ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu Pääkaupunkiseudun talvea tammikuussa Kuva Kari Karlsson

2 Ilmastokatsaus 1/2008 Klimatologisk översikt januari 2008 Sisältö Ilmastokatsaus 13. vuosikerta UKKOSTA VOI ESIINTYÄ MYÖS TALVIAIKAAN 3 KIINASSA KYLMIN TALVI SATAAN VUOTEEN 4 KAUSIENNUSTE MAALIS- HUHTIKUULLE 6 Julkaisija: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmestyy: Ilmatieteen laitos Ari Venäläinen Hanna Tietäväinen Niina Niinimäki Pirkko Karlsson noin kuukauden 20. päivänä SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 6 TAMMIKUUN SÄÄKATSAUS 7 LÄMPÖTILOJA 8 SADEMÄÄRIÄ 9 KUUKAUSITILASTOT 10 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 11 TUULITIEDOT 12 KANTA-HÄMEEN ILMASTO 13 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 16 ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 1/08

3 Ukkosta voi esiintyä myös talviaikaan Ukkoset ovat talvella hyvin harvinaisia. Niitä esiintyy kuitenkin joskus sakeassa lumi- tai räntäkuurossa, lämpötilan ollessa nollan vaiheilla. Ilmatieteen laitokselle tulee havaintoja salamoinnista lähes joka talvi, mutta salamanpaikantimen avulla havaintoja ei voida aina vahvistaa. Ilmatieteen laitoksella on maasalamanpaikannin, joka koostuu kahdeksasta anturista sekä keskusyksiköstä. Anturit on sijoiteltu siten, että ne kattavat mahdollisimman hyvin koko Suomen. Salaman rekisteröintiin tarvitaan tarpeeksi yhtäaikainen havainto vähintään kahdelta anturilta, jolloin näiden havaintojen leikkauspiste voidaan laskea. Lisäksi aikaerolla voidaan tarkentaa paikannusta. Salaman lyöntikohta voidaan tällä hetkellä paikantaa parhaimmillaan jopa 200 metrin tarkkuudella. TOISTAISEKSI KAKSI SALAMAA ON PAIKANNETTU TÄNÄ TALVENA Kuluneen talven aikana on tullut muutamia havaintoja eri puolilta Suomea. Salamanpaikannin havaitsi yhden salaman Pohjanmaalla perjantaina 18. tammikuuta sekä toisen Kaarinassa 1. helmikuuta, josta saatiin myös useampi silminnäkijähavainto. Lisäksi yleisöhavaintoja ukkosesta on saatu mm. Itä-Savosta, mutta niitä ei ole voitu vahvistaa salamanpaikantimella. Ukkoset eivät ole suoraan riippuvaisia vuodenajasta, vaan pikemminkin lämpö- ja kosteus oloista. Jos Suomeen saa puu kosteaa ja lämmintä ilmaa, sala mointi on mahdollista. Keskimäärin ukkosten määrä kuitenkin hiipuu loppukesästä alkaen, koska ilmat alkavat kylmetä talven lähestyessä. Talvisin ukkosta voi kuitenkin esiintyä Kuva:Eija Vallinheimo sakean lumipyryn yhteydessä; il miötä sanotaan lumipyrysalamoinniksi. Lumikuuropilvessä tapahtuu sähköistymistä kuten kesäisemmissäkin kuuro- ja ukkospilvissä, mutta pilvi ei jaksa kasvaa kovin korkeaksi ja merkittävä osa sen sähkövarauksesta vajoaa lumisateen mukana alemmaksi. Tavallista maasalaman purkauskanavaa ei ehkä kuitenkaan pääse muodostumaan, vaan sähkö purkautuu epämääräisemmin, pilvisalaman tapaan. Tapio Tuomi Antti Mäkelä ILMASTOKATSAUS 1/08 3

4 Kiinassa kylmin talvi sataan vuoteen Vaikka meillä täällä Suomessa on talvi ollut keskimääräistä leudompi, ei asianlaita ole samoin joka puolella maailmaa. Kiinassa on koettu kylmin talvi sataan vuoteen ja Alaskassa sekä Kanadassa on ollut selvästi keskimääräistä kylmempää. Kiinassa harvinaisen kylmä talvisää on jatkunut tammikuun 10. päivästä asti. Lunta on satanut laajoille alueille Keltaisenjoen eteläpuolelle ja sitä on kertynyt enimmillään jopa 50 cm. Kylmyys, lumi- ja räntäsateet sekä jäätävä vesisade ja sankka sumu ovat vaikeuttaneet liikennettä huomattavasti, satoja tuhansia koteja on romahtanut tai muuten vahingoittunut ja säällä on ollut tuhoisia vaikutuksia karjanhoidolle ja maanviljelylle. Alaskassa on tänä talvena rikottu pakkasennätyksiä monin paikoin. Alaskan itäosissa mitattiin kovimmillaan 52 asteen pakkasia ja Fairbanksin lentokentällä lämpötila pysytteli alle -40 asteessa yli viikon yhtä mittaa. Kaikkien aikojen ennätys Fairbanksissa on kuitenkin 18 päivää alle -40 astetta tammikuussa Kiinan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosien kylmyyden takana on La Niña -ilmiö. La Niña on päin vastainen ilmiö kuin El Niño. Sen aikana meriveden pintalämpötila laskee Tyynenmeren keskija itäosassa, ja sen vaikutukset globaaliin säähän ovat päinvastaiset kuin El Niñolla. Pohjois- Amerikan pohjoisosassa La Niña vuosina talvet ovat tavanomaista kylmempiä. Aasian itäosassa puolestaan tavallisesti sataa La Niña vuosina keskimääräistä enemmän. La Niña ilmiö on jatkanut voimistumistaan trooppisella Tyynellämerellä. Meriveden pintalämpötila oli tammikuun 2008 loppuun mennessä paikoin jopa 2 C tavanomaista viileämpi Tyynenmeren keskija itäosassa. Voimakkaan La Niña -tilanteen arvellaan jatkuvan kevään 2008 loppuun saakka. Lämpötila on ollut Aasiassa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosassa hyvin alhainen epätavallisen pitkään. Kuvassa 1 on lämpötilajakauma pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuun 10. päivästä helmikuun 5. päivään asti 850 hpa:n korkeudella. Kanadaan ja Alaskaan, samoin kuin Kiinaan yltää hyvin kylmän ilman vyöhykkeet. Eurooppa sen sijaan jää näiden kylmien alueiden väliin ja meille ulottuu etelästä verrattain lämmintä ilmaa. Kiinassa lounaasta virrannut hyvin kostea ilma on kohdannut tämän pohjoisesta virranneen kylmän ilmamassan Keltaisenjoen tienoilla ja sen eteläpuolella aiheuttaen runsaat lumisateet. Niina Niinimäki Kuva 1: Keskimääräinen lämpötila 850 hpa:n painepinnalla pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikan pohjoisosassa sekä Aasiassa on hyvin kylmää ilmaa. Eurooppa jää näiden kahden kylmän alueen väliseen lämpimään vyöhykkeeseen. 4 ILMASTOKATSAUS 1/08

5 Kuva 2: Keskimääräinen lämpötila 850 hpa:n painepinnalla Aasiassa. Kiinassa kylmä ilmamassa ulottuu varsin pitkälle etelään. Kuva 3: Keskimääräinen lämpötila 850 hpa:n painepinnalla Pohjois-Amerikassa. Alaskassa ja Kanadassa on hyvin kylmää. ILMASTOKATSAUS 1/08 5

6 Kuukausiennuste maalis-huhtikuulle 2008 Sää näyttää Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) mukaan jatkuvan edelleen suurimmassa osassa maata tavan omaista lämpimämpänä. Tuoreimman, 15, helmikuuta 2008 julkaistun ennusteen mukaan maalis kuusta toukokuuhun 2008 ulottuvan jakson keskilämpötila on varsinkin maan eteläosassa tavanomaista korkeampi. Sademäärässä ei ole odotettavissa mainittavaa poikkeamaa pitkäaikaisesta keskiarvosta. Ilmanpaine-ennuste antaa viitteitä siitä, että maamme itäpuolella on matalapaineen alue, jolloin maahamme pääsee virtaamaan ajoittain kylmempää ilmaa pohjoisesta. Kylmeneminen on tuntuvinta maan pohjoisosassa. Asko Hutila 1,0...2,0 0,5...1,0 0,0...0,5 ei ennustettavuutta -0,5...0,0 Keskilämpötilan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta maalis-toukokuussa 2008 ECMWF:n mukaan. Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten tammikuussa ILMASTOKATSAUS 1/08

7 Lauha ja sateinen tammikuu Sääkartta Vuoden alussa maahamme ulottui Vienanmereltä vahva korkeapaine. Uudenvuodenpäivänä sää oli maan pohjoisosassa selkeää ja pakkanen varsinkin Itä-Lapissa kireää, Etelä- Suomessa oli pilvistä ja lämpötila nollan vaiheilla. Tammikuun ensimmäisen viikon aikana maassamme vallitsi talvinen pakkassää pilvisyyden ollessa vaihtelevaa ja paikallisten lumisateiden heikkoja. Pakkanen kiristyi etenkin Kainuussa ja Itä-Lapissa. Talven uusi pakkasennätys -31,3 C mitattiin tammikuun 5. päivä Taivalkoskella. Kuusamon Kiutakönkäällä ja Sallan Naruskassa alin lämpötila oli -31,1 C. Korkeapaine, jonka keskuksessa ilmanpaine oli jopa yli 1060 hpa, siirtyi vähitellen maamme itäpuolelle ja kaakkoinen ilmavirtaus alkoi voimistua. Pakkaset heikkenivät vähitellen ja ensimmäinen sadealue saapui 7. päivä lounaasta maahamme. Sateet tulivat tässä vaiheessa vielä kaikkialla lumena. Parina seuraavana päivänä lumisateet olivat heikompia, mutta 10. ja 11. tammikuuta liikkui voimakkaampi sadealue maamme yli koilliseen. Lunta pyrytti pohjoisessa paikoin runsaasti, mutta maan lounaisosassa sateet muuttuivat loppuvaiheessa rännäksi ja vedeksi. Lauhaa ilmaa levisi sateiden jälkeen maan etelä- ja keskiosaan. Tämän jälkeen sadealueita liikkui lähes päivittäin lounaasta maahamme. Sateet tulivat Etelä- Suomessa suurelta osin vetenä, Keski-Suomessa sekä lumena että vetenä ja maan pohjoisosissa pääosin lumena. Brittein saarilla oli myrskykeskus, joka liikkui nopeasti koilliseen ja saapui seuraavana päivänä Pohjanlahdelle. Matalaan liittyen tuulet voimistuivat lounaisilla merialueilla myrskyksi ja maaalueilla navakaksi. Samalla saatiin varsin runsaita sateita, jotka tulivat maan lounaisosassa pääosin vetenä tai räntänä, muualla enimmäkseen lumena. Matalapaineen jälkipuolella sää alkoi lähes kahden viikon lauhan jakson jälkeen muuttua vähitellen hieman kylmemmäksi ja sateet muuttuivat myös lounaassa lumeksi. Heikko korkeapaineenselänne ylitti maamme kuukauden 23. päivänä. Seuraavana päivänä lumipyryalue kulki maamme yli koilliseen. Runsaimmat lumisateet, paikoin noin 20 cm, saatiin Etelä-Lapin alueella. Maan lounaisosassa satoi myös räntää ja vettä. Sadealueen jälkipuolella sää kylmeni erityisesti Lapissa, missä pakkanen kiristyi paikoin lähelle -30 astetta. Kuukauden loppupäivinä sää jatkui maan etelä- ja keskiosassa varsin lauhana ja ajoittain sateisena, ja pakkanen hellitti selvästi myös Lapissa. Vielä kuukauden viimeisinä päivinä liikkui matalapaine sateineen maan etelä- ja itäosan yli koilliseen. Sateet tulivat lounaassa osittain vetenä ja räntänä, muualla lumena. Kuukauden päättyessä sää muuttui vähäksi aikaa selkeämmäksi ja kylmemmäksi. Juha Kersalo Niina Niinimäki ILMASTOKATSAUS 1/08 7

8 Tammikuun lämpötiloja Tammikuussa 2008 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Januari 2008, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 8 ILMASTOKATSAUS 1/08

9 Tammikuun sademääriä Tammikuussa 2008 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i januari 2008 på några orter. ILMASTOKATSAUS 1/08 9

10 Tammikuun kuukausitilastot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila C C C Päivä 2008 Päivä Suurin Päivä UTÖ Pakkaspäiviä Sademäärä mm Lumen syvyys 15.pnä cm JOMALA HANKO TVÄRMINNE KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO RUUKKI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 10 ILMASTOKATSAUS 1/08

11 Tammikuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDERBÖRDS- MÄNGD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA MIKKELI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO RUUKKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 1/08 11

12 Tammikuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 3.-6., , ,30.,31. HKI-VANTAAN LA 19. ISOSAARI 1.-3.,5.,6.,11.,13.,16.,17.,19.,20.,24. RANKKI 19. ISOKARI 4.-6.,11.,14.,16.,17.,19.,20., TAHKOLUOTO 11.,13.,16.,17.,20.,24.,26. VALASSAARET 13.,22. ULKOKALLA 5.,6.,22.,24. KEMI AJOS 24. Sääennätyksiä joulukuussa 2007 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 8,5 C Märket Alin lämpötila -24,4 C Sodankylä Suurin kuukausisademäärä 126 mm Kauhajoki Muurahainen Suurin vuorokausisademäärä 34 mm Kemiö Lövböle Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: UTÖ 19.,24. Suomen ennätykset joulukuussa Ylin lämpötila 10,8 C salo Kärkkä Alin lämpötila -47,0 C Pielisjärvi Suurin kuukausisademäärä 159 mm Pohjankuru ILMASTOKATSAUS 1/08

13 Maakuntien ilmasto: Kanta-Häme YLEINEN ILMASTONKUVAUS Kanta-Häme sijaitsee eteläisen Suomen sisämaassa Uudenmaan ja Pirkanmaan välissä, lännessä se rajoittuu Varsinais-Suomeen ja idässä Päijät- Hämeeseen. Pinta-alaltaan se on pienimpiä maakuntiamme ja on ilmastollisesti melko yhtenäinen alue. Maakunta on kokonaisuudessaan eteläboreaalista ilmastovyöhykettä. Kasvien menestymisvyöhykkeistä maakunta on sekä II- että III-vyöhykkeen alueella. Edullisimpaan II-vyöhykkeeseen kuuluvat toisaalta eteläisin kulmaus (Loppi), toisaalta Hämeenlinnasta kohti Tamperetta ulottuva erillinen alue (Hauhon-Hattulan-Kalvolan seutu), jota voidaan ni mittää myös Kanta-Hämeen suurjärvien laaksoksi. Alueellisesti III-vyöhyke kattaa kuitenkin suuren osan maakuntaa. Erillisiä pienehköjä ilmastollisia alueita on erotettavissa useitakin. Suurempien järvien alueelta etelään Janakkalaan ja Riihimäelle ulottuu joki- ja viljelysseutu, ja aivan lännessä on Jokioisten ja Forssan ympäristön alavat viljelysmaat. Ympäristöään korkeampia ja karumpia alueita on Tammelan ylänkö ja Lammin itäinen metsäseutu. Suurimpia järviä, jotka vaikuttavat ilmastoon paikallisesti on Tammelan Pyhäjärvi sekä Vanajavesi, Iso-Roine ja Kuohijärvi pohjoisessa. Vuoden keskilämpötila on +3,5 C +4,5 C siten, että viileintä on Lammin seudulla ja lämpimintä suurimpien järvien läheisyydessä. Kylmimmän kuukauden helmikuun keskilämpötila vaihtelee Jokioisten alueen -6,5 asteen ja Lammin seudun lähes -8 asteen välillä. Heinäkuussa keskilämpötila on isojen vesistöjen äärellä noin 16,5 ja muualla lähellä 16 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihteli vuosina siten, että se jäi alle 600 mm:n Hattulan- Hämeenlinnan seudulla ja kohosi noin 650 mm:iin Lammin seudulla ja oli muualla mm. Helmi-huhtikuun kuukausittaiset sademäärät ovat keskimäärin mm, kun sateisimpana kuukautena heinä- tai elokuussa sadetta kertyy mm. Sadepäiviä (vähintään 0,1 mm) on vuodessa yleensä kpl. LÄMPÖOLOISTA Hämeen tilastoasemaksi on otettu Jokioinen, tarkemmin siellä sijaitseva Ilmatieteen laitoksen observatorio. Asema edustaa hyvin maakunnan länsiosien viljelysseutujen ilmasto-oloja. Ohessa olevan taulukon arvoista voidaan todeta, että vuosina vuotuinen keskilämpötilan vaihtelu oli noin 23 astetta ja äärilämpötilojen vaihtelu lähes 70 astetta. Nämä vaihtelut kuvaavat hyvin koko maakunnan aluetta. Korkein Hämeessä havaittu lämpötila vuoden 1959 jälkeen on ollut 33,0 C Hattulan Leteensuolla 28.7 ja Samalla paikalla oli vielä hieman lämpimämpää 1930-luvulla, sillä mitattiin 33,4 C ja ,1 C. Jokioisissa mittari näytti 32,3 C sekä että Mainittakoon, että vielä niinkin myöhään kuin lämpötila kohosi Leteensuolla 32,0 asteeseen. Jokioisissa hikoiltiin 27,6 asteen helteessä Kylmintä on ollut niinikään Hattulan Leteensuolla, missä mitattiin -41,9 C Samana päivänä alin lämpötila oli Hauhon Hahkialassa -40,9 C ja Hattulan Lepaalla -40,4 C; Jokioisissa alimmaksi lukemaksi mitattiin -39,3 C. Vertailukauden alin lämpötila on -38,5 C Hauhon Hahkialassa Todettakoon, että Leteensuon havaintoasema lopetti toimintansa vuoden 2002 lopussa. Kesäkuukausina kylmäksi paikaksi on osoittautunut Lammin Vestola. Kesäkuun alin lämpötila on ollut siellä -4,5 C ( ), heinäkuun -2,0 C ( ) ja elokuun -3,3 C ( ). Heinäkuussa Lammilla on keskimäärin kaksi hallayötä, muilla havaintoasemilla ei yhtään. Kesäkuussa ( ) siellä on ollut 7 ja elokuussa 4 hallapäivää, muualla vastaavasti 1-3 ja 0-2 päivää. Jokioisissa lämpötila laski lähellä maanpintaa -4,5 asteeseen ja Lammilla - 4,2 asteeseen Varsinkin heinäkuun alussa hallaa saattaa siis esiintyä maakunnan hallanaroilla seuduilla. Huomattakoon, että Lammilla on todettu suurin lämpötilan vuorokausivaihtelu heinäkuussa, kun yön alin lämpötila +2,6 C vaihtui päivällä 28,5 asteen helteeksi. Hellepäiviä havaitaan maakunnan alueella kesässä keskimäärin 13-16, korkeimmilla seuduilla kpl. SADEOLOISTA Suurimmat maakunnan alueella mitatut vuosisateet on havaittu Lammin havaintoasemilla. Vuoden 1959 jälkeen tilaston kärjessä on 892 mm Lammin Evolla vuonna 1988 ja 881 mm vuonna Lammin Vestolassa sadetta kertyi vuonna mm ja vuonna mm. Jokioisissa oli sateisinta (776 mm) vuonna Vähäsateisimmat vuodet on tilastoitu Hattulassa (Lepaa), sillä vuonna 1964 satoi 335 mm ja vuonna mm. Jokioisten kuivin vuosi oli mm:n sadekertymällä. Sateisin kuukausi on ollut vuoden 1979 heinäkuu, jolloin Lammin Evolla sademäärä oli peräti 279 mm, Vestolassa 253 mm ja Janak kalan Turengissa 250 mm. Vielä voidaan mainita Hausjärvellä (Lavinto) heinäkuussa 2004 saatu 246 mm:n sade. Jokioisissa satoi ILMASTOKATSAUS 1/08 13

14 eniten eli 184 mm elokuussa Tilastoista löytyy myös rutikuivia kuukausia. Näin olivat esim. huhtikuut 2002 ja 2004, jolloin Lammilla (Jahkola) sadesumma oli 0,0 mm. Heinäkuussa 1994 siellä satoi 0,4 mm, Hausjärvellä (La vinto) 0,1 mm ja Jokioisissa 0,8 mm. Eri kuukausien ennätysarvot painottuvat Lammin seudulle, sillä peräti kahdeksan kuukauden sateissa joko Vestola tai biologinen asema pitävät kärkipaikkaa. Sateisimpia syyskuu kausia ovat olleet syys kuu 1988 Lammin Evolla (179 mm), lokakuu 2006 biologisella asemalla (172 mm) ja marraskuu 1996 Vestolassa (137 mm). Suurimmat vuorokausisateet ovat jääneet 100 millin alapuolelle, näin ainakin vuoden 1959 jälkeen. Suurin sademäärä 85,2 mm on mitattu Hattulan Lepaalla keväisen ukkoskuuron yhteydessä. Seuraavana tilastossa on Jokioisten 84,7 mm:n sade ja Lammin (Evo) 80,5 mm LUMIOLOISTA Maakunnan pienuudesta huolimatta on havaittavissa alueellisia eroja talvisessa lumipeitteessä. Ensilumi sataa keskimäärin Lammin seudulla marraskuun alkupäivinä ja järvilaaksoissa viikkoa myöhemmin. Pysyvän lumipeitteen tulossa ero kasvaa suuremmaksi. Vuosina kyseinen ajankohta oli Lammilla (Vestola) 30.11, Kalvolassa 7.12, Jokioisissa ja Hattulassa (Leteensuo) , joten eroa on parisen viikkoa. Lumipeite tulee näin ollen Tammelan ylängölle ja Lammin seudulle selvästi aiemmin kuin Vanajaveden laaksoon. Lumipeite kasvaa talven mittaan siten, että maaliskuun alkupuolella lunta on suurimmassa osassa maakuntaa keskimäärin cm, vähiten järvilaaksoissa. Lammin seudulla lunta on kuitenkin cm. Yhtenäinen lumipeite katoaa alavilta seuduilta huhtikuun päivä., Tammelan ylängöltä ja Lammin alueelta 15.4 tienoilla. Pysyvän lumipeitteen kestoaika vaihtelee siis noin 110 ja 130 päivän välillä. Suurin Kanta-Hämeen alueella mitattu lumensyvyys 108 cm mitattiin Lammin Vestolassa Maaliskuun päivinä vuonna 1981 siellä oli lunta tasan metri. Jokioisissa jäätiin talvella 1966 niukasti tämän rajan alapuolelle, kun lunta oli 99 cm. Vanajaveden laaksossa suurimmat hanget ovat olleet noin 80 cm:n vahvuisia. Tällä seudulla mitattiin 81 cm Hauholla (Hahkiala) ja Hattulan Leteensuolla sekä 80 cm Hattulan Lepaalla Lumipeitteen ääripäitä tarkastellessa erottuvat toisaalta talvet ja pitkäkestoi sina lumitalvina. Esimerkiksi Jokioisissa talvella pysyvä lumipeite saatiin ja Lammilla Maa paljastui keväällä vähintään puoliksi ja kokonaan Lumipeitteen kestoaika oli siis päivää. Talvella lumi tuli marraskuun puolivälissä ja hävisi vapun tienoilla. Lyhytkestoisin lumitalvi oli puolestaan , kun maa peittyi lumella vasta 11.helmikuuta ja paljastui uudelleen jo reilun 3 viikon päästä eli 6.3 tienoilla. Suurimmat lumensyvyydet olivat tällöin vain cm. VUODENAJAT JA KASVUKAUSI Termisten vuodenaikojen vaihtuminen tapahtuu maakunnassa varsin samanaikaisesti. Terminen kesä päättyy eli syksy alkaa keskimäärin syyskuun 10. ja 15. päivän välillä, idässä hieman aiemmin kuin lännessä. Talveen siirrytään yleensä Lammin seudulla vaiheilla ja maakunnan etelä- ja lounaisosissa marraskuun puolivälissä. Kevät koittaa huhtikuun alkupäivinä ja kesään siirrytään jälleen toukokuun päivinä, kuitenkin niin, että nämä tapahtuvat Vanajaveden järvilaaksossa muutamia päiviä aiemmin kuin ylänköseuduilla. Kasvukausikin noudattelee samaa linjaa eli se alkaa tilastollisesti huhtikuun loppupäivinä ja päättyy lokakuun puolivälissä. Edullisilla kasvupaikoilla Vanajaveden vesistön läheisyydessä kasvukausi on 5-10 päivää pitempi kuin karummilla korkeammilla seuduilla. Pituus vaihtelee keskimäärin 165 ja 175 päivän välillä. Tehoisan lämpötilan summa kohoaa parhaimmillaan noin 1300 Cvrk:een jääden taas karummilla kasvupaikoilla lähemmäksi 1200 Cvrk. Esimerkiksi Jokioisissa vuo sien lämpösummien keskiarvo oli 1250 Cvrk. Vuonna 1987 se jäi 994 Cvrk:een, mutta oli vuonna 2006 peräti 1627 Cvrk. Kasvukauden sateiden ääripäitä viime vuosina ovat olleet 219 mm vuonna 2002 ja 527 mm vuonna 2004 pitkänajan keskiarvon ollessa 375 mm. Suuret vaihtelut vuodesta toiseen ovat siis ominaisia tämänkin maakunnan kasvukauden aikaiselle ilmastolle. Juha Kersalo 14 ILMASTOKATSAUS 1/08

15 KANTA-HÄME: TAMMIKUUN KESKILÄMPÖTILA KAUDELLA >-6,0-6,4...-6,0-6,9...-6,5 <-7,0 JOKIOINEN OBSERVATORIO JOKIOINEN OBSERVATORIO TILASTOJA KAUDELLA Lämpötila C Lämpötilan ääriarvot Sade Kuukausisateen ääriarvot Sadep. Suurin Lumi Helle- Pakkas- Hallakk ka ylin alin ylin v alin v mm suurin v pienin v >1mm vrksade 15.p. päiviä päiviä päiviä 1-5,9-3,1-9,2 8, , , , ,5-3,3-10,1 9, , , , ,7 1,1-6,4 14, , , , ,7 7,3-1,4 23, , , , ,5 15,3 3,3 29,2 95-7, , , ,1 19,6 8,3 31,5 88-2, , , ,1 21,3 10,7 32,3 94 1, , , ,5 19,5 9,6 31,8 92-1, , , ,3 13,6 5,4 24,5 83-8, , , ,6 7,5 1,7 18, , , , ,4 1,9-2,9 11, , , , ,1-1,5-7,2 7,8 0-33, , , ,3 8,3 0,2 32,3-36, , ILMASTOKATSAUS 1/08 15

16 Tammikuun 2008 lämpötila- ja sadekartat Januari 2008 yli 2,0 0,0...2,0-2,0...0,0-4,0...-2,0-6,0...-4,0-8,0...-6,0 alle -8,0 yli 6,0 5,5...6,0 5,0...5,5 4,5...5,0 4,0...4,5 3,5...4,0 alle 3,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle 30 yli alle 100 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMATIETEEN LAITOS 1/08