LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 114/2009/4 Dnro LSY-2006-Y-381 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Iiroonjokeen rakennetun pohjapadon pysyttäminen, Soini ja Karstula Kukonkylän kalastuskunta -niminen osakaskunta HAKEMUS Kukonkylän kalastuskunta -niminen osakaskunta on 27.12.2006 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja myöhemmin täydennetyssä hakemuksessaan pyytänyt lupaa Iiroonjärven vedenkorkeuden pysyttämiseen nykyisellä tasollaan järven luusuaan rakennetun pohjapadon avulla. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Iiroonjärven luusuaan on rakennettu pohjapato Parviaisen kyläyhdistys ry:n toimesta vuonna 1996 Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena oli parantaa järven tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Padon rakentamiselle ei tuolloin edellytetty vesilain mukaista lupaa. Länsi-Suomen ympäristökeskus kuitenkin kehotti vuonna 1999 haettavaksi padolle vesilain mukaista lupaa. Parviaisen kyläyhdistys ry jätti pohjapatoa koskevan hakemuksen seuraavana vuonna. Myöhemmin Kukonkylän kalastuskunta -niminen osakaskunta päätti ryhtyä asiassa hakijaksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 18.12.2001 antamallaan päätöksellä nro 69/2001/2 Kukonkylän kalastuskunta -nimiselle osakaskunnalle luvan Iiroonjokeen sen paalulle 9+55 rakennetun pohjapadon pysyttämiseen. Ympäristölupaviraston päätöksessä patoa määrättiin alennettavaksi 5 cm:llä, jotta keskivedenkorkeudessa ei tapahtuisi olennaista muutosta. Vaasan hallinto-oikeus muutti 30.5.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0081/3 ympäristölupaviraston päätöstä muun ohella siten, että lupa on voimassa 31.12.2007 saakka tai mikäli luvan saaja panee vireille uuden lupahakemuksen viimeistään 31.12.2006, siihen saakka, kunnes tuosta hakemuksesta on annettu lainvoimainen päätös. Luvan määräaikaisuus perustui vähäisiin Iiroonjärven vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoihin, jolloin hankkeen vaikutusten arviointiin liittyi epävarmuustekijöitä. Toisaalta luvan myöntämisen jälkeen tehtävän seurannan perusteella voi olla tarpeen muuttaa lupaehtoja. Korkein hallinto-
2 oikeus on pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen 29.4.2005 antamallaan päätöksellä taltionro 1015. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot Nykyinen pato Hankkeen tarkoituksena on pysyttää Iiroonjärven vedenkorkeudet nykyisellään järven luusuaan rakennetun pohjapadon avulla. Iiroonjärven alivedenkorkeuksia on nostettu vuonna 1996 rakennetulla pohjapadolla tavoitteena parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesimaisemaa, hidastaa järven umpeenkasvua, parantaa veden laatua sekä parantaa kalaston rakennetta ja elinolosuhteita. Pohjapatoa on muokattu vuonna 2001 madaltamalla patoa ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti ja lisäämällä siihen alivirtaamaaukko. Iiroonjärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla pääosin Soinin kunnan puolella. Iiroonjärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja on Saarijärven reitin latvavesistö. Iiroonjärvestä lähtevä Iiroonjoki virtaa Hankajärveen. Hankajärvestä vedet purkautuvat Saarijärven reittiä pitkin Päijänteeseen ja edelleen Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Iiroonjärven pinta-ala on noin 2,8 km 2 ja valumaalueen pinta-ala on noin 41 km 2. Valuma-alueen järvisyys on 11,1 %. Iiroonjärven nykyinen pohjapato on rakennettu järven luusuaan Iiroonjoen paalulle 9+55. Padon keskellä on V-muotoinen alivirtaamaaukko. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 18.12.2001 myöntämän luvan lupamääräysten mukaan padon harjan korkeus uoman reunoilla on N 60 +198,20 m ja padon keskellä olevan alivirtaama-aukon reunoilla N 60 +197,95 m. Alivirtaama-aukon leveys on 0,6 m ja pohjan korkeus N 60 +197,65 m. Padon vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Iiroonjärven vedenkorkeuksia on tarkkailtu padon yläpuolelle perustetun vedenkorkeusasteikon avulla. Tarkkailua on tehty vuosina 2005-2006. Pohjapadon vaikutuksia Iiroonjärven vedenkorkeuksiin ja Iiroonjoen virtaamiin on tarkasteltu Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon tekemässä ja 17.12.2006 päivätyssä selvityksessä. Selvityksessä on todettu, että lyhyen havaintojakson perusteella vedenkorkeuksien ja virtaamien määrittäminen on epävarmaa. Selvityksessä määritetyt Iiroonjärven vedenkorkeudet perustuvat vertailuvesistömenetelmään. Vertailuvesistönä on käytetty Kyrönjoen yläosalla Jalasjärvellä sijaitsevan Koskutjoen (ast. nro 4000230) havaintoja aikavälillä 2.5.1998-12.12.2006. Pohjapadon laskennallinen purkautumiskäyrä on tarkistettu virtaamamittauksilla ja Iiroonjoen yläosa on mallinnettu HEC-RAS -virtausmalliohjelmalla joen vedenjohtokyvyn määrittämiseksi. Pohjapadolle aiemmin määritetty laskennallinen purkautumiskäyrä todettiin riittävän paikkansa pitäväksi. Laskelmat on tehty ennen pohjapadon rakentamista vallinneessa tilanteessa ja nykytilanteessa. Laskentaepävarmuus on heikoista lähtötiedoista johtuen +/- 5-10 cm.
3 Iiroonjärven vedenkorkeuksien tunnusluvut ennen pohjapadon rakentamista ja nykyisessä tilanteessa ovat selvityksen mukaan seuraavat (N 60 -korkeusjärjestelmässä): Lasketut nykyarvot Arvioidut vanhat arvot Ero (m) Ylivedenkorkeus HW 198,63 m 198,55 m +0,08 Keskiylivedenkorkeus MHW 198,49 m 198,55 m -0,06 Keskivedenkorkeus MW 198,14 m 198,10 m +0,04 Keskialivedenkorkeus MNW 198,00 m 197,45 m +0,55 Alivedenkorkeus NW 197,85 m 197,29 m +0,56 Laskelmien mukaan keskivedenkorkeus nousee 4 cm, alivedenkorkeudet nousevat noin 50 cm ja tulvakorkeudet muuttuvat 6-8 cm. Iiroonjoen virtaamien tunnusluvut (m 3 /s) ovat selvityksen mukaan seuraavat: Lasketut nykyarvot Arvioidut vanhat arvot Ero Ylivirtaama HQ 4,600 4,240 0,360 Keskiylivirtaama MHQ 2,729 2,352 0,377 Keskivirtaama MQ 0,340 0,342-0,003 Keskialivirtaama MNQ 0,047 0,048-0,001 Alivirtaama NQ 0,020 0,010 0,010 Iiroonjoen virtaamat muuttuvat vain vähän. Tulvavirtaamat lisääntyvät 7-13 %. Keski- ja alivirtaamat eivät käytännössä muutu. Hankkeen vaikutukset Vedenpinnan nousun myötä jonkin verran maa-aluetta jää veden alle ja ranta-alueet saattavat vettyä. Vedenkorkeuksien muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä, jolloin myös vaikutukset ovat vähäisiä. Haitat ja vahingot on arvioitu aikaisemman lupakäsittelyn yhteydessä ja määrätyt korvaukset on maksettu päätösten mukaisesti. Tarkkoja vaikutuksia ei voida määrittää, koska tietoa ei ole saatavissa järven luonnontilaisista vedenkorkeuksista. Iiroonjoen virtaamat eivät muutu niin paljon, että siitä voisi aiheutua merkittävää haittaa joen varren kiinteistöille. Hankkeen vaikutuksesta järven tila kohentuu merkittävästi. Hankkeella parannetaan veden laatua, hidastetaan järven umpeenkasvua, parannetaan kalaston rakennetta ja elinolosuhteita sekä parannetaan virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemaa. Rantakiinteistöjen arvon voidaan arvioida nousevan vedenpinnan noston vaikutuksesta. Hyötyjä on käytännössä mahdotonta arvioida rahallisesti, mutta niiden voidaan katsoa olevan merkittäviä. Hyödyt ovat jo olleet nähtävissä järven tilan kohentumisena.
4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Soinin ja Karstulan kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 25.4.-25.5.2007 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan katsonut, että lupa voidaan myöntää vedenkorkeuksien pysyttämiselle nykyisellä tasolla. Vedenkorkeuden pysyttäminen on eduksi järven vedenlaadulle ja kalakannoille. Luvansaajan tulee huolehtia siitä, että padon rakenne ja kunto on sellainen, että se ei aiheuta haittaa kalan vaelluksille. 3) AA Iiroonjärven rannalla sijaitsevan tilan Havuniemi RN:o 17:32 (Vahanka, Soini) omistajana on vaatinut, että Iiroonjärven luusuassa oleva pohjapato saatetaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaiseen korkeuteen. Lupa tulee myöntää määräaikaisena, koska tehdyt mittaustulokset eivät kerro normaaliaikaisista vedenkorkeuksista. AA on esittänyt, että ympäristöviranomainen suorittaisi katselmuksen määräajan päättyessä mahdollisten vahinkojen selvittämiseksi. Iiroonjärvi on ollut ennen padon rakentamista virkistyskäyttöinen. Metsäojitus ja turvetyömaan kuivatus on ollut pääsyy järven lahtien rehevöitymiseen. AA on varannut itselleen, mahdolliselle perikunnalle tai uudelle omistajalle mahdollisuuden korvauksiin veden pinnan nostamisesta kiinteistölle aiheutuvista vahingoista. 4) BB Iiroonjoen varrella sijaitsevien tilojen Vesala RN:o 9:28 ja Parviainen RN:o 9:96 (Kuninkaanjoki, Soini) osaomistajana on ensisijaisesti vaatinut, että ympäristölupavirasto hylkää Kukonkylän kalastuskunnan jättämän hakemuksen, koska tarkkailuohjelma on jätetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti lähes 2 kuukautta myöhässä. Muistuttaja on vaatinut toissijaisesti, mikäli hakemus hyväksytään, että lupa tulee myöntää korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi pato on saatettava vastaamaan aiempaa päätöstä ja korkeusasteikko on korjattava oikeaan korkeuteen. Vedenkorkeutta tai virtaamaa tulee seurata aiemmin jätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti myös padon alajuoksulta, että pystytään todentamaan veden säilyminen myös laskujoessa ja kalojen nousu Iiroonjärveen. Muistutukseen on liitetty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen padolla 24.8.2005 tekemästä tarkastuksesta laadittu muistio. Tarkastuksen perusteella pohjapato poikkeaa lupamääräysten mukaisesta seuraa-
5 vasti: padon oikea reuna 0 cm, padon vasen reuna -2 cm, V-aukon vasen reuna +3 cm, V-aukon oikea reuna +2 cm ja V-aukon pohja +3 cm. Alivirtaama-aukon leveys on 60,2 cm. Muistuttajan mukaan padon korkeudet eivät vastaa päätöksessä mainittuja, vaan ovat kauttaaltaan liian korkeat. Lisäksi vedenkorkeusasteikko on asetettu väärälle korkeudelle, minkä vuoksi kerättyä aineistoa ei voida pitää luotettavana. Muistuttaja on todennut, että tarkastusmuistiossa ei oteta kantaa siihen, onko V-aukon kaltevuus annetun päätöksen mukainen siten, että kalojen nousu Iiroonjärveen olisi turvattu. Soinin kunnan rakennustarkastaja on tehnyt padolla mittauksen 15.11.2002. Mittaustulosten mukaan padon korkeudet eivät tuolloin olleet Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro 69/2001/2 mukaiset. Patoa on madallettu vasta vuonna 2005 vaikka ensimmäinen päätös on annettu jo vuonna 2001. Kesällä 2006 Iiroonjoki oli täysin kuiva usean kuukauden ajan. Joesta ei saanut edes saunavettä muistuttajan kesäasunnolle ja oleskelu oli täysin mahdotonta kyseisen kesän aikana. 5) CC Iiroonjärven rannalla sijaitsevan tilan Iltarusko RN:o 15:25 (Kivijärvi, Soini) osaomistajana on ensisijaisesti vaatinut, että ympäristölupavirasto hylkää Kukonkylän kalastuskunnan jättämän hakemuksen, koska tarkkailuohjelma on jätetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti lähes 2 kuukautta myöhässä. Muistuttaja on vaatinut toissijaisesti, mikäli hakemus hyväksytään, että lupa tulee myöntää korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi pato on saatettava vastaamaan aiempaa päätöstä ja korkeusasteikko on korjattava oikeaan korkeuteen. Vedenkorkeutta tai virtaamaa tulee seurata aiemmin jätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti myös padon alajuoksulta, että pystytään todentamaan veden säilyminen ja kalojen nousu Iiroonjärveen. Tämän lisäksi tulee tarkkailla Iiroonjärven vedenlaatua myös kuivimpaan aikaan, kun vaihtuvuutta järvessä ei tapahdu. Muistutukseen on liitetty Länsi-Suomen ympäristökeskuksen padolla 24.8.2005 tekemästä tarkastuksesta laadittu muistio. Tarkastuksen perusteella pohjapato poikkeaa lupamääräysten mukaisesta seuraavasti: padon oikea reuna 0 cm, padon vasen reuna -2 cm, V-aukon vasen reuna +3 cm, V-aukon oikea reuna +2 cm ja V-aukon pohja +3 cm. Alivirtaama-aukon leveys on 60,2 cm. Muistuttajan mukaan padon korkeudet eivät vastaa päätöksessä mainittuja, vaan ovat kauttaaltaan liian korkeat. Lisäksi vedenkorkeusasteikko on asetettu väärälle korkeudelle, minkä vuoksi kerättyä aineistoa ei voida pitää luotettavana. Muistuttaja on todennut, että tarkastusmuistiossa ei oteta kantaa siihen, onko V-aukon kaltevuus annetun päätöksen mukainen siten, että kalojen nousu Iiroonjärveen olisi turvattu. Hakemus ei muistuttajan tietämyksen mukaan sisällä lainkaan tietoa Iiroonjärven vedenlaadusta, joka olisi erittäin tärkeä kriteeri padon vaikutusten määrittämisessä. Muistuttajan mielestä Iiroonjärven tila on huonontunut padon rakentamisen jälkeen ja vesi on huomatta-
6 vasti sameampaa ja humuspitoisempaa kuin aiemmin. Pato estää järven veden vaihtumisen, mikä on huonontanut järven tilaa. Myös kalakanta on vähentynyt ja kalat maistuvat lähinnä mudalta. Muistuttaja on huolissaan kalojen noususta järveen, koska Iiroonjoki on kuiva useampien viikkojen ajan kesäkuukausina. Kalakanta joesta on hävinnyt lähes kokonaan ja kalojen nousua Iiroonjoesta tapahtuu tuskin lainkaan. 6) DD Iiroonjoen varrella sijaitsevan tilan Etelärinne RN:o 9:90 (Kuninkaanjoki, Soini) omistajana ja 7) EE Iiroonjoen varrella sijaitsevan tilan Eteläaho RN:o 9:92 (Kuninkaanjoki, Soini) omistajana ovat vaatineet, että lupa padon rakentamiselle on myönnettävä määräaikaisena, esim. kahden vuoden jaksoissa. Padon pohjassa on oltava läpivirtaus. Muistuttajat ovat todenneet, että Iiroonjärven luusuassa on ollut luonnollinen pato, joka on säännöstellyt vedenkorkeutta vuosisatoja. Joessa on virrannut vettä ympäri vuoden. Suunnitteilla oleva pato pitää järven vedenkorkeuden vakiona. Tulva-aikaan vesi valuu metsään, koska joki ei ennätä viemään kaikkia vesimassoja. Tulvavesi kastelee metsän ja kasvuvaiheessa oleva puusto kärsii. Padon takia metsämaa kostuu ja muuttuu kosteikoksi. Muistuttajat ovat kysyneet korvausvastuussa olevaa tahoa mahdollisten vahinkojen osalta ja tiedustelleet myös, onko metsänhoitoyhdistykseltä ja kalatalouspiiriltä pyydetty lausuntoa. HAKIJAN SELITYS Kukonkylän kalastuskunta -niminen osakaskunta on 3.7.2007 hakijana antanut selityksen lausunnoista, muistutuksista ja vaatimuksista. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen eikä 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoihin. 3) AA:n muistutuksesta hakija on lausunut, että pato on todettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 28.8.2005 suorittamassa katselmuksessa lupapäätöksen ehtojen mukaiseksi ja ei täten vaadi rakenteellisia muutoksia. Luvan myöntämisestä määräaikaisena hakija on todennut, että uusi hydrologinen selvitys on tehty käyttäen vertailuvesistömenetelmää ja kahdeksan vuoden vertailuaineistoa ja selvityksessä on otettu huomioon myös muita virtaamatilanteita tarkkailuvuosien lisäksi. Hakijan käsityksen mukaan syytä luvan myöntämiselle määräaikaisena toisen kerran ei ole olemassa. Määräaikaisuus johtaisi myös taajaan lupien uusimiskäytäntöön, mikä ei hakijan mielestä ole tarkoituksenmukaista kyseisen kaltaisissa vesistöhankkeissa. 4) BB:n muistutuksessa esitettyyn hakemuksen hylkäämiseen hakija on todennut, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen suorittamassa katselmuksessa pato on todettu lupapäätöksen ehtojen mukaiseksi ja ei täten vaadi rakenteellisia muutoksia. Mitta-asteikon väärästä korkeudesta hakija on todennut, että tehdyssä hydrologisessa selvi-
7 tyksessä on otettu huomioon asteikon tarkistusmittaus. Hydrologisten laskelmien epävarmuudet ovat aina joitakin senttejä ja Iiroonjärven tapauksessa laskentaepävarmuus on noin 5-10 cm. Myöskään viralliset maanmittauslaitoksen kiintopisteet eivät aina ole tarkkoja. Korkeustiedoista löytyy aina epävarmuuksia ja tietty toleranssi kuuluu kaikkiin mittauksiin. Hakijan käsityksen mukaan kaikki korkeudet on nyt sidottu kiintopisteeseen nro 563696 ja kaikki laskelmat on tehty käyttäen parasta mahdollista tietoa ja laskentatekniikkaa. Hakijan käsityksen mukaan syytä luvan myöntämiselle määräaikaiseksi toisen kerran tai luvan peruuttamiselle ei ole olemassa. Kalojen vaellusmahdollisuudesta hakija on todennut, että pato on rakennettu alavirran puolelta riittävän loivaksi. Padosta alavirtaan noin 800 metrin päässä ennen Parviaisentien alitusta on patoa huomattavasti jyrkempiä luonnonmukaisia ja ihmisen rakentamia nousuesteitä. Joki on kyseisellä kohdalla jyrkästi viettävä ja se on todettavissa myös joen pituusleikkauksesta. Veden loppumisesta joesta kesällä 2006 hakija on todennut, että kyseinen kesä oli erityisen kuiva ja vesi olisi loppunut joesta myös luonnonmukaisessa tapauksessa, minkä myös Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut. Tehdyn hydrologisen selvityksen mukaan joen virtaamat eivät ole merkittävästi muuttuneet padon rakentamisen seurauksena. Ylimääräisen tarkkailukohdan perustamiseen padon alapuolelle ei hakijan käsityksen mukaan ole tarvetta, koska nykyiseltä asteikolta voidaan seurata sekä järven vedenpinnan korkeutta ja määrittää Iiroonjoen virtaama padon purkautumiskäyrän avulla. Hakija on esittänyt, että vedenkorkeusasteikko voidaan korjata oikeaan korkeuteen verrattuna maanmittauslaitoksen kiintopisteeseen nro 563696. 5) CC:n muistutuksen osalta hakija on viitannut BB:n muistutuksesta lausumaansa. Veden laadun osalta hakija on todennut olevan yleisesti tiedossa, että vesitilavuuden kasvattaminen parantaa vesistön tilaa. Hakijan käsityksen mukaan järven tila on parantunut padon rakentamisen jälkeen. 6) DD:n ja 7) EE:n muistutuksista hakija on todennut, että tulvaaikana vesi virtaa padon yli rauhallisesti vain muutamien senttien korkeuserolla. Asia on todettu hydrologisessa selvityksessä. Tulvatilanteessa vesi nousee joiltain kohdilta metsään, koska luonnontilassa olevan padon alapuolisen joen välityskyky ei riitä. Hakijan käsityksen mukaan metsämaa ei tällöin kärsi olemassa olevasta padosta. Syytä luvan myöntämiselle määräaikaisena ei siten ole olemassa. Padossa oleva alivirtausaukko korvaa muistutuksissa esitetyn läpivirtausputken ja aukko toimii paremmin kunnostuksen tavoitteet huomioon ottaen.
8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kukonkylän kalastuskunta -nimiselle osakaskunnalle luvan Iiroonjokeen sen paalulle 9+55 rakennetun pohjapadon pysyttämiseen lupamääräyksestä 1) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle pysyvän käyttöoikeuden pohjapatoa varten tarvittaviin Kuninkaanjoen kalastuskunta -nimiselle osakaskunnalle kuuluvaan vesialueeseen sekä tilalle Pölkki RN:o 9:86 kuuluviin maa-alueisiin. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Iiroonjokeen rakennetun pohjapadon harjan korkeus uoman reunoilla on N 60 +198,20 m ja alivirtaama-aukon reunoilla N 60 +197,95 m. Padon keskellä olevan V-muotoisen alivirtaama-aukon leveys on 0,60 m ja aukon pohjan korkeus N 60 +197,65 m. Padon harjan leveys on 3 m, alavirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:6 tai loivempi ja ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:2. Alivirtaama-aukko on muotoiltava siten, että kalan kulku on mahdollinen myös alivirtaamatilanteissa. 2) Luvan saajan on korjattava pohjapadon yläpuolelle perustettu senttimetrijaotuksella varustettu asteikko siten, että se on N 60 - korkeusjärjestelmässä ja korkeus on sidottu maanmittauslaitoksen kiintopisteeseen nro 563696. 3) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Iiroonjärven vedenkorkeuksiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sekä Karstulan ja Soinin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuohjelmassa mainittavalla tavalla. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeuteen tai etuun ne saattavat vaikuttaa. 4) Luvan saaja on vastuussa hankkeeseen kuuluvien rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Padon mahdolliset korjaus- ja kunnossapitotyöt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistön käytölle. Töitä suoritettaessa saadaan virtausta tarvittaessa muuttaa.
9 5) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Patorakenteiden korjaus- ja kunnossapitotöiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva haitta ja vahinko on viivytyksettä korvattava. Perustelut Iiroonjokeen on vuonna 1996 rakennettu pohjapato. Pohjapadon rakentamista edeltäviltä ajoilta on käytettävissä vain yksittäisiä vedenkorkeushavaintoja ja virtaamahavaintoja ei ollenkaan. Valumaalueella on tehty laajoja ojituksia ja Iiroonjärven luusuan purkukykyä on muutettu. Nämä toimenpiteet ovat osaltaan vaikuttaneet Iiroonjärven vedenkorkeuksiin ja Iiroonjoen virtaamiin. Hakemuksessa on esitetty selvitys Iiroonjärven virtaamista ja vedenkorkeuksista. Selvitys perustuu vertailuvesistöön, jonka valuma-alue on n. 2,6 -kertainen verrattuna Iiroonjärven valuma-alueeseen. Vastaavasti vertailuvesistön järvisyys on noin neljäsosa Iiroonjärven valuma-alueeseen verrattuna. Iiroonjärven luonnontilaisten vedenkorkeuksien arviointi on tehty laskujoen yläosalle laaditun virtausmallin avulla. Laskelmien mukaan Iiroonjärven keskivedenkorkeus olisi N 60 +198,10 m. Laskentatarkkuudeksi on arvioitu +/- 5-10 cm. Vuoden 2006 havaintojen perusteella keskivedenkorkeus on N 60 +198,08 m. Kyseisen vuoden loppukesä ja alkusyksy oli tosin keskimääräistä kuivempi. Selvitykseen liittyy epätarkkuutta lähtöaineiston puutteellisuuden takia. Käytettävissä olevien suppeiden havaintojen ja vertailuvesistöön perustuvien laskelmien perusteella ei voida enää täysin luotettavasti arvioida järven luonnontilaista keskivedenkorkeutta. Pohjapadon avulla toteutettavalla alivedenkorkeuksien noin 0,5 metrin nostolla parannetaan järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vesimaisemaa sekä kohennetaan järven tilaa. Hanke hidastaa järven umpeenkasvua ja parantaa kalaston elinolosuhteita. Hankkeesta saatavien hyötyjen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Koska luonnontilaisia vedenkorkeuksia ei voida enää luotettavasti määrittää, ei myöskään pohjapadon vaikutusta vedenkorkeuksiin ja padon rakentamisen vaikutuksesta mahdollisesti pysyvästi veden alle jääviä alueita voida enää tarkasti selvittää. Laskelmien avulla voidaan pohjapadon aiheuttamia hydrologisia muutoksia kuitenkin arvioida riittävällä tarkkuudella. Laskelmien mukaan pohjapadon rakentamisen vaikutukset Iiroonjärven keski- ja ylivedenkorkeuksiin ja Iiroonjoen virtaamiin ovat vähäisiä laskentatarkkuus huomioon ottaen. Pohjapadon rakentamisesta ei aiheudu sanottavaa keskivedenkorkeuden nousua eikä siten maa-alueen muuttumista vesialueeksi. Nykyisen padon purkautuminen on varmistettu virtaamamittauksilla ja sen on todettu vastaavan laskennallista purkautumiskäyrää. Jat-
10 kossa tehtävien vedenkorkeusmittausten perusteella pystytään arvioimaan riittävän tarkasti myös Iiroonjoen virtaamia. Iiroonjoen virtaamat ovat voineet pudota hyvin pieniksi jo ennen pohjapadon rakentamistakin. Tulvan noustessa Iiroonjoen oman purkautumiskyvyn merkitys muodostuu määrääväksi, jolloin pohjapadolla ei ole käytännön merkitystä järven tulvakorkeuksiin. Iiroonjoen virtaamien pysyvyyskäyrien perusteella hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta alivirtaamiin. Tehtävän tarkkailun perusteella voidaan arvioida tarkemmin pohjapadon vaikutuksia Iiroonjärven vedenkorkeuksiin ja Iiroonjoen virtaamiin. Mikäli hankkeesta aiheutuu ennakoimatonta vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, voi asianomainen saattaa asian käsiteltäväksi vesilaissa säädetyssä järjestyksessä. Hankkeesta aiheutuva hyöty Kuninkaanjoen kalastuskunnalle ja tilalle Pölkki RN:o 9:86 on suurempi kuin käyttöoikeuden myöntämisestä mahdollisesti aiheutuva haitta. Rantatonttien omistajille pohjapadon rakentamisesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa haittaa suurempi lukuun ottamatta tilaa Havuniemi RN:o 17:32, jolle on jo aiemmin määrätty korvaukset. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti ja 11 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto jättää tämän hakemusasian yhteydessä esitettynä tutkimatta väitteet ja vaatimukset, jotka koskevat nykyisen padon saattamista lupapäätöksen nro 69/2001/2 mukaiseksi. Ympäristölupavirasto hylkää luvan epäämistä koskevat vaatimukset edellä luparatkaisun perusteluissa mainituin perustein ja toteaa lisäksi, ettei mahdollisella aiemman päätöksen vastaisella toiminnalla ole merkitystä lupaharkinnan kannalta. Luvan myöntämiselle määräaikaisena ei ole perusteita. Pohjapadon vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin on jo nyt arvioitu lupaharkinnan kannalta riittävällä tarkkuudella. Vaikutuksia voidaan seurata tehtävän tarkkailun perusteella. Mikäli hankkeesta aiheutuu ennakoimatonta vahinkoa tai haittaa, voi asianomainen toimia lupamääräyksessä 5) esitetyllä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muis-
11 tutus on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että hanke ei ennalta arvioiden aiheuta mitään uutta vahinkoa jo aiemmin korvatuiksi määrättyjen vahinkojen lisäksi. Muilta osin ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisussa, lupamääräyksissä ja perusteluissa esitettyyn. BB:n ja CC:n muistutuksissa esitetyt padon korkeutta, vedenkorkeusasteikkoa ja kalan kulun turvaamista koskevat asiakohdat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Muilta osin ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisun perusteluissa lausuttuun ja hakijan selityksessään esittämään. DD:n ja EE:n muistutuksissa mainittu korvausvastuu on otettu huomioon lupamääräyksessä 5) ja alivirtausaukko lupamääräyksessä 1). Ympäristökeskus toteaa, että hakemuksesta on pyydetty lausunto kalatalousviranomaiselta. Metsänhoitoyhdistys ei ole hankkeessa yleistä etua valvova viranomainen. Muilta osin ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisun perusteluissa lausuttuun ja hakijan selityksessään esittämään. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1470 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti: pohjapato, jolla padotetaan vesialuetta yli 0,1 km 2 ja enintään 4 km 2 (maksu 1 470 ).
12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Kari Rantakokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Kari Rantakokko. Asian on esitellyt Kari Rantakokko. KR/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.1.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastolle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle sen kirjaamoon 31.12.2009 saakka ja 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.