden keskiarvosta