Pop & Jazz Konservatorion Kestävän kehityksen suunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. Kestävän kehityksen suunnitelma 1.1 Kiinteistön perustiedot ja käyttö 1.2. Tavoitteet 1.3 Kestävä kehitys 1.4. Kestävä kehitys opetuksessa 1.5 Kestävän kehityksen teemat Pop & Jazz Konservatoriossa 1.6 Tulevaisuuden tavoitteita 2 Jätehuollon ohjeet 2.1 Yleistä 2.2 Kierrättäminen ja tavaran uudelleenkäyttö 2.3. Löytötavarat 2.4 CD-levyt ja muistitikut 2.5 Keräyspaperi 2.6 Pahvi ja kartonki 2.7 Bio- ja kompostijäte 2.8 Lasi- ja metalli 2.9 Värikasetit 2.10 Sekajäte 2.11 Ongelmajäte 2.12 Kierrätyspisteet 3 Energiansäästövinkkejä 4 Ruokahävikki 4.1. Ruokahävikin minimoiminen 5 Vastuut ja seuranta 5.1 Kestävän kehityksen vuosikello 6. Yhteystiedot 7. Kestävän kehityksen toteutussuunnitelma vuodelle 2015
Pop & Jazz Konservatorio 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Konservatorion kestävän kehityksen suunnitelma perustuu Opetusministeriön vaatimuksiin, jossa velvoitetaan kaikkia kouluja ja oppilaitoksia laatimaan oman kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2014 mennessä. Tavoitteena on, että 15 % oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014 mennessä. Tämä kestävän kehityksen ohjelman rakenne noudattaa Opetushallituksen valtakunnallisia ympäristöohjelmien ja kestävän kehityksen kriteerejä. PJK:n kestävän kehityksen suunnitelman toteutus on osa oppilaitoksen vuosittaista toimintajärjestelmää. Johtoryhmä laatii tämä suunnitelman pohjalta vuosittaisen kestävän kehityksen toteutussuunnitelman, johon määritellään kunkin vuoden erityiset painopistealueet, tavoitteet ja mittarit. Vuoden lopussa johtoryhmä arvioi tavoitteiden toteutumista itsearvioinnissa, jonka raportti tallennetaan IMS-järjestelmään. Tämä kestävän kehityksen suunnitelma velvoittaa Arabiankatu 2:n toimitiloissa Pop & Jazz Konservatorion henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä soveltuvin osin myös Metropolian musiikin koulutusohjelman henkilökuntaa, opiskelijoita sekä vierailijoita. Kestävän kehityksen suunnitelman on hyväksynyt PJK:n johtokunta 10.11.2014 ja se on voimassa toistaiseksi. 1.1 Kiinteistön perustiedot ja käyttö Pop & Jazz Konservatorio on muuttanut Arabianrannassa sijaitsevaan Arabiakatu 2:n uudisrakennukseen vuonna 1995. Rakennuksen omisti Vakuutusyhtiö Nova, joka myös rahoitti opetus-, konsertti- ja studiotilojen rakentamisen. Nykyinen omistaja on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Kiinteistössä toimii Pop & Jazz Konservatorion n. 800 oppilaan lisäksi Metropolia ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma, jossa opiskelee n. 250 henkilöä. Henkilöstöä on yhteensä n. 130. Opetusluokkia on käytössä kolmessa kerroksessa, lisäksi talossa on iso konserttisali ja studio. 1.2 Tavoitteet Kestävän kehityksen suunnitelman tavoite on luoda yhteinen, pitkälle tulevaisuuteen ulottuva toimintastrategia, jonka avulla opiskelijoiden, oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan arvot ja asenteet voivat muuttua kohti kestävämpää elämäntapaa. Tavoitteena on ohjata PJK:n toimitilojen käyttäjät vastuullisesti huomioimaan lähiympäristöään tekemällä valintoja, jotka edesauttavat kestävää kehitystä sekä ympäristön siisteyttä ja viihtyisyyttä. Ympäristöohjelman avulla oppilaat omaksuvat myönteisen asenteen ja ympäristöä suojelevat toimintatavat jo oppilaitoksessa, osatakseen hyödyntää niitä tulevaisuudessa. 2
1.3 Kestävä kehitys on: - ekologisesti kestävää kehitystä, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn - yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista kehitystä, joka turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään, perusoikeuksien toteuttamiseen, tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen omassa maassa ja maailmanyhteisössä - ihmisen henkisesti uudistuvaa kehitystä, joka mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittämisen sukupolvesta toiseen. 1.4 Kestävä kehitys opetuksessa Oppilaitoksen arkitoimintojen tulee viestiä vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön. Opiskelijoille annetaan tietoa ja taitoa arvioida ympäristön tilaa ja kulttuuriympäristön laatua sekä oman toimintansa vaikutusta niihin. Opiskelijoissa pyritään herättämään halu toimia vastuullisesti ja kestävää kehitystä edistävästi. Tavoitteena on järjestää lukuvuosittain vähintään yksi Pop & Jazz Konservatorion yhteinen teemapäivä johonkin ympäristöasiaan liittyen. Päivä suunnitellaan yhteistyössä opiskelijayhdistyksen kanssa. Opiskelijat ovat itse mukana tapahtumien järjestelyissä, jolloin kestävän kehityksen asiat nivoutuvat luontevasti opintoihin. Tapahtuma voi olla esimerkiksi lähiympäristön siivoustalkoot yhdessä opetus/hallintohenkilökunnan kanssa, opiskelijoiden ympäristötapahtuma yhteistyössä asiantuntijatahon kanssa (esim. HSY:n Ympäristökoulu Polku) tai polkupyöräpäivä (syyskuun autoton päivä). Lisäksi PJK osallistuu toukokuussa pidettävään vuosittaiseen Arabiarannan kierrätystapahtumaan, mikäli sellainen järjestetään. 1.5 Kestävän kehityksen teemat Pop & Jazz Konservatoriossa -jätteen käsittelyn ja lajittelun tehostaminen -sähkön käytön vähentäminen -ympäristöystävällisten hankintojen suosiminen -ruokahävikin minimoiminen (yhteistyössä ruokapalveluja tuottavan Amica Oy:n kanssa) -tulostamisen vähentäminen, turhan paperitulostamisen välttäminen -ympäristökoulutuksen lisääminen Johtoryhmä määrittelee lukuvuosittain kestävän kehityksen teemoihin liittyvät toimenpiteet, tarkemmat tavoitteet ja seurannan. 3
1.6 Tulevaisuuden tavoitteita jätehuollon ohjeiden avulla tehostaa kierrätystä ja vähentää jätteiden määrää vähentää käytettävän sähkön määrää kasvattaa vastuunsa tuntevia tulevaisuuden kuluttajia liikkumisesta aiheutuvien ympäristöpäästöjen ja yksityisautoilun vähentäminen 2. JÄTEHUOLLON OHJEET 2.1 Yleistä Jätehuollon periaatteena on ehkäistä jätteiden syntymistä ja vähentää niiden määrää ja haitallisuutta. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti PJK:n hankinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan tuotteen ympäristöystävällisyys. Opetusvälineitä ja koulutarvikkeita pyritään korjaamaan sekä kunnostamaan ja näin lisätään niiden käyttöikää. Korjauskelvottomille tavaroille etsitään uudelleen käyttöä tai sitten ne poistetaan jätteenä. Kertakäyttöastioita käytetään vain jos muu ei ole mahdollista. Jätteestä pyritään hyödyntämään kaikki HSY:n jätehuoltomääräysten edellyttämät jätejakeet (biojäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli). Uudet erilliskeräysvelvoitteet astuivat voimaan 1.1.2014. 2.2 Kierrättäminen ja tavaran uudelleenkäyttö (Koneet, laitteet, opetusvälineet, huonekalut) Opetuskäytössä olevat soittimet pyritään korjaamaan ja huoltamaan itse tai asiantuntijoilla niin paljon kuin mahdollista Toimisto- ja luokkahuoneiden kalusteet pyritään hankkimaan käytettyinä, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. PJK poistaa käytöstä vanhentuneet tai muutoin opetuskäyttöön soveltumattomat laitteet, opetusvälineet ja huonekalut. Käyttökelvottomat tavarat toimitetaan kaupungin lajittelupisteisiin. Käytöstä poistetut tietokoneet poistetaan Metropolia AMK:n kanssa yhteistyössä. Mikäli soittimet, laitteet tai kalusteet ovat käyttökelpoisia, mutta eivät kestä opetustyötä, voidaan ne myydä eteenpäin suoraan opiskelijoille, henkilökunnalle tai ulkopuolisille ostajille esim. vuosittaisena Arabianrannan kierrätyspäivänä. 2.3 Löytötavarat PJK:sta löydetyt löytötavarat kerätään vahtimestarin koppiin. Ennen tavaroiden toimittamista kierrätykseen, ne laitetaan vielä nähtäville näyteikkunaan. Lukuvuoden lopussa vahtimestarit tekevät inventaarion löytötavaroista ja toimittavat kierrätyskelpoiset tavarat edelleen kierrätykseen (esim. kierrätyskeskus/uff jne.) 2.4 CD-levyt ja muistitikut Cd-levyt ja muistitikut laitetaan sekajätteisiin, jos niissä ei ole salassa pidettävää tietoa. Arkistossa on keräyslaatikko viallisille tai hävitettäville Cd-levyille ja muistitikuille. Nämä 4
toimitetaan hävitettäväksi säännöllisin väliajoin. Opiskelija voi jättää hävitettävän Cd-levyn tai muistitikun vahtimestareiden kopilla olevaan keräyslaatikkoon, mistä ne toimitetaan edelleen. 2.5 Keräyspaperi 1. ja 3. kerroksen kopiokoneiden vieressä on muovinen keräyslaatikko, johon laitetaan syntyvä keräyspaperi. Keräyspaperiin ei saa laittaa pehmopaperia eikä silkkipaperia, jotka laitetaan sekajätteisiin. Keräyspaperiin ei myöskään laiteta kartonkia eikä vahapäällysteisiä kopiopaperin suojakääreitä. Arkaluonteiset paperit laitetaan 3. kerroksen arkistossa olevaan tietosuoja-astiaan. Avain astiaan löytyy hallintopäälliköltä, mutta on täytettävissä myös ilman avainta syöttöaukon kautta. Tietosuoja-astia tyhjennetään tarvittaessa asianmukaisin keinoin. Työmateriaali tallennetaan aina sähköisesti ja pyritään välttämään turhaa tulostamista. Vain välttämättömät paperit tulostetaan. Tulostaminen toteutetaan kaksipuolisesti aina kun se on mahdollista, hyödyntäen esikatselua ja mahdollisten virheiden korjaamista esikatseluvaiheessa. Virhetulosteita hyödynnetään esim. muistilappuina. Tulostimien asetuksiin laitetaan oletusasetukseksi kaksipuoleisuus. Uusissa tulostinhankinnoissa suositaan kaksipuoleisesti tulostavia tulostimia. 2.6 Pahvi ja kartonki Keräyspahvi on enimmäkseen pahvia ja ruskeaa kartonkia, aaltopahvia sekä voimapaperia. Keräyspahvin joukkoon lajitellaan myös ruskeat paperikassit. Märät ja likaiset pahvit kuuluvat sekajätteen joukkoon. Pahvi ja kartonki kerätään 1. ja 3. kerroksen kierrätyspisteisiin (monitoimilaitteiden yhteydessä), paikat merkitään selvästi. Pahvilaatikot ja kartonkipakkaukset on hyvä litistää ennen kierrätykseen laittoa. Teippejä, hakasia tai etikettejä ei tarvitse poistaa. 2.7 Bio- ja kompostijäte Biojäte kompostoidaan ja siitä jalostetaan multaa. Biojäteastiat sijaitsevat ruokala Jamipajassa ja hallintotiloissa kolmannen kerroksen keittiössä. Bio- ja kompostijätteitä ovat ruoanjätteet, pilaantunut ruoka, hedelmien ja kasvisten kuoret, kahvin- ja teenporot sekä talouspaperi. Biojätteisiin kuuluvat myös kananmunankuoret, kalan perkausjätteet, pienet luut, puiden lehdet ja risut sekä ruoho. Biojäteastiaan vietäessä biojäte pitää pakata sanomalehteen, paperipussiin tai muuhun maatuvaan materiaaliin. 2.8 Lasi ja metalli Puhdistettu pakkauslasi lajitellaan keräyslasiastiaan, joka löytyy kahvila Jamipajan jätteenkeräyspisteestä. PJK:ssa kerätään sekaväristä lasia, eli kierrätysastiaan voi laittaa sekä värillisiä, että kirkkaita lasi-astioita. Etiketit saa jättää purkkeihin! Metallikeräyspiste löytyy myös Jamipajasta. Keräysmetallin joukkoon voi lajitella erilaiset metallituotteet, kuten metallipakkaukset, purkkien kannet, pellit tai muuta metalliromua. Metallipakkaukset on hyvä huuhdella ennen kierrätykseen laittoa. 2.9 Tulostimien ja kopiokoneen värikasetit 5
Vahtimestarit lähettävät käytetyt värikasetit tavarantoimittajalle, joka toimittaa ne eteenpäin kierrätykseen (uudelleentäytettäväksi). 2.10 Sekajäte Sekajätettä on kaikki muu jäte, jota ei voida uudelleen käyttää tai toimittaa hyötyjätteeksi, esimerkiksi hygieniatuotteet, pvc-muovit, hehkulamput, siivousjäte ja tuhka. Sekajätteelle löytyy roskikset luokkahuoneista, tarkastathan, ettei joukkoon mene jätettä jota voit muulla tavoin kierrättää! Koulussa syntyvää perinteistä sekajätettä pyritään vähentämään tehokkaan lajittelun ansiosta ja näin saadaan jäteraaka-ainetta hyötykäyttöön. 2.11 Ongelmajätteet Ongelmajätteet ovat aineita, jotka voivat olla vaarallista terveydelle ja ympäristölle jo pieninäkin pitoisuuksina. PJK toimittaa ongelmajätteet asianmukaisesti hävitettäväksi. Paristot, akut, loisteputket ja maalit Suuren osan pattereista voi hävittää sekajätteenä. Ongelmajätettä ovat nappiparistot, ladattavat nikkelikadmiumakut ja -paristot. Opiskelijat ja henkilökunta voivat jättää paristonsa vahtimestareiden kopilla sijaitsevaan keräyslaatikkoon, mistä ne toimitetaan arkistoon ja sieltä eteenpäin kierrätykseen. Arkistossa on paristonkeräyslaatikko jonka tyhjentämisestä paristokeräykseen vastaavat vahtimestarit. Käytettyjen loisteputkien ja energialamppujen varastoinnista sekä hävittämisestä vastaavat vahtimestarit. Sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat käytännössä kaikki käytöstä poistetut sähköllä toimivat laitteet kuten kahvinkeittimet, tulostimet, puhelimet ja valaisimet. Useat laitteet tallentavat tietoja, joten niiden tuhous suoritetaan tietoturvallisesti. Sähkö- ja elektroniikkaromua koskee tuottajavastuu, kuluttajalla on oikeus viedä viallinen tai rikkoutunut takaisin kauppaan mistä laite on ostettu. PJK:n sähköromu kierrätetään tai hävitetään vuosittain yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. SER-romun kierrätyksestä vastaa Stena Technoworld Oy. Sähkölaitteiden keräys suoritetaan koulun syyslomaviikolla. Sähkölaitteet varastoidaan kellarissa kunnes kierrätyshäkit tulevat kouluun. Tarvittaessa voidaan SER-romua kerätä myös koulun hiihtolomaviikolla. 2.12 Kierrätyspisteet Kierrätyspisteet sijaitsevat ala-aulassa ja kolmannessa kerroksessa monitoimilaitteiden vieressä. 3. Energiansäästövinkkejä - Sulje vahvistimet ja muut laitteet (esim. televisio, videot, radio ja muut sähköiset viestimet) kokonaan kun et käytä niitä. Huomaa, että sähkölaitteiden valmiustila ("stand by") kuluttaa myös huomattavan määrän sähköä. Sammuta näyttö aina kun lähdet kotiin! 6
- Sammuta valot perässäsi huoneesta lähtiessäsi, kun olet poissa yli 10 minuuttia. On turha antaa valojen palaa tyhjissä huoneissa. Kun lamppu palaa, kuluu sekä lamppu että sähköä. Sammuta loistelamppu, jos olet poissa huoneesta yli puoli tuntia. -Vältä turhaa hissin käyttöä, kulje portaita! - Vältä turhaa veden kulutusta. Vuotavat hanat tai wc:t on syytä korjata heti, ilmoita aina huomiostasi vahtimestareille/hallintopäällikölle, jotka ilmoittavat korjaustarpeet välittömästi kiinteistöhuoltoon. - Älä avaa ikkunoita. Tämä sekoittaa automaattisen ilmanvaihdon ja kuluttaa turhaa sähköä. 4. Ruokahävikki Ruokahävikki on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen ympäristöhaaste. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarviketuoteryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Tästä huolimatta hävikki ei ole noussut selkeästi esille ruoan ympäristövaikutuksia käsiteltäessä. Elintarvikepakkaukset koetaan usein suurempana ympäristöongelmana kuin ruokahävikin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT tutki vuonna 2011 FOODSPILL-hankkeessaan anniskeluravintoloiden ruokahävikkiä. Lautasille jätettiin yleisimmin salaatteja, lisäkeperunaa, riisiä ja pastaa, yli puolet lautastähteistä koostui näistä. Huomattava määrä tähteistä oli leipää ja muut -kohtaan lajiteltua tähdettä kuten erilaisia kastikkeita. Hyvin vähän jätettiin lihaa ja muita pääruokia. PJK:ssa toimii Fazer Amican anniskeluravintola Jamipaja, joka tarjoaa opiskelijoille linjastolounaan kahdella eri pääruokavaihtoehdolla sekä salaattipöydällä arkipäivisin. 4.1 Ruokahävikin minimoiminen -Ota vain sen verran kuin syöt kerralla, lisää voi aina hakea -Täytä puolet lautasestasi kasviksilla Koulun alkaessa syksyllä pidetään jatkossa vuosittain Fazer Amican Jamipaja-ravintolan kanssa yhteinen ruokahävikkiviikko (Ajankohta määräytyy Amican yleisen ruokahävikkiviikon mukaan). Tällöin tiedotetaan näkyvästi ruokahävikin kustannuksista sekä ympäristöseurauksista. Lisäksi punnitaan syntynyt biojäte (=ruokahävikki) ja verrataan tulosta edelliseen viikkoon jolloin ei yhtä näkyvästi ole tuotu esille ruokahävikin merkitystä kestävään kehitykseen. 5. Vastuut ja seuranta Kestävän kehityksen suunnitelman toteutumista seurataan jatkossa vuosittain osana säännöllistä hallinnollisen johtoryhmän työskentelyä. PJK:n koulutuspäälliköt vastaavat kestävän kehityksen teemojen viemisestä osaksi opetusta. PJK:n hallintopäällikkö vastaa - vuosittaisen kestävän kehityksen toteutussuunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta - kierrätyksen käytännön toteutuksen toimivuudesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä - ympäristöaiheisten teemapäivien järjestelyistä - suunnitelman toteutumisen seurannasta ja mahdollisten ongelmien käsittelystä 7
PJK:n, kiinteistön omistajan ja ylläpitotahon säännöllisissä raportointikokouksissa seurataan kierrätyksen toteutumista kiinteistössä mm. jätehuoltoyhtiön raportointia hyödyntäen. Kiinteistön ylläpito seuraa ja raportoi kiinteistön sähkön kulutuksen määräajoin PJK:n hallintopäällikölle, joka liittää raportit PJK:n IMS-toiminnanohjausjärjestelmään kestävän kehityksen osioon. 5.1 Kestävän kehityksen vuosikello - syyslukukausi: ruokahävikkiviikko - loka-marraskuu: vuosittaisen toteutussuunnitelman laatiminen, tavoitteet, vastuut ja seurattavat asiat - tammi-helmikuu: itsearviointi päättyneestä vuodesta o toteutumisen seuranta yhteistyötahojen kanssa o johtoryhmän kokous o toiminnasta ja tuloksista tiedottaminen - kevätlukukausi: ympäristötapahtuma ja kierrätyspäivä 6 Yhteystiedot Pop & Jazz Konservatorio: hallintopäällikkö Pia Bondestam, pia.bondestam@popjazz.fi, puh 0400 135 402 Kiinteistöhuolto Coor Service Management: ylläpitopäällikkö Jouko Vilenius, jouko.vilenius@coor.com, puh 010 234 6075 Kiinteistöhuollon palvelunumero 010 622 5888 Jätehuoltoyhtiö SITA Finland, asiakaspalvelu@sita.fi asiakaspalvelun puh. 010 5400 Kiinteistön omistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: vuokraus- ja ylläpitopäällikkö Ismo Kukkonen, ismo.kukkonen@varma.fi, puh 010 244 322 8
7. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Toiminta ja aikataulut vuonna 2015 Erityisteema: kestävää kehitystä parantavan toiminnan vakiinnuttaminen Aikataulut - tammi-helmikuu 24.2.2015 itsearviointi päättyneestä vuodesta o toteutumisen seuranta yhteistyötahojen kanssa o johtoryhmän kokous 24.3.2015 o toiminnasta ja tuloksista tiedottaminen - ympäristötapahtuma - kierrätyspäivä toukokuussa, päivämäärä vielä varmistumatta - ruokahävikkiviikko syyskuussa, Amican valtakunnallisen hävikkiviikon aikana Vuoden 2015 mittarit ja suunnitelman toteutumisen seuranta Kestävän kehityksen tavoitteita seurataan seuraavilla mittareilla: Tavoite Mittari Indikaattori (mittaustiedon lähde) (mitattava tunnusluku) Kopioiden vähentäminen 5 %:lla Tilaustiedot Riisiä/vuosi Sähköenergian kulutuksen Sähkömittaritiedot Absoluuttinen kulutus tai vähentäminen 3 %:lla kiinteistöt kulutus/opiskelija Sekajätteen määrän vähentäminen Jätehuoltoyhtiön 5 %:lla seurantaraportti Sekajätteen määrä/opiskelija Kierrätyksen tehokkuus Jätehuollon Kierrätysprosentti kaikista seurantaraportti jätejakeista 9